Docventures-ohjelman ympärille syntyi aktiivisista käyttäjistä muodostunut verkkoyh-teisö, joka kävi ahkerasti keskustelua sosiaalisen median kanavissa, kuten Twitterissä ja Facebookissa. Yhtenä esimerkkinä tästä yhteisön piirissä syntyneestä aktiivisuudesta ja voimasta voidaan pitää lihaton lokakuu -kampanjaa.
Lihaton lokakuu -kampanja sai alkunsa Docventures-ohjelman ensimmäisellä tuotanto-kaudella vuonna 2013, kun Luontoliiton toiminnanjohtaja Leo Stranius haastoi Riku Rantalan elämään kuukauden ajan kasvisruokavaliolla. Tempauksen perimmäisenä tar-koituksena oli muuttaa elintapoja ympäristöystävällisempään suuntaan, eikä jättää ko-keilua vain yhteen kuukauteen. Rantalan lisäksi sosiaalisessa mediassa kokeiluun lähti mukaan yli 30 000 ihmistä, ja yhdelle ihmiselle suunnattu haaste kasvoi hetkessä suosi-tuksi ilmiöksi. (Yle Docventures 2017.)
Vuonna 2014 lihaton lokakuu -kampanja järjestettiin taas, ja tällä kertaa tapahtumaan ilmoitti Facebookissa osallistuvansa noin 11 000 ihmistä. Syksyllä 2015 lihattomasta lokakuusta oli muodostunut jo perinne, ja se järjestettiin jälleen kerran. Kolmantena vuonna tempauksen osallistujamäärä tippui ensimmäistä kertaa alle 10 000 osallistujan,
30
kun Facebookin lihaton lokakuu -tapahtumaan ilmoittautui noin 9 000 osallistujaa. (Yle Docventures 2017.)
Mitkä seikat ovat vaikuttaneet lihaton lokakuu -kampanjan suosioon? Kampanjaan osal-listujille ei asetettu minkäänlaisia vaatimuksia, vaan jokainen osallistuja sai osallistua siihen parhaimmaksi katsomallaan tavalla. Tärkeintä oli ymmärtää, että vähemmälläkin lihankulutuksella pärjää ja on pärjätty. Täysin lihattomaan ruokavalioon ei pyritty, sillä jo yhdellä lihattomalla päivällä viikossa on positiivisia vaikutuksia, kun pyrkimyksenä on parantaa omaa elämänlaatuaan ja ilmastoa. (Yle Docventures 2017.) Kampanjan idea ei ollut tuulesta temmattu, vaan sen ajankohtaisuus puhutteli varmasti monia osallistujia.
Onhan uutisissa jatkuvasti esillä, miten suomalaiset kuluttavat lihaa reilusti yli suositus-ten, ja muutenkin yleinen ilmapiiri korostaa hyvinvointia sekä suosii terveellisiä elä-mäntapoja.
Tämän lisäksi monet ihmiset miettivät arjessaan muun muassa lihantuotantoon liittyviä ympäristö- ja eettisiä ongelmia, ruokaskandaaleja ja elintarviketeollisuuden suoranaisia petoksia, tuotantoeläinten kohtelua sekä ylettömän lihansyönnin terveysvaikutuksia.
Näiden ongelmakysymysten painaessa ihmisten mieliä oli maaperä otollinen menesty-välle kampanjatempaukselle. Docventuresin tekijät kuitenkin painottavat, että lihatto-man lokakuun ei ole tarkoitus jäädä vain yhden kuukauden mittaiseksi kampanjaksi vuodessa, vaan sen toivotaan olevan alkusysäys pysyvämpään elämänmuutokseen. Ny-kyään lihaton lokakuu -kampanja on muuttunut ympärivuotiseksi, ja sen tavoitteena on vähentää lihankulutusta pysyvästi. (Yle Docventures 2017.)
Vuoden 2013 lokakuun edetessä lihaton lokakuu -kampanja muuttui Facebook-tapahtumasta ilmiöksi, joka osallisti ja yhdisti ihmisiä. Ympäri maata muun muassa luotiin omia pieniä ryhmittymiä, jotka tapasivat kasvotusten, kannustivat toisiaan sekä vaihtoivat ja suosittelivat lihattomia reseptejä toisilleen. Toiminnan seurauksena syntyi yhteisöllistä, ystävällistä ja auttavaa toimintaa. Yhteisöllisen reseptien jakamisen ja ver-taistuen seurauksena julkaistiin Docventuresin Lihaton lokakuu -reseptikirja, joka on kaikkien halukkaiden ladattavissa internetissä. Lihaton lokakuu -kampanja palkittiin myös Pro Animalia 2013 -palkinnolla, joka myönnetään tahoille, jotka ovat esimerkilli-sellä toiminnallaan edistäneet eläinten hyvinvointia. (Yle Docventures 2017.)
