Seuraukset, jotka näkyvät aineistossa korostetusti lasten kohdalla ovat köyhyyden vaikutus las-ten koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin. Puheenvuoroissa tuotiin esille, että pienituloislas-ten per-heiden lapsia kiusataan enemmän, heitä voidaan syrjiä, sulkea pois ryhmästä sekä aiheuttaa köyhien perheiden lapsille ulkopuolisuuden kokemuksia. Myös pienituloisten perheiden lasten koulunkäynnissä voi olla ongelmia. Aineistossa vanhempien pitkäaikaisen toimeentulotuki-asiakkuuden kerrottiin voivan lisätä lasten vähäistä koulutusta, heillä voi olla myös heikko kou-lumenestys tai heistä voi tulla koulupudokkaita.
Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa puheenvuorojen mukaan laajasti lasten hyvinvointiin myös tulevaisuudessa, erityisesti heidän mielenterveyteensä nuorina tai nuorina aikuisina. Puhujat totesivat, että laman aikana köyhyyttä kokeneiden perheiden lapset ovat kokeneet nuorina ai-kuisina enemmän mielenterveyteen liittyviä ongelmia sekä syrjäytymistä. Köyhyys voi puheen-vuorojen mukaan aiheuttaa masennusta, ”satuttaa lasta” ja selittää muutoinkin terveyseroja.
Luokitus Kerrat (50)
Lapsiperhe-köyhyyden seurauksia
Sosiaalityön tarve Huostaanotot 3
Lasten palvelutarve 2
Vanhempien jaksamattomuus 2 Toimeentulotukiasiakkuus 2 Vaikutus lasten
koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin
Koulunkäyntiongelmat 4 Kiusaaminen, ulkopuolisuus 3
Vaikutus tulevaisuuteen Mielenterveysongelmat 10 Lasten hyvinvointi yleisesti 7
Työttömyys aikuisena 4
Syrjäytyminen 3
Köyhyyden periytyvyys 3
Rikollisuus 2
Perhekoko 2
Lasten kokonaisvaltainen kehitys
2
Tulee kalliiksi 1
Lapsuudenaikainen köyhyys nähdäänkin puheenvuorojen mukaan vaikuttavan lapsen koko-naisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Se voi aiheuttaa aikuisuudessa mm. työttömyyttä ja rikollisuutta. Köyhyyden ja syrjäytymisen nähtiin myös periytyvän vanhemmilta lapsille ja tulevan kalliiksi yhteiskunnalle. Puheenvuoroissa otettiin kantaa myös siihen, että köyhyys voi vaikuttaa perhekokoon ja myöhentää ensisynnytysten ajankohtaa ja vaikuttaa ylipäänsä haluk-kuuteen perustaa perhettä. Yhdessä hallituksen puheenvuorossa lapsiperheköyhyyteen liitettiin myös perheiden polarisaatio, mutta käsitettä ei avattu tarkemmin, mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan.
4.1.4 Keinoja vähentää lapsiperheköyhyyttä
Aineistossa omana teemanaan näkyi keinot, joilla voitaisiin vähentää lapsiperheköyhyyttä (ks.
Taulukko 6). Suurimman roolin sai puheenvuoroissa toimivan sosiaaliturvan ja verotuksen ke-hittäminen siten, että pienituloisten perheiden tulonsiirrot ja ”etuudet ovat sellaisella tasolla, että he voivat elää eikä heidän täydy jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti turvautua toimeentu-lotukeen”. Yhdessä hallituksen edustajan puheenvuorossa pidettiin tärkeänä sitä, että kotita-louksien kustannuksia tulisi hillitä esimerkiksi varhaiskasvatusmaksun pienentämisen kautta.
Toisaalta myös kunnossa oleva valtiontalous on yhdessä hallituksen puheenvuorossa nähty vä-hätuloisten ihmisten aseman parannuskeinoksi. Yksittäisistä sosiaaliturvan muodoista keskus-teluissa nostettiin esille opiskelijoiden huoltajakorotuksen tarpeellisuus lapsiperheköyhyyden vähentämisen muotona. Opiskelun ja perhe-elämän yhdistämisen helpottaminen parantaisi työllisyyttä ja vähentäisi koulun keskeyttämisiä. Tämän vuoksi yhdessä puheenvuoroista huol-tajakorotus nähdään vähimmäisasiana, jotta perheelliset opiskelijat pystyisivät pitämään omilla tuloillaan huolta perheestään ja lapsistaan.
Taulukko 6. Keinoja vähentää lapsiperheköyhyyttä aineiston mukaan.
