Ajanjaksoon sisältyi useita tapahtumia samanaikaisesti: Kirsi erosi pitkäaikaisesta parisuh-teesta ja vuokrasopimus irtisanottiin vuokranantajan laittaessa asunnon myyntiin. Päihde-kuntoutusjakso toteutui, terveydenhuollon somaattisten erikoisalojen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden ajanvaraukset ja asiakkuudet saatiin järjestymään. Uuden asunnon etsintä ja muuttojärjestelyt kuormittivat samanaikaisesti.
Alku- ja loppumittauksissa havaitut muutokset on tiivistetty taulukkoon 5 edellisessä alalu-vussa. Suurimmat positiiviset muutokset ovat havaittavissa vahvistuneena hallinnan tun-teena sekä terveyden ja hyvinvoinnin parantumisena. Negatiiviset muutokset näkyvät moti-vaatiossa, luottamuksessa ja yhteenkuuluvuuden tunteessa sekä hallinnan tunteen heikenty-misenä.
Ihmissuhteet
Parisuhteen pysyvyyteen ja luottamuksen puutteeseen liittyvät epävarmuustekijät olivat kuormittaneet Kirsiä ja päätös irtautua suhteesta oli ollut mielessä pitkään. Epävarmuus ai-heutti ahdistusta, joka vaikutti unirytmiin ja ruokahaluun. Asiakas on kärsinyt vuosia alira-vitsemuksesta ja kertoo ruokahalun katoamisen olevan oire ahdistuksesta. Silloin ruoka ei maistu eikä hän koe nälän tunnetta. Unirytmi häiriintyy ja hän valvoo öisin.
Ihmissuhteet
“K: ...jos minua ahistaa ja on paha mieli niin tottakai minulta lähtee ruoka-halu kokonaan pois..ja huomaan se vasta ...liian myöhään, että hupsistakeik-kaa, nyt on taas paino tippunu. Niin se että olisi se mielenrauha, että säilyisi se ruokahalu ja ei millään pillereillä turvauduta siihen että ruokahalu tulis ..
että tasapainossa olis kaikki.” Kirsi, alkuhaastattelu
Tunteiden käsittely on Kirsille vaikeaa ja ahdistuneena alkoholin käyttö on lisääntynyt.
Kumppani ja yhteiset kaverit käyttivät runsaasti alkoholia. Eron jälkeen Kirsi toivoi pääse-vänsä päihdekuntoutusjaksolle toiselle paikkakunnalle. Paikka järjestyi Kirsin toiveiden mu-kaan ja jakso toteutui loppukesällä. Päihdekuntoutuksessa Kirsillä oli tavoitteena katkaista alkoholin jatkuva käyttö ja saada keinoja tunteiden käsittelyyn ilman päihteitä.
“K: No normi- alkoholinkäyttöä, totesin että ei minusta absolutistia saa, että
…olin kyllä valmis siihen että jos joku minun pään saa käännettyä silleen että absolutisti, niin kyllä minä sitten olen .. että lähin avoimin mielin.
H: Tarkotatko niinku, että olis se käyttö kontrolloitua eikä siihen rauhottumi-seen tai siihen että on paha olla?
K: joo.” Kirsi, loppuhaastattelu
Eropäätös mahdollisti päihdekuntoutukseen hakeutumisen. Parisuhteeseen liittyvä ja ahdis-tusoireita ylläpitävä epävarmuus väheni. Sillä on ollut merkitystä ravitsemustilanteen ja uni-rytmin paranemiseen. Yleisvoinnin parannuttua mieliala ja vireystila ovat parempia.
Ero ja päihdekuntoutus ovat vaikuttaneet tuttavapiirin kaventumiseen. Sosiaaliset suhteet, joihin on liittynyt päihteiden käyttöä, ovat muuttuneet etäisemmiksi. Lisäksi sosiaalisten suhteiden heikentyneeseen mittaustulokseen vaikutti kahden kuukauden päihdekuntoutus-jakso toisella paikkakunnalla. Kirsi kertoi, ettei tullut kaikkien kuntoutujien kanssa toimeen.
