Kategoria-analyysin keskeisiä käsitteitä, joita käytän tämän tutkimuksen pohjana, ovat etnometodologisesta tutkimusperinteestä lähtöisin olevat indeksikaalisuus ja refleksiivi-syys. Indeksikaalisuudella tarkoitetaan sitä, miten lausumilla voi tilanteesta riippuen olla vaihtoehtoisia merkityksiä, jotka määrittyvät ja tarkentuvat vasta puhetilanteessa. In-deksikaalisuus on siis tilanteiden koodaamista. (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 20–
22.) Tutkimuksessani minun tulee huomioida indeksikaalisuus siinä, että tutkimusai-neistoni on kerätty sosiaalisesta mediasta, jossa ihmisillä on tietynlainen kirjoitus- ja puhetyyli. Myös tviitin maksimimerkkimäärä asettaa ihmiset pohtimaan ilmaisuaan ja pakottaa heidät kirjoittamaan tiivistetysti, jotta he saavat viestinsä mahtumaan yhteen tviittiin.
Refleksiivisyydellä puolestaan tarkoitetaan sitä, miten ihmiset tilannekohtaisesti tulkit-sevat yleisiä sääntöjä ja normeja. Ihmiset joutuvat aina reagoimaan tilanteeseen tai ta-pahtumaan kuin se tapahtuisi heille ensimmäistä kertaa käyttäen apunaan tilanteista ja arvioivaa järkeilyä eli refleksiivisyyttä. Refleksiivisyys johtuu siitä, että säännöt ja nor-mit nähdään etnometodologiassa joustaviksi ja tulkinnallisiksi resursseiksi, joihin ihmi-set orientoituvat ymmärtääkseen ja tulkitakseen toisten ihmisten käyttäytymistä. (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 22.) Tässä tutkimuksessa refleksiivisyys on olennaisessa osassa mietittäessä ihmisten käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa, jossa he pyrkivät rakentamaan itsestään kuvaa aktiivisina kansalaisina ja keskustelijoina. Osallistuessaan Twitterissä käytävään lihaton lokakuu -keskusteluun ihmiset reagoivat ja peilaavat mui-den keskustelijoimui-den puhetta ja refleksiivisesti tulkitsevat keskustelun noudattamia sään-töjä ja normeja, jotka vaihtelevat tilanteesta ja kategoriasta riippuen.
Kategorioiden indeksikaalisuus ja refleksiivisyys liittyvät tiukasti näkemykseen, jonka mukaan kategoriat ovat aina kontekstisidonnaisia. Kategoriat ymmärretään aina kon-tekstissaan ja niistä annetut kuvaukset ovat sidoksissa siihen, missä, miten ja kenen toi-mesta kategorioita tuotetaan. Näin ollen niiden merkitys muotoutuu paikallisesti ja ti-lannekohtaisesti. (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 75.) Tutkimuksessani kiinnitän huomiota siihen, että keskusteluaineisto on kerätty Twitteristä, jossa vallitsee oma kes-kustelukulttuurinsa. Ihmiset haluavat myös luoda itsestään tietynlaista hyväksyttyä ku-vaa, mikä saattaa vaikuttaa heidän keskustelukäyttäytymiseensä. Lisäksi on syytä muis-taa, että lihaton lokakuu -keskustelu on kerännyt ympärilleen tietynlaisen
keskustelija-21
joukon, joka jakaa samoja kiinnostuksen kohteita. Myös tämä asia vaikuttaa olennaisesti keskustelun kulkuun ja tyyliin, ja näin ollen muodostuneeseen aineistoon. Kategoriat eivät siis koskaan ole vain viattomia kuvaustapoja, vaan sisältävät aina kulttuurisia ole-tuksia, jotka kytkeytyvät moraalisiin arvostuksiin eli siihen, mikä kunakin aikakautena on ollut hyväksyttyä ja norminmukaista (Suoninen 2012, 93).
Arkielämä-käsite on myös läsnä etnometodologian keskusteluissa. Arkielämä tarkoittaa ihmisten keskinäistä toimintaa ja kohtaamisia jokapäiväisessä elämässä. Arkielämän metodit ja käytännöllinen järkeily ovat puolestaan tapoja, joilla ihmiset tekevät päätel-miä toistensa toiminnasta ja johon he suhteuttavat omaa toimintaansa. (Juhila, Jokinen
& Suoninen 2012, 21.) Käsitteet arkielämä, arkielämän metodit ja käytännöllinen järkei-ly vaikuttavat tutkimukseni taustalla. Sosiaalinen media kuuluu erottamattomana osana suurimman osan ihmisistä arkielämään. Sen kanavat mahdollistavat vuorovaikutuksen toisten ihmisten kanssa, ja siellä pätevät omanlaisensa käyttäytymissäännöt, jotka oh-jaavat ihmisten toimintaa.