Luokitus Kerrat (18)
Keinoja vähentää Toimiva sosiaaliturva ja verotus 6 lapsiperheköyhyyttä Huoltajakorotus opiskelijoille 4
Laadukas varhaiskasvatus 4
Kokonaisvaikutusten arviointi 2 Ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisy 1
Eriarvoisuuden vähentäminen 1
Muutamissa puheenvuoroissa kannettiin huolta siitä, ettei hallitus ole arvioinut suunnittele-miensa muutosten, leikkausten ja heikennysten yhteisvaikutuksia. Aineistossa tätä vaikutus-tenarviointia kutsuttiin kokonaisvaikutusten arvioinniksi. Puheenvuorojen mukaan kokonais-vaikutusten arvioinnin avulla voitaisiin välttää samoihin ihmisiin ja ihmisryhmiin kohdistuvat leikkaukset tai sen avulla olisi mahdollista suunnata esimerkiksi verohelpotuksia heille, joille muutokset muotoutuisivat taloudellisesi kohtuuttomiksi.
Puheenvuoroissa sivuttiin laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä myös lapsiperheköyhyy-den vähentämisen näkökulmasta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen nähtiin yhdessä puheenvuo-rossa pystyvän pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantavan lasten oppimismahdol-lisuuksia koulutietä ajatellen. Varsinkin työttömien perheiden kohdalla hyvän varhaiskasvatuk-sen nähtiin tukevan ja auttavan perhettä ja lasta.
Yhdessä puheenvuorossa pohdittiin eriarvoisuuden vähentämiseen painottuvan työskentelyn mahdollisuuksista vähentää lapsiperheköyhyyttä. Toisaalta puheenvuoroissa mainittiin myös, että periytyvän syrjäytymisen ehkäisy voisi olla keino vähentää lapsiperheköyhyyttä. Yhdessä hallituksen puheenvuorossa todetaan periytyvän syrjäytymisen olevan yksi syy lapsiperhe-köyhyyden kasvamiselle: ”Jos ajatellaan vaikkapa tämmöistä monisukupolvista, ylisukupol-vista syrjäytymistä, niin se on yksi juurisyy, joka on varmasti hoidettava.” (HA)
Seuraavassa osassa käydään läpi aineistossa esitettyjä arvioita siitä, kuinka vuoden 2016 poli-tiikka vaikuttaa lapsiperheköyhyyteen ja pienituloisiin lapsiperheisiin. Oli mielenkiintoista huomata jo tässä vaiheessa, miten erilaista sisältöä hallituksen ja opposition puheenvuoroissa oli. Hallituksen tyytyessä lähinnä kehumaan varhaiskasvatusmaksuihin tekemiään alennuksia, oppositio toi laajasti esille erilaisten leikkausten ja lakimuutosten vaikutuksia pienituloisten lapsiperheiden elämään ja toimeentuloon. Huomioitava seikka on myös se, että hallituksen pu-heenvuoroja oli reilusti vähemmän kuin opposition. Raportin lopusta löytyy täsmällinen luet-telo täysistuntojen aiheista (ks. Liite 2).
4.1.5 Pienitulosiin lapsiperheisiin liittyvän politiikan vaikutusten arviointi
Aineistossa arvioitiin käsiteltävien hallituksen esitysten ym. vaikutuksia pienituloisten lapsi-perheiden kannalta. Arvioinneissa oli tunnistettavissa sekä positiivisia, negatiivisia että neut-raaleja vaikutuksia lapsiperheille. Aineiston analysoinnissa huomion kiinnitti se, että suurin osa
positiivisia vaikutuksia ennustaneista puheenvuoroista kuului hallituksen edustajille, kun taas suurin osa niistä puheenvuoroista, joissa puhuttiin negatiivista vaikutuksista, tuli opposition edustajilta.
Määrittelin analyysissani neutraaleiksi vaikutuksiksi puheenvuorojen osat, joissa vuoden 2016 politiikalla ei näyttäisi olevan vaikutusta köyhimpiin lapsiperheisiin tai jos puheenvuoron mu-kaan kaikilta leikataan tasapuolisesti (ks. Taulukko 7). Esimerkiksi lapsilisään tehtävä leikkaus ei vaikuttaisi kaikkein köyhimpiin. Yhdessä puheenvuorossa puolestaan lapsilisään tehtävä leikkaus määriteltiin kestettävissä olevana summana myös pienituloisten perheiden osalta.
Määrittelin neutraaliksi myös puheen, jossa arvioitiin, ettei päivähoitomaksujen alentaminen tuo ratkaisua pienituloisten lapsiperheiden taloudelliseen tilanteeseen. Yhdessä hallituksen edustajan puheenvuorossa muistutettiin, että myös hyvätuloiset saavat lapsilisiä, eikä lapsili-sään tehtävä leikkaus kohdistu vain pienituloisiin.
