Kirjallisuus
[Bagh 1992] Bagh, A. 1992. Laadunvarmistus. Helsinki, Suomen standar
disoimisliitto SFS / SFS-julkaisut. 122 s.
[Biaudet 1990] Biaudet, R. & Virtanen, V. 1990. ISO 9000 - Perusta toimin
nan kehittämiselle. Helsinki, Suomen Metalli-, Kone- ja Säh
köteknisen Teollisuuden Keskusliitto, MET r.y. Tekninen tie
dotus 3/90. 84 s.
[Brown 1995] Brown, M. 1995. Laatu lähellä sydäntä, Voittajan taskukirja, Malcolm Baldrige -laatupalkinnon keskeiset arviointiperusteet.
Tampere, Metalliteollisuuden Keskusliitto MET. 75 s.
[Crosby 1985] Crosby, P. 1985. Laatu on ilmaista. Helsinki, Suomen laatu- yhdistys. 316 s.
[Hannukainen 1993] Hannukainen, T. 1993. Laatuyritykset, Laatujohtaminen maa
ilman valioyrityksissä. 2. painos. Tampere, Tammer-Paino Oy. 316 s.
[Jukkala 1995] Jukkala, H. & Malm, S. & Malm, T. & Leikko, O. & Pelto
nen, M. 1995. Hyvä henki - Toimivat tiimit työyhteisössä, ai
neisto yhteisöjen henkilöstön koulutukseen. Helsinki, Terveys r.y. 79 s
[Järvelin 1992] Järvelin, K. & Kvist, H-H. & Kähäri, P. & Räikkönen, J.
1992. Palveluyrityksen laadun kehittäminen. Jyväskylä, Gum
merus kirjapaino Oy. 158 s.
[Kaivos 1995] Kaivos, P. (toim) 1995. Benchmarking - Huipputasosta oppi
minen, Suomalaisia käytännön kokemuksia. Tampere, Metalli
teollisuuden Keskusliitto. METin Toiminnan kehittäminen -jul
kaisuja. 90 s.
[Kajaste 1994] Kajaste, V. & Liukko, T. 1994. Lean-toiminta, Suomalaisten yritysten kokemuksia. Helsinki, Metalliteollisuuden Keskusliit
to. Tekninen tiedotus 6/94. 105 s.
[Katzenbach 1994] Katzenbach, J. & Smith, D. 1994. Tiimit ja tuloksekas yritys.
Jyväskylä, Suomen Ekonomiliitto, Suomen Ekonomisäätiön koulutuskeskus SEFEK ja Weilin + Göös. 309 s.
[Kera 1992] Kera Oy:n työryhmä. 1992. Palvelevan yrityksen laatutyökirja.
Kuopio, Kera Oy.
TKK SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTON KIRJASTO OTAKAAR! 5 A
90 02150 ESPOO
[Kera 1993] Kera Oy:n työryhmä. 1993. Laatutyökirja suomalaisille yri
tyksille laadunkehittämisjärjestelmän luomiseksi. Kuopio, Kera Oy
[Karlof 1993] Karlof, B. & Östblom, S. 1993. Benchmarking, Tuottavuudel
la ja laadulla mestariksi. Jyväskylä, Gummerus kirjapaino Oy.
216 s.
[Kemppainen 1989] Kemppainen, P. & Mäkelä, E. 1989. Valimon laadunohjausjär- jestelmän kehittäminen. Helsinki, Metalliteollisuuden Keskus
liitto. Tekninen tiedotus 3/89. 172 s.
[Laamanen 1995] Laamanen, K. 1995. Kohti huippusuorituksia. Lahti, Suomen Laatuyhdistys r.y. 200 s.
[Lillrank 1990] Lillrank, P. 1990. Laa tumaa. Jyväskylä, Gummerus kirjapaino Oy. 277 s.
[Lipponen 1993] Lipponen, T. 1993. Laatujohtaminen. Jyväskylä, Gummerus kirjapaino Oy. 251 s.
[Liukko 1994] Liukko, T. (toim) 1994. Asiakastarve ohjaamaan kehitystä, menetelmiä ja esimerkkejä. Tampere, Metalliteollisuuden Kes
kusliitto MET. 86 s.
[Møller 1988] Møller, C. 1988. Henkilökohtainen laatu, Kaiken laadun edel
lytys. Time Manager International A/S. 192 s.
[Parasuman 1985] Parasuman, A. & Berry, L. 1985. A conceptual model of ser
vice quality and its implications for future research. Journal of marketing.
[Pelin 1990] Pelin, R. 1990. Projektin suunnitteluja ohjaus käsikirja. Hä
meenlinna, Weilin + Göös. 341 s.
[Pesonen 1995] Pesonen, H. & Saarinen, T. 1995. Asiantuntijayrityksen laatu- järjestelmän kehittäminen. Rauma, Suomen Yrittäjäin Keskus
liitto r.y. 103 s.
