Palkallisten henkilötyövuosien ja henkilöstömenojen kehitys
Vuoden 2019 aikana tehdyt rekrytoinnit toteutettiin täyttölupamenettelyn kautta. Menettelyn tarkoitus on varmistaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman toteutuminen suunnitellusti. Täyttöluvan yhtey-dessä arvioidaan vielä kertaalleen mm. täytettävien tehtävien sisältö, rekrytointitapa, henkilöstön si-säisen liikkuvuuden mahdollisuudet (esimerkiksi työkykyasiat huomioiden) sekä palvelussuhteen eh-dot. Henkilöstösuunnitelmaan ei sisällytetä palkkatuettua työllistämistä tai tiettyjä hankerahoituksella toimivia hankkeita. Nämä henkilötyövuodet lasketaan mukaan tilinpäätökseen.
Henkilötyövuodet toteutuivat lähes henkilöstösuunnitelmaa vastaavasti, vuoden 2018 tilin-päätöksen verrattuna henkilötyövuodet kasvoivat suunnitellusti.
Henkilöstösuunnitelmaan perustuvat henkilötyövuodet toteutuivat yhteensä 25 henkilötyövuotta suunniteltua suurempana. Henkilötyövuodet poikkesivat alkuperäiseen suunnitelmaan nähden eni-ten kasvun ja oppimisen palveluissa, 33 henkilötyövuotta (perusteluna lakisääteiden henkilöstön tur-vaaminen, palvelutarpeen kasvu ja uusien yksiköiden perustaminen). Henkilöstösuunnitelmaan näh-den oli myös yksittäisiä ammattiryhmiä, joissa ei saatu kaikkia avoinna olleita tehtäviä täytettyä. Esi-merkkinä kaupunkirakenteen toimialan asiantuntijatehtävät tai perusturvan lääkärivirat.
Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2019 Jyväskylän kaupungissa 7 313 henkilötyö-vuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 5 734 henkilötyövuotta eli 78,4 prosenttia koko henki-löstöstä. Kaupungin henkilötyövuosien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden 189 henkilötyövuodella, eli 2,7 prosenttia. Vakituisen henkilöstön osuus kasvusta oli 72 henkilötyövuotta ja sijaisten osuus 46 henkilötyövuotta. Muun määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi 72 henkilötyövuodella. Palkka-tuettuja työllistettyjä oli 3 henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän.
Vuoden 2018 lopussa tapahtuneiden Työterveys Aalto -liikelaitoksen sekä Talouskeskus-liikelaitok-sen yhtiöittämisten myötä henkilöstöä siirtyi liikkeen luovutuksella kolmeen uuteen yhtiöön yhteensä 139 henkilötyövuotta. Vastaavasti liikkeen luovutuksella Jyväskylän kaupunkiin siirtyi Kylän Kattaus -liikelaitokseen 43 henkilötyövuotta. Nämä organisaatiomuutokset huomioiden kaupungin henkilö-työvuodet kasvoivat 285 henkilötyövuotta edellisestä vuodesta.
Palkallisten henkilötyövuosien kehitys 2018-2019
TP TP
2018 2019 htv %
Toimialat 6 233 6 472 239 3,8 %
Liikelaitokset 891 841 -50 -5,7 %
Yhteensä 7 124 7 313 189 2,7 %
Muutos TP18-TP19
Sivistyksen toimiala
Sivistyksen toimialan henkilötyövuodet olivat yhteensä 3 147, edellisenä vuotena 2 941, kasvua oli yhteensä 206 henkilötyövuotta.
Kasvun ja oppimisen palvelut
Varhaiskasvatuksen palvelualueen henkilötyövuodet toteutuivat 116 henkilötyövuotta suurempina kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui siitä, että toimintansa aloitti kaksi uutta päiväkotikoulua, Kan-gasvuoren ja Savulahden päiväkotikoulut. Lisäksi vuoden aikana perustettiin yksi kokonaan uusi esimiesalue, kun Palokunnanmäelle siirrettiin viipalerakennus ja Cygnaeuksen päiväkodin tilat otet-tiin tämän alueen käyttöön Kangasvuoren päiväkodin väistön päätyttyä. Elokuussa perustetotet-tiin uusia lapsiryhmiä myös muiden päiväkotien ja koulujen yhteyteen. Huhtasuon päiväkotiin perustettiin elo-kuussa vaikeasti vammaisten ja sairaiden lasten ryhmä. Lakisääteisiä palveluja turvattiin kasvatus-vastuullisen henkilöstön ja tilaratkaisujen lisäksi uusien varahenkilöiden rekrytoinneilla.
