S-Pankki Oy:n esittely

S-pankki -konserniin kuuluvat S-pankki oy ja sen tytäryhtiöt S-Asiakaspalvelu Oy, FIM Va-rainhoito Oy ja FIM Pääomarahastot Oy ja sen tytäryhtiö FIM Kiinteistö Oy. S-pankki Oy:sta kolmanneksen omistaa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta. Muita suurimpia omistajia ovat

Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö (10 %), Helsingin Osuuskauppa Elo (7,5 %) ja Lähita-piola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö (3,5%). Muut omistajat, joiden omistusosuus on 0,1 – 2,9 prosenttia, ovat LähiTapiolan alueyhtiöt ja alueosuuskaupat. S-Ryhmän alueosuuskaupat omistavat yhteensä 37,5 %:ia. Omistuksessa ei ole siis mukana S-konserniin kuulumattomia yrityksiä tai yhteisöjä. (Selvitys S-pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmistä.) S-pankilla on 3 mil-joonaa asiakasta ja talletuspankkitoiminnassa S-Pankki on ollut mukana yli 10 vuotta, mutta jos huomioidaan S-Ryhmän säästökassat niin juuret ovat yli 100 vuoden takaa. Vuonna 2017 S-Pankki liittyi Finanssiala ry:n jäseneksi. S-Pankki ei halua olla perinteinen pankki vaan haas-taa pankkialan toimijoita. (S-Pankin vuosikertomus 2017.)

S-konsernin toiminta perustuu osuustoiminnalle, mutta pankkitoiminnassa S-konserni on päät-tänyt järjestää toiminnan osakeyhtiönä. Osuustoiminnallisuudesta lähtee kuitenkin vahva pohja vastuulliseen toimintaan. Ylin toimielin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät pää-täntävaltaansa. (Selvitys S-pankin hallinto- ja ohjausjärjestelmistä.) S-Pankin toiminta pohjau-tuu samoihin arvoihin kuin koko S-ryhmässä. S-Pankin arvoiksi on kerrottu seuraavat: olemme asiakasta varten, kannamme vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä, uudistamme jatkuvasti toimin-taamme ja toimimme tuloksellisesti. S-Pankin eettisiä periaatteita ovat seuraavat: kuuntelemme asiakasta, toimimme avoimesti ja rehellisesti, arvostamme ja kunnioitamme toisiamme, kilpai-lemme reilusti, okilpai-lemme lahjomattomia, noudatamme hyvää hallintotapaa, kunnioitamme ih-misoikeuksia, toimimme vastuullisesti ja huolehdimme ympäristöstä. (S-Pankin vuosikertomus 2017.)

Tällä hetkellä S-Pankki keskittyy henkilöasiakaspalveluihin ja luopui pk-yritys- ja maatilalii-ketoiminnasta. Liiketoiminta-alueet ovat seuraavat: pankkiliiketoiminta, digitaalinen liiketoi-minta ja varainhoitoliiketoiliiketoi-minta. Toimitusjohtaja on Pekka Ylihurula ja toimitusjohtajan sijai-nen on Aki Gynther. Pankin asiamiehinä toimivat alueosuuskaupat ja LähiTapiolan alueyhtiöt.

S-Pankki -konsernissa työskentelee 656 henkilöä. (S-Pankin vuosikertomus 2017.) 3.1.3. Nordean esittely

Nordea on suurin yksittäinen pankki Pohjoismaissa, mutta Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Nordea toimii 20 maassa. Sivukonttoreita on Virossa, Puolassa, Frank-furtissa, Lontoossa, New Yorkissa, Shanghaissa ja Singaporessa. Nordealla 9,6 miljoonaa ko-titaloutta asiakkaana ja yritys- ja instituutioasiakkaita on 580 000. Suomessa Nordealla on 2,8 miljoonaa kotitaloutta asiakkaana ja 243 000 yritystä ja yhteisöä. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden

osalta luku on merkittävä, sillä se on 43 %:a Nordean yritys- ja yhteisöasiakkaista. Kotitalouk-sien osalta Suomessa on 29 %:a Nordean henkilöasiakkaista. Ainoastaan Ruotsissa on enem-män henkilöasiakkaita (4,2 miljoonaa). (Nordean vuosikertomus 2017.)