Selonteot ovat puolestaan kuvauksia ja selityksiä, joilla arkielämän metodeja ja käytän-nön järkeilyä tehdään näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Selontekoihin liittyy korostunut selontekovelvollisuus silloin, kun asiantilat ja teot ovat tulkittavissa poikkeaviksi niin sanotusta yleisestä järjestyksestä. Selontekojen antaminen on kiinteästi kytköksissä tie-toon, joka ihmisillä on arjen tilanteissa toimimisesta ja arjen järjestyksen häiriintymises-tä. (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 21.) Tässä tutkimuksessa korostunut selonteko-velvollisuus nousee esille silloin, kun Twitter-keskustelijat antavat selityksiä, miksi ei-vät osallistu lihaton lokakuu -kampanjaan.
Sosiaalinen järjestys syntyy ihmisten keskinäisessä toiminnassa arkielämän metodien, järkeilyn, selontekojen ja tietämisen summana. Se on tilanteessa tulkittujen ja tarkentu-vien käytäntöjen ylläpitoa. (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 22.) Twitterissä käytävä lihaton lokakuu -keskustelu muodostaa oman sosiaalisen järjestyksensä, johon vaikutta-vat sen piirissä hyväksytyt säännöt ja normit, joita keskustelijat omassa toiminnassaan luovat ja ylläpitävät.
Sacksin jäsenkategoria-analyysin keskeisiä käsitteitä ovat puolestaan kategoria, katego-riasidonnaiset toiminnot, kategoriakokoelma, tiimi, kategoriapari ja jäsenyyskatego-risointiväline (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 26–27). Näistä käsitteistä keskeisimpiä
22
tämän tutkimuksen kannalta ovat kategoria, kategoriasidonnaiset toiminnot, katego-riapari ja kategoriakokoelma.
Kuten jo aiemmin on tullut ilmi, Sacks tarkoittaa kategorioilla ihmistä kuvaavia ilmauk-sia (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 27). Jäsenkategoriat ovat eräänlaiilmauk-sia soilmauk-siaalisten tyyppien luokitteluja, joita käytetään ihmistä kuvailtaessa (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 55). Erityisesti Lena Jayyusi on kehitellyt eteenpäin näitä Sacksin kategoriakäsit-teitä. Jayyusi muun muassa erottaa jäsenkategoriat jäsenkategorisoinneista. Näiden kah-den termin olennainen ero on siinä, että kategoriat ovat ikään kuin selkeämmin kulttuu-rin tarjottimella: ihmiset käyttävät niitä rutiininomaisesti arkisessa kategorisointityössä.
Kategorisoinnit eivät puolestaan ole yhtä selkeästi saatavilla, ja ne rakennetaan yleensä periaatteella adjektiivi + kategoria. Jayyusin jäsenkategorisointi-termi tarkoittaa siis tyyppien tilannesidonnaista rakentamista. (Järviluoma & Roivainen, 73.) Tässä tutki-muksessa tarkastelen sosiaalisessa mediassa aktiivisen keskustelijan kategoriaa. Minua kiinnostaa selvittää, millaisia ominaisuuksia kyseisestä kategoriasta nousee esille ja mil-laisien toimintojen kautta aktiivisuutta tuodaan esille. Tätä kategorisaatiota voidaan hahmottaa alla olevan aineistoesimerkin kautta. Esimerkistä välittyy lukijalle tviitin kirjoittajan negatiivinen suhtautuminen lihaton lokakuu -kampanjaan. Kirjoittaja kui-tenkin lieventää omaa negatiivisuuttaan mainitsemalla, että lupaa suosia eettisesti tuotet-tua lihaa. Esimerkin mukainen toiminta liittää keskustelijan osaksi kielteinen keskusteli-ja -kategoriaa, joka kuuluu aktiivinen keskustelikeskusteli-ja -kategoriakokoelmaan.
"En vietä lihatonta, mutta lupaan suosia lähitilojen tuotteita ja valmistajia, jotka ilmoittavat selkeästi lihan alkuperän. #LihatonLokakuu" (2013)
Kategoriasidonnaiset toiminnot puolestaan tarkoittavat sitä, että kulttuurisesti tietynlai-set toiminnot liitetään tiettyihin kategorioihin (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 60).
Järviluoma ja Roivainen (1997, 73) esittelevät termin rinnalla sen laajennuksen katego-riapiirre, joka sekin tarkoittaa kategoriaan liitettyä toimintaa. Tämän tutkimuksen puit-teissa aktiiviset keskustelijat ottavat säännöllisesti osaa sosiaalisessa mediassa käytä-vään keskusteluun, jakavat siellä omia ajatuksiaan ja mielipiteitään, kannustavat muita osallistumaan keskusteluun ja jakavat käytyä keskustelua eteenpäin. He siis ylläpitävät tätä keskustelua ja antavat sille suunnan. Tutkimuksen analyysiluvussa selvitän ja ana-lysoin tarkemmin näitä kategoriasidonnaisia toimintoja.