31 4.4 Tutkimusetiikka
Verkon tutkimusetiikka sekä on että ei ole erityistä tutkimusetiikkaa. Verkko on tutki-musympäristö, jossa tutkijan on tärkeä muistaa tutkimusetiikan suhde lähdekritiikkiin, omaksua tutkimusympäristön kulttuuriset käytännöt ja hahmottaa aineiston syntykon-teksti. Lisäksi tutkijan täytyy hahmottaa, miten julkisiksi tai intiimeiksi tutkittavat itse ovat mieltäneet tuottamansa sisällöt sekä kunnioittaa tutkimiaan ihmisiä ja heidän tuot-tamiaan sisältöjä. Koska verkkoympäristö on jatkuvasti muuttuva, ovat siihen liittyvät tutkimuseettiset haasteet aina tapauskohtaisia. (Turtiainen & Östman 2013, 64.)
Tämän tutkimuksen aineiston muodostavat Twitterin lihaton lokakuu -keskustelijoiden tviitit, joissa on käytetty tunnistetta #lihatonlokakuu. Vaikka aineistomateriaali on jul-kista ja kenen tahansa saatavilla, on olennaista muistaa, että se on kerätty sosiaalisesta mediasta. Sitä ei siis lähtökohtaisesti ole tuotettu tai tarkoitettu tutkimukselliseen käyt-töön. Osa aineistosta saattaa myös olla tutkimuksen ulottumattomissa, jos Twitter-käyttäjä on määrittänyt yksityisyysasetuksensa niin, että hänen tuottamansa sisällöt ovat vain hänen omien seuraajiensa nähtävillä.
Verkkotutkimuksessa tutkijan tulisikin kiinnittää erityistä huomiota aineiston laatuun:
kuinka intiimejä, arkaluonteisia ja julkisiksi tarkoitettuja tutkittavat sisällöt ovat. Myös tutkimuskohteeseen tutustuminen on verkkotutkijalle erityisen tärkeää. (Turtiainen &
Östman 2013, 51.) Tätä tutkimusta aloitellessani liityin ja tutustuin Twitteriin, jotta op-pisin tuntemaan palvelun, siellä vallitsevan keskustelukulttuurin ja sille tyypilliset omi-naisuudet paremmin. Tutkimuksen kannalta tämä oli tärkeää, jotta osaisin peilata aineis-toani ja tutkimustuloksiani niiden syntykontekstiin, johon vaikuttavat olennaisesti Twit-terin ja sen käyttäjien toimintakulttuurit.
Yksi merkittävä verkkoon liittyvä tutkimuksellinen ongelma kiteytyy käsitteeseen nä-kymättömät yleisöt. Käsite viittaa siihen, että fyysisen näköhavainnon puuttuessa ver-kon käyttäjän on vaikea käsittää, millä laajuudella hänen tuottamansa sisältö on näky-vissä ja julkista, minkä vuoksi yleisön koostumus tai koko olemassaolo on helppo unoh-taa. Tutkimuksellisesti ilmiöt saattavat kääntyä päälaelleen, kun kaiken verkkosisällön ajatellaan olevan julkista ja avointa, vaikka käytännössä julkisuuden asteet ovat moni-mutkaisempia. Eettisyyden kannalta on usein mietittävä, miten tutkija voi varmistaa, että päivityksen kirjoittanut henkilö on tarkoittanut sen julkiseksi, eikä hänelle koidu harmia tiedon mahdollisesta julkistamisesta. Edustettavuuden näkökulmasta puolestaan
32
tulisi muistaa, että esimerkiksi omasta Twitter-verkostosta kerättyä aineistoa ei voi yleistää koskemaan koko Twitterin käyttöä. (Laaksonen, Matikainen & Tikka 2013, 22.) Olen koko tutkimukseni ajan pyrkinyt pitämään mielessäni, että tarkoitukseni ei ole muodostaa kattavaa yleiskuvaa aktiivisista keskustelijoista. Pikemminkin kyse on yhden tietyn ilmiön, tässä tapauksessa lihaton lokakuu -kampanja, ympärille keskittyvästä kes-kustelusta, joka antaa suuntaviivoja laajemmalle tulkinnalle.