Koulunkäynninohjaajien resursseja on lisätty 18 henkilötyövuodella. Kouluyksiköiden henkilötyövuo-det kasvoivat 11 henkilötyövuoden verran, yksittäisten henkilöstölisäysten sekä Savulahden päivä-kotikoulun perustamisen takia. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen toteutuneet henkilötyövuodet oli-vat 10 henkilötyövuotta suuremmat kuin edellisenä vuonna.
Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen hankkeita ei ollut huomioitu kaikilta osin etukäteen henkilöstö-suunnitelmassa. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi Kasvun maisema -hankeen lisäksi nuorisopalve-lujen palveluyksikön erilaiset pienhankkeet sekä työpajatoiminnan hankemuotoinen toiminta.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
Kulttuuri- ja osallisuuspalvelujen kokonaisuuteen siirtyivät osallisuuspalvelujen edistämisen sekä va-paaehtoistoiminnan yksiköt, tämän takia palvelualueen henkilötyövuodet kasvoivat viidellä.
Liikuntapalvelujen henkilötyövuodet kasvoivat myös viidellä. Henkilöstöä lisättiin ulkoliikuntapai-koille, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin liikuntapalveluihin, liikuntapalvelujen yhteisiin palveluihin sekä sisä- ja jäähalleille. Organisaatiomuutoksen osana lisättiin esimiesten määrää.
Perusturvan toimiala
Perusturvan toimialan henkilötyövuodet olivat yhteensä 2 760, edellisenä vuotena 2710, kasvua oli yhteensä 50 henkilötyövuotta.
Eniten henkilötyövuodet kasvoivat vanhuspalveluiden palvelualueella, 26 henkilötyövuotta, jossa li-säyksen painotus oli palvelualueen varahenkilöstössä.
Perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen henkilötyövuodet kasvoi-vat yhdeksän henkilötyövuotta. Kasvusta suurin osa kohdistui psykososiaalisiin palveluihin, jonne kohdistettiin lisätyöpanosta sosiaalihuoltolain toimeenpanoa varten.
891
Sosiaalipalveluissa henkilötyövuodet kasvoivat myös yhdeksällä. Viisi henkilötyövuotta kohdentui aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti sijaisten käyttöön asiakkaiden ohjauksellisuuden ja hoi-dollisuuden lisääntymisen vuoksi kehitysvammaisten asumisyksiköihin. Myös muutoin vammaispal-veluissa on tarvittu aiempaa vuosia enemmän sijaisia sairauslomien vuoksi.
Kaupunkirakenteen toimiala
Kaupunkirakenteen toimialan henkilötyövuodet olivat yhteensä 218, edellisenä vuotena 209, kasvua oli yhteensä 9 henkilötyövuotta.
Henkilöstösuunnitelmassa varauduttiin Altek aluetekniikka -liikelaitoksen sekä liikenne- ja viheralu-eiden tulevaan integraatioon rekrytoimalla uusia aluemestareita liikenne- ja viheraluviheralu-eiden -palvelu-alueelle. Rekrytointitarpeisiin vaikutti myös katujen ja viheralueiden kunnossapidon siirtyminen uu-teen, omajohtoiseen alueurakointimalliin. Viherpalvelut organisoitiin uudelleen ja yksikön vetäjäksi palkattiin viherpalvelupäällikkö. Muita suunniteltuja rekrytointeja tehtiin joukkoliikenteen yksikköön sekä palkkaamalla uusi vuorovaikutussuunnittelija.
Toimialalla oli haasteita avoinna olevien tehtävien täytöissä, useampaan tehtävään ei ollut kelpoisia hakijoita.
