(Maanmittaushallituksen arkisto Merikarvia: 62)
K a s a l a
Tekstissä kuvatun isojakotoimituksen jälkeen Kasalan taloille tuli seuraavat manttaalimäärät ja pinta-alat (kaksoispisteen edellä oleva luku tarkoittaa tynny
rin- ja sen jälkeinen kapanalaa ja kapanalan tuhannesosia; kokonaiset tynnyrin
alat siis kaksoispisteen edellä:
A Erkki Iisakinpoika Aaka, r,/ i 2 mntl, 8:20,241 tnr-alaa.
Kylän pinta-ala jakaantui seuraavasti: peltoa 24 tnr-alaa 7/ib8 kapanalaa, niit
tyä 369: 8 V 2 tnr-alaa ja metsää sekä raivauskelpoista maata 2.606: 3 ’’/ n tnr-alaa.
Lisäksi oli kalliota, soita, vesiä ja teitä 1.318: 29 4/g tnr-alaa. Ylimääräistä alaa jäi 2.218:12 Vs tnr-alaa. Näistä muodostettiin talot
A Erkki Vanhatalo B Juho Uusitalo,
kumpikin yksi täysi manttaali, ja ylimääräisestä maasta kaksi uudistilaa, joista toi
seen tuli 1.352: 3 3/ 2o tnr-alaa sekä joutomaata 1.512:12 tnr-alaa, toiseen 866: 8 3b/ 40 tnr-alaa ja joutomaata 1.390: 18 tnr-alaa.
L a n k o s k i
Jaettavaa maata oli yhteensä 1.407: 7/s tnr-alaa. Lisäksi oli joutomaata 519: 90 tnr-alaa.
Lankosken Ve-mntlin tila sisälsi enemmän maata kuin sen manttaaliluku edel
lytti, nyt kun kylä oli yhtenä täytenä manttaalina.
Muodostetut tilat A Erkki Lankoski B Juho Lankoski
tulivat kumpikin käsittämään puoli manttaalia.
F i l p p u l a
Filppulan maat käsittivät yhteensä 931: 24 23/24 tnr-alaa, mistä peltomaata 22: 4 tnr-alaa ja joutomaata 179: 8 tnr-alaa. Todettiin että viljelyskelpoinen maa ylitti 600:11a tnr-alalla 2/3 manttaalin enimmäismäärän. Niinpä Filppulan talon maista riitti kahdelle manttaalin kruununtalolle:
A Erkki Filppulalle: peltoa 8: 5 V 2 tnr-alaa niittyä 74:24 3/ 1G tnr-alaa
raivauskelpoista maata 36:15s/c tnr-alaa metsää 327: 15 2/5 tnr-alaa
Yhteismaiden koko viljelysala ja niityt käsittivät verotusarvoltaan yhteensä 485: 10,165 tnr-alaa. Kun jokaiselle uudistilalle tuli jakaa yhtä paljon ja tiloja muodostettiin kahdeksan, sai jokainen 60:21,271 tnr-alaa. Metsämaiden yhteis
määrä oli 3.757:19 J/2 tnr-alaa, josta kullekin riitti 469:22,437 tnr-alaa. Kukin uudistila sai siis maata kaikenkaikkiaan 530: 11,708 tnr-alaa.
622
Pelto- ja niittyala jakaantui uudistilojen kesken seuraavasti:
1. Uudistila Mikkola, Juho Mikonp peltoa 4: 26 tnr-alaa, niittyä 39: 15 tnr-alaa
2. Heikkilä, Heikki Martinpoika » 4:9 » » 36:5 »
3. Marttila, Martti Juhonpoika (Torni- koski)
» 2: 29 » » 23:19 »
4. Uudistila, torppari Juho Selander (Tuominiemi)
» 1: 1 » * 4:10 *
5. Uudistila, ehd liitettäväksi Ahlaisiin tai sijoitettavaksi lähelle Oksjärveä
(Haapaniemi)
» » 1: — »
6. Kangasniemi, jonne eronn stm Kihl- roth on asettunut
» 1: 24 * » 30:4 »
7. Etelämaa, Lankosken ennen omis
tama » —: 9 V2 » » 23: 31 »
8. Uudistila, jonne Lankoski suunnitte- » —: 6 1/2 » » 12:19 » lee torppaa Kihlrothin torpan lähet
tyville
Uudisasukkaat saivat 40—60 tnr-alaa raivauskelpoista maata entisten torppien 20—30 tnr-alaa vastaan. Kaikkien metsäala nousi 600—750 tnr-alaan. Yhteismaan järvien pinta-ala teki maamittarin maininnan mukaan 82:14 tnr-alaa.
K ö ö r t i l ä
Valmistavan jaon jälkeen kylän talot olivat:
A Puoli Romppasen verotaloa 1/ 4 uutta mntl, Erkki ja Juho Juhonpojat. poika ja Jaakko Jaakonpoika puoliksi kumpikin.