Tämän tutkimuksen yksi tärkeimmistä tutkimuseettisistä kysymyksistä liittyi keskusteli-joiden yksityisyyteen ja siihen, miten ehdottomasti yksityisyys täytyy heille taata. Vaik-ka olen jättänyt tutkimuksen aineistoesimerkeistä pois Twitter-keskustelijoiden käyttä-jänimet, voi alkuperäiset tviitit löytää Twitteristä käyttämällä sivuston tarkennettua ha-kutoimintoa. Kun tviitin tai osan siitä kirjoittaa tarkennettuun hakuun, pystyy hakutoi-minto jäljittämään tviitin ja sen kirjoittajan. Tässä kohtaa minun täytyi miettiä erityisen tarkasti, miten kunnioitan parhaiten tutkittavia henkilöitä ja heidän tuottamaansa sisäl-töä niin, että tutkimus noudattaa hyvää eettistä tutkimustapaa.
Tekemissäni eettisissä valinnoissa olen hyödyntänyt ja soveltanut Malin Sveningssonin, Mia Lövheimin ja Magnus Berquistin (2003) luomaa ja Heidi McKeen ja James Porte-rin (2009) muokkaamaa nelikenttää, joka hahmottaa tutkimuksen osapuolten välisiä suhteita ja sitä, miten ne vaikuttavat tutkimuseettisiin kysymyksiin ja ratkaisuihin. Ken-tän koordinaatiston muodostavat janat, jotka kuvaavat yksityinen/julkinen- sekä arka-luontoinen/ei-arkaluontoinen -aspekteja. Painottamalla näitä elementtejä eri tavoin tut-kija voi ratkaista esimerkiksi kysymykset siitä, missä määrin tutkittavaa tulee informoi-da, pitääkö kaiken julkaisemisen perustua luvan kysymiseen ja miten verkkosisältöjä voi siteerata (Turtiainen & Östman 2013, 58).
33
Kuva 3. Havainnekuva tutkimuksen eettisestä nelikentästä (Jenni Tepsa 2017).
Lihaton lokakuu -keskustelijoiden tviitit sijoittuvat tällä nelikentällä oikeaan yläkul-maan, eli ne ovat julkisia ja ei-arkaluontoisia, jolloin ei ole välttämätöntä kysyä tutkitta-van lupaa niiden käyttämiseen. Tämä on perusteltavissa sillä, että Twitter on keskuste-lualustana julkinen. Hakutoiminnot ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä, eikä tviitti-en tai Twitter-käyttäjitviitti-en etsimintviitti-en vaadi käyttäjän seuraamista tai erillistä sisäänkirjau-tumista tai rekisteröitymistä palveluun. Vapaasti saatavilla olevia verkkoaineistoja on periaatteessa mahdollista käyttää kuin mitä tahansa julkaistua materiaalia (Turtiainen &
Östman 2013, 56). Tutkimuksessani tviittien julkisuutta ja niiden vapaata käyttöä tukee myös se, että lihaton lokakuu -keskustelun tviitit ja tutkimusaiheeni eivät käsitelleet sisällöllisesti arkaluonteista tai intiimiä aihetta. Twitter-keskustelijat keskittyivät lihaton lokakuu -keskustelussa lähinnä siihen, millaisia ajatuksia kampanja heissä herättää ja millainen on heidän oma suhteensa lihankulutukseen ja aiheeseen muutenkin. Eli vaikka keskustelijat ovatkin tviittiensä perusteella jäljitettävissä, ei heille koidu siitä harmia.
Tästä syystä tviittien käyttäminen aineistoesimerkkeinä ei muodostunut tutkimuksen kannalta eettiseksi ongelmaksi.
34 5 AINEISTON ANALYYSI
Tutkimukseni keskittyy ihmisiin, jotka arkielämässään osallistuvat aktiivisesti Twitte-rissä tunnisteella #lihatonlokakuu käytävään keskusteluun. Analyysissani esittelen ja havainnollistan aktiivisille keskustelijoille tyypillisiä kategoriasidonnaisia toimintoja, piirteitä, motiiveja ja selontekoja. Näiden ominaisuuksien perusteella on mahdollista hahmottaa, miten ihmiset toteuttavat Twitterin lihaton lokakuu -keskustelussa aktiivisen keskustelijan roolia.
