Opinnäytetyömme tapahtumakaupunkina on Kuopio, joka sijaitsee Itä-Suomessa Kallaveden ran-nalla, Pohjois-Savossa. Kaupunki on Pohjois-Savon maakuntakeskus, Itä-Suomen suurin ja Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Asukkaita Kuopiossa on noin 119 000 ja väkiluku on ollut pienessä kasvussa koko ajan. Kuopioon on tehty isoja kuntaliitoksia ja kaupunkialueen lisäksi siihen kuuluu Vehmersalmi, Riistavesi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski. Kuopio on myös Järvi-Suomen mat-kailupääkaupunki, sillä se on helposti saavutettavissa hyvän sijaintinsa ansiosta niin maanteitse, kuin lento- ja junaliikenteelläkin. Kuopio – Tahko alue on hyvin erityinen, sillä yhdessä kunnassa on niin monipuolinen elinkeinoelämä ja yliopisto, kuin yksi Suomen suurimmista matkailukeskuksistakin, joka on auki ympäri vuoden. Maailmanlaajuisesti tunnettuja asioita Kuopiosta ovat esimerkiksi Puijon torni ja luonnonsuojelualue, Kuopion tori eli ”maailman napa” sekä tunnetut kalaherkut eli kalaku-kot. (Kuopion Kaupunki, 2019)
Kuva 1. Kuopion kartta. (Norja, 2017)
Kuva 2. Kuopion keskustan kartta. Punainen nuoli kuvaa Kuopion Kaupunkikeskustan kehittämisyh-distys ry:n toimipistettä. (Kuopion Tori, 2019)
Kuopio on tapahtumakaupunkina monipuolinen ja kehittyvä. Tapahtumia järjestetään ympäri vuoden eri puolilla kaupunkia. Kuopiossa järjestetään useita urheilutapahtumia, kuten mäkihyppykisoja, tun-nettu Finland Ice Marathon sekä raveja. Kuopio on myös suuri kulttuuri- ja musiikkitapahtumien jär-jestäjä. Tunnetuimpia ja suurimpia tapahtumia ovat esimerkiksi Kuopio Tanssii ja Soi, ANTI – Con-temporary Art Festival, Kuopio Wine Festival sekä Kuopio Rock. Tahkolla järjestetään myös esimer-kiksi Tahko Juhannus sekä Tahko Oktoberfest. Kuopion Kaupunkikeskustan Kehittämisyhdistys ry järjestää kaikille avoimia tapahtumia Kuopion torin ja sataman alueella.
2.1 Kuopion Kaupunkikeskustan Kehittämisyhdistys ry
Kuopion Kaupunkikeskustan kehittämisyhdistyksen tavoitteena on lisätä Kuopion keskustan toimi-vuutta, saavutettatoimi-vuutta, vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta yhteistyössä muun muassa Kuopion Kaupungin sekä keskustan yritysten ja asukkaiden kanssa. Yhdistyksen toiminnasta vastaa sen toi-mitusjohtaja ja toimintaa seuraa yhdistyksen hallitus sekä vuosittain vaihtuva neuvottelukunta, joka koostuu yhdistyksen jäsenistä, kaupungin edustajista ja yhteistyökumppaneista. Vuonna 2019 Kuo-pion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys täyttää jo 20 vuotta.
Yhdistys on mukana järjestämässä ja organisoimassa monenlaisia eri tapahtumia, kuten kesä- ja joulukauden avajaisia, markkinoita, kirppistapahtumia ja ostostapahtumia. Tässä opinnäytetyössä keskitymme tarkastelemaan Kuopion Kesäkauden avajaisia ja sen asiakastyytyväisyyttä. Yhdistys ottaa huomioon myös hiljaisemmat vuodenajat ja yrittää toiminnallaan lisätä elinvoimaisuutta niinä aikoina.