[Rope 1994] Rope, T. & Pöllänen, J. 1994. Asiakastyytyväisyysjohtaminen.
Juva, WSOY:n graafiset laitokset. 259 s.
[Salminen 1987] Salminen, P. 1987. Yrityksen laatutilanteen arviointi. Helsinki, Suomen Metalliteollisuuden Keskusliitto. Julkaisu 10/87. 61 s.
[Salminen 1990] Salminen, P. 1990. Tuotteiden ja toiminnan laadun kehittämi
nen. Helsinki, Metalliteollisuuden keskusliitto. 179 s.
[Tuominen 1993]
Tuominen, K. 1993. Benchmarking prosessiopas, Opi ja kehitä kilpailijoita nopeammin. Helsinki, Metalliteollisuuden Kes
kusliitto. Tekninen tiedotus 10/93. 113 s.
Anttila, J. 1993. Laatupalkintokriteerit ovat tienviitta kilpailu
kykyyn. Laatuviesti IB/1993. Suomen laatuyhdistys r.y.
Hämäläinen, K. 1993. Laadun arviointi yliopistollisessa täy
dennyskoulutuksessa. Aikuiskasvatus 4/93, s. 238-242.
Såhle, P. 1993. TQM - Lisää laatua opetukseen. Aikuiskasva
tus 4/93, s. 233-237.
SFS-EN ISO 8402. 1995. Laadunhallinta ja laadunvarmistus, sanasto. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. 47 s.
SFS-EN ISO 9000-1. 1994. Laadunhallinnan ja laadunvarmis
tuksen standardit. Osai: Valinta-ja käyttöohjeita. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. 43 s.
SFS-EN ISO 9001. 1994. Laatujärjestelmät. Suunnittelu, tuo
tekehityksen, tuotannon, asennuksen ja huollon laadunvarmis
tusmalli. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. 29 s.
SFS-EN ISO 9002. 1994. Laatujärjestelmät. Tuotannon, asen
nuksen ja huollon laadunvarmistusmalli. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. 27 s.
SFS-EN ISO 9003. 1994. Laatujärjestelmät. Lopputarkastuk
sen ja -testauksen laadunvarmistusmalli. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. 21 s
SFS-EN ISO 9004-1. 1994. Laadunhallinta ja laatujärjestelmän rakenneosat. Osa 1: suuntaviivat. Helsinki. Suomen standar
disoimisliitto SFS r.y. 59 s.
SFS-EN ISO 9004-2. 1994. Laatujohtaminen ja laatujärjestel
män rakenneosat. Suuntaviivat. Helsinki, Suomen standar
disoimisliitto SFS r.y. 35 s.
SFS-EN ISO 10011-1. Laatujärjestelmän auditoinnin suunta
viivat. Osa 1: auditointi. Helsinki, Suomen standardisoimisliit
to SFS r.y. 16 s.
[SFS-EN ISO 10011-2]
[SFS-EN ISO 10011-3]
[SFS-EN ISO 10013]
Julkaisut
[Spolander 1991]
Seminaariesitelmät [Anttila 1991]
[Häkkinen 1995]
[Repo 1990]
SFS-EN ISO 10011-2. Laatujärjestelmän auditoinnin suunta
viivat. Osa 2: laatujärjestelmien auditoijien pätevyys. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. Ils.
SFS-EN ISO 10011-3. Laatujärjestelmän auditoinnin suunta
viivat. Osa 3: auditointien johtaminen. Helsinki, Suomen stan
dardisoimisliitto SFS r.y. 7 s.
SFS-EN ISO 10013. Laatukäsikirjan laatimisohjeita. Helsinki, Suomen standardisoimisliitto SFS r.y. 27 s.
Spolander, Matti. 1991. Laatujärjestelmät - tilannekatsaus Iso- Britanniassa, Italiassa, Japanissa, Ruotsissa, Saksassa ja Yh
dysvalloissa. Helsinki, Teknologian kehittämiskeskus, Teolli- suussihteeriraportti.
Anttila, J. 1991. Ilman laatua ei ole tulevaisuutta. Total Quali
ty -seminaari. HR (Finland) Oy.
Häkkinen, S. & Kärkkäinen, N. 1995. Y rity skuv atutkimus, Jyväskylän ammatillisen aikuiskoulutus. Jyväskylä. Jyväskylän ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. 21 s. (Julkaisematon pro
jektityö)
Repo, J. 1990. Tuottava projektityö - seminaari. Projektitaito Ky.