Aineistoni pohjalta on havaittavissa, että sosiaalisessa mediassa aktiivinen keskustelija -kategoriakokoelma voidaan jakaa vielä erikoistuneempiin kategorioihin sen mukaan, millaista toimintaa keskustelijat sosiaalisessa mediassa harjoittavat ja millainen kuva heistä siellä tviittien perusteella rakentuu. Analyysiani varten olen erottanut toisistaan viisi eri kategoriaa, joihin lihaton lokakuu -keskustelijat ovat jaettavissa. Nämä katego-riat ovat tiedonjakaja, kokemusten jakaja, kannustava keskustelija, kielteinen keskusteli-ja keskusteli-ja kyseenalaistava keskustelija, ja ne eroavat toisistaan muun muassa keskeisten ka-tegoriasidonnaisten toimintojen osalta.
Tiedonjakaja-kategorian keskeisin kategoriasidonnainen toiminto on tiedon jakaminen muille keskustelijoille, kun taas kokemusten jakaja -kategorialle ominaisinta on tviitata lihaton lokakuu -keskusteluun omasta arjesta esiin nousevia aiheita. Kategoriapiirre, joka erottaa kannustava keskustelija -kategorian edustajat muista aktiivisista keskusteli-joista, on tviittien kannustavuus ja positiivisuus. Nimensä mukaisesti kannustaville kes-kustelijoille on tyypillistä kannustaa ja motivoida muita lihaton lokakuu -keskustelijoita, kun puolestaan kielteinen keskustelija -kategorialle keskeinen kategoriapiirre on suhtau-tua negatiivisesti lihaton lokakuu -kampanjaan. Kyseenalaistava keskustelija -kategorian keskeisin kategoriapiirre on nostaa esiin vaihtoehtoja lihattomalle lokakuulle ja saada muut keskustelijat ajattelemaan kampanjaa eri näkökulmista. Seuraavissa luvuissa käyn tarkemmin läpi näitä kategorioita ja osoitan, millaisia kategoriasidonnaisia toimintoja, ominaisuuksia, selontekoja ja motiiveja niihin liittyy.
35 5.1 Tiedonjakaja
Yksi tapa toteuttaa sosiaalisessa mediassa aktiivisen keskustelijan roolia on toimia niin kutsuttuna tiedonjakajana. Kyseiselle kategorialle ominaisin kategoriasidonnainen toi-minto on erilaisten tietojen, kuten uutisten, artikkeleiden, kolumnien ja reseptien tviit-taaminen. Tiedonjakaja-kategorian edustajat jakavat Twitterissä omaa kasvissyöntitie-touttaan muille keskustelijoille. Lisäksi he ottavat tviiteissään kantaa uutisteksteihin ja linkkailevat muille hyväksi toteamiaan ruokaohjeita. Seuraavaksi esittelen aineistoesi-merkkejä siitä, millaisia reseptejä, uutisia, artikkeleita ja kolumneja tiedonjakajat tviitta-sivat tunnisteella #lihatonlokakuu käytävään keskusteluun ja havainnollistan, millainen kuva tiedonjakaja-kategoriasta hahmottuu erilaisten kategoriasidonnaisten toimintojen ja motiivien kautta.
Aineistosta nousivat säännöllisesti esille tiedonjakaja-kategorian edustajien tviittaamat reseptitviitit, joissa muun muassa suositeltiin erilaisia ruokaohjeita ja neuvottiin mistä reseptejä löytää.
"Lihattoman lokakuun ensimmäinen reseptivinkki: Itämäinen Jalotofu hempnut -paistos + linkki reseptiin #lihatonlokakuu" (2013)
"Onko vaikeuksia keksiä mitä ruokaa laittaisit tänään? Miten olisi puna-juurivuohenjuustolasagne? + linkki reseptiin #lihatonlokakuu" (2013)
Hyvin tyypillistä oli jakaa reseptivinkkejä niin, että tviitti sisälsi ruuan nimen ja linkin reseptiin, kuten aineistoesimerkeistä käy ilmi. Joissakin tapauksissa ruokaohjeisiin oli liitetty kuva valmiista ruuasta tai raaka-aineista. Analyysissani keskityn vain tviittien sanalliseen ilmaisuun ja jätän kuvat analyysin ulkopuolelle, koska kategoria-analyysi sopii parhaiten teksti- ja puheaineiston analyysiin. Reseptivinkkien jakamista voidaan pitää melko yksinkertaisena tapana osallistua keskusteluun ja toteuttaa tiedonjakaja-kategoriaa. Reseptitviiteissä ei sen enempää tarvitse ottaa kantaa, vaan riittää, että tviit-taa hyväksi havaitsemansa ohjeen eteenpäin. Tiedonjakajien aktiivinen osallistuminen lihaton lokakuu -keskusteluun on osaltaan näiden reseptitviittien ansiota, ja niiden tviittaamisen motivaationa voidaan pitää tarvetta auttaa muita lihaton lokakuu -keskustelijoita. Vinkkien ja inspiraation jakaminen muille keskustelijoille motivoi tiedonjakajakategorian edustajia osallistumaan aktiivisesti Twitterin lihaton lokakuu -keskusteluun.