Terveys
Ahdistusoireisiin ja ADHD:n oireisiin yritettiin löytää sopivaa lääkitystä, mutta Kirsi koki lääkkeiden sivuoireet hankalina. Koska ahdistukseen sopivaa lääkitystä ei löytynyt, Kirsi
koki, ettei hyödy riippuvuusvastaanotolla käynneistä ja lopetti käynnit. Alkuhaastattelun ai-kaan Kirsillä ei ollut lääkityksiä, terapiaa eikä asiakkuutta riippuvuusvastaanotolle. Kirsi ku-vasi lääkekokeilujen vaikutusta elämäntilanteeseensa alkuhaastattelussa:
“ Lääkekokeiluja tehdään, päällekkäisiä lääkityksiä määrätään niin, että hen-kilö voi olla täysin toimintakyvytön; työllistämistoimenpiteisiin osallistumisen mahdollisuudet on ihan kaukana todellisuudesta, sillä ihminen on niin sekai-sin, ettei pysty toimimaan; mielialat vaihtelee, muisti pettää, vuorokausi- ja unirytmi menee täysin sekaisin ja sitten potilasta pyydetään itseään arvioi-maan onko omassa voinnissa tapahtunut muutoksia- sopiiko joku lääke vai ei.
Ihminen ei sinä tilanteessa pysty arvioimaan itseään, koska on niin voimak-kaasti lääkkeiden vaikutuksen alaisena. ” Kirsi, keskustelu alkuhaastattelun jälkeen, tutkijan päiväkirja
Kirsillä on diagnosoituja somaattisia sairauksia mielenterveys- ja päihdeongelman lisäksi.
Asioiden hoitaminen eri paikoissa on ollut uuvuttavaa. Aiemmin Kirsi on kokenut hankalana saada kipuoireisiinsa hoitoa, koska on päihderiippuvainen. Lannistavien kokemusten vuoksi aikojen varaaminen tuntui ylivoimaiselta. Kelasta saadun virheellisen ohjeistuksen vuoksi erikoislääkärin lasku jäi Kirsin maksettavaksi ja aiheutti taloudellisia vaikeuksia seuraaville kuukausille.
Ero mahdollisti osallistumisen päihdekuntoutukseen, sen myötä syntyi uudelleen asiakkuus mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Hän sai sosiaaliohjaajan avustuksella ajanvaraukset tar-vittaville erikoisaloille hoidettua ja lopulta leikkausajan somaattiseen vaivaan.
“K: joo, tässä on nyt sen verran saanut lääkärissä rampata että sekin selkeyt-tää hyvin paljon että ne ei oo roikkumassa että pitöis mennä lääkäriin.” Kirsi, loppuhaastattelu
Terveydenhuollon ajanvarausten ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkuuden järjes-tyminen lisäsi hallinnan tunnetta. Kirsin arkeen on kuulunut ulkoilu koiran kanssa päivittäin.
Kun päihteiden käyttö on paremmin hallinnassa, ruokahalu on parempi ja unirytmi on sään-nöllisempi, voimavaroja ja halua liikkumiseen ja itsestä huolehtimiseen on enemmän. Kirsi kokee, että hänellä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa päivien kulkuun ja hän voi tehdä hyvinvointia tukevia valintoja arjessa.
Asuminen
Parisuhteen vaikeuksiin liittyi Kirsin asuinympäristössä ihmisiä, jotka aiheuttivat jännitteitä suhteeseen. Asuminen eron jälkeen samalla alueella alkoi tuntua ahdistavalta, vaikka koti on ollut Kirsille tärkeä ja turvallinen paikka. Asunto sijaitsi kuitenkin kaukana palveluista, ja Kirsin liikkumisen vaikutti se, onko hänellä varaa matkustaa välimatkat bussilla. Vuokran-antajan laitettua Kirsin asunnon myyntiin kesällä, muuttaminen uuteen ympäristöön tuntui uudelta mahdollisuudelta.
K: Kyyllä, että kyllä se heti helpottaa kun muuttaa, että tulee ympäristön muu-tos tai …vielähän se ei ole varmaa, mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma, mutta kyllä on positiivisempi mieli jos tästä pääsis pois. Kirsi, loppuhaastattelu
Kirsille tarjottiin pian hakemuksen jättämisen jälkeen kaupungin vuokra-asuntoa, mutta alu-eella, josta asuntoa tarjottiin, asui runsaaseen päihteiden käyttöön liittyviä tuttavia. Kirsi ei ottanut tarjottua asuntoa vastaan, jotta hänen olisi helpompi hallita päihteiden käyttöä jat-kossa. Kirsin äiti oli tukena ja auttanut asunnon etsimisessä. Asunto löytyi äidin avustuksella yksityiseltä vuokranantajalta. Läheiset välit äitiin on tärkeä voimavara, lisäksi Kirsillä on muutama läheinen ystävä, joista yksi asuu uudella asuinalueella.