Liite 1 Henkilöstön laatutietoisuustutkimuslomake
os
^
stonffs'°
SM#
JYVÄSKYLÄN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
HENKILÖSTÖN LAATUTIETOISUUS
5 täysin samaa mieltä Kerro mielipiteesi laatuasioista vastaamalla 4 lähes samaa mieltä
alla oleviin kysymyksiin. 3 en osaa sanoa
Käytä vastatessasi vieressä esitettyä asteikkoa. 2 lähes eri mieltä 1 täysin eri mieltä
Laadulla on suuri merkitys aikuiskoulutuskeskuksessa 5 4 3 2 1
Toimintamme laatu on riittävän hyvä 5 4 3 2 1
Edullinen hinta on asiakkaille laatua tärkeämpi 5 4 3 2 1
Laatu tarkoittaa, että kaikki tehdään kerralla oikein 5 4 3 2 1
Hyvä laatu parantaa kannattavuutta 5 4 3 2 1
Monet laatuongelmamme johtuvat opiskelijoistamme 5 4 3 2 1
Laatu on hyvää, jos asiakkaat eivät valita 5 4 3 2 1
Laadun parantaminen edellyttää tarkastusten lisäämistä 5 4 3 2 1
Laadun kehittäminen on ohimenevä muoti-ilmiö 5 4 3 2 1
Laadun kehittäminen on kallista 5 4 3 2 1
Asiakkaat valittavat usein turhasta 5 4 3 2 1
Menestyvän koulutusalan ei kannata panostaa laatuun 5 4 3 2 1 Aikuiskoulutuskeskuksessamme on ollut riittävästi laatukoulutusta 5 4 3 2 1
Laatu tarkoittaa hienoja tuotteita 5 4 3 2 1
Laatu on insinöörien asia 5 4 3 2 1
Kustannusten pienentäminen on laatua tärkeämpää 5 4 3 2 1
Talossamme ei laatua voi enää paljoa parantaa 5 4 3 2 1
Jokainen työntekijä on vastuussa laadusta 5 4 3 2 1
Aikuiskoulutuskeskuksen johto ei ole kovin kiinnostunut laadusta 5 4 3 2 1
Tarkastaminen on turhaa työtä 5 4 3 2 1
Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole olemassa oikeaa vastausta!
eiS
il
шmm
Sl
Aiheuttavatko jotkin työtehtävän piirteet työntekijässä tyytymättömyyttä?
Mitä toivomuksia työntekijällä on työtehtävän kehittämisen suhteen?
Hl
Mitä tarpeita yrityksellä on työtehtävän kehittämisen suhteen?
m
§
¡¡gü ill Miten työtehtävää kehitetään työntekijän ja yrityksen kannalta perempaan suuntaan?
glgl
lii 4
ii; 1*
■Il
Liite 2 Y rity skuvatutkimuslomake
Ninna Kärkkäinen Satu Häkkinen
Merkonomi/Julkishallinto
PROJEKTITYÖ LIITE
.rVVASKYr.AN AMMATILLISEN
AIKUISKOULUTUSKESKUKSEN
yrityskuva
-
tutkimus™ ” -magosta.
Haastane,um,ki-JYAKKn yh,=^^eptZa. Vhmna °Vat Ы,0кМ> *"«■«. jotka toimiva, Tutkimuksen ohjaajana toimii Heli Peltonen, JYAKK:n markkinoinnin kouluttaja, KTM.
1. Organisaationne toimiala 2. Henkilöstön lukumäärä_
3. Kunta
4.
Organisaation
nimi______________________5. Asemanne organisaatiossa ______________________
6. Minkä arvosanan antaisitte seuraaville seikoille JYAKKn toiminnassa?
Arvioi asteikolla 1-5 5 = erittäin hyvä 4 = hyvä
3 = kohtalainen 2 = huono
1 = erittäin huono
( ) Kouluttajien ammattitaito/pätevyys ( ) Koulutuksen hinta suhteessa laatuun ( ) JYAKKn arvostus koulutusorganisaationa ( ) JYAKKn kokemus koulutuksen jäijestäjänä ( ) Ajantasalla olevat koulutusohjelmat
( ) Koulutuspalveluista tiedottaminen
( ) Asiakkaiden erityistarpeiden huomioonottaminen
z \ 7 koulutuksen räätälöinti asiakkaan tarpeiden mukaisesti v ) J i AKK:n toiminnan luotettavuus
( ) Koulutustilat ja työvälineet
( ) Palvelun / koulutuksen asiantuntemus ( ) Yhteistyön sujuvuus JYAKKn kanssa
Ninna Kärkkäinen PROJEKTITYÖ LIITE Satu Häkkinen
Merkonomi/Julkishallinto
30.5.1995
7. Mitä JYAKK :in palvelua / koulutusta käytitte viimeksi?
8. Miten tyytyväinen olitte tähän palveluun / koulutukseen?
Arvioi asteikolla 1-5 __________________________
Perustelkaa lyhyesti antamaanne arvosanaa _________
9. Koulutustarpeenne kehitys lähivuosina? (rasti ruutuun) ( ) Koulutustarve kasvaa
( ) Koulutustarve pysyy ennallaan ( ) Koulutustarve vähenee
10. Minkä tyyppistä koulutusta tarvitsette lähivuosina?
11. Millä tavalla luonnehditte JYAKK;ta palvelujen / koulutuksen tuottajana? Ottakaa esiin sekä myönteisiä että kielteisiä puolia.