H 5 Tontti uutta ja vanhaa m ntl, 5 : 1 2 5/i e tn r-a laa , p eltojen jaossa saatu l : 2 4 1/ 4 tn r-alaa.
Lopullinen jako käsitti
A Juho Juhonp Rom ppanen, V4 m ntl
Entiset pellot 4 tnr-alaa 9 1 /4 kapanalaa
Peltomaata 6 » 16 1/4 »
Metsää pohjoislohkosta 179 » 17,949
Niittyä 25 » 31,904
Niittymaata 10 » 31,449
Metsää etelälohkosta 112 » 4,924 »
Saaria 30 » 29,374 »
B Erkki Romppanen, V 2 mntl (Tommila)
Entiset pellot 4 » 9 1/á »
Peltomaata 5 » 23,760 »
Metsää pohjoislohkosta 171 » 26,613 »
Niittyä 28 » 18,199
Niittymaata 11 » 31,424 »
Metsää etelälohkosta 119 O 3,936 »
Saaria 18 » 12,874 »
623 C Heikki Romppanen, V 2 mntl (Honkala)
Entiset pellot 7 tnr-alaa 28 1/g kapanalaa
Peltomaata 16 » 11,819 »
Metsää pohjoislohkosta 321 » 5,220 »
Niittyä 56 » 25,277 »
Niittymaata 19 14,844 »
Metsää etelälohkosta 303 » 25,910 »
Saaria 47 » 14,750 »
G Matti Räbbi, V 4 mntl
Entiset pellot 4
,
12,812,
Susihaudankorven pelto 2 » 10,382 »
Metsää pohjoislohkosta 188 » 7,604 »
Niittyä 38 » 10,688 »
Metsää etelälohkosta 135 » 27,184 »
Saaria 35 » 14,752 »
H Jaakko Räbbi, V 2 mntl (Ala-Räbbi)
Entiset pellot 5 » 12,641 »
Peltomaata 33 » 11,641
Metsää pohjoislohkosta 352 » 17,556 »>
Niittyä 45 » 3,366 »
Niittymaata 63 » 4,232 »
Metsää etelälohkosta 327 » 27,876 »
Saaria 70 » 29,492 »
E Erkki Räbbi, 1/± mntl
Entiset pellot 5 » 11 Vs »
Metsää pohjoislohkosta 168 » 5,416
Niittyä 36 26,105 »
Metsää etelälohkosta 120 , 3,216 »
Saaria 31 30,756 »
Peippu
Koko Peipun kylän jaettavan maan pinta-ala oli 1.103 tnr-alaa. Lisäksi oli joutomaata 323: 5 V 2 tnr-alaa.
Jaon jälkeen talojen pinta-alat olivat:
A Jaakko Vanhatalo, */2 taloa, !/g mntl
Peltoa 4 tnr-alaa, 17,587 kapanalaa
Niittyä 12 10,309
624
B V-t Pooskerin rälssitaloa
Peltoa 1 tnr-alaa 17 « / i a
Peltomaata 2 » 10,780
Niittyä 12 » 20,440
Niittymaata 5 > 12,170
Metsää 197 » 217/8
1/4 Pooskerin rälssitilaa, Sälttöö
Peltoa 1 » 17 11/ie
tettiin uudistila 7/ 12 mntl. Vanhojen talojen kesken jäi näinollen jaettavaksi 3.000 tnr-alaa, mikä luokituksen mukaan teki 677:19,964 tnr-alaa.
Jako suoritettiin näin:
A Heikki Heikinpoika Heikkilä, 1/3 mntl
B
Peltoa 3 tnr-alaa 6 n /34
Niittyä 30 — 7/120
Raivausmaata ja metsää 465 » 13,730
Joutomaata 768 8 3/u
Heikki Juhonpoika Heikkilä, 2/3 mntl
Peltoa 6 22 10/24
Uudistila, 7/12 mntl, sai maansa kummaltakin puolen uutta Pohjanmaan tietä yhteensä 9:14 tnr-alaa niittyä, 868:21 y 2 tnr-alaa metsää sekä 602:26 tnr-alaa joutomaata.
Lautjärvi
Lautjärven entiset talot tekivät yhteensä 2/3 mntl, 1.200 tnr-alaa manttaalia kohden laskien. Ylijäämämaata oli kokonaista 5.071: 17 tnr-alaa, mikä vastasi 3 3/8 mntl 1.500 tnr-alan mukaan laskien. Tästä muodostettiin yhdeksän 1/3 mntln suuruista ja yksi 3/ s mntl suuruinen uudistila.
Osituksen mukaan vanhoille tiloille lankesi 1.235:15,750 tnr-alaa ja kun se jaet
tiin kuuden 1 / 3 mntlin sekä yhden 2/ 3 (Erkki Vanhatalo) kesken, tuli kullekin 1/3 mntlin talolle 154: 13,969 tnr-alaa ja 2/ g mntlille 308: 27,938 tnr-alaa.
