Kiinnittymisprosessin alkuvaihe

Haastatteluaineistosta ilmeni, että lähes jokainen haastatelluista oli kokenut

kiinnittymisprosessin alkuvaiheessa yleisiä epävarmuuden tunteita, jotka eivät olleet suoranaisesti yhteydessä aikaisempaan kiusaamiskokemukseen. Kyseiset

epävarmuudentunteet on mahdollista jakaa vuorovaikutussuhteisiin liittyvään epävarmuuteen sekä työhön ja omaan osaamiseen liittyvään epävarmuuteen. Näitä epävarmuudentunteita pyrittiin hallitsemaan tarkkailemalla työyhteisön

vuorovaikutussuhteita sekä hakemalla aktiivisesti tietoa.

Vuorovaikutussuhteisiin liittyvä epävarmuus

Suurin osa haastatelluista oli kokenut aloittaessaan uudessa työyhteisössä epävarmuutta työyhteisön vuorovaikutussuhteisiin ja työilmapiiriin liittyen. Epävarmuutta aiheutti esimerkiksi se, miten työyhteisössä tulisi käyttäytyä, millaisia vuorovaikutussuhteita työyhteisössä on mahdollista rakentaa ja miten muut työntekijät suhtautuvat uuteen tulokkaaseen. Seuraavissa sitaateissa on kuvattu vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen liittyvää epävarmuutta:

Kyl se alkuvaihe on mun mielestä aika epävarmaa aikaa. Kai se on aika normaalii, et jokaisella on semmosia, että joutuu vähän kokeilee, millasia ne muut ihmiset on. Et mulle se ainakin aiheuttaa stressitasojen nousua semmonen. H2

Ja tottakai ehkä oli myös, vähän jännitti, että minkälainen se työyhteisö sitten oikeesti on. Että onks siellä sitten minkälainen, et käydäänkö siellä vaan töissä, oot yks massasta vai onko siellä silleen enemmänki jonkinlaista vuorovaikutusta niitten työkavereitten kanssa. Tuleeko näistä työkavereita vai onko ne vaan työyhteisön jäseniä? H10

58 Osa haastateltavista koki oman arvo- ja ajatusmaailmansa olevan erilainen verrattuna

muihin työtovereihin tai työyhteisöön. Ennen työsuhteen alkua epävarmuutta aiheuttikin se, hyväksytäänkö heidät erilaisuudestaan huolimatta osaksi työyhteisöä, pystyvätkö he

rakentamaan uusia vuorovaikutussuhteita tai osallistumaan työyhteisön keskusteluihin:

Varmaan se toimintaympäristö lähinnä, et miten siinä pärjää. Se on aika maskuliininen paikka, siellä on aika paljon maskuliinista energiaa. Itteäni pidän ehkä feminiinisempänä näin sanotusti, niin se että miten siihen pääsee asettumaan. En osaa puhua autoista tai moottoripyöristä tai mistään tälläsestä, et se et miten keskusteluissa ja muissa pärjää ihan jo small talkinkin kannalta. H1

Työhön ja omaan osaamiseen liittyvä epävarmuus

Osa haastatelluista koki työsuhteen alkuvaiheessa epävarmuutta siitä, onko heillä riittävästi työtehtävässä tarvittavaa osaamista ja pystyvätkö he täyttämään työnantajan odotukset.

Huolta aiheutti esimerkiksi se, vastaako työhakemuksessa ja -haastattelussa esille tuotu oma osaaminen todellisuudessa työn edellyttämiä vaatimuksia, kuten seuraavasta sitaatista ilmenee:

No oli ehkä enemmän semmosia ammatillisia huolia, että no osaankohan mä nyt olla täällä ja osaanko mä käyttää näitä järjestelmiä ja osaanko mä tehä näitä ja näitä, millä mä nyt oikeesti myin itteni sinne töihin. H10

Osa tutkittavista kertoi tottuneensa työskentelemään tietyllä tavalla aikaisemmissa työyhteisöissä. Epävarmuutta aiheuttikin myös se, voiko uudessa työpaikassa toteuttaa omia työskentelytapoja ja miten mukauttaa omia toimintatapoja uudessa työyhteisössä, kuten seuraavassa esimerkissä ilmenee:

Mä olin vähän sillei varovaisesti, että no mites täällä nyt toimitaan, kun mä olin siellä aiemmassa työpaikassa tottunu tekemään aika itsenäisesti ja tekemään aika paljon lääkäreittenkin kanssa semmosia juttuja. Semmosia mutkat suoriksi juttuja, ettei tarvii kauheesti mennä sillei monimutkasuuden kautta.