Taulukko 7. Aineiston mukaiset politiikan neutraalit vaikutukset.
Positiiviset vaikutukset
Positiivilla vaikutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä vuoden 2016 poliittisten päätösten hyö-tyjä ja helpotuksia, joita täysistuntojen puheenvuoroissa tuodaan esille (ks. Taulukko 8). Posi-tiivisia vaikutuksia tuli aineistosta ilmi lähes ainoastaan varhaiskasvatusmaksuja koskevasta päätöksenteosta maksujen alentamiseen ja nollamaksuluokan säilyttämiseen liittyvien puheen-vuorojen yhteydessä. Näiden lisäksi yhdessä puheenvuorossa kotipalveluun panostamisella nähtiin positiivisia vaikutuksia. Lapsiperheiden palvelut mainittiin yhdessä puheenvuorossa, jossa opposition edustaja kiitteli kotipalveluun panostamista.
Luokitus Kerrat (4)
Neutraalit vaikutukset Ei vaikuta köyhimpiin lapsiperheisiin 3
Kaikilta leikataan 1
Taulukko 8. Aineiston mukaiset politiikan positiiviset vaikutukset.
Varhaiskasvatusmaksuihin tehtävien maksualennusten katsottiin tekevän työnteosta kannatta-vaa ja poistavan kannustinloukkuja. Päätöksen ennustettiin helpottavan työssäkäynnin mahdol-lisuuksia erityisesti yksinhuoltajaperheissä sekä kahden ja kolmen hengen perheitä. Työssä-käynnin mahdollisuuksien parantaminen tuli esille useissa puheenvuoroissa, esimerkiksi: ”Nyt pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden (varhaiskasvatuksen) asiakasmaksuihin tu-lee helpotuksia. Tällä kieltämättä on erittäin suurtakin merkitystä sen suhteen, miten kannattaa pienituloisena lähteä vaikkapa sitten työelämäänkin.” (HA)
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen nähtiin huomioivan pienituloisia ja parantavan pienitu-loisten lapsiperheiden taloudellista asemaa. Alentamisen uskottiin helpottavan pienitupienitu-loisten lapsiperheiden taloudellista pärjäämistä. Puheenvuoroissa puhuttiin mm. pienituloisten perhei-den maksurasituksen pienenevän ja ostovoiman lisääntyvän. Varhaiskasvatusmaksuista alen-nettava summa nähtiin merkittävänä erityisesti yksinhuoltajien taloudessa. Yhden puheenvuo-ron mukaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ajateltiin myös edistävän tasa-arvoa. Var-haiskasvatusmaksuihin tehtävillä muutoksilla ajateltiin olevan myös varhaiskasvatukseen pää-semisen osalta positiivisia vaikutuksia, kuten seuraavassa esimerkissä: ”--tässä (tusmaksumuutoksessa) todellakin parannetaan lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasva-tukseen” (HA)
Luokitus Kerrat (43)
Positiiviset
Pienituloiset on huomioitu 13 Tekee työnteosta kannattavaa 13 Parantaa pienituloisten lapsiperhei-den taloudellista asemaa
9
Helpottaa varhaiskasvatukseen pää-syä
6
Edistää tasa-arvoa 1
Muiden teemojen yh-teydessä
Panostetaan kotipalveluun 1
Negatiiviset vaikutukset
Puheenvuoroista oli löydettävissä enemmän käsiteltävien esitysten ja uudistusten negatiivisia puolia (ks. Taulukko 9). Negatiivisten näkemysten ilmaiseminen näyttää olleen enemmän op-position rooli. Puheenvuoroissa, joissa puhuttiin vuoden 2016 politiikan leikkaavan pienituloi-silta perheiltä, tuotiin esille, että leikkaukset kohdistuvat köyhimpiin ja pahimmassa tapauk-sessa leikkaukset kohdistuvat samoille perheille. Leikkaukset kohdistuvat monen sosiaaliturvan varassa elävän perheen etuuksiin, kuten työttömien peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, lapsi-korotusta, lääkekorvausten omavastuuta, takuueläkettä, kansaneläkettä sekä vammaisten etuuk-sia. Seuraavassa puheenvuoron osassa on arvioitu leikkausten ja heikennysten kokonaisvaiku-tuksia pienituloisen lapsiperheen näkökulmasta:
”-- lapsilisillä on suuri merkitys erityisesti pienituloisille perheille ja he saavat usein myös muita etuuksia, ja kun näihin kaikkiin on tehty indeksin jäädyttämisiä tai indeksileikkauksia tai indeksistä poistoja, niin nämä kohdistuvat monet juuri niihin samoihin perheisiin ja kokonaisvaikutus on merkittävä perheiden arkeen ja tuloihin. Useilla lapsiperheillä asumistuki alenisi useista kymmenistä euroista jopa yli sataan euroon kuukaudessa. Lapsiperheiden taloudellista tilannetta hei-kennetään myös muilla toimilla: lapsilisiä leikataan, verotuksen lapsivähennys poistuu vuonna 2018.” (O)
Aineistossa käsiteltävien perhepolitiikkaan liittyvien uudistusten konkreettisina vaikutuksina pienituloisille lapsiperheille nähtiin leipäjonojen kasvaminen, ostovoiman pieneneminen, toi-meentulotukeen turvautumisen lisääntyminen, vaikutukset lasten harrastusmahdollisuuksiin, kannustinloukkujen syntyminen ja opiskelujen keskeyttäminen. Lapsiperheisiin tehtävät leik-kaukset ja alkuvuonna 2016 suunnitellun päivähoitomaksujen korotuksen arvioitiin vaikuttavan perheiden käytettävissä oleviin rahoihin siten, että rahaa ei välttämättä riitä enää lasten harras-tuksiin. Leikkausten seurauksena puheenvuoroissa mietittiin sitä, että perheet joutuvat hake-maan ruokansa leipäjonoista, kun tulot eivät riitä perusasioihin kuten vuokraan, ruokaan ja lääk-keisiin. Yhdessä puheenvuorossa kritisoitiin myös lapsiperheiden palveluihin panostamista to-teamalla, että ”palveluita ei voi syödä”. Puheenvuoroissa leipäjonoihin turvautumisen ohella myös toimeentulotuen tarpeen arvioitiin kasvavan. Leikkausten ennustettiin aiheuttavan toi-meentulotukiriippuvuuden kasvua ja syvenemistä, sillä tehdyt päätökset ja leikkaukset pakot-tavat ihmiset ”toimeentulotukiluukuille”.
Taulukko 9. Aineiston mukaiset politiikan negatiiviset vaikutukset.
Varhaiskasvatukseen liittyvissä puheenvuoroissa leikkaukset ja heikennykset näkyivät riskinä siinä, että vanhemmat eivät voi yhtä lailla hakea kokoaikaisesti työtä, kun oikeutta subjektiivi-seen päivähoitoon rajattiin. Opiskelevien lapsiperheiden osalta yhdessä puheenvuorossa tuotiin esille, että jos opiskelijaperheen toimeentulo heikkenee, voi perheellinen opiskelija siirtyä työ-elämään. Tästä seurauksena esitettiin riskiä sille, että perheellinen opiskelija keskeytä opin-tonsa, eikä valmistu.
Luokitus Kerrat (67)
Negatiiviset vaikutukset
Pienituloisilta lapsiperheiltä leikataan
Leikkaukset kohdistuvat köyhimpiin 20 Leikkaukset kohdistuvat samoille
Leipäjonojen kasvaminen 2
Vaikutus lasten harrastusmahdollisuuk-siin
2
Aiheuttaa kannustinloukkuja 2
Opiskelun keskeyttäminen 1
Pitkän aikavälin vaikutukset
Lapsiperheköyhyys kasvaa 8
Ostovoima pienenee 4
Vaikutukset näkyvät pidemmän ajan päästä
3
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle 3
Kasvattaa tuloeroja 3
Heikentää pienituloisten perheiden elä-mää entisestään
2
Lisää eriarvoisuutta 2
Heikentää köyhien lasten asemaa päivä-kodeissa ja kouluissa
2
Terveyserot kasvavat 1
Lisää sosiaalityön tarvetta 1 Toistetaan laman virheitä 1
Pitkän aikavälin vaikutuksina puhuttiin lapsiperheköyhyyden, terveyserojen, tuloerojen, sosi-aalityön tarpeen ja eriarvoisuuden kasvamisesta. Useimmin mainittiin lapsiperheköyhyyden kasvu. Köyhät lapsiperheet määriteltiin hallituksen leikkausten ja heikennysten edessä hä-viäjiksi varhaiskasvatukseen tehdyistä maksualennuksista huolimatta ja tämän vuoksi voitiin nähdä lapsiperheköyhyyden syvenevän ja kasvavan. Köyhyyden myötä myös terveyserojen, tuloerojen ja eriarvoisuuden nähtiin olevan myös noususuunnassa. Myös sosiaalityön palvelu-jen tarpeen arveltiin kasvavan. Ostovoiman pieneneminen nähtiin yhteiskunnallisesti merkittä-vänä negatiivisena seurauksena. Yhdessä puheenvuorossa epäiltiin, että leikkaukset ja indek-sien jäädytykset tulevat supistamaan ostovoimaa, sillä perheillä on entistä vähemmän rahaa ku-lutukseen. Tämän lisäksi ostovoiman vähenemisen nähtiin lisäävän työttömyyttä.