36
"Hei uudet ja vanhat #lihatonlokakuu-syöjät: Sadonkorjuu-teeman alta kasvisosiosta inspistä + linkki resepteihin" (2014)
"Kaikki #lihatonlokakuu osallistujat (ja muutkin): tällä sivulla ruokaohje kuun jokaiselle päivälle + linkki resepteihin" (2013)
"Ruokaosuuskunnan jäsenet kertovat omia ruokaohjeita. Voi olla apua muillekkin. #lihatonlokakuu + linkki resepteihin" (2013)
Varsin yleistä tiedonjakaja-kategorian edustajille oli jakaa erilaisia reseptisivustoja, joil-le on koottu kasvisruokaohjeita viikon eri päiviljoil-le. Yhtenä tiedonjakaja-kategorialjoil-le tyypillisenä kategoriasidonnaisena toimintona voidaan pitää sitä, että he halusivat tarjo-ta muille keskustelijoille apua ja tietoa. Tähän toimintarjo-taan tiedonjakajia motivoi ajatus, että heidän apuaan ja tietojaan hyödyntämällä toisten ihmisten ruuanlaitto helpottuu.
Samalla muut lihaton lokakuu -keskustelijat saavat vaihtelua kuukauden ruokiinsa, mikä kenties auttaa heitä pysymään tavoitteessaan, eli olemaan kuukauden ajan ilman lihaa.
Tiedonjakajien tviittaamien ruokaohjeiden ajateltiin tuovan helpotusta niille lihattomaan lokakuuhun osallistujille, jotka kärsivät keittiössä inspiraation puutteesta, kuten yllä olevat aineistoesimerkit havainnollistavat. Tarve auttaa muita lihaton lokakuu -keskustelijoita löytämään inspiraatiota tukee jo aiemmin esiteltyä tiedonjakaja-kategorian kategoriapiirrettä, jossa keskiössä on nimenomaan muiden keskustelijoiden auttaminen sekä heidän kasvisruokiin ja -syöntiin liittyvän tiedon lisääminen. Tähän toimintaan tiedonjakajia motivoi pyrkimys jakaa omaa kasvissyöntitietouttaan eteenpäin muille Twitterin lihaton lokakuu -keskustelijoille.
Ruokaohjeiden jakamisen ohella tiedonjakaja-kategorian edustajat osallistuivat lihaton lokakuu -keskusteluun tviittaamalla linkkejä uutisteksteihin, jotka toivat lihaton lokakuu -keskustelun piiriin faktatiedon ja tutkimustulokset. Tunnisteella #lihatonlokakuu tie-donjakaja-kategorian edustajat tviittasivat keskusteluun uutisia, jotka käsittelivät pää-asiassa lihaton lokakuu -kampanjaa ja lihankulutusta erilaisista näkökulmista – tviittien yleissävyn ollessa pääasiassa positiivinen.
"Jo 25 000 ihmistä on päättänyt olla lokakuun ilman lihaa. Mistä tempaus sai alkunsa? + linkki uutiseen #lihatonlokakuu #docventures" (2013)
"Dokumenttiohjelma sai monet miettimään ruokailutottumuksiaan + linkki uutiseen #lihatonlokakuu" (2013)
37
Twitterin vuoden 2013 lihaton lokakuu -keskusteluissa tiedonjakaja-kategorian edusta-jien suosiossa olivat erityisesti uutiset, joissa kerrottiin kampanjan osallistujamääristä ja mistä lihaton lokakuu -kampanja on saanut alkunsa. Useassa tapauksessa tiedonjakajien tviiteistä korostuu, miten innoissaan he olivat lihattomasta lokakuusta ja yleensä he osallistuivat siihen myös itse. Tiedonjakajat nostivat tviiteissään usein esiin seikan, että Docventures-ohjelma oli saanut ihmiset miettimään ruokailutottumuksiaan. Tätä posi-tiivisesti lihaton lokakuu -kampanjan puolesta puhumista voidaan pitää tiedonjakajille tyypillisenä kategoriasidonnaisena toimintona. Tiedonjakajien toimintaa motivoi pyrki-mys saada kampanjalle näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa – mitä suuremman yleisön kampanja tavoittaa, sitä laajemmalle leviävät sen vaikutukset. Lisäksi jakamalla uutisia, jotka lähestyivät aihetta tiedonjakajien kanssa samasta näkökulmasta, tiedonjakaja-kategorian edustajat saivat näkemyksilleen virallisen vahvistuksen, jonka avulla heidän oli helppo perustella omia näkemyksiään.
