Pankin riskienhallintaa ja hallintoa on tutkittu, mutta näiden välinen suhde on ollut vähäisem-mällä huomiolla ja saadut tulokset ovat ristiriitaisia. Aikaisemmat tutkimukset pankkien ris-kienhallinnasta ja hallinnosta ovat tehty muualla kuin Suomessa. Suomalaisista pankeista on haastavaa löytää tämän tyylisiä tutkimuksia, sillä pankeilla on tiukka salassapitovelvollisuus.
Julkisesti saatavaa tietoa löytyy raporteista, selvityksistä ja vuosikertomuksista ja sen tarkem-min haastatellut eivät voineet kertoa prosesseistaan ja riskienhallinnasta. Aihe on kuitenkin tär-keä ja ajankohtainen, koska pankkien merkitys on suuri yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Maailman ja Euroopan historiassa on esimerkkejä siitä mitä tapahtuu, jos riskienhallinta ja val-vonta on puutteellista. Pankkien vahvuutta selviytyä testataan herkkyysanalyyseillä ja stressi-testeillä. Finanssivalvonnan asetuksilla ja riskirajoilla pyritään suojaamaan pankkitoiminta, jonka kautta myös laajemmin yhteiskunnan toimivuus. Ensimmäinen haastateltava koki, että viimeisen viiden vuoden aikana pankeissa on otettu isoja askeleita riskienhallinnan suhteen ja alettu ymmärtämään sääntelyn merkitystä paremmin.
Haastateltavat nostavat esiin omaa tahtotilaa tehdä tervettä pankkiliiketoimintaa, johon linkit-tyvät vahvasti riskienhallinta ja valvonta. Sääntelyllä ja viranomaisvalvonnalla on myös mer-kitystä. Taloudellinen vaikutus riskien konkretisoituessa on merkittävä niin pankille kuin yh-teiskunnalle. Esimerkit historiasta ovatkin lisänneet sääntelyn merkitystä pankkien riskienhal-linnassa. Ensimmäinen haastateltava kertoi, että etenkin Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen sääntelyä alkoi vyöryä myös Suomeen. Lehman Brothersin tapaus toikin selkeän tarpeen maa-ilmanlaajuiselle ja eurooppatasoiselle sääntelylle. Sääntelyn eteen on tehty paljon työtä vuo-desta 2008 eteenpäin. Ensimmäinen haastateltava käytti termiä sääntelytsunami kuvaamaan kuinka suurella mittakaavalla pankin toimintaan tuli säännöksiä. Kuitenkin too-big-to-fail -ajat-telutapa ja talletusvakuudet voivat kannustaa pankkia ottamaan riskiä, sillä tiedossa on, että etenkin suurten pankkien ei anneta kaatua, sillä kaatumisesta voi olla suurta vahinkoa valtion taloudelle. (Sun J. ja Liu G., 2013.)
On vain vähän tutkimuksia siitä, että miten tehokas hallituksen johtamisen laatu vaikuttavat pankkien riskienottamiseen ja tulokset ovat ristiriitaisia. Hallituksen tarkoitus on valvoa osak-keenomistajien intressiä ja näin ollen hallitus saattaa kannustaa johtoa riskinottamiseen. Toi-saalta on myös todennäköistä, että hallitus suhtautuu varovaisesti riskinottamiseen, koska ha-luavat hyödyttää johtoa. Johto on huolissaan rahallisista ja mainetappioista, joita voi seurata riskinottamisesta sekä viranomaiset ovat tiukentaneet hallituksen roolia riskien arvioinnissa ja
riskien johtamisessa. Näiden syiden vuoksi hallitus haluaa välttää riskin ottamisesta seuraavat haittavaikutukset. (Sun J. ja Liu G., 2013.) Tarkastelemieni pankkien hallituksissa on huoleh-dittu siitä, että hallitusten jäsenillä on riittävä koulutus, osaaminen ja perehdytys tehtäväänsä.