“A: Äiti tietysti ykkösenä kuuluu elämään ja jos pääsen muuttamaan, niin mi-nulla asuu yksi kaveri siinä aivan vieressä, voisin siinä hänen luona käydä kahvittelemassa ja juttelemassa ja voitais sitten viikonloppuisin käydä yhdessä lenkkeilemässä että… Muutama kaveri ja äiti.” Kirsi, loppuhaastattelu
Vuokra on kuitenkin yhden aikuisen asumistukinormiin nähden suuri ja vuokran omavas-tuuosuus on korkeampi kuin aiemmin. Kirsi sai lainattua rahaa sukulaisiltaan takuuvuok-raan. Vuokran suuruus aiheuttaa epävarmuutta tulevaisuuteen; pärjääkö Kirsi nykyisillä tu-loillaan kalliimmassa asunnossa.
Asioiden hoitaminen ja raha-asiat
Kirsi tarvitsee apua menojen suunnitteluun ja niiden jakamiseen pidemmälle aikavälille.
Sähköiseen asiointiin Kirsi tarvitsee myös apua. Eron jälkeen Kirsi on opetellut sosiaalioh-jaajan kanssa rahan käytön suunnittelua. Sosiaaliohjaaja auttaa ja opastaa myös sähköisessä asioinnissa. Lähes kymmenen vuoden suhteen ajan kumppani oli hoitanut asiointia Kirsin puolesta. Nyt Kirsi opettelee tekemään asioita itse.
Oppimisvaikeus ja ADHD vaikuttavat Kirsin toimintakykyyn siten, että hänellä on vaikea hahmottaa rahatilannettaan ja suunnitella rutiineista poikkeavia aikatauluja. Koska Kirsin toimeentulo koostuu työmarkkinatuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta maksettavasta kor-vauksesta ja toisinaan toimeentulotuesta, hän kokee erityisen vaikeaksi hahmottaa tuloja ja menoja, koska etuuksia maksetaan useassa erässä kuukausittain, osin takautuvasti.
”K: No Kelalle ainakin semmosia terveisiä, että se palkkakin sais näkyä jos-sain ihan, kun muillekin ihmisille annetaan palkka niin se lukee siellä tiliot-teessa, niin minäkin tahtoisin niinku tietää että kuin paljon mä oon tehny töitä, et miten se rahassa näkyy…ettei sitä tarviis niinku aina olla laskemassa, miet-timässä että mikähän näistä nyt on mikäkin, että ei mitään könttäsummia vaan että ne tulis ihan niinkku muillakin ihmisillä, niin kyllä se helpottais taloutta että ei tarvii olla taskulaskimen kanssa ja miettiä että muillekin ihmisille se palkka tulee tiettynä päivänä ja se menis samaa kaavaa niinku muillakin ihmi-sillä.” Kirsi, alkuhaastattelu
Epäselvä rahatilanne on jatkuva epävarmuustekijä, joka edelleen kuormittaa Kirsin psyyk-kistä hyvinvointia. Kirsi tarkentaa alkuhaastattelussa määrittelemäänsä tavoitetilaa:
”K: No hoidossa meille puhuttiin sellaisesta kuin kaurapuuroarjesta, joka on hyvin tasaista, samaa kaavaa menevää, niin se on mielenrauha. Mä tyk-kään rutiineista. Mä haluan sen kaurapuuroarjen.” Kirsi, loppuhaastattelu Kirsin tilanteessa työttömyyteen, aktivointiin ja työtoimintaan osallistumiseen perustuva tulo vaihtelee kuukausittain. Kesällä hänellä on ollut pitkä kuntoutusjakso, jossa etuuslaji ja maksupäivät ovat vaihtuneet. Syksyllä on tulossa sairauspäivärahakausi leikkauksen jälkeen, jolloin etuuden määrä ja maksupäivät jälleen muuttuvat. Kuntouttavan työtoiminnan jäätyä tauolle, jää yhdeksän euron kulukorvaus, joka maksetaan osallistumispäiviltä, pois kuukau-situloista.
Kirsillä ei ole tiettävästi työhistoriaa avoimilta työmarkkinoilta, hän on ollut aikuisiällä eri-laisissa työkokeiluissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Kirsin oppimisvaikeus, terveyden-tila ja elämänhistoria vaikuttavat toimintakykyyn arjessa; ajankäytön ja rahan hahmottami-nen on vaikeaa. Kirsi kuvaa vertaistapaamisiin osallistumisen vaikeutta haastattelussa:
”K: Se on joka kerta eri aikaan ja sit, kun se on tuolla kaupungissa, on aina se, että millä linja-autolla menet ja tulet ja kun oon enemmän iltaihmi-nen, että en saa aamulla kauheesti tehtyä, muuta kun koiran ulkoilutus ja koi-ran ruuat. Ja sitten kun siinä rupee touhuamaan kaikkee, niin sitten toteaa, että munhan olisi pitänyt lähtee tuntia aikasemmin sillä linja-autolla.