"#Lihatonlokakuu on mahtava idea! Syksyn tullen tekisi raskasta ruokaa mieli, mutta en koske lihaan tässäkään kuussa. + linkki uutiseen" (2013)
"Burgeri pihvillä vai kasvispihvillä? Vaikutukset numeroina. + linkki uutiseen #lihatonlokakuu kiitos haasteesta!" (2013)
"Elintason nousu näkyy lihankulutuksessa + linkki uutiseen
#a_stream #LihatonLokakuu" (2013)
Tviitatessaan uutisia, jotka käsittelivät lihatonta lokakuuta positiivisessa valossa, tiedon-jakajat ottivat kuin huomaamatta kantaa kampanjan puolesta ja pitivät sitä pinnalla Twitter-keskustelussa. Kun tiedonjakajat tuovat tviittaamiensa uutisten yhteydessä esiin oman kampanjaan osallistumisensa, välittyy heistä väistämättä kuva aikaansa seuraavi-na kansalaisiseuraavi-na. Tämä mielikuva toimii motivaatioseuraavi-na, joka saa tiedonjakajat osallistumaan aktiivisesti Twitterin lihaton lokakuu keskusteluun. Lihaton lokakuu -keskusteluun osallistuessaan he haluavat luoda kuvaa, että ovat kiinnostuneita yhteis-kunnallisista asioista. Tiedonjakajat haluavat omalla toiminnallaan vaikuttaa ja nostaa esiin yhteiskunnallisia asioita ja epäkohtia sekä pyrkiä muuttamaan vallitsevia olosuh-teita. Tiedonjakaja-kategorian yhtenä motiivina keskusteluun osallistumiselle voidaan pitää juuri tätä yhteiskunnallista ulottuvuutta.
38
Tiedonjakajat kehottivat avoimesti myös muita Twitterin lihaton lokakuu -keskustelijoita pohtimaan lihankulutuksen vähentämistä. Tällaisten tviittien uutiset kä-sittelivät usein lihankulutuksen negatiivisia vaikutuksia terveydelle ja ympäristölle.
"Miksi punaisen lihan ja prosessoitujen lihavalmisteiden syöntiä kannattaa vähentää + linkki uutiseen #lihatonlokakuu" (2013)
"Naudanliha kuormittaa ilmastoa eniten #lihatonlokakuu Tässä yksi syistä vähentää lihansyöntiä. + linkki uutiseen" (2013)
"Muutamia juttuja miksi olisi hyvä rajoitella mässäilyä vielä #LihatonLo-kakuu jälkeen. Kaikkien. + linkki artikkeliin" (2013)
"Vaikka suunnitelmissa ei olisi #lihatonlokakuu, kannattaa silti pohtia punaisen lihan syönnin vähentämistä. + linkki artikkeliin"(2014)
"Jos liha vielä maittaa kun #lihatonlokakuu on ohi, voi lihavalintoja miettiä myös terveyden kannalta #RAV205 + linkki artikkeliin" (2014)
"#HS: #Soija polttaa Amazonia + linkki uutiseen 85% kaikesta soijatuo-tannosta menee eläinten rehuksi. #lihatonlokakuu" (2014)
Tiedonjakajien tviiteistä nousee esiin huomio, että suurin osa heistä suhtautuu positiivi-sesti lihaton lokakuu -kampanjaan ja kannattaa lihankulutuksen vähentämistä. Tueksi tälle näkemykselle on tviitteihin linkattu uutisia ja artikkeleita, jotka puhuvat vähälihaisen ruokavalion puolesta. Tiedonjakajien aktiivinen osallistuminen lihaton lokakuu -keskusteluun kumpuaa halusta luoda mielikuvaa ja antaa perusteita, miksi jokaisen olisi syytä kiinnittää huomiota omaan lihankulutukseensa. Tiedonjakajat nostavat Twitter-keskustelussa ahkerasti esille terveydelliset ja ympäristölliset syyt, joita he käyttävät mielipiteidensä perusteluina. Ajatus siitä, että he pystyvät tviittiensä avulla vaikutta-maan ihmisten ajattelutapoihin ja mahdollisesti muuttavaikutta-maan heidän käyttäytymistään paremmaksi niin terveyden kuin ympäristön kannalta, motivoi tiedonjakaja-kategorian edustajia osallistumaan aktiivisesti lihaton lokakuu -keskusteluun. Toki on syytä muis-taa, että tiedonjakajat ovat tietoisesti valinneet uutiset, joita haluavat omissa tviiteissään nostaa esille. Näin ollen heidän seulansa läpi ovat valikoituneet uutisaiheet, jotka tuke-vat heidän omaa maailmankuvaansa ja luotuke-vat lihaton lokakuu -keskusteluun tietynlaista sävyä. Lisäksi kategorian edustajien tviittaamat uutiset vahvistavat entisestään sitä ku-vaa, jota tiedonjakajat haluavat itsestään keskustelussa luoda. Tässä tapauksessa pyrki-myksenä on luoda itsestään kuvaa yhteiskunnallisesti valveutuneena henkilönä.