FAP-arvioinnilla ja hallituksen vuosittaisella itsearvioinnilla pyritään varmistamaan riittävä osaaminen. Hallitusten suhteen oli mielenkiintoista huomata, että hallitusten jäsenillä saattoi olla yllättävä koulutustausta, josta on hankala päätellä henkilön osaamista pankin liiketoimin-nasta ja taloushallinnosta. Toinen asia mikä oli nähtävissä pankkien selvityksistä, että vaihtu-vuus on pientä hallituksissa. Osallistuminen hallituksen kokouksiin on aktiivista selvitysten mukaan. Hallituksen suhtautumista riskiin on hankala arvioida selvitysten perusteella, mutta hallituksen rooli oli keskeinen riskienhallinnassa kaikissa tarkastelemissani pankeissa. OP Ryh-mässä johtokunta vastaa hallitusta ja vastaavasti tärkein päätöksenteko on jätetty johtokunnalle.
Riskiin suhtautumisen arviointia auttaisi, jos olisi saatavilla aineistoa hallitusten päätöksistä.
Hallitus on keskeisessä roolissa riskienhallinnassa, sillä hallituksen kokouksissa tehdään monet päätökset. Hallituksen jäsenistä muodostuu myös valiokunnat ja lisäksi hallinnointikoodin mu-kaisesti toimitusjohtajan tulee johtaa pankkia hallituksen ohjeiden mumu-kaisesti. Hallituksen kes-keistä roolia korostaa myös se, että sääntelyssäkin on tuotu esiin kasvavat vaatimukset hallituk-sen jähallituk-senten osaamihallituk-sen suhteen. Kumpikin haastateltava korosti, että yhteistyöllä on myös suuri merkitys. On tärkeää, että eri hallinnon osien välillä on hyvä keskusteluyhteys. Ilman yhteis-työtä ja keskustelua on hankalaa viedä mitään päätöksiä eteenpäin. Ensimmäinen haastateltava nosti esiin, että hänen työtään auttaa se, että hän tuntee pankin eri liiketoiminnot. Tämä tieto auttaa häntä tekemään työtään paremmin ja vaikuttavammin.
Valvonta- ja ohjausjärjestelmän kautta pankki asettaa tavoitteet ja niiden saavuttamisen merki-tyksen sekä valvonnan. Riskien johtaminen on vastuussa useista valvonta- ja ohjausjärjestelmän avaintekijöistä. Näitä avaintekijöitä ovat laintekijät, valvontaviranomaiset, osakkeenomistajat, johtajat, toiminnan johtajat, sisäiset tarkastajat, ulkoiset tilintarkastajat ja yleisö. Jos joku näistä avaintoimijoista ei täytä tehtäviään riskien johtamisen ketjussa, niin muiden tulee kompensoida kuilu vahvistamalla omaa roolia. Pankkien valvonta- ja ohjausjärjestelmän avulla pankkia hal-linnoidaan ja se sisältää corporate governance -toiminnot, pankkien riskiprofiilin, yritystoimin-tojen ja käyttäytymisen sitomisen odotukseen, että johtaminen on turvallista ja vakaata ja päi-vittäiset toiminnot tapahtuvat julkaistussa riskiprofiilissa suojellen samalla velkojien ja muiden sidosryhmien intressejä. (Van, Greuning, Hennie ja Brajovic Bratanovic, 2003.)
Corporate governance on määritelty suhteiden asetelmaksi pankin johdon, sen hallituksen, osakkeenomistajien ja sidosryhmien välillä. Vakaaseen corporate governanceen kuuluu, että vastuutehtävät ovat selkeitä, pankin riskiprofiilin mukainen päätöksentekijä ja taloushallinto sekä tiedon tulee olla läpinäkyvää ja riittävää organisaation sisällä ja ulkopuolella. Lisäksi ra-hoitusriskien johtamistoimintojen tulee olla vahvat, riittävät sisäisen valvonnan järjestelmät (sis. ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen) ja toiminnallinen prosessisuunnittelu sekä palkitsemisen tulee olla yhdenmukainen pankin päämäärien, toiminnan ja eettisten arvojen kanssa. (Van, Greuning, Hennie ja Brajovic Bratanovic, 2003.)