Osassa puheenvuoroista viitattiin siihen, että vaikutukset näkyvät pidemmän ajan päästä ja pää-tökset tulevat vielä kalliiksi yhteiskunnalle. Esimerkiksi lapsilisiin tehtävillä leikkauksilla ei nähty olevan suurta vaikutusta perheiden taloudelliseen tilanteeseen tällä hetkellä, mutta lapsi-lisän indeksisidonnaisuuden poistamisen vuoksi sen vaikutus kasvaa. Lapsilisiin tehtävät leik-kaukset voivat vaikuttaa esimerkiksi kasvattaen toimeentulotukimenoja huomattavasti.
Puheenvuoroissa pelättiin leikkausten heikentävän myös köyhien lasten asemaa päiväkodeissa ja kouluissa, sekä muutenkin heikentävän pienituloisten perheiden elämää entisestään. Kah-dessa puheenvuorossa nostettiinkin esille huolta siitä, että ryhmäkokoja suurentamalla niin kou-luissa kuin päiväkodeissakin lasten mahdollisuudet saada henkilökohtaista huomiota aikuisilta heikkenee. Leikkauspolitiikan pelättiin myös toistavan 1990-luvun laman virheitä, jolloin lap-siperheiden etuuksista leikattiin ja silloisen politiikan seurauksena moni nuori aikuinen voi pa-hoin.
4.2 Lapsiperheköyhyysdiskurssit
Kuvauksen luomisen jälkeen tutkin toisen tutkimuskysymykseni mukaisesti sitä, millaisia lap-siperheköyhyysdiskursseja tämän kuvauksen sisällä on ja miten tätä kuvausta puheenvuoroissa luodaan diskurssien avulla. Kävin aineistoa useaan kertaan uudelleen läpi ja kiinnitin tässä yh-teydessä huomiota kieleen, asenteisiin ja näkökulmiin, joita esiintyi aineistossa lapsiperhe-köyhyydestä puhuttaessa. Havainnoin diskursseja laadullisen analyysin periaatteita soveltaen.
(Vrt. Boréus 2015, 185; Fairclough 2003, 129; Rennstam & Wästerfors 2015, 220‒226.)
Poimin aineistosta puheenvuoroja ja niiden osia sekä lauseita ja niiden osia, joissa kerrotaan perusteluja annetuille näkemyksille. Ryhmittelin samantapaisia puheenvuoroja, lauseita ja lau-seiden osia sisällön tai tyylinsä mukaisesti. (Vrt. Boréus 2015, 185; Fairclough 2003, 129;
Rennstam & Wästerfors 2015, 220‒226.) Näiden ryhmittelyjen tuloksena syntyi viisi diskurs-sia, jotka kuvaavat aineistossa lapsiperheköyhyyttä eri näkökulmista. Nimesin nämä diskurssit lapsiperheköyhyyttä faktuaalistaviksi, kaotisoiviksi, kurjistaviksi, moralisoiviksi ja problema-tisoiviksi diskursseiksi (ks. Kuvio 2). Perustelen tekemiäni valintoja alaluvuissa kuvaamalla diskurssiin sisällyttämiäni asioita mahdollisimman kattavasti aineistoesimerkkeineen.
FAKTUAA- LISTAVA
FAKTUAA- LISTAVA
MORALISOIVA
MORALISOIVA
PROBLEMATI- SOIVA
PROBLEMATI- SOIVA
LAPSIPERHE- KÖYHYYS-DISKURSSIT
LAPSIPERHE- KÖYHYYS-DISKURSSIT KAOTISOIVA
KAOTISOIVA
KURJISTAVA
Kuvio 2. Tut-kielmassa käy-tetyt diskurs- sit.KURJIS-TAVA Kuvio 3. Tutkielmassa käytetyt diskurssit.
4.2.1 Faktuaalistava diskurssi – lapsiperheköyhyys tutkittuna ilmiönä
Yksi selkeä näkökulma lapsiperheköyhyyteen oli lapsiperheköyhyys, jota tuotiin puheenvuo-roissa esille viittaamalla tutkimuksiin. Katson tällaisten lapsiperheköyhyyteen liittyvien pu-heenvuorojen rakentavan lapsiperheköyhyydelle tutkitun ja tieteellisen luonteen, jonka voi ym-märtää faktana. Näen tutkimustuloksiin nojaamisen keinona esittää asiat kuin ne olisivat faktaa.