Jaossa vanhat talot saivat:
A Juho Sakarinpoika Juhola 1/3 mntl, verotalo
Peltoa 7 tnr-alaa 1,238 kapanalaa
Niittyä 56 15
Raivausmaata 14 30 o /i2
Metsää 334 5 7/ 10
Joutomaata 339 28
625 B Heikki Sakarinpoika Mäkelä
1/3 mntl, verotalo
Peltoa 8 tnr-alaa 7,778 kapanalaa
E joista edelliset saisivat 500: 28 tnr-alaa ja viimeinen 568:16 tnr-alaa. Lohkomiset suoritettiin 25. 6—14. 7. 1806 välillä maastoon merkitsemisineen. Uudistilat olivat:
N:o 7 Erkki Hamppula
626
Tuorila ja Ylikylä
Tuorila oli määrätty vietäväksi maakirjaan 2/3 manttaalina, mutta pysytettiin isojakotoimituksessa ! / 2 manttaalina.
Tuorila sai tällöin:
Niittyä 116 tnr-alaa 18 1/2 kapanalaa
Peltoa 7 18 »
Metsää ja raivaus
kelpoista maata 625 27 i / 2 »
Joutomaata 412 29 »
Myös Paulakankaan, pappilan uudistilan, manttaaliksi oli määrätty 2/ 3, ja siihen piti tulla raivauskelpoista maata yhteensä 1.013: 10 tnr-alaa sekä joutomaata 965: 8 tnr-alaa, mikä jaossa toteutettiin.
Yhteensä Ylikylän maat nousivat 6 2/4 uuteen manttaaliin, eli tnr-aloina:
Peltoa
Suhteellisesti laskien tuli suurimmalle talolle, joka oli 2/4 manttaalia, 157:203/ s tnr-alaa.
Allaolevaan taulukkoon on merkitty kunkin Ylikylän talon isojaossa saamat alat:
8:19 B/i2 72:1/5 1308:3 3/g 592: 23 F 3/4 Pappila, kirkkoherra 10: 22 1/2 150: 24 n/iooo 841:16 393/1000 286:18
Bergelin
3 :2 6 i/i2 49:13 1/4 553:71/20 501:15 K b/i g Knuussi, Juho Erkinp
3: 8 12/24 53: IOV2 592:13 33/40 140:4
— — Kylän yhteistä kirkkomaan ympäriltä 2:6
— — Fladan lastauspaikka 8:14
627 A l a k y l ä
Alakylän maat tekivät yhteensä 7 0/ 8 manttaalia, eli tnr-aloina:
Peltoa 91: 25 1/2 tnr-alaa
Niittyä 789: 21 »
Raivauskelpoista maata 404: 31 n /12 »
Metsää 6.470: 2 1/5
Yhteensä 7.765:17 29/ 4o tnr-alaa, sekä lisäksi
Joutomaata 1.644: — 3/24 » alaa.
Allaoleva taulukko osoittaa kunkin talon isojaossa saamat alat:
Mant taali = uutta
Talo ja omistaja
Peltoa tnr- alaa Niittyä tnr- alaa 'etsääja ivauskel- sta maata nr-alaa utomaata nr-alaa
2 s 2 FH a 0
Wa5/ 16 Kankku, Iisakki Iisa- 3:19 333/4000 36: 22 H/100 228:18 1/3 125: 26 kinpoika
Z 3/4 u Rikalainen, lautamies 7 :2 1 47/ioo 87:10 7/ lg 751: 73/4 195:111/2 Heikki Heikinpoika
Å 1 Bäkki, Juho Heikin- 13:5 70/ioo 109:15 19/24 707:61/2 214:17 poika
Ä 5/g n Kuggi, Erkki Juhon- 6: 16 7/ s 58: 8 n / 3 2 387:10 1/2 83: 25 poika
40
628
L IIT E 18
Luettelo, laadittu Kuninkaallisen Majesteetin armollisen käskyn ja tiedoksi
annon perusteella ja koskeva tapaa, millä lasketaan ja määrätään se varallisuus- ero, jonka valtakunnan hyvinluvalliset säädyt ovat nyt koollaolevain valtiopäivien aikana päättäneet kantaa rahastoksi velkasetelien lunastamiseksi specie-rahalla, ja vahvistavat. Annettu Norrköpingin linnassa 15. päivänä kesäkuuta (1800).
(Valtionarkisto: Varallisuusluettelot)
Haapaniemi Tirehtööri 5 — i /4 vapaavuosia— — Gottshalk
Pooskeri 1/2 Heikki 1 — — 500.— Saari kuuluu
V 4 Erkki 1 — — 250.— Sunniemen
Ylikylä V 2 Jumppi Matti 1 V 24 750.—
t/ 2 Yksinäistalo Juha Heikinp Ei
Etelämaa Kylänmiehet 1 — — 300.— — 300.—
omistavat, jakamaton
Sahamylly 1-teräinen Ei käy kautta vuoden 2500.—
Tuorila Yksinäistalo Erkki 1 — 1 / 2 6 6 6 .3 2 — —
630
Luettelo
asukkaista, joilla ei ole maanviljelystä, kuten eronsaaneet virkamiehet, vanhat emännät ja isännät, torpparit, loiset, käsityöläiset, palvelusväki ym, jotka kunin
kaallisen asetuksen mukaan kesäkuun 15. päivällä 1800 on verotettava omista
mastaan varallisuudesta, rahaa, kultaa ja hopeaa ym.