Selvitysten perusteella pankeissa noudatetaan pääosin hallinnointikoodin ohjeistusta valvonta- ja ohjausjärjestelmän järjestämisestä. S-Pankki ja OmaSp kertoivat, että eivät noudata kaikkia Hallinnointikoodin (2015) ohjeistuksia. Esimerkiksi S-Pankilla ei ole erikseen tarkastusvalio-kuntaa, vaan se on yhdistetty riskivaliokunnan kanssa ja Oma Säästöpankilla ei ole lainkaan tarkastusvaliokuntaa. Pankkien välillä on eroa hallinnon järjestämisessä, mutta on nähtävissä, että suurimmilla pankeilla toiminta on byrokraattisempaa ja hallinnon osia on enemmän kuin pienemmillä ja vähemmän merkittävillä pankeilla. OP Ryhmässä valiokuntia on monia, mutta näitä on karsittu Ketterä -strategian mukaisesti. Samoin Nordeassa on toiminta- ja complian-cevaliokunta, jota ei ole muissa pankeissa käytössä. Valiokuntien määrän lisäksi pankkien sel-vitykset ja vuosikertomukset eroavat tarkkuuden ja pituuden suhteen. S-Pankki on avannut erit-täin tarkasti riskienhallinnan mittareiden laskutapoja, kun taas Osuuspankkien selvitykset ovat sanoitukseltaan ja sisällöiltään lähes identtisiä. Harvoja eroja syntyy siinä, että onko käytössä osuuskunnan kokous vai edustajisto. Erot liittyvät siihen, että kuinka hallinto on järjestetty, mutta samanlainen sääntely-ympäristö koskettaa jokaista pankkia. Sooloilun mahdollisuuksia ei ole pankki-alalla.
Tämä aihe vaatii jatkotutkimuksia. Aihetta voisi tutkia lisää keskittymällä esimerkiksi tietyn valiokunnan, johdon tai hallituksen ja riskienhallinnan väliseen suhteeseen. Toinen mielenkiin-toinen tutkimuskohde olisi aihepiiriin liittyen olisi mielenkiintoista nähdä, että mitkä tekijät hallinnossa vaikuttavat pankkien riskienhallinnan laatuun. Lisäksi mielenkiintoinen tutkimuk-senaihe olisi siinä, että millainen hallinto- ja ohjausjärjestelmä tukee riskienhallintaa. Pankin koko vaikuttaa siihen, että miten monta hallinnon osaa on järkevää olla, mutta voisi keskittyä tutkimaan eri kokoisia pankkeja. Pankin kokoluokkaa voisi arvioida esimerkiksi asiakasmäärän tai konttoriverkoston kautta. Haasteena näissä jatkotutkimuksissa on riittävän aineiston saanti.
LÄHTEET
Artikkelit:
Aebi V., Sabato G. ja Schmid M., 2012, Risk management, corporate governance, and bank performance in the financial crisis, Journal of Banking & Finance, vol. 36 (12), s. 3213-3226 Aktia Pankki Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä 2017. Saatavilla osoitteesta:
https://www.aktia.com/documents/10560/133259/Bolagsstyrningsrapport+2017.pdf/c3bdf1fe-c80a-4fa8-88b6-eeee4072b745
Aktia Pankki Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä 2016. Saatavilla osoitteesta:
https://www.aktia.com/documents/10560/631582/Aktia-Corporate-governance-FIN-fi-nal.pdf/922df5e0-da6b-46dc-92b6-314710fb2d19
Aktia Pankki Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä 2017. Saatavilla osoitteesta:
https://www.aktia.com/documents/10560/133259/Bolagsstyrningsrapport+2017.pdf/c3bdf1fe-c80a-4fa8-88b6-eeee4072b745
Aktia Pankki Oyj:n vuosikertomus 2017. Saatavilla osoitteesta: https://www.aktia.com/docu- ments/10560/762698/Aktia-Bank-Abp-Arsredovisning-2017-FI-web.pdf/ac4da06e-f986-4c3e-aff7-70fb09c469f5
Aktia Pankki Oyj:n vuosikertomus 2018. Saatavilla osoitteesta: https://www.aktia.com/docu-
ments/10560/899248/Aktia_vuosikertomus_2018_fi.pdf/9f3cd824-e4df-4188-8fe1-c12dffe7a907
Andries A., Căpraru B. ja Nistor S., 2018, Corporate governance and efficiency in banking:
evidence from emerging economies, Applied Economics
Cooper E. ja Uzun H., 2012, Directors with a full plate: the impact of busy directors on bank risk, Managerial Finance vol. 38(6), s. 571-586.