Nordean konttoreita on Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa ja Norjassa. Liiketoiminta-alueita ovat henkilöasiakkaiden pankkitoiminta (Personal Banking), yritysten pankkitoiminta (commercial and business banking), suurten yritys- ja yhteisöasiakkaiden pankkitoiminta (wholesale ban-king) ja varallisuuden johtaminen henkilöasiakkaille ja yhteisösijoittajille (wealth manage-ment). Nordean toiminnantarkoituksena on näyttää yhdessä tie mahdollistamalla unelmat ja ar-jen tavoitteet kaikkien hyväksi. (Together, we lead the way, enabling dreams and everyday aspirations for a greater good.). Arvot ovat määritelty seuraavasti vuosikertomuksessa (2017):

yhteistyö yleiseksi hyväksi; omistajuus- se alkaa minusta; intohimo palvella asiakkaita; rohkeus tehdä sitä, mikä on oikein. Nordea on listattu NASDAQ pörssiin Tukholmassa, Helsingissä ja Kööpenhaminassa. (Nordean vuosikertomus 2017.)

Nordea noudattaa vuoden 2017 Corporate Governance -raportissaan ruotsalaista hallinnointi-koodia poikkeuksetta. (Corporate Governance raportti 2017 ja https://www.nordea.com/.) Nor-dean corporate governancea ja sisäistä viitekehystä säätelevät yhtiöjärjestys, työjärjestys, va-liokuntien työjärjestys ja Nordean arvot. (https://www.nordea.com/). Suomen Nordea noudat-taa Suomen hallinnointikoodia sulautumisen seurauksena. Nordean pääkonttorin siirryttyä Suo-meen Nordea siirtyy myös noudattamaan samanlaista lakia kuin muissakin eurooppalaisissa pankeissa sekä Suomen osakeyhtiö-, ja kirjanpitolakia, sillä toisin kuin Ruotsi, Suomi on pank-kiunionin jäsen. (Nordean vuosikertomus 2017.)

3.1.4. Aktian esittely

Aktian juuret juontavat Helsingin Säästöpankkiin asti eli vuoteen 1825 asti. Aktia Säästöpankki on kuitenkin muodostunut 20 vuotta sitten, kun Helsingin Säästöpankki ja useita rannikkoalu-een säästöpankkeja fuusioitui. (https://www.aktia.fi/fi/tietoa-aktiasta.) Aktialla on 903 työnte-kijää ja henkilöasiakkaita on 350 000 ja yritys- ja instituutioasiakkaita 30 000. Aktia Pankki Oyj koostuu Aktia Henkivakuutus Oy:stä, Aktia Rahastoyhtiö Oy:stä, Aktia Varainhoito Oy:stä, Aktia Yritysrahoitus Oy:stä, Aktia Rahoitus Oy:stä ja Aktia Kiinteistövälitys Oy:stä.

Aktian osakkeista kolmanneksen omistaa Aktia- ja säästöpankkisäätiöt, toisen kolmanneksen omistaa yhteisöt ja julkinen sektori ja loput yksityishenkilöt (16 %) ja yritykset (21 %). (Aktia Pankki Oyj:n vuosikertomus 2017.)

Aktian toimitusjohtaja on Mikko Ayub. Lokakuussa 2017 otettiin käyttöön seuraavat asiakas-segmentit: henkilöasiakkaat, premium-asiakkaat, private banking -asiakkaat, yritysasiakkaat ja instituutiot ja säätiöt. Aktia panostaa vuosikertomuksen mukaan kestävään kehitykseen, vas-tuullisuuteen ja digitalisaatioon. Pääpaino uudessa strategiassa on omaisuudenhoidossa ja ra-hoituksessa ja arvoiksi on kerrottu rohkeasti, osaavasti ja yhdessä. Aktia on tarttunut vastuulli-seen toimintaan ja tarjoaa avustuksia liikuntaan, kulttuuriin ja vapaaehtoistyöhön (Aktia Pankki Oyj:n vuosikertomus 2017.)

3.1.5. Oma Säästöpankin esittely

Oma Säästöpankin (OmaSp) historia ulottuu yli 140 vuoden taakse. Säästöpankkitoiminta alkoi Suomessa 1800-luvun alussa ja Lappeenrannan Säästöpankista 13.2.1875 alkoi OmaSp:n his-toria. Nykyisen OmaSp:een muodostuminen alkoi kuitenkin 2008 ja seuraavana vuonna Töysän ja Kuortaneen Säästöpankit luovuttivat liiketoiminnan Oma Säästöpankki Oy:lle. Tämän jäl-keen OmaSp on kasvanut useiden säästöpankkien liittyessä Oma Säästöpankkiin. OmaSp on ostanut S-Pankilta pk-yritys- sekä maa- ja metsätaloustoiminnan 2017. (https://sijoittami-nen.omasp.fi/fi/historia).