Köörtilä Romppanen
vanhaisäntä
Juho Tuomaanp verotetaan 55.26.8
Peippu Torppari Kustaa Mäki 76.—.—
Lammela » Juho Tomikoski 300.—.—
» Kuuton arvo 100.—.—
Filppula Pitäjän räätäli Erkki Ekblad 55.26.8
Ylikylä Torppari Erkki Kärri 60.—.—
» Vanha isäntä Mikko Moggi 60.—.—
Alakylä Stupila talon poika Iisakki Juhonp 83.16.—
» » luotsi Heikki Erkinp 200.—.—
» Rikalainen Juho Juhonp 100.—.—
Riispyy Torppari Pekka Wellviik 55.26.8
Kasala Talon poika Juho Juhonp 60.—.—
Laut järvi Torppari Antti Pohjaslahti 55.26.8
VA Varallisuusluettelot 1800, mikrorulla 72
631
L IIT E 19
(Alakylän Malmilassa säilyneen alkuperäiskappaleen suomennos)
Allekirjoittaneet kirvesmiehet sitoutuvat tämän kontrahdin mukaan rakenta
maan tasasaumaisen jahdin rungon Erick Mangålille, ja työ aloitetaan Marian päi
vänä, ja laiva lasketaan teloilta ensimmäisen sulanveden aikana, sovitulla urakka- palkalla kolmekymmentäkolme ruplaa 20 kopeekkaa hopeata, josta käsirahana saatu kymmenen ruplaa hopeata, ja sen jälkeen maksetaan sitä mukaa kuin työ valmistuu.
1. Aluksen pituus kölistä mitattuna 36 jalkaa, sen leveys laudoituksen ulko
pintojen välillä noin 14 jalkaa, sen korkeus mitattuna pohjavuorauksesta kansi- palkkien alalaitaan 5 jalkaa.
2. Lankkujen on oltava rakennuspaikalla ja kaikki tavara sahattuna, samoin tukit karsittuina.
3. Alukseen on laitettava lastiluukut, ankkurivintti sekä masto, puomi, kahveli ja kokkapuu.
4. Laivanvarustaja luovuttaa pumpun, petin sekä hautomalaatikon ja lämmi
tyksen sekä porat, kirveet ja ruuvit.
5. Yllämainittuun sopimukseen olemme tyytyväiset ja menemme täyteen takaukseen yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
Merikarvia helmikuun 27 päivänä 1856 Esaias Plunqvist
puumerkki Todistavat:
Frans Haanpää puumerkki
Adolf Englund puumerkki
Gustaf Rus puumerkki Johan Sukkelamäki
puumerkki Carl Castegren
Maksettu kaksitoista ruplaa hopeata allekirjoittaneille kirvesmiehille.
Merikarvia huhtikuun 5 päivänä 1856 Carl Castegren
632
L IIT E 20
M E R I K A R V I A N K U N N A L L I S L A U T A K U N N A N J Ä S E N E T
V a l i t t u 1 . 1 2 . 1 8 6 8 . K t s t e k s t i ä V a l i t t u 1871 ajalle 1872—1874
Köörtilästä Mikko Mellin, varalla Mikko Skoolviik Peipusta ja Pooskerista Jaakko Vanhatalo ja Juho Liljeqvist, Honkajärveltä Heikki Lähteenkorva ja Erkki Mat
tila, Kasalasta Malakias Aaka ja Erkki Ala-Ingi, Lautjärveltä Salomon Heikkilä ja Frans Varsamäki, Lammelasta Juho Heikkilä ja Frans Tornikoski, Lankoskelta ja Tuorilasta Juho Stark ja Kustaa Dali, Filppulasta ja Kangasniemestä Juho Juhola ja siltavouti Berg, Riispyystä lautamies Oskari Uusitalo ja Juho Uusitalo (Brännäs), Ylikylästä Erkki Österby, Iisakki Högnäsbakka, Aleksanteri Anttila, varajäseninä »skraatari» Heikki Munk, Elias Rosnell ja Antti Karri, Stupilasta ja Kränistä Juho Bärg ja Juho Rantala, Alakylästä Frans Rogeli ja Frans Haanpää, varalle Juho Strömbäkki ja Juho Berg-Kankku.