Sataman kehittämisyhdistys on liittynyt Kaupunkikeskustan Kehittämisyhdistykseen vuonna 2018 ja näin ollen yhdistyksen toimintaympäristö laajeni myös Satamaan. Tarkoituksena on saada yhdistymi-sen myötä tori ja satama lähemmäs toisiaan ja lisätä molempien roolia vetovoimaisessa ja viih-tyisässä kaupunkikeskustassa. Yhdistyksen tavoitteena vuoteen 2025 mennessä on saada Kuopion keskustasta elävin kaupunkikeskusta sekä haluttu asuin-, yritys- ja kohtaamispaikka. Tavoitteena on myös vahvistaa Kuopion keskustan ja torin brändiä sekä kehittää sitä rohkeasti ja visionäärisesti.
Kuopion Kaupunkikeskustan Kehittämisyhdistykseen on yrityksen mahdollisuus liittyä jäseneksi ja saada konkreettisia etuja liittymisestä. Jäsenet osallistuvat kaupunkikeskustan sisäisen yhteistyön ja vetovoimaisuuden rakentamiseen sekä saavat näkyvyyttä esimerkiksi Kuopion kaupunkikeskustan opaskartoissa sekä Kuopiontori.fi:n sähköisessä kaupunkioppaassa. Lisäksi jäsenet kehittävät kes-kustan yhteistyöverkostoa, jossa toimijat tutustuvat toisiinsa kampanjoiden, tapahtumien, jäsenta-pahtumien ja vapaa-ajan tilaisuuksien kautta. Jäsenet voivat myös kehittää yhdistyksen toimintaa jäsenkartoitusten kautta.
2.2 Kuopion Kesäkauden avajaiset 2019
Kuopion Kesäkauden avajaiset järjestettiin 24.-25. toukokuuta. Tapahtumaa on järjestetty jo ainakin kymmenen vuoden ajan. Kyseessä on markkinatapahtuma ja se järjestetään Kuopion torilla sekä sen lähiympäristössä. Mukana on myös useita keskustan liikkeitä. Kesäkauden avajaisten yhteydessä kävelykadulla on perjantaina ja lauantaina StreetKuopio-katuruokatapahtuma, johon kokoontuu mo-net Kuopion ravintolat sekä useat suomalaiset katuruokaravintolat. Perjantaina Kesäkauden ava-jaisissa on myös Kuopion katusoittofestarit, jotka järjestetään neljättä kertaa ja osallistujat voivat olla niin ammattilaisia kuin harrastajiakin.
Lauantaina ohjelmassa on Hurja Mäkiautoralli, jossa kisataan itse tehdyillä autoilla sekä Mah-dollisuuksien tori, jossa saa nauttia kansainvälisestä tunnelmasta esimerkiksi musiikin ja muodin parissa. Tänä vuonna mukana on myös ensimmäistä kertaa järjestettävä Autot Torilla -tapahtuma, joka esittelee eri automerkkejä ja mahdollisuus on tehdä myös autokauppoja, ja lisäksi Kauppaka-dun muotishow. Lisäksi tänä vuonna tapahtumassa on jaossa uutena I Love Kuopio -kesäpassi, jolla saa lunastettua hyviä etuja useista Kuopion keskustan liikkeistä, kahviloista ja ravintoloista sekä palveluista ja elämyksistä.
3 TAPAHTUMAT
Käsitteenä tapahtumalla tarkoitetaan tilaisuuksia, jotka ovat kestoltaan tilapäisiä. (Getz, 2005, 15).
Tapahtumia voi järjestää niin yhdistykset ja yritykset kuin yksityiset henkilötkin. Tapahtumaksi voi kutsua esimerkiksi kilpailuja, messuja, festivaaleja ja markkinoita, kaikille tai vain kutsutuille avoimia tilaisuuksia. Tapahtumia voidaan jaotella monella eri tavoin. Se mihin päädytään, riippuu esimerkiksi tapahtuman tavoitteesta, kohderyhmästä, budjetista ja aikataulusta sekä tarjolla olevista kattota-pahtumavaihtoehdoista eli jo valmiiseen tapahtumaan liittämisestä. Tapahtumamarkkinoinnin Evento Awards -kilpailussa tapahtumat jaotellaan neljään eri kategoriaan; kuluttajatapahtuma, yritystapah-tuma, henkilöstötapahtuma sekä lanseeraukset ja promootiot. Vallon ja Häyrisen (2016) mukaan tapahtumat luokitellaan pääasiassa viihdetapahtumiin, asiatapahtumiin sekä niiden yhdistelmiin. Ta-pahtumajärjestäjien tulee selkeästi tietää ennen suunnittelua, onko tarkoitus viihdyttää kävijöitä vai tarjota heille paljon asiapitoista informaatiota. Yhdistelmässä tapahtuma sisältää näitä molempia.