Kylän Kattaus -liikelaitos
Liikelaitoksista henkilötyövuodet kasvoivat Kylän Kattauksessa talousarvion ja henkilöstösuunnitel-man mukaisesti. Henkilötyövuodet olivat yhteensä 364, edellisenä vuotena yhteensä 288, kasvua oli 76 henkilötyövuotta. Tämä johtui pääasiassa siitä, että sairaanhoitopiirin ja kaupungin välisen pal-velusopimuksen mukaisesti osastolla tapahtuva ruokapalvelutyö siirtyi Kylän Kattaukselle 1.1.2019.
Puhtauspalveluilta siirtyi osastoruokapalveluihin 30 vakituista ja 13 määräaikaista työntekijää liik-keen luovutuksen periaattein. Tämän lisäksi tarvittiin uutta henkilöstöä palvelun tuottamiseen esi-merkiksi sairauspoissaoloihin ja muihin poistumiin.
Vuoden aikana valmisteltiin Nova-tuotantokeittiön käynnistämistä ja Ristonmaan Ateriakeskuksen remonttia sekä väistönajan ja toiminnan käynnistymistä vuodelle 2020. Henkilöstöä on palkattu myös tätä varten vapauttamaan esimiesten ja päälliköiden työaikaa suunnitteluun sekä myös esimerkiksi tuotekehitykseen.
Lasten ja nuorten ruokapalveluiden henkilöstömäärän kasvu johtui samoista syistä kuin varhaiskas-vatuksessa ja perusopetuksessa. Palvelukeittiöiden asiakasmäärä kasvoi ja uusia toimintayksiköitä aloitti toimintansa, näitä olivat Savulahden päiväkotikoulu, Kangasvuoren päiväkotikoulu ja Palokun-nanmäen päiväkoti. Lisäksi Cygnaeuksen päiväkoti jatkoi toimintaansa väistötilan sijasta pysyvästi.
Hallinnossa tuotannonohjausjärjestelmän muutosprojektiin on resursoitu uutta henkilöstöä.
Henkilöstömenot
Vuoden 2019 toteutuneet henkilöstömenot olivat 355,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat edellisvuodesta 14,7 miljoonaa euroa (+ 4,3 %). Huomioiden Talouskeskus ja Työterveys Aalto -liikelaitosten yhtiöittäminen sekä sairaalan osastoruokapalvelun siirtyminen Kylän Kattaus -liikelai-toksen toiminnaksi, henkilöstömenojen kasvu oli 19,8 miljoonaa euroa (5,9%).
Henkilöstömenojen kasvusta noin 9,9 miljoona euroa oli seurausta vakituisen henkilöstön määrän lisääntymisestä, pienempi osuus tästä oli vakituisen henkilöstön palkkojen tarkistamista. Näitä pal-kantarkistuksia olivat tehtävän vaativuuden muutoksiin liittyvät tva-järjestelmän ja tehtäväkohtaisen palkan tarkistukset, esimerkkinä liikuntalaitosten työntekijät tai kaupunkirakenteet tietyt tehtävät.
Myös henkilökohtaisia lisiä myönnettiin jonkin verran, ja esimerkiksi perusturvan osalta niitä myön-nettiin myös siitä syystä, että kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vähim-mäismäärät eivät eurollisesti palkkasummasta täyttyneet. Sijaisten ja määräaikaisten osalta henki-löstökustannukset nousivat 4,2 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot toteutuivat suunniteltua
vähäi-Henkilöstömenojen sivukulut kasvoivat 3,2 miljoonaa euroa.
Vuoden 2020 vuosilomat kertyivät yhdeksän kuukauden osalta vuoden 2019 aikana. Lomarahan suuruus palautuu lomavuoden 2020 lomissa aiemmalle, korkeammalle tasolle, perustuen KVTES:n määräyksiin. Tämä näkyi henkilöstömenojen kasvussa lomapalkkajaksotuksen ja lomarahan muu-toksissa 4,5 miljoonan euron kasvuna.
Virka- ja työehtosopimusten korotusvaikutukset vuodelle 2019 oli 1,9 miljoonaa euroa. Sopimusaloit-tain korotusprosentit vaihtelivat, alkuvuodesta jaettiin järjestelyerä ja huhtikuun alusta yleiskorotus.