V a l i t t u 1874 ajalle 1875—1877
Lautjärveltä Iisakki Myllykallio ja Jaakko Juhola, Honkajärveltä Heikki Högbakka ja Heikki Kallio, Kasalasta Mikko Kärri ja Jaakko Karjanmaa, Riis
pyystä Heikki Korvenkangas ja Juho Vanhatalo, Ylikylästä »kraatari» Heikki Munk, maakauppias Gustafsson ja seppä Iisakki Grönberg, varalle Elias Rosnell, Heikki Yli-Rnuussi ja Iisakki Strandgård, Stupila-Kränistä Juho Bärg ja Mauri Brand, Alakylästä Juho Strömbäck ja Kustaa Viik, varalle Edvard Stenbacka ja Iisakki Slutbäck, Peippu—Pooskerista Juho Juhola ja Hermanni Mäntyniemi, Köör
tilästä Frans Liljeroos ja Salomon Gröndahl, Lammelasta Heikki Ala-Mikkola ja seppä Juho Tornikoski, Filppula—Kangasniemestä Hermannin Graan ja Juho Takala, Lankoski-Tuorilasta Frans Ahlström ja Elias Seppälä.
V a l i t t u 1877 ajalle 1878—1880
Lautjärveltä Juho Aitasalo ja Heikki Mattila, Honkajärveltä Oskari Erkkilä ja Heikki Storgoord, Kasalasta Erkki Juhala ja Robert Lindström, Riispyystä Oskari Aittomäki ja Berndt Uusitalo, Ylikylästä Juho Vesterbakka, Eevert Österby ja muurari Jaakko Träskelin, varalle Iisakki Mellin, Juho Viinamäki ja Erkki Johansson, Stupilasta Juho Ala-Stupila ja Juho Eklund, Alakylästä Heikki Grön- bäkki ja Juho Iisakinp Kuggi, varalle Juho Strömbäkki ja Juho Uusi-Kuggi, Peipusta Juho Malhamäki ja Heikki Kuusisto, Köörtilästä Salomon Romppanen ja Jaakko Okerbakka, Lammelasta Juho Vanhatalo ja Aaro Järvenpää, Filppulasta ja Kangasniemestä Salomon Uusitalo ja Vihtori Lähteenkorva, Lankoskelta ja Tuorilasta kauppakirjuri Oskari Engholma ja Kustaa Juhala.
V a l i t t u 1880 ajalle 1881—1883
Lautjärveltä Juho Hannukoski, Kustaa Tuomikoski, varalle Juho Yli-Juhola ja Franssi Taipale, Honkajärveltä Hermanni Mattila ja Iisakki Dahl, Kasalasta Eevert Mors ja Vilhelm Yli-Ingi, Riispyystä Juho Wellviik ja Franssi Stenbakka, Ylikylästä Heikki Ala-Knuussi, Erkki Viikilä ja Vihtori Iso-Näsi, varalle Iisakki Österby, Erkki Jumppi ja Juho Lähteenmäki, Stupilasta Erkki Tattuu ja Erkki Eklund, Alakylästä Iisakki Lindholm ja Oskari Rikalainen, varalle Kustaa Riihi- mäki ja Vihtori Martti(la), Peipusta Juho Kuusisto ja Heikki Lahdenperä, Köörti
lästä Jaakko Åkerbacka ja Aron Tommila, Lammelasta Oskari Heikkilä ja Mikko Santala, Kangasniemestä ja Filppulasta Salomon Kangasniemi ja Heikki Sandroos, Lankoskelta Juho Stark ja Kustaa Juhala.
633 V a l i t t u 1883 ajalle 1884—1886
Alakylästä Eevert Malmgård, Juho Härkkeli, varalle Juho Jernberg ja Aleksi Jernskär, Stupilasta Juho Häggroth ja Franssi Rantala, Köörtilästä Jaakko Okerbacka, ja Hermanni Holmström, Lammelasta Juho Heikkilä (nuor) ja Juho Halme, Filppulasta Juho Länsitalo, Lankoskelta Juho Stark ja Robert Dahlroos, Peipusta Vihtori Mahlamäki ja Heikki Heikkilä, Lautjärveltä Vihtori Uusitalo ja Juho Lahnajärvenaho sekä varalle Franssi Pohjatalo ja seppä Kustaa Lindroos, Honkajärveltä Oskari Svanström ja »kraatari» Juho Sillanpää, Riispyystä Juho Holm ja Erkki Uusitalo, Kasalasta Franssi Norrgård ja Oskari Stenbacka, Yliky
lästä Erkki Rosnell, Heikki Munck ja Oskari Anttila, varalla, Juho Starkman, Juho Elg eli Marjamäki, Salomon Ahlqvist. 1885 valittiin kuolleen Okerbakan ti
lalle Köörtilän Salomon Ruokokari.