12. TULEEKO TEILLE VIELÄ JOTAIN MIELEEN TERVEISINÄ KOULUTUSPALVELUJEN TUOTTAJALLE?
(Esim. Miten toivotaan kehitettävän palveluja?)
Liite 3 Työyhteisön toimivuuden kartoitus
1 (17)
JYVÄSKYLÄN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS PL 283, TAPIONKATU 4B
40101 JYVÄSKYLÄ 27.1.1995
TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDEN KARTOITUS
Työterveyshuollon ja Jyväskylän seudun ammatillisen koulutuksen kun
tayhtymän johtoryhmien kanssa on sovittu, että kuntayhtymän työyh
teisöjen toimivuutta ja ilmapiiriä kartoitetaan oheisella lomakkeella. Tulok
set raportoidaan koko henkilöstölle maaliskuun aikana. Tulosten perus
teella suunnitellaan koko henkilöstön voimin työyksiköittäin toimenpiteitä, joilla työyhteisön laatua kehitetään.
Lomake koostuu seuraavista osa-alueista:
* Työ, työrooli ja työn tavoitteet
* Työyhteisö, yhteistyö ja tiedonkulku
* Viihtyminen ja kuormittuminen
* Yhteistyö
Kyselyyn vastaavat sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet aikuiskoulutuskes
kuksen palveluksessa päätoimisesti vähintään puoli vuotta.
VASTAUSOHJEET:
Merkitse alkuun oma tulosalueesi, oppilaitos tai palvelukeskus, työyhteisö
si (tulosyksikkö ja osasto) ja kuulutko johtoryhmään vai et.
Lue jokainen kysymys huolellisesti ja rengasta tämänhetken omaa tilannet
tasi parhaiten kuvaava vaihtoehto. Jokaisen kysymyksen alla on tyhjää tilaa johon voit vapaamuotoisesti kirjoittaa mielipiteitäsi tai ajatuksiasi asi
asta.
Esimiehellä tarkoitetaan tulosyksikönjohtajaa.
Jokainen vastaus on tärkeä. Kun olet vastannut lomakkeeseen sulje se ohessa olevaan kirjekuoreen ja toimita se oman yksikkösi koulutussihtee
rille viimeistään maanantaina 6.2.1995. Vastaukset toimitetaan avaamatto
mina edelleen työterveyshuoltoon, jossa tulokset käsitellään luottamuksel
lisesti.
Mikael Elgland rehtori
TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDEN KARTOITUS
2(17)
TAUSTATIEDOT
Tulosalue____________________________________
Oppilaitos/palvelukeskus _____________________
Työyhteisö (tulosyksikköjä osasto) _____________
Oletko johtoryhmän jäsen?
en 1 (31)
kyllä 2 (32)
A. TYÖ JA TYÖROOLI
1. Miten vaihtelevaa tai yksitoikkoista työsi on? (33)
erittäin vaihtelevaa 5
melko vaihtelevaa 4
ei varsin vaihtelevaa 3
melko yksitoikkoista 2
erittäin yksitoikkoista 1 Kommentit
2. Onko työsi itsenäistä? (34)
hyvin itsenäistä 5
melko itsenäistä 4
ei itsenäistä eikä epäitsenäistä 3
melko epäitsenäistä 2
hyvin epäitsenäistä 1
Kommentit
3. Onko työssäsi ajanjaksoja, jolloin työ on hyvin vaikeaa? (35)
silloin tällöin 5
melko usein 4
melko harvoin 3
jatkuvasti 2
ei koskaan 1
Kommentit
3(17)
4. Täytyykö sinun kiirehtiä suoriutuaksesi työstäsi? (36) silloin tällöin
5. Tuntuuko sinusta, ettet ehdi tehdä työtäsi riittävän hyvin ja nopeasti määräaikaan mennessä? (37)
6. Kuinka hyvin itse tiedät millaista työtä haluat tehdä? (38)
erittäin hyvin 5
kohtalaisen hyvin 4
suurin piirtein 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
B. TYÖN TAVOITTEET
7. Kuinka hyvin olet selvillä siitä, mitä juuri sinun pitää saada työssäsi aikaan? (39)
4(17) 8. Miten hyvin olet mielestäsi selvillä oman työsi, työyksikkösi, tulosalueen ja
kuntayhtymän tavoitteista?