Eläkemaksuissa ei enää makseta erillistä varhaiseläkemenoperusteista maksua. Muutoksen myötä työkyvyttömyyseläkemaksu lasketaan etukäteen prosenttina palkkasummasta ja se peritään osana työnantajan palkkaperusteista eläkemaksua. Työkyvyttömyyseläkemaksua aiheutuu täysistä työky-vyttömyyseläkkeistä ja kuntoutustuista, ei osatyökytyöky-vyttömyyseläkkeistä ja osakuntoutustuista.
Henkilöstömenot toteutuivat palkkojen ja palkkioiden osalta kokonaisuutena muutettua talousarviota vastaavasti.
Perusturvassa sekä 2018–2019 että 2019–2020 vuodenvaihteissa oli useita arkipyhävapaita, jotka aiheuttivat runsaasti sijaisresurssin tarvetta. Sijaisten saaminen oli ajoittain haasteellista. Jolloin pai-kallisen sopimuksen mahdollistamien tuplavuorojen käyttö kasvoi lisäten henkilöstömenoja yksi-köissä. Myös lisä- ja ylityöt kasvoivat sijaisten saatavuushaasteiden vuoksi.
Henkilöstömenojen kehitys 2018-2019
TP TA/M TP
milj. euroa 2018 2019 2019 euroa %
Palkat ja palkkiot 272,1 282,2 281,9 9,8 3,6 %
Henkilösivukulut
Eläkemenoperusteiset 10,9 11,7 11,7 0,9 8,2 %
Varhaiseläkemenoperu 3,2 0,0 0,0 -3,1 -99,0 %
Muut eläkekulut 47,0 49,3 51,1 4,1 8,8 %
Muut henkilösivukulut 7,3 6,2 10,3 3,0 40,7 %
Yhteensä 340,4 349,4 355,1 14,7 4,3 %
Muutos TP18-TP19
Henkilöstömenot toimialoittain 2018-2019 milj. e
2019 2018
Henkilöstön lukumäärän kehitys
Jyväskylän kaupungin henkilöstömäärä poikkileikkaustietona 31.12.2019 oli 8 444, edellisen vuoden viimeisenä päivänä 8 198 henkilöä. Vakituisen henkilöstöä heistä oli 6 669, edellisenä vuotena 6 519 henkilöä. Määräaikaista henkilöstöä oli 1 775, edellisenä vuonna 1 679. Määräaikaisesta henkilös-töstä palkkatuetun henkilöstön osuus oli 137, edellisenä vuotena 141 henkilöä. Lisäksi kaupungin palveluksessa oli 503 sivutoimista vakituista sekä 216 sivutoimista määräaikaista henkilöä. Vakitui-sesta henkilöstöstä osa-aikaisia oli aiempia vuosia vastaavasti 12 prosenttia. Henkilöstömäärä si-sältää kaikki palvelussuhteet, siis myös työ- ja virkavapaalla olevat henkilöt.
Päättyneitä vakituisia palvelussuhteita vuoden aikana oli 610, edellisenä vuonna 423. Lukua kasvat-tivat liikkeen luovutukset. Kaupungin palveluksesta jäi eläkkeelle 174 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle heistä jäi 149 eli 86 prosenttia. Työkyvyn heikkenemisen johdosta eläkkeelle jäi 25 henkilöä. Henki-löstön vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63,3 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin kes-kimäärin 58,6 vuoden iässä. Kaupungin palveluksesta muutoin kuin eläkkeelle jäämisen vuoksi irti-sanoutui 250 henkilöä.
Henkilöstön lukumäärän ja henkilötyövuosien kehitys vuosina 2015–2019
Yhteenvetona voi todeta, että Jyväskylän kaupungin henkilöstömäärä poikkileikkaustietona ja hen-kilötyövuosina on kasvanut viime vuosina. Tarkasteltaessa vuoden vaihteen henkilöstömäärää viisi vuotta taaksepäin, vuoteen 2015 saakka, se on ollut alimmallaan vuonna 2016. Silloisen organisaa-tion koko henkilöstömäärä oli 31.12.2016 oli 7 668 henkilöä ja nyt vastaavana ajankohtana 2019 henkilöluku oli 8 444, kasvua 776 henkilöä. Palkallisia henkilötyövuosia vastaavasti tarkasteltuna viisi vuotta taaksepäin, matalimmillaan ne ovat olleet vuonna 2015, jolloin palkalliset henkilötyövuo-det olivat 6 826, ja nyt vuonna 2019 henkilötyövuohenkilötyövuo-det olivat 7 313, kasvua oli 487 henkilötyövuotta.