V a l i t t u 1886 ajalle 1887—1889
Lammelasta Franssi Mikkola ja Nikolai Grönbakka, Etelämaasta Juho Etelä- talo, varalle Filppulasta Aleksanteri Söderlund, Köörtilästä Franssi Hakala (vanh) ja Herman Juhala, Peipusta Juha Vanhatalo ja Erkki Kallio, Lankoskelta Johannes Stark ja Franssi Seppälä, Alakylästä Samuel Rogeli ja Franssi Uusi-Kankku, va
ralle Franssi Löfroos ja Eevert Nygård Stupilasta Iisakki Koivisto ja J V Ollila, Ylikylästä kauppias Edvard Nordlund, Vihtori Ahlström ja Oskari Salmi, varalle Vihtori Stengård, Juho Starkman ja luotsi Lindén, Riispyystä Iisakki Wellviik ja Noak Peurala, Kasalasta Heikki Storsved ja Erkki Stenbakka, Honkajärveltä Oskari Erkkilä, ja Juho Ramberg, Lautjärveltä Erkki Heikkilä, Mikko Hamppula ja Vilhelm Tuomikoski, varalle Juho Santala, Juho Lähteenmäki ja Konstantin Rantala.
V a l i t t u 1889 ajalle 1890—1892
Filppula-Kangasniemi Juho Vanhatalo ja Franssi Mäntyniemi, Lammela Juho Marttila ja Jaakko Grönholm, Köörtilä Oskari Romppanen ja Heikki Kärppälä, Peippu Juho Viinamäki ja Franssi Ristiniemi, Alakylä Vihtori Kuggi ja Franssi Norrbakka, Eevert Malmgård ja Petteri Skutholma, Stupila Aukusti Häggroth ja Heikki Raski, Ylikylä Hermanni Holmström ja Erkki Anttila, Leipuri Jaakko Sysimetsä ja Juho Lähteenmäki, Riispyy E W Norrgård ja Franssi Pihlajamäki, Kasala Juho Aaka ja Iisakki Luotomäki, Lautjärvi puuseppä Imberg, Juho Riihi- aho ja Vilhelmi Tuomikoski sekä varalle Franssi Paasimäki, Eenokki Kertunlahti ja Franssi Keitaanpää.
V a l i t t u 1892 ajalle 1893—1895
Lankoski Johannes Stark ja rakennusmestari Juho Virtanen, Tuorila, Etelämaa- Filppula Kustaa Pohjatalo (Norrgård) ja Juho Bärlund, Köörtilä Aron Tommila ja Juho Marjaluoto, Pooskeri-Peippu Franssi Pooskeri ja Erkki Kallio, Alakylä Heikki Crönbäck ja Franssi Stenbakka, Kustaa Viiki ja Juho Mikkola, Nikolai Uusitalo ja Iisakki Norrbakka, Ylikylä Juho Vesterbacka ja Franssi Peltomäki, Eevert Österby ja Juho Starkman, Franssi Stöörilä ja Vihtori Kärri, Riispyy Antton Ylitalo ja Juho Norrbakka, Kasala Anton Juhola ja Erkki Högbakka, Honkajärvi Heikki Sjöblom ja Juho Koivumäki, Lautjärvi Sakari Inberg ja seppä Kustaa Stenfors, Franssi Norrgård (Pohjatalo) ja Franssi Rajamäki, Juho Aitasalo ja Vihtori Hannukoski, Lammela Franssi Heikkilä ja Heikki Leppämäki.
V a l i t t u 1895 ajalle 1896—1899
Alakylä Franssi Pörtsund, Hermanni Holmström ja Juho Ala-Kräni, varalle Juho Soramäki, Franssi Löfroos ja Erkki Rantala, Filppula Juho Juhola ja Juho Takala, Tuorila Robert Dahlroos, varalle Lankosken Simo Wallenius, Lammela J V
634
Heikkilä ja Juho Saarinen, Köörtilä kauppias Juho Tommila ja Salomon Tähtinen, Peippu Franssi Ristimäki ja Franssi Keskunokka, Lautjärvi Aleksanteri Vanha- Juhola ja Iisakki Pohjola, varalle Oskari Ekman ja Vihtori Hannukoski, Honkajärvi Valfrid Uusitalo ja Erkki Uusitalo, Kasala Heikki Stengård ja Juho Kärri, Riispyy Franssi Vanhatalo ja Franssi Lindberg, Ylikylä Franssi Stenbacka, Kustaa Vesa
nen ja Jaakko Nygård-Strandgård, varalle Erkki Erkkilä, Aleksanteri Nybakka ja Elias Saliin.
Valittu 1898 ajalle 1899—1902
Alakylä Vihtori Haanpää, J W Salmela ja Vihtori Mikkola, varalle Eevert Malmgård, Frans Stenbakka ja Iisakki Norrbakka, Filppula Nestori Vestergård ja Nestori Takala, Tuorila Elias Seppälä, varalle Lankosken Erkki Rajajärvi, Lam
mela Kustaa Uusitalo ja Heikki Leppämäki, Köörtilä Juho Moberg ja Juho Lönnberg, Peippu Juho Vanhatalo ja Erkki Kallio, Lautjärvi Oskari Mäkelä ja Vihtori Hannukoski, varalle Heikki Anttila ja Franssi Niittyniemi, Honkajärvi Joo
seppi Kuvaskangas ja Franssi Lehtimäki, Kasala Vihtori Mäntymäki ja Heikki Heikkilä, Riispyy Juho Heikkilä ja Juho Marjamäki, Ylikylä Antti Stenman, K E Wesanen ja Franssi Stoori, varalle Hermanni Huhdanpää, Juho Stenius ja Iisakki Viikman.