Aineistossa viitattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (myöh. THL) tutkimuksiin, Euroo-pan komission raportteihin sekä muihin tutkimuksiin, joita ei tarkemmin eritelty.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksia lainattiin ja siteerattiin puheenvuoroissa ah-kerimmin. Aineistossa puhuttiin THL:n tutkimuksista, kuten lasten ja lapsiperheiden aseman arviointitutkimuksesta nyky-Suomessa, vuonna 1987 syntyneitä koskevasta kohorttitutkimuk-sesta, Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -tutkimuksesta ja lapsiperheköyhyystutkimukkohorttitutkimuk-sesta, joka oli juuri valmistunut. Kohorttitutkimus sai osakseen runsaasti viittauksia opposition edustajien puolelta. Puheenvuoroissa haluttiin tuoda esille, kuinka tämä kohorttitutkimus osoittaa sen, että lapsiperheiltä säästäminen tulee myöhemmin yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Esimerkiksi:
”Vuonna 87 syntyneiden ikäluokka varttui 90-luvun laman aikana, jolloin työttö-myys ja taloudelliset vaikeudet kohtasivat huomattavaa osaa perheistä. Tuolloin lasten ja perheiden peruspalveluista karsittiin voimakkaasti ja ehkäisevästä työstä tingittiin. Koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin, neuvolatyötä kar-sittiin, lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin alas, nuorisotaloja laitettiin kiinni ja koulujen ja päiväkotien resursseista ja henkilöstöstä säästettiin.” (O)
”THL:n kohorttitutkimus vuonna 87 syntyneistä, 21-vuotiaaksi asti rekisteriai-neistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveys-ongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeen-tulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Lapsuuden olosuhteilla on siten huomat-tava vaikutus myöhempään hyvinvointiin.” (O)
Edellä mainitun tyyppisillä viittauksilla pyrittiin aineistossa vakuuttamaan hallitus siitä, että pienituloisiin lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset eivät pidemmällä aikavälillä tuo helpo-tusta valtion taloudelliseen tilanteeseen, vaan päinvastoin pahentaa sitä vaikeuttamalla lasten ja
perheiden elämää aiheuttaen muun muassa mielenterveysongelmia, koulupudokkuutta ja toi-meentulotukiasiakkuuksia. Oppositio viittasi kyseiseen tutkimukseen usein. Yksi syy viittaus-tiheyteen saattoi olla se, että kyseinen tutkimus oli valmistunut vastoittain. Toisaalta kyseistä tutkimusta pidettiin opposition puolella arvossa, josta kertoo se, että tutkimukseen oli pereh-dytty huolellisesti ja tutkimusta kuvattiin yhdessä puheenvuorossa uraauurtavaksi. Yksi halli-tuksen puolelta tullut puheenvuoro pyrkii kuitenkin puhumaan näitä vastaan toteamalla, että:
”THL:n tutkimus, johon te viittaatte, osoittaa sen, että tällä vuosikymmenellä muutosta lapsiperheköyhyyden lisääntymisessä ei ole tapahtunut. Sen sijaan tuo tutkimus tunnistaa sen, että esimerkiksi korkea koulutuskaan, jonka on oletettu lähtökohtaisesti takaavan paremman toimeentulon, ei ole lapsiperheen tuki ja turva” (HA)
Oletan, että viittaus Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -tutkimukseen ja viittaus tutkimuksiin, joissa arvioitiin lapsiperheiden ja lasten asemaa tällä hetkellä Suomessa, osuvat samankaltai-siin, jos ei jopa samaan tutkimukseen. Näiden tutkimusten osalta viitattiin siihen, että suoma-laisessa politiikassa ja yhteiskunnassa vallitsee rakenteellinen välinpitämättömyys lapsia koh-taan. Tutkimusta käytettiin hyödyksi myös perustellessa sitä, että taloudellinen eriarvoisuus nä-kyy lasten arkikokemuksissa erityisesti kuluttamisen ja toimintamahdollisuuksien eroina. Viit-tauksessa puhuttiin myös siitä, että lapsiperheköyhyys voi johtaa lapsen syrjimiseen, kiusaami-seen ja ryhmästä sulkemikiusaami-seen. THL:n lapsiperheköyhyyttä koskevissa viittauksissa kerrotaan tutkimuksen paljastaneen, että lapsiperheköyhyys on kääntynyt nousuun. Puheenvuoron mu-kaan useampi kuin joka kymmenes suomalainen lapsi elää nykyisin köyhyydessä. Puheenvuo-rossa viitataan, että tutkimuksen mukaan lapsilisien ja vanhempainrahojen riittämättömyys ja hallituksen leikkaukset ovat heikentäneet lapsiperheiden toimeentuloa.