Dent George W. Jr., 2012, Corporate Governance: The Swedish Solution, Florida Law Re-view Dec, 2012, Vol.64(6), p.1633-1668
Eskola J. ja Suoranta J., 1998, Johdatus laadulliseen tutkimukseen, Gummerus Kirjapaino Oy.
Jyväskylä.
Falenbrach ja Stulz 2011, Bank CEO Incentives and the credit crisis, Journal of Financial Eco-nomics 99, s. 11-26
Faleye O. ja Krishnan K., 2017, Risky lending: Does bank corporate governance matter? Jour-nal of Banking and Finance, vol. 83, s. 57–69
Franck P. ja Sundgren S., 2012, Determinants of internal governance quality: evidence from Sweden, Managerial Auditing Journal, Vol. 27 Issue: 7, pp.639-665
Hallinnointikoodi 2015. Saatavilla osoitteesta: https://cgfinland.fi/wp-content/uploads/si-tes/39/2015/10/hallinnointikoodi2015finweb1.pdf. Katsottu 7.10.2018
Heinäveden Osuuspankin säännöt. Saatavilla osoitteesta: https://www.op.fi/docu-
ments/234097/28706152/Hein%C3%A4veden+osuuspan-kin+s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t/3247395d-ba37-4a5f-80cc-391abeafe3b1. Katsottu 28.7.2019
Henrekson, M. and Jakobsson, U.: The Swedish corporate control model: convergence, persis-tence or decline?, Corporate Governance: An International Review March, 2011, Vol.21(2), p.212(16) (Suora linkki: http://www.ifn.se/wfiles/wp/wp857.pdf) Katsottu 9.11.2019.
Jansson A. ja Larsson-Olaison U., 2010, The Effect of Corporate Governance on Stock Re-purchases: Evidence from Sweden, Corporate Governance: An International Review, vol. 18 (5), s. 457-472
Jensen M., 1986, Agency Cost of Free Cash Flow, Corporate Finance and Takeovers, American Economic Review, vol. 76 (2)
Jonnergård, K. and Larsson-Olaison, U.: Stubborn Swedes: The persistence of the Swedish cor-porate governance system under international reforms, Nordic Journal of Business Nordic Jour-nal of Business, 2016, Vol.65(1), pp.13-29
Klein, A., 2002. Audit committee, board of director characteristics, and earnings management.
J. Account. Econ. 33 (3), s.375–400
Lekvall P. (ed.), 2014, The Nordic Corporate Governance Model, SNS Förlag
Lubatkin M., Lane P., Collin S. ja Very P., 2005, Origins of Corporate Governance in the USA, Sweden and France, Organization Studies, vol.26 (6), s. 867-888.
Masulis, R.W., Wang, C., Xie, F., 2007. Corporate governance and acquirer return. Journal of Finance. 62 (4), 1851–1889
Mähönen - Villa: Osuuskunta, Sanoma Pro, 2. uudistettu painos, 2014, s. 1 – 113
Nordean Corporate Governance raportti 2017. Saatavilla osoitteessa: https://www.nor-dea.com/Images/35-37336/ArticlesOfAssociation-UK2013.pdf
Nordean Corporate Governance raportti 2018. Saatavilla osoitteesta: https://www.nor-
dea.com/Images/33-304448/Annual%20Report%20Nor-dea%20Bank%20Abp%202018.pdf#page=69
Nordean yhtiöjärjestys. Saatavilla osoitteesta: https://www.nordea.com/Images/35-37336/Arti-clesOfAssociation-UK2013.pdf
Nordic Corporate Governance Booklet, 2009. Saatavilla osoitteesta: http://www.corporate-governanceboard.se/UserFiles/Archive/522/nordic_cg_booklet_-_final_web_version.pdf. Vii-tattu 5.4.2018
Oma Säästöpankki Oyj:n hallituksen työjärjestys. Saatavilla osoitteesta: https://sijoittami-
nen.omasp.fi/sites/default/files/sijoittajalle/OmaSp%20Hallituk-sen%20ty%C3%B6j%C3%A4rjestys.pdf. Katsottu 30.6.2019
OmaSp:een verkkosivut: https://sijoittaminen.omasp.fi/fi/historia Katsottu 30.6.2019.