23
Kategoriakokoelmat muodostuvat toisiinsa liittyvistä kategorioista. Kokoelmia ovat muun muassa sukupuoli, joka sisältää naisen ja miehen kategoriat sekä sosiaaliluokka, joka sisältää työväestön, keskiluokan ja yläluokan kategoriat. (Juhila, Jokinen & Suoni-nen 2012, 27–28.) Tässä tutkimuksessa sosiaalisessa mediassa aktiiviSuoni-nen keskustelija on kategoriakokoelma, joka sisältää tiedonjakajan, kokemusten jakajan, kannustavan kes-kustelijan, kielteisen keskustelijan ja kyseenalaistavan keskustelijan kategoriat. Lisäksi aktiivinen keskustelija -kategoriakokoelma nostaa hiljaisena taustalle ei-aktiivinen kes-kustelija -kategoriakokoelman, joka osaltaan määrittää aktiivisen keskes-kustelijan katego-riasidonnaisia toimintoja.
Osa kategoriakokoelmista on tiimejä, joiden jäsenet tuntevat toisensa. Tiimin jäsenet ovat toisilleen lojaaleja ja tuntevat yhteenkuuluvuuden tunnetta keskenään. Tiimejä ovat esimerkiksi perhe ja pesäpallojoukkue. (Juhila, Jokinen & Suoninen 2012, 28.) Tämän tutkimuksen kontekstissa tiimejä ei ole yhtä selvärajaista hahmottaa, koska sosiaalisessa mediassa, ja etenkin Twitterissä, käyttäjien ei ole välttämätöntä tuntea tai edes tavata toisiaan voidakseen kommunikoida keskenään.
Kategoriaparit ovat tiiviissä suhteessa keskenään, eikä toista ole olemassa ilman toista.
Tällaisia pareja ovat muun muassa uhri–syyllinen, nainen–mies ja lääkäri–potilas. (Juhi-la, Jokinen & Suoninen 2012, 28.) Tässä tutkimuksessa sosiaalisessa mediassa aktiivi-nen keskustelija nostaa esiin muun muassa passiivisen keskustelijan, sivustakatsojan ja trollaajien kategoriat. Analyysiluvussa puolestaan huomataan, että aktiivinen keskusteli-ja -kategoriakokoelma sisältää viisi kategoriaa, jotka muodostavat keskenään katego-riapareja.
Jäsenyyskategorisointiväline tarkoittaa Sacksin mukaan kategoriakokoelman ja sen käyttöön liittyvien soveltamissääntöjen yhdistelmää. Taloudellisuussääntö tarkoittaa, että jo yhden kategorian käyttäminen jostain kokoelmasta on riittävä kuvaamaan jotakin ihmistä. Johdonmukaisuussääntö kuvaa, miten yhden ihmisen kategorisaatio jossakin tilanteessa johdattaa kategorisoimaan muut ihmiset saman kokoelman jäsenyyden kautta.
Kuulijan maksiimi puolestaan tarkoittaa sitä, että jos yhtä ihmistä kuvattaessa hänestä käytetään useampaa kategoriaa, tulkitaan ne kuulijan toimesta kuuluvaksi yhteen. (Juhi-la, Jokinen & Suoninen 2012, 28–29.)
Juhila, Jokinen ja Suoninen (2012, 60) esittävät, että toimintojen lisäksi kategorioihin liitetään myös niitä täsmentäviä määreitä, joita ovat toiminnot, "luonnolliset"
ominai-24
suudet, motiivit, oikeudet, velvollisuudet, tiedot ja kompetenssit. Nämä määreet ovat käyttökelpoisia myös tämän tutkimuksen kontekstissa ja luovat selkeän rungon, jonka pohjalta kategoria-analyysia on mielekästä lähteä tekemään. Tutkimuksessani pohdin, miten edellä esitellyt määreet toteutuvat tutkimani aktiivinen keskustelija -kategoriakokoelman kohdalla. Kiinnittämällä huomiota kategorioita täsmentäviin mää-reisiin tulen luoneeksi monipuolisen kuvan toiminnoista, joita liitetään sosiaalisessa mediassa aktiivisiin keskustelijoihin. Tarkastelen muun muassa, millaisia toimintoja ja motiiveja aktiivisten keskustelijoiden tviiteistä nousee esille.
25 4 TUTKIMUSAINEISTO JA -ETIIKKA