EU:n komission raporttiin viittaavissa puheenvuoroissa pyritään vakuuttamaan kuulijat siitä, että varhaiskasvatuspalveluiden edullisuus vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. Palvelujen saa-tavuutta ja edullisuutta pidetään tärkeänä, sillä palvelujen tarvetta on kahden puheenvuoron mukaan eniten juuri näillä pienituloisempien perheiden lapsilla. Kyseiset puheenvuorot vaikut-tavat viittaavan EU:n komission raporttiin tehostaakseen näkemystään esimerkiksi varhaiskas-vatuspalvelujen maksuttomuuden hyödyistä pienituloisten lapsiperheiden osalta.
Muihin tutkimuksiin viittaaminen on aineistossa selkeästi epämääräisempää, sillä viittaukset ovat ympäripyöreitä kuten tutkimusten mukaan, tutkimusten perusteella ja useat osoittimet ker-tovat, eikä viitattu tutkimus tai tutkimukset tulleet esille puheenvuoroista. Viittauksissa tuodaan esille muun muassa lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, lasten ja nuorten hyvinvoin-nin eriytyminen vanhempien sosioekonomisen aseman mukaan sekä köyhien perheiden lasten jäävän paitsi haluamistaan harrastuksista ja kaverisynttäreistä. Yleisesti tutkimustuloksiin viit-taamalla puhujat voivat yrittää vakuuttaa kuulijansa puheensa totuudenperäisyydestä.
4.2.2 Kaotisoiva diskurssi – lapsiperheköyhyys kriisiytyvänä ilmiönä
Kaotisoiva diskurssi muotoutui puheenvuoroista, joissa lapsiperheköyhyys nähtiin pahenevana, kasvavana ja syvenevänä ongelmana. Puheenvuoroissa korostui voimakkaat kehotukset sen puolesta, että lapsiperheköyhyys tulisi saada pysäytettyä. Tämän diskurssin kohdalla aineis-tossa käytettiin ääri-ilmaisuja. Katson tämän vuoksi kaotisoivan diskurssin rakentavan lapsi-perheköyhyyttä kriisiytyvänä ilmiönä. Näen kaotisoivan diskurssin käyttäjien vakuuttavan kuu-lijoitaan siitä, mitä seurauksia hallituksen esittämillä leikkauksilla voi pahimmillaan olla, jos niiden annetaan toteutua.
Kaotisoivan diskurssin puheenvuoroissa lapsiperheköyhyys lisääntyy, kasvaa, syvenee ja joh-taa absoluuttiseen kyvyttömyyteen osallistua tavanomaisiksi katsottuihin toimintoihin. Opposi-tion puheenvuoroissa kokonaisuutena hallituksen toimien nähdään lisäävän lapsiperheiden köy-hyyttä sekä vanhempien taloudelliseen tilanteeseen pohjautuva eriarvoisuutta. Puheenvuoroissa trendin nähtiin olevan muuttumassa huonompaan, huolestuttavampaan suuntaan. Lasten eriar-voisuuden kasvulla nähtiin taas kielteisiä vaikutuksia lasten tulevaisuudelle. Puheenvuoroissa köyhien lasten määrän todettiin kasvavan ja lapsiperheköyhyyden syventyvän. Johtopäätöksenä tästä esitetään, että yhä useammat perheet joutuvat toimeentulotukiriippuvaisiksi. Toimeentu-lotukiriippuvuus nähdään yhteiskunnan kannalta huonona kehityksenä. Puheenvuoroissa syy-tetään hallitusta lapsiperheköyhyyden lisäämisestä toteuttamalla kaikkein heikoimmassa ase-massa oleviin ihmisiin leikkauksia. Seuraavassa lainauksessa kuvautuu hyvin kaotisoivan dis-kurssin piirteet. Puheenvuorossa käytetään tehokeinoina toistoa:
”Köyhyys tulee lisääntymään, lapsiperheiden köyhyys tulee lisääntymään, van-husten ja erityisesti pitkäaikaissairaiden köyhyys tulee lisääntymään, ja nyt sitten nämä työttömyysturvaan liittyvät leikkaukset tulevat myös johtamaan siihen, että
köyhien määrä tulee lisääntymään. En oikein näe tätä yhtäläisyysmerkkiä nyt siinä, miten Suomi saadaan nousuun sillä tavalla, että köyhien määrää lisätään näin dramaattisesti. (O)