oman työn tavoitteet 5 3
oman työyksikön tavoitteet 5 3
tulosalueen (oppilaitos/palvelukeskus)
tavoitteet 5 3
kuntayhtymän tavoitteet 5 3
1 (40) 1 (41)
1 (42) 1 (43)
Kommentit
9. Oletko selvillä, mistä juuri sinä olet työssäsi vastuussa? (44)
erittäin hyvin 5
kohtalaisen hyvin 4
suurin piirtein 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit______________________________________
10. Kuinka hyvin asetat työhösi liittyviä tavoitteita? (45)
erittäin hyvin 5
kohtalaisen hyvin 4
suurin piirtein 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
5(17)
C. PALAUTE
11. Saatko tietoa siitä, miten olet onnistunut työssäsi? (46)
erittäin paljon 5
melko paljon 4
jonkin verran 3
melko vähän 2
en lainkaan 1
Mistä palaute pääasiassa tulee (esimies, työyhteisö, työtoverit, oppilaat)? (47)
12. Kuinka usein itse arvioit onnistumista työssäsi? (48)
lähes jatkuvasti 5
usein 4
joskus 3
harvoin 2
en koskaan 1
D. TYÖJÄRJESTELYT
13. Voitko vaikuttaa itseäsi koskeviin työasioihin työssäsi? (49)
erittäin paljon 5
melko paljon 4
siltä väliltä 3
melko vähän 2
erittäin vähän 1
Kommentit
14. Onko työnjako työyksikössäsi mielestäsi oikeudenmukainen? (50) täysin oikeudenmukainen 5
melko oikeudenmukainen 4
en osaa sanoa 3
melko epäoikeudenmukainen 2 erittäin epäoikeudenmukainen 1 Kommentit
6(17)
15. Voitko itse suunnitella työtäsi? (51)
lähes täysin 5
melko paljon 4
voin jonkin verran 3
melko vähän 2
en lainkaan 1
Kommentit
16. Miten itse vaikutat työsi suunnitteluun? (52)
erittäin paljon 5
melko paljon 4
siltä väliltä 3
melko vähän 2
erittäin vähän 1
Kommentit
E. TYÖYKSIKÖN ILMAPIIRI
17. Millainen on työyksikkösi ilmapiiri? (rengasta ainoastaan yksi vaihtoehto) (53) kannustava, uusia ideoita
tukeva 5
leppoisa ja mukava 4
jännittynyt, kiireinen ja
stressaava 3
ennakkoluuloinen ja vanhoista kaavoista kiinni pitävä
(kerran omaksutut työtavat,
vanhentunut työnjako ym.) 2 riitaisa, eripurainen ja kyräilevä 1 Kommentit
7(17) 18. Kuinka paljon ilmapiiri vaikuttaa työsi tehokkuuteen? (54)
erittäin paljon 5
melko paljon 4
siltä väliltä 3
melko vähän 2
erittäin vähän 1
Kommentit
F. TYÖTOVEREIDEN VÄLIT
19. Millaiset ovat työtovereiden välit työyksikössäsi? (55)
erittäin hyvät 5
melko hyvät 4
eivät hyvät, mutta eivät
huonotkaan 3
hiukan ongelmalliset 2
huonot (kireät, kaunaiset) 1
Kommentit________________________________________
20. Saatko tarvitessasi apua ja tukea työtovereiltasi? (56)
aina 5
melko usein 4
silloin tällöin 3
melko harvoin 2
en koskaan 1
Kommentit
21. Miten yhteistyö mielestäsi toimii omassa työyksikössäsi? (57)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
kohtalaisesti 3
yhteistyössä on jonkin verran
ongelmia 2
yhteistyössä on paljon ongelmia 1 Kommentit
8(17) 22. Kuinka paljon itse vaikutat positiivisen yhteishengen luomiseen? (58)
erittäin paljon 5
G. ESIMIEHEN JA HENKILÖSTÖN VÄLIT
23. Millaiset ovat esimiehen ja alaisten välit työyksikössäsi? (59) (Osasto, työryhmä tai vastaava)
erittäin hyvät 5
kohtalaisen hyvät 4
eivät hyvät, mutta eivät
huonotkaan 3
hiukan ongelmalliset 2
huonot (kireät, kaunaiset) 1 Kommentit
24. Saatko tarvitessasi apua ja tukea esimieheltäsi? (60)
erittäin paljon 5
25. Ottaako esimiehesi mielipiteesi huomioon työtäsi koskevissä asioissa? (61) aina
9(17) 26. Oletko itse aktiivinen työtäsi koskevan palautteen antamisessa? (62)
erittäin aktiivinen 5
melko aktiivinen 4
siltä väliltä 3
melko vähän 2
erittäin vähän 1
Kommentit
H. TYÖPALAVERIKÄYTÄNNÖT
27. Kuinka usein työyksikössäsi on kaikille tarkoitettuja yhteisiä kokouksia, työpaikkapalavereja? (63)
noin kerran viikossa 5
pari kertaa kuukaudessa 4
kerran kuukaudessa 3
muutaman kerran vuodessa 2 harvemmin tai ei koskaan 1 Kommentit_________________________________
28. Miten hyödyllisinä pidät näitä kokouksia? (64)
erittäin hyödyllisinä 6
melko hyödyllisinä 5
siltä väliltä 4
melko hyödyttöminä 3
täysin hyödyttöminä 2
yhteisiä kokouksia ei ole 1 Kommentit
29. Keskustellaanko työyksikössäsi yhdessä yksikön tehtävistä ja tavoitteista ja niiden saavuttamisesta? (65)
melko usein 5
silloin tällöin 3