Henkilö- ja yritysasiakkaita on 136 100 ja työntekijöitä noin 290. Yhtiön verkkosivuilta löytyy selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä vasta vuodelta 2018, jolloin yhtiö on listautunut pörs-siin. Hallinto ja riskienhallinta on sisällytetty aikaisemmin vuosikertomukseen ja niissä ei ole mainintaa erikseen Hallinnointikoodin noudattamisesta. Vuosikertomukset ovat saatavilla vuo-desta 2014. (https://sijoittaminen.omasp.fi/.) OmaSp muodostuu emoyhtiöstä Oma Säästö-pankki Oyj:stä ja kahdesta tytäryhtiöstä sekä yhteisyrityksestä. Tytäryhtiöt ovat Koy Lappeen-rannan säästökeskus ja SAV-Rahoitus Oyj. Yhteisyritys on PP-Laskenta Oy. (Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018.)

Hallintorakenne on puolestaan hyvin litteä. OmaSp on verrattain hyvin pieni pankki, joten hal-lintorakenne on pidetty hyvin kevyenä. Koska kyseessä on julkinen osakeyhtiö, niin ylimpänä hallituksessa on yhtiökokous. Hallinnossa on lisäksi osakkeenomistajien nimitystoimikunta ja hallitus. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on päätetty perustaa 9.11.2018 yhtiökokouk-sessa. OmaSp:een viisi suurinta osakkeenomistajaa nimeää edustajan Nimitystoimikuntaan.

OmaSp:llä on myös tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta. Palkitsemisvaliokunta on hyvin tuore valiokunta, sillä hallitus on päättänyt perustaa palkitsemisvaliokunnan 18.10.2018. Palkitsemis-valiokunnan muodostaa vähintään kolme hallituksen jäsentä. Osakkeenomistajien

nimitystoi-mikunta on päätetty perustaa 9.11.2018 yhtiökokouksessa. Toimitusjohtajalle raportoi riippu-maton riskienarviointi ja compliance sekä viestintä. Sisäinen tarkastus raportoi suoraan halli-tukselle. (Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018.)

Pankin muuta hallintoa on jaettu neljään eri alueeseen: asiakasliiketoiminta, talous ja hallinto, digitaaliset palvelut ja lakiasiat. Taloushallinnon yksikkö vastaa sekä sisäisestä että ulkoisesta laskennasta. Kirjanpidon hoitaa PP-Laskenta Oy. Liiketoiminnasta riippumattomia toimintoja on riskienhallinnan arviointitoiminto, säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toi-minto ja sisäisen tarkastuksen toitoi-minto. (Selvitys Oma Säästöpankki Oyj:n hallinto- ja ohjaus-järjestelmästä 2018.)

4. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO

Seuraavaksi avaan, miksi olen valinnut haastattelut tutkimusmenetelmäksi ja millä perusteilla olen valinnut aineistoni. Ensimmäiseksi käsittelen tutkimusmenetelmääni. Käyn läpi myös koh-taamiani haasteita aineiston kokoamiseen liittyen.

4.1. TUTKIMUSMENETELMÄ

Tutkimukseni ja kysymyksenasetteluni lähti liikkeelle teoriaan tutustumisesta. Mielessäni on kaksi mielenkiintoista teemaa: pankkiala ja corporate governance. Itselläni on työkokemusta pankkialalta ja ala kiinnostaa minua. Lisäksi koen, että on mielenkiintoista seurata kuinka yri-tykset järjestävät hallintonsa. Näitä kahta hakusanaa käyttämällä löysin tutkimuksia pankkien ja yritysten riskienhallinnasta ja hallinnosta. Aivan ensimmäiseksi tutustuin aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tutkimukset olivat suurimmaksi osaksi kvantitatiivisia. Aihee-seen perehtyminen vei ajallisesti pisimmän ajan. Tähän vaiheeAihee-seen minulla meni yli puoli vuotta. Teoria auttoi hahmottamaan aiheeseen liittyvät teemat ja rajaamaan aihetta. Kvalitatii-viseen tutkimukseen tarvitaan tausta- ja tulkintateoria ja aineistoa tarkastellaan taustateoriaa vasten. Tulkintateoria auttaa hahmottamaan vastauksia kysymyksiin, joihin tutkimuksessa on tarkoitus vastata. (Eskola J. ja Suoranta J., 1998, Johdatus laadulliseen tutkimukseen.)