Henkilöstömäärän muutoksiin vaikuttavat esimerkiksi palvelutarpeen muutokset kaupungin asukas-määrän tai -rakenteen muutosten vuoksi, sijaisten tarve, lainsäädännön muutokset sekä myös se, että vuosittain tapahtuu muutoksia sen suhteen tuottaako Jyväskylän kaupunki itse palvelut vai hank-kii ne ostopalveluina tai mitä tapahtuu esimerkiksi kuntien välisille yhteistyösopimuksille.
Sairauspoissaolot
Sairauspoissaolojen määrässä oli vuonna 2019 tavoitteena saada ne laskuun vuoteen 2017 verrat-tuna. Tämä ei toteutunut. Sairauspoissaolot ovat pysyneet suuruusluokkana samalla tasolla kol-mena viime vuotena. Vuonna 2019 sairauspoissaoloja oli 18,7 kalenteripäivää henkilötyövuotta koh-den, kun vuonna 2018 luku oli 18,4 ja vuonna 2017 18,5 päivää henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2015 sairauspoissaoloja oli 17 päivää henkilötyövuotta kohti. Sairauspoissaolojen kustannukset eli hen-kilöstölle sairauspoissaolojen ajalta maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja vähennettynä Kelan korvauksilla olivat yhteensä 7,2 miljoonaa euroa vuonna 2019.
Toimialoittain tarkasteltunakaan poissaoloissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Henkilöstömääräl-tään pienissä kokonaisuuksissa yksittäiset poissaolot kasvattavat nopeasti sairauspoissaolojen määrää henkilötyövuotta kohden.
Poissaolot pysyivät samankaltaisina tarkasteltaessa niitä myös keston mukaan.
34 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä ei ollut poissa lainkaan. Yksi viidennes henkilöstöstä muo-dostaa neljäviidesosan kaikista kaupungin sairauspoissaoloista. Sairauspoissaolojen suurimpia syitä ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Tuki- ja liikuntaelinsai-raudet ovat kuitenkin laskeneet edellisvuodesta. Mielenterveyden häiriöt ovat puolestaan lisäänty-neet.
Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstötyön linjaukset syksyllä 2018. Nämä linjaukset toimivat sel-känojana kaikelle henkilöstötyölle tavoitteena kaupunki, joka on houkutteleva työpaikkana ja työn-antajana, mihin kytkeytyy myös hyvinvoiva henkilöstö.
Osaamisen ja työkyvyn tukemiseksi ja siten myös sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja ennalta-ehkäisemiseksi kaupungin yhteisiä resursseja kohdennettiin yhteisesti sovittujen kärkien mukaisesti.
Vuonna 2019 osaamisen tukemisen kärjet olivat:
• Muutosvalmius ja jatkuva oppiminen
• Turvallisuus asiakastyössä
• Entistä keskustelevampi esimiestyö.
Vastaavasti työkyvyn kehittämisen kärjet olivat:
• Työkuormituksen hallinta
• Työyhteisöjen toimivuus ja työntekijöiden itseohjautuvuus
• Työkyvyn aktiivinen tuki.
Näiden alla toteutettiin lukuisia toimenpiteitä yhteistyössä johdon, esimiesten ja työyhteisöjen kanssa. Samoin keskeinen, uudistuva rooli, oli Työterveys Aallolla ja työsuojeluhenkilöstöllä.
Useat työyhteisöt tarvitsivat tukea jatkuvassa muutoksessa työyhteisön toimivuuden varmistami-seen. Tarpeet pohjautuivat esimerkiksi toiminnallisiin muutoksiin tai tiloihin ja muuttoihin. Työyhtei-söissä kirkastettiin perustehtäviä, työnjakoa, rooleja ja vastuita.
Esimiesten muutosjohtamisen taitoja sparrattiin useassa työyhteisössä. Muutoksessa tarvittiin tu-kea luottamuksen vahvistamiseen ja odotusten selkeyttämiseen esimiehen ja työyhteisön välillä.