erittäin harvoin tai ei koskaan 1 Kommentit
10(17) 30. Kokouksen laatu. (Valitse korkeintaan kaksi vaihtoehtoa) (66)
tiedottaminen 5
suunnittelu 4
päätöksen teko 3
hauskat juttutuokiot 2
tehokas tiimityö 1
Kommentit
I. TIEDONKULKU
31. Miten tiedonvälitys ja -kulku mielestäsi toimii työyksikössäsi? (67)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
32. Liikkuuko henkilöstön keskuudessa huhuja ja vahvistamattomia tietoja? (68)
erittäin vähän 5
melko vähän 4
jonkin verran 3
melko paljon 2
erittäin paljon 1
Kommentit
33. Oletko itse "puskaradio"? (69) en koskaan
11 (17)
J. VIIHTYMINEN
34. Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen työhösi? (70)
erittäin tyytyväinen 5
melko tyytyväinen 4
en tyytyväinen, mutta
en tyytymätönkään 3
melko tyytymätön 2
erittäin tyytyväinen 1
Kommentit
35. Oletko viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana ajatellut vaihtavasi työpaikkaa? (71)
en koskaan joskus usein
5 3 1 Kommentit
36. Vaikutatko itse työssäsi viihtymiseen? (72)
erittäin paljon 5
melko paljon 4
siltä väliltä 3
melko vähän 2
erittäin vähän 1
Kommentit
12(17)
K. KUORMITTUMINEN
37. Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi, ahdistuneeksi tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä.
Tunnetko sinä nykyisin tälläista stressiä? (73)
en lainkaan 5
38. Oletko viime aikoina ollut poikkeuksellisen väsynyt? (74)
en koskaan 5
39. Oletko hermostunut? (75)
en koskaan 5
melko harvoin 4
silloin tällöin 3
melko usein 2
erittäin usein 1
Kommentit
40. Oletko jännittynyt? (76)
en koskaan 5
13(17) 41. Onko sinulla vatsakipuja? (77)
ei juuri koskaan 5
melko harvoin 4
silloin tällöin 3
melko usein 2
erittäin usein 1
Kommentit
42. Tuntuuko sinusta työhön lähtiessäsi, että haluaisit mieluummin jäädä kotiin? (78)
ei koskaan 5
melko harvoin 4
silloin tällöin ' 3
melko usein 2
usein tai lähes aina 1
Kommentit
43. Tunnetko itsesi päteväksi ja varmaksi? (79)
jatkuvasti 5
melko usein 4
silloin tällöin 3
melko harvoin 2
en koskaan 1
Kommentit
44. Onko sinulla vaikeuksia nukkumisessa? (80)
(nukahtaminen, unen katkonaisuus, liian aikainen heräily) ei ole nukkumisongelmia 5
vain vähän ongelmia 4
jonkinverran 3
melko paljon 2
erittäin paljon 1
Kommentit
45. Miten laatujärjestelmä tulee vaikuttamaan kuormittumiseesi? (81 ) vähentää
ei mitään
5 3
14(17)
L. YHTEISTYÖ
46. Miten yhteistyö toimii luottamushenkilö hallinnon kanssa? (82) (valtuusto, hallitus)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
47. Miten yhteistyö toimii kuntayhtymän johtoryhmän kanssa? (83)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
48. Miten yhteistyö toimii palvelukeskuksen kanssa?
Kiinteistöjen hoito (84) (talonmies toiminta, siivous)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
Kirjasto (85)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
15(17)
Toimisto (86)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit_____________________________
Kuntayhtymän taloushallinto (87)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit________________
Oppilashuolto (88)
erittäin hyvin 5
melko hyvin 4
siltä väliltä 3
melko huonosti 2
erittäin huonosti 1
Kommentit
49. Miten opetuksellinen yhteistyö toimii muiden oppilaitosten kanssa? (89) - arvioi yhteistyö sanallisesti ja oppilaitoskohtaisesti
16(17)
M. MUUTOKSET
50. Miten suhtaudut / mitä ajatte let tulevasta kuntayhtymän laajentumisesta? (90)
51. Missä määrin ja miten oppimiskulttuurin muutos ( opetussuunnitelmat, opetusmetodit, opettajan rooli, arviointi) askarruttaa sinua? (91)
VAIN PALVELUKESKUSEN HENKILÖKUNTA TÄYTTÄÄ
52. Millaiset ovat palvelukeskuksen johtajan ja alaisten välit? (92)
erittäin hyvät 5
kohtalaisen hyvät 4
eivät hyvät, mutta eivät
huonotkaan 3
hiukan ongelmalliset 2
huonot 1
Kommentit
17(17)
53. Muita mietteitä ja kommentteja
Liite 4 Johdon laatupäivä
IQHDQN LAATUTOIMINNAN ANALYSOINTI
Määritä allaolevien kysymysten osalta asian tärkeysaste johdon laatutoiminnassa sekä arviointi, kuinka hyvin johto tällä hetkellä toimii kyseisen asian suhteen. Perustele vastauksesi lyhyesti kunkin kysymyksen osalta.