Valitsin haastattelut tutkimusmenetelmäksi, koska vastaajien määrä jää pieneksi tässä tutki-muksessa, sillä valitsin näkökulmaksi viisi Suomessa toimivaa pankkia. Suomessa toimivista pankeista ei ole tarjolla juurikaan tilastoja ja aikaisempia tutkimuksia.. Haastattelujen avulla pääsen myös syventämään tietoa ja tekemään tarkentavia kysymyksiä haastateltavalle. Tätä mahdollisuutta ei ole kyselytutkimuksessa. Valitsin puolistrukturoidun haastattelun, sillä halu-sin jättää sijaa haastateltavan omille kokemuksille. Ennen haastatteluja perehdyin pankkien jul-kaisemiin selvityksiin, raportteihin ja vuosikertomuksiin. Haastattelujen haasteena on pankkien tiukka salassapitovelvollisuus. Lähinnä kaikki mitä pankki voi kertoa riskienhallinastaan ja hal-linnostaan, on jo julkaistu heidän verkkosivuillaan. Haastattelujen avulla kuitenkin pääsin avaa-maan tarkemmin heidän käytännön työtä niin riskienhallinnan kuin hallinnon parissa.

Haastattelun kysymykset löytyvät liitteestä 1 ja kysymykset annettiin ennakkoon haastateltavan tutustuttuvaksi. On tärkeää, että haastateltava tietää mihin tutkimukseen on osallistumassa ja kuinka käytän saamaani tietoa. Kysymyksen asettelun tarkoituksena on antaa haastateltavalle

tilaa kertoa ja minä pystyin tarvittaessa esittämään tarkentavia kysymyksiä. Muuten halusin pysytellä mahdollisimman neutraalina ja antaa haastateltavalle aikaa jäsentää vastaustaan.

Osoitin haastatteluissa erilaisilla äännähdyksillä kuuntelevani, jotta saisin heitä kannustettua jatkamaan. Haastateltavat olivat myös aktiivisia ja esittivät tarkentavia kysymyksiä ja vastates-sani heidän kysymyksiin huomasin, että annoin samalla ilmi omia ennakko-olettamuksia ai-heesta. Tässä mielessä haastattelu muistutti myös dialogia, jota kuvataan kuuntelu-puhe-mal-lina. (Tuomi ja Saarijärvi, 2002, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi).

Kysymykset jakautuvat neljään eri teemaan: taustat, riskienhallinnan järjestäminen organisaa-tiossa, haasteet ja arviointi. Ensimmäisessä osiossa selvitän, että minkälainen vastaaja minulla on ja kuinka hän tuntee kyseisen pankin riskienhallintaan liittyvät tehtävät. Toisessa osiossa selvitän, kuinka vastaajan mielestä riskienhallinta on järjestetty kyseisessä organisaatiossa.

Kolmas osio käsittelee riskienhallinnan järjestämiseen liittyviä haasteita. Haasteet voivat tulla niin organisaation sisältä kuin ulkopuolelta. Neljäs osio käsittelee vahvasti vastaajan mielipi-teitä kyseisen organisaation hallinnosta ja riskienhallinnasta. Kysymykset käytiin läpi samassa järjestyksessä kummassakin haastattelussa ja koko keskustelu nauhoitettiin.