39
Tiedonjakaja-kategoriassa suosituksi aiheeksi vuonna 2013 nousi uutinen, joka käsitteli lokakuussa julkaistuja uusia ravintosuosituksia. Lähes kaikki tviittaajat, jotka jakoivat uutista eteenpäin, halusivat muistuttaa ja välittää muille tiedon muuttuneista suosituksis-ta.
"Nyt ne tulivat, uudet ruokasuositukset: Rajoita punaista lihaa, lisää kalaa ja pähkinöitä. + linkki uutiseen #lihatonlokakuu" (2013)
"Uudet ravitsemussuositukset pistävät voin ja lihan pannaan! Tuleeko kohta "lihasota kuin #rasvasota? #lihatonlokakuu + linkki uutiseen (2013)
Vuonna 2015 tiedonjakaja-kategorian edustajat puolestaan jakoivat artikkelia, jossa Maailman terveysjärjestö WHO totesi makkaran aiheuttavan syöpää.
"Mitä mää sanoin saatana #kuukaudenvege #LihatonLokakuu #Syöpä
#lihatehtaat WHO: Makkara ja pekoni aiheuttavat syöpää + linkki uuti-seen" (2015)
"WHO: Makkara aiheuttaa syöpää, punainen liha aiheuttaa sitä todennä-köisesti #lihatonlokakuu + linkki uutiseen" (2015)
Kyseisiä uutisia jakamalla tiedonjakaja-kategorian keskustelijat luovat itsestään kuvaa ihmisinä, jotka ovat kiinnostuneita terveysasioista ja seuraavat niitä aktiivisesti. Samalla he haluavat ohjeistaa muita keskustelijoita kohti terveellisempää elämää. Tämä vahvis-taa jo aiemmin esitettyä näkemystä, että muiden lihaton lokakuu -keskustelijoiden tie-don lisääminen motivoi tietie-donjakaja-kategorian edustajia osallistumaan aktiivisesti Twitterin lihaton lokakuu -keskusteluun. Tosin kenenkään tviittejä lukemalla ei voi sa-noa, noudattavatko tviittaajat itse uusia ravintosuosituksia, vaikka niistä kovasti muille muistuttelevat. Olennaista kuitenkin on, että tiedonjakajat pääsääntöisesti kannattavat lihankulutuksen vähentämistä, ja nyt he ovat saaneet omille mielipiteilleen virallisen vahvistuksen, johon voivat vedota perustellessaan omia mielipiteitään. Tiedonjakajille ominainen kategoriasidonnainen toiminto, joka erottaa heidät muista kategorioista, on se, että he ottavat keskustelussa kantaa ja jakavat ajankohtaisia aihetta käsitteleviä uuti-sia. Näin tehdessään tiedonjakajat vahvistavat itsestään kuvaa henkilöinä, joilta löytyy tietoa ja jotka haluavat kertoa asioista muille ihmisille.
Lehdissä annettiin tilaa myös lihaton lokakuu -kampanjaa käsitteleville kolumneille ja artikkeleille, joihin tiedonjakajat pitkin kuukautta tarttuivat. Vuonna 2013 tiedonjakajat
40
tviittasivat #lihatonlokakuu-tunnisteella ahkerasti kolumnia, jossa käsiteltiin lihalla mässäilyä.