1. Miten johto määrittää laatutavoitteet?
Tärkeys
5 = Erittäin tärkeä 4 = Tärkeä
3 = Jokseenkin tärkeä 2 = Ei juuri tärkeä 1 = Ei ollenkaan tärkeä
5 4 3 2 1
2. Miten johto viestittää tavoitteet organisaatiolle?
3. Miten johto tukee ja seuraa organisaation toimintaa laatutavoitteiden saavuttamiseksi?
4. Miten johdon mielestä henkilöstö toimii yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi?
5. Miten asiakaskeskeisyys näkyy johdon toiminnassa?
6. Miten johto toimii hyvänä esimerkkinä henkilöstönsä keskuudessa?
7. Miten johto arvioi ja parantaa johtamistaan?
8. Miten johto tukee ja kannustaa henkilöstöä huippusaavutuksiin?
9. Miten johto arvioi ja parantaa organisaation toimivuutta?
0. Miten johto hyödyntää henkilöstön parannusehdotukset toiminnan jatkuvassa parantamisessa?
1. Miten johto on selvillä henkilöstön kehitystarpeista?
2. Miten johto tukee henkilöstön kehittymissuunnitelmien toteutumista? 1 = Erittäin heikosti
5 4 3 2 1
IQ 1
1 П
WMWMWMMIIAIIOIП
IWW1М П Л У П Г
16
.10.1995
OHDON ITSEARVIOINTI LAATUTOIMINNASTAelitä omin sanoin seuraavat laatuun liittyvät asiat:
1. Mitä on TQM?
2. Miten aikuiskoulutuskeskuksemme laatukäsikirjassa on määritelty laatupolitiikka?
3. Mitkä ovat laatukäsikirjan mukaan ydinprosessimme?
4. Mitkä ovat laatukäsikirjan mukaiset laatutavoitteemme?
lOHDON ITSEARVIOINTI LAATUTOIMINNASTA
16
.10.1995
Arvostelu
5 4 3 2 1 KA.
1. Miten sitoutunut olen laatujärjestelmän rakentamiseen ja sen mukaiseen toimintaan?
2. Miten noudatan yhdessä sovittuja pelisääntöjä?
3. Miten avoin ja yhteistyökykyinen olen johtoryhmän kokouksissa?
4. Miten avoin ja yhteistyökykyinen olen omassa organisaatiossa?
5. Miten annan ja vastaanotan palautetta johtoryhmän kokouksissa?
6. Miten annan ja vastaanotan palautetta omassa organisaatiossa?
Liite 5 ISO 9000 laatujärjestelmän rakentamiskoulutus
JYVÄSKYLÄN AMMATILLINEN AIKUISKUISKOULUTUSKESKUS
OPETUSSUUNNITELMA
ISO-9000 LAATUJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN
Koulutuksen 2.5.1994 alkaen
ajankohta kesto 6 kk (n. 16 h/vko)
Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu henkilöille, joiden tehtävänä on rakentaa ISO-9000 laatujärjestelmä yrityksille
Koulutuksen sisältö ja tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tiedot
laatujärjestelmän rakentamisen eri vaiheista ja järjestelmään liittyvästä dokumentoinnista sekä valmiudet hallita
rakentamiseen liittyviä käytännön ongelmia.
Koulutuksen aikana rakennetaan laatujärjestelmää
opiskelijoiden yrityksiin kunkin yrityksen tarpeista lähtien käyttäen hyväksi ISO-9001 ja ISO-9004-2
laatujärjestelmästandardeja.
Koulutuksessa tutustutaan laatuajatteluun,
laatujohtamiseen, laatujärjestelmän eri osa-alueisiin, laatukäsikirjan ja työkorttien laatimiseen tietotekniikkaa hyödyntäen.
Toteuttamistavat Koulutus jakautuu
1. Teoriajaksoihin, jotka pidetään iltaisin ja viikonloppuisin 2. Projektityöskentelyyn, joka toteutetaan
- pienryhmäopiskeluna
- etätyöskentelynä yrityksissä
SISÄLTÖ
TEORIAJAKSOT 130 h
1. LAATUAJATTELU JA LAATUTOIMINTA YRITYKSISSÄ 20 h - Laadun merkitys ja laatujohtaminen ja laadun työkalujen hallinta
- Laatujärjestelmiin liittyvä käsitteistö, laatustandardit sekä sertifiointi
2. LAATUJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 65 h
- Laatuprojektin organisointi,
- Nykytilan analysointi ja tavoitetila - Laatujärjestelmän rakentaminen - Järjestelmiin liittyvät mittaukset - Laatujärjestelmän dokumentointi
3. TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 45 h - Tekstinkäsittely
- Taulukkolaskenta - Piirto-ohjelmat
PROJEKTITYÖSKENTELY 270 h
4. ISO - 9000 LAATUJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN n.120 h - toteutetaan ohjattuna pienryhmätyöskentelynä, jossa käydään vaiheittain läpi laatujärjestelmän rakentaminen
5. ETÄTYÖSKENTELY
YHTEENSÄ 400 h
Teoria ja projektityöskentelyjaksot vuorottelevat laatujärjestelmän rakentamisen etenemisjärjestyksessä.