Haastattelujen litterointia varten käytin Express Scribe -ohjelmaa. Kummankin haastattelun kesto oli noin 40 minuuttia. Litteroinnin tarkkuus oli sanojen tarkkuudella. Litteroinnissa en huomioinut mahdollisia taukoja puheessa. Litteroinnin jälkeen koodasin kummatkin haastatte-lut seuraavien teemojen mukaisesti eri väreillä: hallitus, johtoryhmä, riskit, ulkoinen valvonta, haastateltavien tausta, riskienhallinta, muutokset ja haasteet. Huomasin, että joitain lauseita oli vaikeaa koodata, sillä ne saattoivat liittyä kahteen eri teemaan. Valitsin aineistolähtöisen ana-lyysin, mutta vaarana on, että minulta jää jotain huomaamatta aineistosta, sillä muodostan kä-sityksen asioista, jotka mielestäni tulee esille aineistosta. (Eskola ja Suoranta, 1998, Johdatus laadulliseen tutkimukseen.) Tämän jälkeen kokosin haastattelut yhteen tiedostoon edellä mai-nittujen teemojen mukaisesti, jotta pääsin vertailemaan, onko vastauksissa eroa ja samankaltai-suuksia. Tämän jälkeen kokosin teemojani vielä kolmeen yläluokkaan: riskienhallinta, hallinto ja näiden välinen yhteistyö. Vertailun jälkeen vertasin haastatteluita kokoamaani teoreettiseen viitekehykseen. Seuraavissa luvuissa avaan, millaisia asioita haastatteluista nousi esille ja eroa-vatko vai yhtenevätkö ne aikaisempien tutkimusten kanssa.

4.2. AINEISTO

Aktian ja S-Pankin edustajat haastatteluun valitsin vuosikertomuksen ja ohjaus- ja hallintojär-jestelmäselvityksen avuilla. Sieltä valitsin sellaiset henkilöt, jotka ovat etenkin tekemisissä ris-kienhallinnan kanssa. Nordean ja Osuuspankin edustajat tiedustelin tuttujeni kautta. Oma Sääs-töpankkiin sain vinkin ensimmäiseltä haastateltavani, joten lisäsin sen tutkittavien pankkien joukkoon. Lähetin haastattelupyynnöt sähköpostitse maaliskuun aikana. Haastattelupyyntöjä lähetin kaiken kaikkiaan kahdeksan. Samalla lähetin haastateltaville ennakkoon kysymykseni, jotta he kykenevät valmistautumaan ennakkoon ja ilmoittamaan mikäli kysymysten joukossa on sellaisia asioita, joihin he eivät voi antaa vastauksia. Haastattelupyyntöön vastanneita oli seitsemän ja haastatteluun suostui kolme. Ensimmäinen haastattelu järjestyi maaliskuussa ja toinen toukokuussa. Yksi haastattelu tapahtui kasvokkain ja toinen puhelimitse. Kolmannen haastatteluun suostuneen kanssa emme päässeet sopimaan aikaa haastateltavan yllättäen esiin-tyneiden työkiireiden vuoksi.

Tavoitteenani oli saada enemmän haastateltavia, mutta huomasin kuitenkin jo kahden haastat-telun kohdalla sen, että vastaukset olivat kummassakin tapauksessa hyvin standardinomaisia ja lisäksi neljän kuukauden aikana koin vaikeuksia saada suostumuksia haastatteluun. Tiedostan kuitenkin, että kaksi haastattelua on liian suppea aineistonkoko, vaikka vastaukset ja haastatte-lussa nousseet teemat olivat samanlaisia. Kahden haastattelun perusteella ei voida tehdä mer-kittäviä yleistyksiä tai tieteellisiä johtopäätöksiä. Haastateltavat olivat huolellisesti valittuja ja he ovat avainasemassa oman pankkinsa riskienhallinnassa ja samoin tekevät paljon yhteystyötä hallinnon kanssa. Näin ollen haastateltavilla on paljon kokemusta ja tietoa pankkien riskienhal-linnan ja hallinnon välisestä suhteesta. Ensimmäinen haastateltava puolestaan on ollut eri ris-kienhallintatehtävissä noin kahdeksan vuotta ja pankkialalla puolestaan yli 16 vuotta. Hän ker-toikin vahvuudekseen, että hän tuntee työkokemuksen kautta pankin liiketoiminnan. Toinen haastateltava on ollut työtehtävässään noin vuoden, mutta pankkialalla yli 15 vuotta. Laadulli-sessa tutkimukLaadulli-sessa on tärkeää, etenkin jos näyte on pieni, että haastateltavat tietävät aiheesta mahdollisimman paljon. (Tuomi ja Saarijärvi, 2002, Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.) Tiedostin jo aihepiiriä valitessani, että tulee olemaan haastavaa saada riittävästi haastateltavia mukaan työhöni. Haasteita luo pankkialan tiukka salassapitovelvollisuus eli julkisuuteen ei saa kertoa mitään mitä ei ole jo selvityksissä, toimintakertomuksissa tai yrityksen verkkosivuilla kerrottu. Taustalla haastattelupyyntöjen hylkäämiseen voivat olla maineriski, aikatauluun