Niin sitten vähän sillei varovaisesti, että miten täällä toimitaan. H3

Vuorovaikutussuhteiden tarkkailu työyhteisössä

Suurin osa haastatelluista pyrki vähentämään alkuvaiheen epävarmuutta tarkkailemalla työyhteisön vuorovaikutustilanteita ja tapoja toimia. Tarkkailun kohteena olivat muun muassa työyhteisössä vallitsevat vuorovaikutussuhteet, mahdolliset jännitteet ja konfliktit muiden työntekijöiden välillä sekä muiden työntekijöiden roolit:

Ehkä oli semmonen, että tarkkailin aika paljonkin ja hyvinkin tarkasti sitä, että miten siellä oikein menee, että ketkä on semmosia niinku johtajatyyppejä ja sit siinä on tosi paljon tämmösiä

osa-59 aikatyöläisiä ja paljon opiskelijoita. Se oli ehkä haastavaa alkuun hahmottaa, että ketkä on

vakkarityöntekijöitä ja ketkä on niitä opiskelijatyöntekijöitä siellä, et siinä tarkkailin tosi paljon. Ja tarkkailin tottakai myös niitä suhteita, että no missä kenties on vähän kärhämää näitten välillä ja mites nää nyt menee. H10

Lisäksi tutkittavat kertoivat tarkkailleensa sitä, millaisista asioista voi puhua työyhteisön eri jäsenten kanssa ja kuinka paljon he uskaltavat kertoa itsestään ja omista asioistaan muille.

Oheisessa esimerkissä haastateltava kuvaa, kuinka hän työsuhteen alkuvaiheessa tarkkaili, millainen vuorovaikutus uudessa työyhteisössä on sallittua:

Sitten on alussa aina kun menee jonnekin uuteen paikkaan, niin kuuntelee vähän aikaa niitä ihmisiä.

Vähän aikaa kattoo että, voinks mä nyt sulle puhua tällä lailla, tolle toiselle toisella lailla. Et siinä menee vähän aikaa siinä kuunnellessa, että tietää sen et miten voi puhua. -- Omien asioiden puhumisessa sitten se menee sen kuuntelun kautta, että oppii niinku tietää, et voinks mä tolle puhua jotakin vai en. Siinä menee hetki aikaa, mutta niin se on ollu aina. Vähän aikaa opiskelee niitä ihmisiä, ennen kun rupee puhumaan. H9

Aktiivinen tiedon hakeminen

Yksi keino vähentää alkuvaiheen epävarmuutta oli haastateltavien mukaan tiedon

hakeminen ja sen saaminen organisaatiossa. Tutkittavat kertoivat esimerkiksi pyytäneensä apua tai kysyneensä suoraan työyhteisön toimintatavoista ja käytänteistä työtovereiltaan.

Haastateltavat pitivät epävarmuuden vähentämisen kannalta myös tärkeänä sitä, että työtoverit jakoivat heille avoimesti ja vastavuoroisesti tietoa heidän sitä pyytäessään ja osoittivat omalla käyttäytymisellään, että kysymysten esittäminen on sallittua. Tämä auttoi osaltaan lisäämään tutkimushenkilöiden turvallisuuden tunnetta, kuten haastateltava kuvaa seuraavassa esimerkissä:

Mä soitin yhelle ihmiselle siitä työyksiköstä, joka työvuorolistoja ja tämmösiä suunnittelee, niin mähän hänelle soitin siihen liittyvää asiaa tai laitoin viestiä, et voisko hän soittaa mulle. Niin hän soitti sitten vapaapäivänään omasta puhelimestaan ja puhuttiin varmaan kaks tuntia, niin hän kerto mulle sit siinä puhelimessa hirveesti kaikkee niistä käytännöistä ja kaikesta. Mulle tuli heti jo siinä niinku semmonen, et ei hitsit mikä jengi, että tuli heti semmonen niinku hyvä olo. Mä aattelin, et jos toi yks ihminen on noin reipas ja puhuu tosta meiningistä, niin ei mulla oo mitään hätää. H8

Haastattelujen perusteella tutkimushenkilöt kokivat työsuhteen alkuvaiheessa epävarmuutta liittyen erityisesti työyhteisön ilmapiiriin, vuorovaikutussuhteisiin, sääntöihin ja normeihin.

Lisäksi epävarmuutta aiheutti tutkimushenkilöiden kuvausten perusteella se, onko heidän osaamisensa riittävää ja pystyvätkö he täyttämään työyhteisön odotukset. Tätä

epävarmuutta pyrittiin hallitsemaan esimerkiksi tarkkailemalla työyhteisön

60 vuorovaikutustilanteita, käytänteitä ja toimintatapoja sekä hakemalla tietoa työtovereilta kysymällä.

5.1.2 Kiusaamiskokemusten vaikutukset kiinnittymiseen ja vuorovaikutussuhteiden