"Vähemmän on riitettävä tulevaisuudessa...#Lihatonlokakuu käy alku-lämmittelystä. + linkki kolumniin" (2013)
"Turha selittää että lihaa pitää näin ahmia + linkki kolumniin #lihatonlo-kakuu" (2013)
"Loistava artikkeli. Ei lihaa tarvitse vetää aamupalaksi, lounaalla SEKÄ illallisella + linkki kolumniin #LihatonLokakuu" (2013)
Kolumnia jakaessaan tiedonjakajat tekevät jälleen kerran tietoisen valinnan ja asemoivat itsensä siihen joukkoon, joka vastustaa ylenmääräistä lihalla syöpöttelyä. Tviitatessaan kolumnia eteenpäin tiedonjakajat haluavat erottaa itsensä siitä joukosta, joka kuluttaa lihaa yli oman tarpeensa. Näin he tekevät selvää eroa esimerkiksi kielteinen keskustelija -kategoriaan, jota voidaan pitää positiivisen tiedonjakaja-kategorian kategoriaparina, sillä positiivista keskustelua ei voi olla olemassa ilman sen vastakohtaa eli negatiivista keskustelua. Tiedonjakaja-kategorian edustajille oli tyypillistä tuoda tviiteissään esille, miten he harkitsevat lokakuun jälkeenkin vielä jatkavansa lihattomalla ruokavaliolla.
Lisäksi tiedonjakajat nostavat lihaton lokakuu -keskustelussa ahkerasti esille epäkohdan, miksi lihaa syödään päivän jokaisella aterialla. Tällaisten tviittien myötä tiedonjakaja-kategorian edustajat asettuvat tiedostavan kansalaisen rooliin kannattamaan vähälihai-sempaa ruokavaliota. Samalla he tulevat kuin rivien välistä tuominneeksi kielteinen keskustelija -kategoriaparinsa ja muut ihmiset, jotka kuluttavat ylenpalttisesti lihaa.
Tiedonjakaja-kategorian edustajien aktiivinen osallistuminen Twitterin lihaton lokakuu -keskusteluun on selitettävissä osaltaan sillä, että he haluavat jakaa omaa näkemystään tukevia uutisia eteenpäin ja saada ihmiset ymmärtämään lihansyönnin vaikutuksia. Nä-mä ovat tiedonjakajille tyypillisiä kategoriasidonnaisia toimintoja, jotka erottavat heidät muista aktiivisista keskustelijoista.
Nimensä mukaisesti tiedonjakaja-kategoria toteuttaa sosiaalisessa mediassa aktiivisen keskustelijan roolia tviittaamalla lihaton lokakuu -keskusteluun tietoa, kuten edellä esi-tellyn kaltaisia uutisia, artikkeleita ja reseptejä. Muiden käyttäjien johdattamista mie-lenkiintoisten sisältöjen äärelle esimerkiksi linkkaamalla, tviittaamalla tai suosittelemal-la kutsutaan sosiaaliseksi kuratoinniksi. Siinä on kyse sekä kokoamisesta (linkkien jul-kaiseminen Twitter-virrassa) että suoraviivaisemmasta sisällönjakelusta (linkkien
lähet-41
täminen sähköpostitse). Sosiaaliseen kuratointiin liittyy olennaisesti ihmisten tekemä arvioiminen, arvottaminen, kritiikki ja valikointi, jotka tuovat sisältöön lisäarvoa. Ilmiö on tärkeä, koska se osoittaa, että sosiaalisen median käyttäjät eivät välttämättä itse tuota sisältöä, vaan yhteyksiä eri sisältöihin ja niiden käyttäjiin. Sosiaalinen kuratointi on ho-risontaalista jakamista: tavalliset ihmiset johdattavat muita mielenkiintoisina ja rele-vantteina pitämiensä sisältöjen luokse. Sosiaalisen median yleisön aktiivisuus voi siis tarkoittaa monia eri asioita sisällön varsinaisesta tuottamisesta siitä vinkkaamiseen.
täminen sähköpostitse). Sosiaaliseen kuratointiin liittyy olennaisesti ihmisten tekemä arvioiminen, arvottaminen, kritiikki ja valikointi, jotka tuovat sisältöön lisäarvoa. Ilmiö on tärkeä, koska se osoittaa, että sosiaalisen median käyttäjät eivät välttämättä itse tuota sisältöä, vaan yhteyksiä eri sisältöihin ja niiden käyttäjiin. Sosiaalinen kuratointi on ho-risontaalista jakamista: tavalliset ihmiset johdattavat muita mielenkiintoisina ja rele-vantteina pitämiensä sisältöjen luokse. Sosiaalisen median yleisön aktiivisuus voi siis tarkoittaa monia eri asioita sisällön varsinaisesta tuottamisesta siitä vinkkaamiseen.