liit-tyvät haasteet ja innokkuus vastata haastatteluihin. Toinen haaste aineistolleni on se, että vas-taavia tutkimuksia suomalaisista pankeista ei löydy. Ulkomaisia pankkeja on tutkittu juurikin riskienhallinnan ja corporate governancen näkökulmista, mutta Suomessa toimivia pankkeja ei juurikaan. Haastateltujen kanssa allekirjoitimme tutkimussuostumuksen (liite 2) ennen haastat-telun aloittamista. Haastateltaville on ymmärrettävästi tärkeää tiedon luottamuksellisuus ja ano-nymiteetin säilyttäminen. Haastatteluja käytän ainoastaan apuvälineenä tehdessäni loppupää-telmiä pankin hallinnon ja riskienhallinnan välisestä suhteesta. Tästä eteenpäin puhun ensim-mäiseksi tehdystä haastattelusta ensimmäisenä haastateltavana ja toinen on luonnollisesti toi-nen haastateltava. Koen, että näin vähäisellä haastattelumäärällä tämä on riittävä keino erottaa haastatellut toisistaan.

Seuraavassa kappaleessa kokoan yhteen saamiani tutkimustuloksiani. Aikaisemmat kappaleet ovat käsitelleet hallintoa ja seuraavassa kappaleessa otan huomioon riskienhallinnan näkökul-man hallintojen eri osissa sekä haastattelujen yhteenvetoa.

5. TUTKIMUSTULOKSET

Tässä kappaleessa kokoan yhteen saamiani tuloksia. Tutkimustulokseni eivät ole yleistettä-vissä, sillä aineisto on hyvin pieni. Haastattelujen vastaukset olivat hyvin samankaltaisia, mikä kertoo myös pankin liiketoiminnan ja hallinnon olevan tarkoin määriteltyä ja säänneltyä. Kah-den haastattelun perusteella ei voi tehdä yleistyksiä, jotka pätevät myös muihin pankkeihin Suo-messa. Tulosten pohjana käytän myös pankkien julkistamia raportteja, vuosikertomuksia ja sel-vityksiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Luku jakautuu riskien tunnistamiseen, mittaamiseen ja hallitsemiseen eri hallinnon osissa sekä lopuksi kokoan yhteen hallinnon ja riskienhallinnan välistä suhdetta.

5.1. PANKKIEN HALLINTO

Pankeissa voidaan järjestää hallinto eri tavoin. Yleisin hallintomalli on yksitasoinen. Osakeyh-tiömuotoisilla pankeilla ylintä päätäntävaltaa käyttää yhtiökokous, jonka jälkeen tulee hallitus.

Muitakin tapoja on eli vaihtoehtona on kaksiportainen hallintomalli, jossa hallintoneuvosto työskentelee hallituksen rinnalla. Hallintoneuvosto on yleinen osuuskunnissa, mutta esimer-kiksi Aktialla on ollut käytössään hallintoneuvosto vuoteen 2016 saakka. Seuraavaksi käyn läpi, kuinka Aktia, S-Pankki, Nordea, OmaSp ja OP ovat järjestäneet hallintonsa. Ensimmäiseksi käsittelen harvinaisempaa hallintorakennetta eli kaksiportaista hallintomallia. Ensimmäisenä käsittelen OP Ryhmän tasolla hallintoneuvostoa, mutta otan esimerkiksi myös alueosuuspankin Pohjois-Savon OP:een, jotta tulisi paremmin hahmotettua OP Ryhmää kokonaisuutena.

5.1.1. Osuuskunnan kokous ja hallintoneuvosto

OP:ssa ylin päätösvalta on keskusyhteisön osuuskunnan kokouksella ja sen valitsemalla hallin-toneuvostolla. Osuuskunnan kokouksessa ovat mukana keskusyhteisön jäsenpankkien edusta-jat, joiden äänimäärä riippuu omistettujen osuuksien lukumäärästä. Vakavaraisemmilla jä-senosuuspankeilla on enemmän ääniä, mutta maksimi äänimäärä on kaksi prosenttia kokouksen edustetuista äänimääristä. Vähävaraisemmilla jäsenellä tai keskusyhteisön tukemilla jäsenillä on käytössään yksi ääni. Osuuskunnan säännöissä ja osuuskuntalaissa on määritelty tarkemmin asiat, joista osuuskunnan kokouksessa voidaan päättää. Kokouksessa vahvistetaan tilinpäätös, hallintoneuvoston koko, jäsenet ja heidän palkkiot, tilintarkastajan valinta ja palkkiot sekä osuuskunnan sääntöjen muuttaminen. (Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016.)