Osassa tilanteita tukea tarvittiin myös pitkittyneiden työyhteisöongelmien purkamiseen. Haastavien tilanteiden lisäksi muutoksissa tarvittiin myös sparrausta uuden toiminnan kehittämiseen ja entistä luovempaan ajatteluun.
Asiakastyön turvallisuushaasteissa Avekkikoulutuksia jatkettiin, omien kouluttajien lisäksi koulutusta hankittiin myös organisaation ulkopuolelta. Haastaviin kohtaamisiin haettiin myös muuta sparraus-tukea, esimerkiksi sivistyksen toimialalla. Psykososiaalisen kuormituksen tueksi otettiin käyttöön pi-lotointina nopea tuen muoto, jossa haastavia ja uhkaavia tilanteita käsitellään työyhteisössä ryhmä-muotoisesti yhdessä työterveyspsykologin johdolla.
18,4
Kaupunki yht. Konsernihallinto Perusturva Kasvu ja oppiminenKulttuuri ja liikuntaKaupunkirakenne Liikelaitokset
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2018-2019
pv/htv, 2018 pv/htv, 2019
Uhkatilanneilmoitusten uuden ilmoitusjärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin ja testattiin, käyttöön-otto tapahtui vuoden 2020 alusta. Kokeilimme myös uuden tyyppistä ensiapu- ja hätäensiapukou-lutusta verkossa toteutettavalla koulutuksella.
Valmentavaa ja vuorovaikutteisempaa esimiestyötä tuettiin ja sparrattiin jälleen useissa yksiköissä.
Useat esimiehet saivat tukea haastaviin työyhteisötilanteisiin, tarvittaessa jopa ristiriitojen ja konflik-tien hallintaan. Esimiestyötä tuettiin osallistavassa johtamistyössä, kannustavammassa vuorovaiku-tuksessa ja ratkaisukeskeisyydessä. Uudenlaisia toteutuksia testattiin ryhmä- ja työyhteisötason osaamiskeskusteluissa. Myös monipaikkaisen johtamisen kehittämistä tuettiin.
Tämän lisäksi toteutui myös esimerkiksi lukuisia ammatillisen osaamisen koulutuksia ja valmennuk-sia itse järjestettynä tai osallistumana ulkopuolisiin tilaisuuksiin.
Toimenpiteitä käynnistettiin kognitiivisen kuormituksen vähentämiseksi työssä mm. Keski-Suomen muistiyhdistyksen kanssa pilottikokeiluja ”Aivoystävälliset aamukahvit” -teemalla useissa työyhtei-söissä sekä työterveyden ja henkilöstöpalvelujen työyhteisövalmennuksilla, joilla vahvistettiin palau-tumista työstä.
Uudistetulla uraohjaus- ja uudelleensijoittamisen toimintamallilla tuettiin niin varhaista kuin tehostet-tua tukea silloin, kun työkykyyn liittyy haasteita. Työyhteisöjä tuettiin käymään varhaisen tuen -kes-kusteluja ja käyttöön otettiin aktiivisesti ”Heti purku” -toimintamalli työyhteisöjen nopea tuen en-siavuksi haastaviin tilanteisiin. Myös ammatillisen kuntouksen prosessia uudistettiin. Palvelun tar-koituksena on auttaa asiakkaita löytämään uutta suuntaa omalle kuntoutuspolulle ja työuralle syste-maattisten asiakastapaamisten ja urasuunnittelun avulla.
Vuoden aikana Jyväskylän kaupunki oli mukana Kevan, Työterveys Aallon ja NHG:n yhteistyöhank-keessa työkykyriskien arviointiin ja ennakointiin liittyen. Hankyhteistyöhank-keessa kehitetään riskianalyyseihin pohjautuvia ratkaisuja työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Vuosi 2019 oli tiedon keruun, sairastavuusindeksin ja työkyvyttömyyden polun mallintamista. Vuonna 2020 keskitytään tämän tiedon perusteella kehittämistoimenpiteisiin. Analyysitiedon perusteella Jyväsky-län kaupunki tilanne on monelta osin myös positiivinen.
Laajempi henkilöstökertomus on luettavissa kaupungin internetsivulla osoitteessa: http://www.jyvas-kyla.fi/hallinto/konsernihallinto/henkilosto.