Vaikka leikkaukset eivät ole euromääräisesti suuria, arvellaan puheenvuoroissa niiden vaiku-tusten tulevan kasvamaan lähivuosina. Eräässä puheenvuorossa sanotaan, että ”vaikka lapsili-siin kohdistuvat leikkaukset eivät ensi vuonna euromääräisesti ole suuria, niin niiden vaikutus tulee kertaantumaan lähivuosina, sillä hallitus on purkanut myös lapsilisien indeksisidonnai-suuden”. Toisessa puheenvuorossa puolestaan korostetaan, ettei lapsilisäleikkaus tuo lyhyellä aikavälillä millekään perheelle katastrofia. Indeksiin sitomisen poistaminen ja muiden saman-tapaisten leikkausten toteuttamisen nähdään kuitenkin aiheuttavan lapsiperheköyhyyden kas-vamista Suomessa. Yksi kansanedustaja muistuttaa, että edellisen laman virheitä maksetaan edelleen ja viittaa nykyisen hallituksen olevan toistamassa samoja virheitä puuttuessaan köy-himpien toimeentuloon. Yhdessä puheenvuorossa korostetaan, että hyvinvointivelkaa ei saisi luoda seuraaville sukupolville. Nyt käsittelyssä olevien leikkausten arveltiin tulevan tulevai-suudessa ”todella kalliiksi” yhteiskunnalle.
Yksi hieman erilainen kaotisoivaan diskurssiin sopiva puheenvuoron osa kehottaa meitä teke-mään ”kaikkemme, ettei lapsiperheköyhyys vaikeutuisi maassamme ja näin lasten eriarvoisuus kasvaisi. Meidän tulisi pikemminkin suuntautua toiseen suuntaan, että eriarvoisuus lapsiper-heittenkin välillä vähenisi.” Puhuja käyttää me-muotoa kuin korostaakseen meidän kaikkien yhteistä vastuuta Suomen lapsista. Siinä kannustetaan tekemään kaikkemme lasten hyväksi.
Puhuja tarjoaa vaihtoehtoista näkökulmaa lapsiperheköyhyyden pysäyttämiseen maassamme, mutta puheenvuoro ei kuitenkaan tarjoa konkreettista ratkaisua tilanteeseen.
4.2.3 Kurjistava diskurssi – lapsiperheköyhyys elämää vaikeuttavana tekijänä
Kurjistava diskurssi löytyi kokoamalla yhteen puheenvuorojen osia, joissa kuvattiin köyhyyden näkymistä lapsiperheiden elämässä ja arjessa. Negatiivinen näkökulma on mielestäni perus-teltu, sillä yhdessäkään puheenvuorossa lapsiperheköyhyyttä ei nähty positiivisessa valossa.
Suurimmassa osassa kurjistavaa diskurssia tuottavassa puheenvuorossa tai sen osassa rakennet-tiin lapsiperheköyhyyttä perheiden elämää vaikeuttavana tai heikentävänä tekijänä. Sen nährakennet-tiin myös tuovan perheille lisää haasteita.
Puheenvuoroissa korostui opposition kansanedustajien näkemykset lapsiperheköyhyyden ai-heuttajista. Niissä puhuttiin köyhyydestä työssäkäynnistä huolimatta, osa-aikatyötä tekevistä äideistä, tulonsiirtojen merkityksestä ja opiskelijoiden tilanteesta. Puheenvuoroissa puhuttiin myös hallituksen leikkauksista, jotka kohdistuvat puheenvuorojen mukaan juuri edellä mainit-tuihin ryhmiin. Puheenvuoroista välittyi vaikutelma, että lapsiperheköyhyys kurjistaa jo ennen leikkauksia monia lapsiperheitä ja että leikkausten jälkeen pienituloisten lapsiperheiden tilanne
Puheenvuoroissa korostui opposition kansanedustajien näkemykset lapsiperheköyhyyden ai-heuttajista. Niissä puhuttiin köyhyydestä työssäkäynnistä huolimatta, osa-aikatyötä tekevistä äideistä, tulonsiirtojen merkityksestä ja opiskelijoiden tilanteesta. Puheenvuoroissa puhuttiin myös hallituksen leikkauksista, jotka kohdistuvat puheenvuorojen mukaan juuri edellä mainit-tuihin ryhmiin. Puheenvuoroista välittyi vaikutelma, että lapsiperheköyhyys kurjistaa jo ennen leikkauksia monia lapsiperheitä ja että leikkausten jälkeen pienituloisten lapsiperheiden tilanne