OP:lla on kuusi jäsenosuuspankkien alueellista yhteistyöelintä eli OP-liittoa, jotka ovat lähellä maakuntien rajoja. Vuonna 2017 liittoja oli vielä 16, mutta niitä yhdistettiin. Jokainen OP-liitto nimeää oman alueensa ehdokkaat OP Osuuskunnan hallintoneuvostoon. Hallintoneuvosto muodostetaan osuuskunnan kokouksessa siten, että jokaiselta OP-liiton alueelta tulee vähintään kaksi jäsentä. Lisäksi 16 jäsentä valitaan OP-liittojen kesken niiden jäsenpankkien omistaja-asiakkaiden määrän perusteella suhteessa koko OP Ryhmän omistaja-asiakasmäärään. Sääntö-jen mukaan hallintoneuvostossa tulee olla vähintään 32 jäsentä ja enintään 36. Jäsenistä vähin-tään neljä on sellaista, jotka eivät kuulu OP Ryhmään kuuluvan yrityksen hallintoon, johtoon tai eivät ole työsuhteessa tällaiseen yritykseen. Jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Jäsen-pankki ei voi saada henkilöä hallintoneuvostoon, jos se on saanut taloudellista tukea keskusyh-teisöltä. OP-liiton jäsenpankkien edustajista muodostetaan kokous, joka valitsee hallituksen edustamaan liittoa. Yksittäisen osuuspankin tasolla tarkasteltuna osuuskunnan kokouksen ja edustajiston erona on se, että jälkimmäisessä jäsenet ovat valinneet keskuudestaan vaaleilla henkilöt edustamaan itseään. Osuuskunnan kokouksessa jokainen osuuspankin asiakas voi edustaa puhtaasti itseään ja osallistua suoremmin päätöksentekoon. (Selvitys OP Ryhmän hal-linto- ja ohjausjärjestelmästä 2018.)

Hallintoneuvosto valvoo johtokuntaa ja toimitusjohtajaa, toiminnan lainmukaisuutta ja huolel-lisuutta, vahvistaa OP Ryhmän strategian, tavoitteet ja toimintaperiaatteet. Lisäksi hallintoneu-voston tulee vahvistaa yhteenliittymän yleiset toimintaperiaatteet, pääomasuunnitelman peri-aatteet, vahvistaa ja seurata riskin johtamista, seurata strategian toteutusta, vahvistaa palkitse-misen periaatteet ja käsitellä ja päättää ryhmätasoiset työryhmät ja niiden tehtävät ja jäsenet.

(Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017.)

Vuonna 2018 hallintoneuvostoon kuului 36 jäsentä, joista neljä oli muuta jäsentä, jotka on va-littu alueperiaatetta noudattamatta. Sukupuolijakauman tavoite on 60/40 ja tämä ei toteudu ny-kyisessä hallintoneuvostossa, sillä naisia on 11. Hallintoneuvostoon kuuluvista kaikki ovat käy-neet korkeakoulututkinnon ja suurin osa heistä työskentelee johtajina joko Osuuspankeissa tai ulkopuolisissa yrityksissä. Mukana on myös agrologi, professori, dekaani, terveyskeskuslääkäri ja KHT-tilintarkastaja. (Selvitys OP Ryhmän hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2018.)

Pohjois-Savon OP:ssa hallintoneuvostoon valitaan 30 edustajiston valitsemaa jäsentä. Ikäraja on 68 vuotta. Nimitysvaliokunta valmistelee jäsenten valintaa ja palkkioita koskevat kysymyk-set. Jokainen hallintoneuvoston jäsen perehdytetään tehtävään hallintohenkilöiden kehittämis-ohjelman avulla. Hallintoneuvoston tehtävänä on osuuskuntalain ja pankin sääntöjen mukaan

valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuskunnan hallintoa. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallintoneuvostolle kuuluvat erityiset tehtävät ovat seuraavat:

• päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä sekä määrää hallituksen jäsenten palkkiot.

• valitsee osuuspankin toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen kuultuaan hallitusta ja hankittuaan valinnasta keskusyhteisön lausunnon.