635 L IIT E 21
L U E T T E L O
Merikarvian-pitäjän Kunnan-Kassan-Waroista aljettu 1 nen päivä Tammikuuta 1884
Räkninki Kunnan kassan varoista Merikarvian seurakunnassa Tammikuun l:stä päivästä Joulukuun 31 päivään w 1885.
T u l o t
1885 Kullassa
Maalisk 3 Mark-
pen-kaa ma
A) Herra Kruunun Woudi L. W. Nordlundilta Merikarvian kunnalle
jätetyt Wiina Werorahat Wuodelta 1883 Todistus N:o 1 288 77 B) Seurakunnan Laina Makasiinistä Myydyistä 14 tynnyriä Rukiita
kyläkoulun opettajan palkkamiseksi on tullut Todistus N:o 2 320 95 C) Kunnalta Takseerattuja äänirahoja Kunnallislautakunnan
Esi-miehen Johan Kuggin kautta Ylööskannettu 1885 Wuoden luessa Todistuksen Mukaan
ku-355 75 D) Kunnalle Takseeraus Rahaa Wesilaitoksista Myllyistä Sahoista
y.m. Kunnallislautakunnan Esimiehen Johan Kuggin kautta ylöös
kannettu 1885 Wuoden kuluessa Todistuksen mukaan N:o 4 365 75 975 47
Kunnan yhteisiin tarpeisiin määrätty
jen Konttu merkkein Makso Falleks- manilta Waditun Todistuksen mukaan N:o 2
Asevelvollisus Lain 42 § johdosta Kun
nalta Wadittuin jäsenten palkkio Porin kaupungissa pidetyssä kutsuntatoimis- tossa maksettu Todistus N:o 3
Lasten opeettajain palkka maksettu ky- läkuluista: Todistuksen mukaan Isak Sevonille Riispyyn kyläkoulu mak
settu. Todistus N:o 4 63 —
Herman Vanhatalolle Lammela kylä
koulusta maksettu Todistus N:o 5 63 — Lukkari F. N. Sandbergille Alakylän
kyläkoulusta maksettu, Todistus N:o 6 54 25 Herman Wanhatalolle Lammelan ja
Kangasniemen kyläin kouluista mak
settu Todistus N:o 7 63 —
Isak Sevonille Kasalan kylän koulusta
maksettu Todistus N:o 8 94 50
Lukkari F. N. Sandbergille Ylikarvian ja Trolssin kyläin koulusta maksettu
Todistus N:o 9 63 —
Lukkari F. N. Sandbergille Lankosken kylän koulusta maksettu Todistus N: o
10 29 75
8 —
20
636
Jouluk 27 Herman Wanhatalolle Köörtilän kylän 3 imen iikon kylän koulusta maksettu
Todistus N:o 11 31 50 462
Jouluk 22 Lukkari F. N. Sandbergille Wirkakirjeen mukaan otettu kunnan Wäjestön Luku kussakin perhekunnassa Todistus N:o
12 12
Sirret 504 70
Sirretty 504 70
Jouluk 21 Kunta Hallituksen puheenjohtajan palkka Herra F. J. Leinebergille mak
settu Helmikuun 7 päivästä Maaliskuun
7 päivään Todistus N:o 13 37 50 Toukok 13 Herra F. J. Leinebergille maksettu
Maaliskuun 7 päivästä Kesäkuun 7 päi
vään Todistus N:o 14 37 50
Huhtikuun 8 Herra F. J. Leinebergille Kesäkuun 7.