OmaSp vuosikertomus 2018. Saatavilla osoitteesta: https://sijoittaminen.omasp.fi/sites/de-fault/files/sijoittajalle/OmaSp%20Vuosikertomus%202018.pdf Katsottu 21.6.2019.
OP:n Ritakallio ryhtyy tyhjentämään Karhisen rakentamaa "vallan linnaketta". Kauppalehti 25.9.2018
OP Ryhmän luotettavan hallinnon periaatteet 2017. Saatavilla osoitteesta:
https://www.op.fi/documents/275109/275262/Luotettavan+hallinnon+periaatteet/e94781d4-4fff-4afa-8ea9-9c5385ebf230. Katsottu 15.9.2019
Palmberg J., 2015, The performance effect of corporate board of directors, European Journal of Law and Economics, vol. 40 (2), s. 273-292
Panayiotis C. Andreou, Christodoulos Louca, Photis M. Panayides, 2014, Corporate govern-ance, financial management decisions and firm performance: Evidence from the maritime in-dustry, Transportation Research Part E 63, s.59–78
Pricewaterhousecoopers, 2003, Käytännön ohjeita tehokkaasti toimivan tarkastusvaliokunnan muodostamiseksi. Saatavilla osoitteesta: https://www.pwc.fi/fi/ifrs-julkaisut/tiedostot/pwc_au-dit_committee.pdf Katsottu 9.11.2019.
Principer för styrelsens mångfald, Aktia. Julkaistu 8.12.2016. Saatavilla osoitteesta:
https://www.aktia.com/documents/10560/54422/Principer+f%C3%B6r+styrel-sens+m%C3%A5ngfald/6e6d2946-c331-40da-88ea-10f2dfc1cd45 Katsottu 30.6.2019.
Satapirkan Osuuspankin säännöt. Saatavilla osoitteesta: https://www.op.fi/docu-
ments/234097/28706152/Hein%C3%A4veden+osuuspan-kin+s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t/3247395d-ba37-4a5f-80cc-391abeafe3b1. Katsottu 28.7.2019
Schnyder G., 2012, Varieties of insider corporate governance: the determinants of business preferences and corporate governance reform in the Netherlands, Sweden and Switzerland, Journal of European Public Policy, vol.19 (9), s.1434-1451
Selvitys hyvästä hallintotavasta 2016, saatavilla osoitteesta: https://www.nordea.com/Ima-
ges/35-173109/Nordea%20Pankki%20Suomi%20selvi-tys%20hyv%C3%A4st%C3%A4%20hallintotavasta%202016.pdf
Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2018. Saatavilla osoitteesta: https://sijoittaminen.omasp.fi/sites/default/files/attachments/OmaSp%20selvi-tys%20hallinto-%20ja%20ohjausj%C3%A4rjestelm%C3%A4st%C3%A4%202018_0.pdf Katsottu 21.7.2019.
Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017. Saatavilla osoitteesta: https://op-year2017.fi/filebank/473-Selvitys_OP_Ryhman_hallinto_ja_ohjausjarjestelmasta_2017.pdf
Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018. Saatavilla osoitteesta:
https://www.op.fi/documents/20556/65342/OP+Ryhm%C3%A4+CGS+2018+fin/7423e622-9f41-f59c-8b6d-09b0184ccfec
Selvitys Pohjois-Savon Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016.