• vahvistaa osuuspankin toimintaa koskevan ohjesäännön.

• merkitsee tiedoksi keskusyhteisön ohjeistuksen mukaisesti hallintoneuvostossa käsiteltä-vät ohjeet.

• valitsee keskuudestaan riippumattoman tarkastusvaliokunnan jäsenet.

• antaa varsinaiselle edustajiston/osuuskunnan kokoukselle lausunnon tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta.

• edustajistopankeissa määrää vaalivuonna edustajiston jäsenten lukumäärän sekä nimeää edustajat vaalilautakuntaan.

(Selvitys Pohjois-Savon Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017.)

Hallintoneuvoston riippumattomuutta on määritelty. Entinen hallituksen jäsen tai toimitusjoh-taja ei voida valita hallintoneuvostoon ensimmäisen viiden vuoden aikana tehtävän päättymi-sestä. Hallintoneuvoston jäsen ei myöskään saa olla samanaikaisesti kilpailevan liikeyrityksen hallinnossa. Myös OP Ryhmän sisältä tulevan jäsenen riippumattomuutta arvioidaan hänen työ-tehtävien ja aseman perusteella. Monimuotoisuutta arvioidaan seuraavien tekijöiden avulla:

monipuolinen osaaminen, kokemus, alueellinen edustavuus, sukupuoli ja ikä. Molemmat suku-puolet edustettuna 60/40 suhteella. Nyt on 11/30 eli noin 37 prosenttia on naisia. Lisäksi alu-eellisesti Kuopio on selvästi muita paikkakuntia paremmin edustettuna. (Selvitys Pohjois-Sa-von Osuuspankin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2017.)

Kaksiportainen hallintojärjestelmä on harvinaisempi ratkaisu Suomessa ja etenkin osakeyhti-öillä. Aktia Pankki Oyj:llä oli hallintoneuvosto. Aktia yksinkertaisti hallintorakennettaan 2017 ja 22.9.2017 alkaen Aktialla on ollut hallintoneuvoston tilalla osakkeenomistajien nimitystoi-mikunta. Tällä hetkellä Aktia noudattaa Suomen hallinnointikoodia, mutta aikaisemmin poik-keamat hallinnointikoodin suosituksesta johtuivat yksinomaan hallintoneuvostosta. Poik-keamat suosituksista koskivat hallitukseen liittyviä suosituksia 5, 18a ja 22. Hallintoneuvosto on päättänyt hallituksen jäsenet ja heidän palkkiot. (Aktia Pankki Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä 2017.)

5.1.2. Edustajisto ja osuuskunnan kokous

Osuuspankeilla on käytössään joko osuuskunnan kokous tai edustajisto. Erona on, että osuus-kunnan kokoukseen kuuluu jokainen kyseisen pankin omistaja-asiakas ja kokouskutsut

koske-vat jokaista osuusmaksun maksanutta. Edustajisto puolestaan on vaaleilla valittu toimielin pan-kin omistaja-asiakkaista. Omistaja-asiakkaat äänestävät halukkaiden joukosta edustajiston ja kuka tahansa pankin omistaja-asiakas voi asettua ehdolle. Pohjois-Savon OP:een edustajistoon kuuluu tällä hetkellä 56 jäsentä, jotka on valittu 2017 pidetyissä vaaleissa. Seuraavat edustajis-ton vaalit ovat 2021. Edustajisto valitsee hallinedustajis-toneuvosedustajis-ton. Edustajistossa vahvistetaan tilin-päätös, päätetään hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten sekä toimitusjohtajan vastuuvapau-desta, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta sekä palkkioista. Lisäksi edustajisto osallistuu tilintarkastajan tai tilintarkastajien valintaan ja palkkioista päättämiseen sekä osuus-kunnan sääntöjen muuttamiseen.

Edustajisto on keskittynyt keskeiselle alueelle eli Kuopioon. Eteläisen ja pohjoisen alueen edus-tajia on 19, kun taas keskeisen alueen edusedus-tajia on 31. Kuopiosta tulleita edusedus-tajia on puolestaan

Edustajisto on keskittynyt keskeiselle alueelle eli Kuopioon. Eteläisen ja pohjoisen alueen edus-tajia on 19, kun taas keskeisen alueen edusedus-tajia on 31. Kuopiosta tulleita edusedus-tajia on puolestaan