päivästä 1885 Huhtikuun 7 päivään 1886
maksettu Todistus N:o 15 125 200
Kunnan Tilikirjain tarkastus mieslen palkka F. N. Sandbergille, Heikki Munck ja F. O. Salmelle maksettu W. 1884 Nro 16
Talolliselle Johan Wälinevalle kunnan päätöksen johdosta Kokouksien
Huo-15 —
neista maksettu Todistus Nro 17 Kunnallis Lautakunnan Esimiehen
6 —
palkka tältä vuodelta Nro 18 100 —
Kunnallislautakunnan Esimieheltä Juha
Kugilla oleva jäännös 149 77
975 47 Merikarvialla joulukuun 31 päivänä 1885
Johan Kuggi
Tarkastettu ja hyväksytty Merikar
vialla, kesäkuun 31 päivänä 1886 F N Sandberg V Knuus
637
L iit e 22
A N T T I A H L S T R Ö M I N R A H A S T O N P E R U S T A M I S K I R J A
Syvästi tuntien, kuinka suuresti Hänen Majesteettinsa Keisari Aleksanteri II kahdenkymmenenviiden vuotisena hallitusaikanansa on Suomen kansan sekä yhteis
kunnalliseen että valtiolliseen kehitykseen vaikuttanut, ja tahtoen riemupäivänä, jota Suomen kansa tämän isänmaallemme onnellisen aikakauden johdosta viet
tää, aikaanpanna säädöksen, joka tulevinakin aikoina kantaisi todistusta nykyisen sukupolven tunteista, minä tämän kautta Merikarvian kansakoululle, jonka minä vuonna 1873 olen Ylikarvian Anttilan taloon perustanut, ja jonka ylläpitämiseksi minä sittemmin, se 10 päivä Lokakuuta 1874 olen säätänyt kymmenentuhannen (10.000) markan suuruisen rahasumman, näitten päätösteni lisäksi vieläkin mää
rään ja lahjoitan kymmenentuhatta (10.000) Suomen markkaa »Antti Ahlströmin rahaston» nimellä vähentämättömänä säilytettäväksi, seuraavilla ehdoilla ja määrä
yksillä:
1: ksi Rahasto, joka jää minun taakseni, kiinnitetään minun omistamaani Noormarkun Pruukiin ja sen alle kuuluviin omaisuuksiin, ja pysyy siihen sidot
tuna, siksi kun minä, taikka se, joka Noormarkun Pruukia hallitsee, tahtoo lakata rahastoa takanansa pitämästä;
2: ksi Rahastosta maksan minä, taikka se, joka Noormarkun Pruukia hallitsee, niin kauan kuin rahat jäävät suorittamatta viiden (5) prosentin korkoa, kuitenkin niin, että koronmaksu luetaan 2 päivästä maaliskuuta 1881 ja ensi vuodelta 2 päi
vään maaliskuuta 1882 uloskäy ainoastaan toisesta puolesta lahjasummaa, eli 5,000 markasta, sekä vasta viimeksimainitusta päivästä koko rahamäärästä.
3: ksi Jos minä, taikka se, joka Noormarkun Pruukia hallitsee, tahtoo lakata rahastoa takanansa pitämästä, asiasta kolme kuukautta edeltäkäsin ilmoitetaan koulun johtokunnalle, joka sitten ottaa rahaston hoitaakseen;
4: ksi Kun rahasto on tullut johtokunnan haltuun, sen varat pidettäköön luo
tettavaa takuuta vastaan korkoa kantamassa, ja johtokunta on niitten hoidosta vastuunalainen;
5: ksi Rahastosta karttuavat korkorahat yhdistetään vuosittain niitten korko- rahain kanssa, jotka lankeevat edellämainitusta, vuonna 1874 tekemästäni rahan- määräyksestä, ja näin syntyneestä summasta käytetään sitten jokaisena Seuraavana vuotena: A ) kolmesataa (300) markkaa opettajan palkan avuksi; B) niin suuri osa kuin asianhaarat vaativat, opetuskalujen hankkimiseksi, kouluhuoneitten läm
mitykseen ja valaistukseen, kouluhuoneitten korjauksiin y.m. koulun tarpeisiin;
sekä C) mitä tämän ylitse jää jälelle, erinäisen seisovan rahaston perustamiseksi sillä tavalla, että sekä mainittu jäännös että myöskin synnytettävän uuden rahaston korot joka vuosi pannaan pääoman lisäksi, siksi kuin rahasto tulee kymmenen
tuhannen (10,000) markan suuruiseksi;
6: ksi Näin syntynyt uusi rahasto, joka nimitetään »Antti Ahlströmin Apurahas- toksi», säilytetään vähentymättömänä, ja sen korot, niinikään kuin mitä toistenkin rahastoin koroista, opettajan palkka-avun ja koulun vuotisten kustannusten ylitse liikenee, käytetään palkankoroitukseksi opettajalle sekä apurahoiksi köyhille, hyvä- lahjaisille ja siivoille oppilaille, koulun palveluksessa kuolleitten opettajien les
kille, taikka kykenemättömiksi käyneille opettajille, sen mukaan kuin johtokunta katsoo tarpeelliseksi ja sopivaksi;
7: ksi Jos johtokunta koulun alle tahtoisi omistaa Anttilan talon metsän, jonka minä koulun perustuskirjassa 1873 olen itselleni edustanut, koko tämä lah- joituskirja kadottaa kaiken voimansa ja koululle siinä määrätyt kymmenentuhatta (10.000) markkaa lankeevat takaisin minulle, taikka minun oikeudenpitäjilleni.
8: ksi koulun johtokunta on velkapää joka vuosi tekemään tilin rahastojen hoidosta minun eläissäni minulle, ja minun kuoltuani minun perillisilleni, eli jos he niin tahtovat, tilintarkastajoille, jotka Merikarvian kunta yleisessä kuntakokouk
sessa valitsee.
sessa valitsee.