Selvitys Pohjois-Savon Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017
Selvitys Rautalammin Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016. Saatavilla osoitteesta: https://uusi.op.fi/documents/198583/198694/OP+Rauta- lampi+opn+hall+ja+ohj+j%C3%A4rjestelm%C3%A4+2016/1991ad99-6a53-4e8f-9b1a-866632925107
Selvitys Rautalammin Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2018. Saatavilla osoitteesta: https://www.op.fi/documents/198583/198694/Osuuspankin_hallinto_ohjausjarjes-telma_2018/1991ad99-6a53-4e8f-9b1a-866632925107
Selvitys S-pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Saatavilla osoitteessa: https://www.s-pankki.fi/fi/s-pankki-yrityksena/johto-ja-hallinto/s-pankin-hallinto--ja-ohjausjarjestelmat/
S-Pankin vuosikertomus 2016. Saatavilla osoitteessa: https://dokumentit.s-pankki.fi/tiedos-tot/vuosikertomus-2016
S-Pankin verkkosivut: https://www.s-pankki.fi/fi/s-pankki-yrityksena/johto-ja-hallinto/halli-tuksen-osaaminen/ Katsottu 9.12.2018
Sun J. ja Liu G., 2014, Audit committees’ oversight of bank risk-taking, Journal of Banking and Finance, 40, s. 376-387.
Suomen Hallinnointikoodi 2015. Saatavilla osoitteesta: https://cgfinland2017.kauppaka-mari.fi/wpcontent/uploads/sites/39/2015/10/hallinnointikoodi2015finweb1.pdf
Swedish Corporate Governance Board 2016. Corporate Governance code. [Internet-sivuilla]
Viitattu 20.3.2018. http://www.corporategovernanceboard.se/the-code/current-code
Tuomi J. ja Saarijärvi A., 2002, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, Kustannusosakeyhtiö Tammi. Jyväskylä.
Troberg E., 2014, Osuustoiminnan idea, Helsinki Bofori Oy. Saatavilla osoitteesta: https://pel-lervo.fi/wp-content/uploads/2015/01/osuustoiminnan-idea.pdf?1cb2c4 Katsottu 4.11.2018.
Van, Greuning, Hennie ja Brajovic Bratanovic, 2003, Analysing and managing banking risk: a framework for assessing corporate governance and financial risk, World Bank Publications.
Xie, B., Davidson III, W.N., DaDalt, P.J., 2003. Earnings management and corporate govern-ance: the roles of the board and the audit committee. Journal of Corporate Finance, vol. 9 (3), s.295–316
Verkkolinkit:
https://www.actas.fi/blog/2017/02/07/oikeudellisia-ammattinimikkeita-asianajajasta-oikeus.notaariin-mita-ne-tarkoittavat/ Katsottu 28.7.2019
https://www.aktia.fi/fi/tietoa-aktiasta Katsottu 16.6.2019.
https://www.codeofconduct.fi/post/mita-eroa-on-sisaisella-valvonnalla-ja-sisaisella-tarkastuk-sella Katsottu 18.8.2019.
https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2016/09-12-17h25-nordean-vuoden-2017-nimitysvaliokunta-valittu.html Katsottu 4.11.2018
https://www.nordea.com/fi/tietoa-nordeasta/hyva-hallintotapa/hyvan-hallintotavan-rakenne/.
Katsottu 10.9.2018
https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/saantely/maarayskokoelma/standar-dit/1.4/1.4.std2.pdf Katsottu 2.11.2019
https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/hallinnointi/hallintoneuvosto Katsottu 26.12.2018
https://www.op.fi/web/op-rautalampi/vastuuhenkilot Katsottu 28.7.2019 https://op-year2017.fi/hallinnointi. Katsottu 19.11.2019
.https://op-year2017.fi/op-ryhma Katsottu 19.11.2019 https://sijoittaminen.omasp.fi/fi/strategia Katsottu 16.6.2019
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/raha-laitoslista/ Katsottu 15.6.2019
https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/tiedo-tehistoria/2018/markkinaosuudet/ Katsottu 15.6.2019
Muut lähteet:
Luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi (fit and proper), standardi 1.4. Rahoi-tustarkastus. Voimassa 1.7.2007 alkaen toistaiseksi, muuntopäivä 31.12.2008. Saatavilla osoit-teesta: https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/saantely/maarayskokoelma/standar-dit/1.4/1.4.std2.pdf Katsottu 15.9.2019
Osuuskuntalaki 421/2013 (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130421 )
Pellervon kotisivut ja sen tarjoama tietopankki. Jäsenen käsikirja ladattavissa osoitteessa:
http://pellervo.fi/storage/tietopankki/jasenen_kasikirja_verkossa2011.pdf . Katsottu 27.2.2017