(Vallo ja Häyrinen, 2016, 75-76.) Kuopion Kesäkauden avajaiset on pääsääntöisesti viihdetapah-tuma, mutta sisältää myös asiasisältöä esimerkiksi puheiden ja työpajojen muodossa.
Tapahtumatyyppejä on useita erilaisia ja tilaisuudet voivat olla joko paikallisia tai kansainvälisiä. Osa pohjautuu kalenteriin, jolloin tapahtumat toistuvat vuosittain tai tietyin väliajoin, ja osa on kertaluon-toisia, toistumattomia tilaisuuksia. Jotkin tapahtumat ovat esimerkiksi puhtaasti työhön liittyviä, ja toiset viihteeseen perustuvia. Esimerkiksi urheilulla on suuri rooli ja siihen liittyvien tapahtumien koko vaihtelee pienten kaupunkien urheiluseurojen jalkapallo-otteluista megaluokan maailmanmes-taruuskilpailuihin. Myös taide, kulttuuri, musiikki ja politiikka ovat suuria suosittuja teemoja kaiken-kokoisissa tapahtumissa ympäri maailmaa. Kaupankäynti ja kansantapahtumat, kuten markkinat ovat perinteisiä ja suosittuja tapahtumia Suomessa ja niitä järjestetään niin hyvin pienillä paikkakun-nilla kuin isoissa kaupungeissakin. Suunnitelluissa tapahtumissa kesto ja aikataulu ovat yleensä en-nalta tiedossa, jolloin ihmiset tietävät, milloin tapahtuma alkaa ja päättyy. Tapahtuman keston rajal-lisuus toimii myös yhtenä vetovoimatekijänä, koska tapahtuman päätyttyä sitä ei voi kokea enää uu-delleen. (Getz, 2005, 15-16.)
Ihmisten halu ja motiivi osallistua tapahtumiin voi pohjautua muun muassa fyysisiin tarpeisiin, yh-teenkuuluvuuden tunteeseen, välittämiseen ja arvostukseen tai esimerkiksi haluun toteuttaa itseään ja tulla ymmärretyksi. Fyysisiin tarpeisiin kuuluvat urheilu ja liikunta vetävät ihmisiä tapahtumaan, olipa sitten mahdollisuus urheilla itse tai olla vain katsomassa ja kannustamassa. Ruoka ja juoma ovat perustarpeita ja myös houkuttavat osallistumaan tapahtumiin, koska ihmiset nauttivat voides-saan syödä ja juoda turvallisessa ja viihdyttävässä ympäristössä. Tapahtumien hyvään tunnelmaan halutaan usein viihtymään, rentoutumaan ja hakemaan irtiottoa arjesta. Myös seksuaalisuus ihmisen fyysisenä tarpeena voi vaikuttaa tapahtumiin osallistumiseen, koska osa tapahtumista on hyvinkin seksuaalissävytteisiä. Yhteenkuuluvuuden tunne vaikuttaa ja ihmiset mielellään viettävät aikaa per-heen, ystävien ja muiden läheisten kanssa erilaisissa tapahtumissa. Tapahtumissa voi joskus myös tutustua uusiin ihmisiin tai kasvattaa ryhmähenkeä esimerkiksi kilpailemalla tai juhlimalla saavutuk-sia. Ihmiset etsivät kokemuksia ja haluavat oppia uutta. Myös esteettisyys ja taiteellisuus on monelle