Että noniin, taas meni mehtään.” Kirsi, loppuhaastattelu
Yhteispalaverissa mielenterveys- ja päihdepalveluissa Kirsi sai lähetteen työkyvyn kartoi-tukseen Työvoiman palvelukeskukseen. Kirsin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on epätodennäköistä. Työttömyyteen ja voimassa olevaan työnhakuun liittyvä etuus ei ole tar-koituksenmukainen toimeentulonlähde henkilölle, jolle työllistyminen ei ole realistinen ta-voite.
Työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki toimeentulon lähteenä helpottaisi Kirsin elämää si-ten, että maksupäivä olisi kuukausittain sama. Etuuspäätös olisi toistaiseksi voimassa eikä edellyttäisi kuukausittain etuuksien hakemista. Kirsiä kuormittava epävarmuus rahojen riit-tämisestä ja etuuspäätöksistä jäisi pois ja voimavarat riittäisivät paremmin itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Työtoiminta ja ryhmätoiminta
Kirsi on löytänyt mieleisen kuntouttavan työtoimintapaikan. Hän oli ollut samassa paikassa noin 1,5 - vuotta alkuhaastattelua tehtäessä. Kouluajoilta Kirsille on jäänyt ikäviä kokemuk-sia oppimistilanteista. Kuntouttavassa työtoiminnassa Kirsi on saanut korjaavia onnistumi-sen kokemuksia. Työtoimintaan osallistuminen rytmittää arkea, vaikka vuorokausirytmi on välillä ollut sekaisin. Työtoimintapaikassa on mahdollisuus syödä edullisesti lounasta. Oh-jaajat huolehtivat, että osallistumispäivinä Kirsi nauttii lämpimän aterian.
Kirsi kokee kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen tärkeänä ja haluaa, että toiminta kuuluu arkeen jatkossakin. Vaikka Kirsin on vaikeaa luottaa ihmisiin, hän pitää ryhmissä toimimisesta.
”K: Kyllä minä ihan mielelläni toimin ryhmässä, jos on selkeä ohjeistus, että mitä tehään ja näin edespäin. Tietysti jos joku alkaa sooloilemaan siellä, se vaikuttaa ilmapiiriin, sekottaa pakkaa. Silloin kun homma toimii niin tyk-kään.” Kirsi, loppuhaastattelu
Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ristiriidat ja jännitteet ahdistavat Kirsiä. Vaikka Kirsi kokee työtoiminnan ja siihen osallistumisen tärkeäksi arjen sisällöksi, hän on valmis jättäytymään toiminnasta pois, jos ryhmän kokoonpanoon ei voida tehdä muutoksia henkilösuhteissa il-menevien jännitteiden vuoksi.
Päihdekuntoutusjakso ja sitä seuranneet mielenterveys- ja päihdepalveluiden käynnit, lähes-tyvä muutto ja leikkaukseen valmistautuminen ovat kuluttaneet Kirsin voimavaroja siten, että osallistumispäiviä vähennettiin ensin kahteen päivään viikossa ja loppuvuoden ajalle kuntouttava työtoiminta jäi tauolle. Loppuvuoden Kirsi on sairauslomalla toipumassa leik-kauksesta.
5.2.4. Yhteenveto Kirsin muutoksiin vaikuttavista tekijöistä
Olen koonnut kuvioon 22 Kirsin tilanteeseen ja muutoksiin vaikuttavat tekijät, jotka tutki-musaineiston analyysissä tulivat ilmi. Systeemiteoreettisen jäsennyksen mukaisesti muutos ihmisen elämäntilanteen yhden systeemin osassa johtaa muutoksiin systeemin muissa osissa (Niemelä 2009, 281). Kirsin elämäntilanteeseen vaikuttavat systeemin osat ovat rakenteelli-set tekijät, sosiaalirakenteelli-set suhteet ja ihminen itse.
Tarkastelujakson aikana tapahtui merkittäviä olosuhdemuutoksia usealla elämän alueella sa-manaikaisesti. Suuruudeltaan merkittävimmät muutokset olivat myönteisiä. Tiivistettynä ne liittyivät terveyteen- ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä hallinnan tunteen lisääntymi-seen.
Myönteisistä muutoksista aiheutui myös kokemuksia, jotka heikensivät osallisuuden koke-musta. Muutokset näkyivät mittarissa hallinnan tunteen vähenemisenä, motivaation ja mer-kityksellisyyden vähenemisenä sekä luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen vähenemi-senä.