ETENEMISJÄRJESTYS
1. Johdon vastuu
2. Asiakkaat, asiakastyytyväisyys 3. Henkilöstö
4. Myynti ja markkinointi 5. Tuotekehitys ja suunnittelu 6. Sopimuskatselmus
7. Asiakirjojen valvonta 8. Hankinta ja ostotoimi 9. Tunnistus ja jäljitettävyys 10. Varastointi
11. Tuotannon suunnittelu 12. Tuotanto/valmistusprosessi 13. Tarkastus ja testaus
14. Mittaus ja testivälineet
15. Käsittely, pakkaus, varastointi, lähetys 16. Tuotehuolto
17. Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet 18. Laatutiedostot
19.Sisäinen valvonta
20.Tuoteturvallisuus ja tuotevastuu
Jokaisen osa-alueen kohdalla analysoidaan yritysten nykytilan laatua, etsitään sopivia mittaus- ja arviointikeinoja sekä suoritetaan dokumentointi.
Liite 6 Projektin hallinnan koulutus
JYVÄSKYLÄN AMMATILLINEN
AIKUISKOULTUSKESKUS 20.2.1995
PROJEKTIN HALLINNAN KOULUTUS
Aika: Huhtikuu 1995 alkaen
Paikka: Jyväskylän ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Kohderyhmä:
Henkilöt, jotka joutuvat työssään organisoimaan ja vetämään kehittämis-, laatu- yms. projekteja.
Koulutuksen tavoite:
Koulutuksen tavoitteena on antaa osanottajille valmiudet laatia projektisuunnitelma, johtaa projekteja ja työskennellä erilaisissa projektiorganisaatioissa.
Koulutus toteutetaan niin, että teoriaopiskelu ja käytännön harjoittelu ovat limittäin ja liittyvät saumattomasti yhteen. Koulutukseen osallistuvat henkilöt suunnittelevat ja organisoivat omalla työpaikallaan toteutettavan projektin.
Koulutukseen osallistuvat tukevat toisiaan tutustumalla toistensa projekteihin ja yhteisissä palavereissa osallistuvat myös toistensa projektien
suunnitteluun.
Projektin johtaminen ja projektijohtajan tehtävät Projektiryhmän tehtävät
Projektin päättäminen ja raportointi
JYVÄSKYLÄN AMMATILLINEN
AIKUISKOULTUSKESKUS 20.2.1995
LAATUAJATTELU
Laatuajattelu ja laatutoiminta yrityksissä ISO 9000 -standardisointi
ISO 9000 -laatujärjestelmän rakentaminen Tietotekniikka ja dokumentointi
KANSAINVÄLISET PROJEKTIT
Kansainvälistyminen yrityksen ja organisaation vaihtoehtona Kansainvälistymisvaihtoehdot
Kansainvälisten projektien erityispiirteitä Kansainvälisten projektien rahoitusvaihtoehtoja TIETOVERKOT
Internet ja muut tietoverkot ja niiden käyttö VIESTINTÄ
Etäopiskelu
Etäopiskelu muodostuu ohjatusta projektityöskentelystä kunkin opiskelijan omalla työpaikalla. Etäopiskelujaksot ja lähikoulutus lomittuvat
kokonaisuuden kannalta mahdollisimman edullisella tavalla toisiinsa.
Etätyöskentelyn aikana opiskelija suunnitelee työpaikallaan toteutettavan kehittämis-, laatu- tai vastaavan projektin. Jos projekti edellyttää ulkopuolisen rahoituksen hankkimista, tekee opiskelija tarvittavat rahoitushakemukset.
Koulutuksen kouluttajat ohjaavat näiden sekä kansallisista että mahdolliset!
myös kansainvälisistä lähteistä tehtävien rahoitushakemusten tekemistä. Jos opiskelijan projekti on pieni, toteutetaan se jo koulutuksen aikana. Muussa tapauksessa projektin lopullinenn toteuttaminen taphtuu koulutuksen päätyttyä.
Liite 7 Laatujärjestelmän auditointikoulutus
JYVÄSKYLÄN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS
Laatujärjestelmänauditointi
Aika 2.1.1996
Hakuaika päättyy 28.12.1995
Paikka Jyväskylän ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
Kohderyhmä Henkilöt, jotka joutuvat työssään organisoimaan ja vetämään laatujär
Kohderyhmä Henkilöt, jotka joutuvat työssään organisoimaan ja vetämään laatujär