5.1.3. Jarin muutoksiin vaikuttaneet syyt
Tässä luvussa käsittelen Jarin ESY -mittarin vastauksia ja peilaan niitä elämäntilanteesta tekemiini havaintoihin asiakasasiakirjoista. Sen jälkeen kuvaan sosiaaliohjausprosessissa käsiteltyjä teemoja; olen jäsentänyt teemat ja niiden etenemisen ohjausprosessin aikana ku-vioon 11. Kuvaan muutoksiin vaikuttaneet syyt haastattelu- ja asiakirja-aineiston analyysissä tekemieni havaintojen perusteella. Lopuksi kokoan havaitut muutokset ja vaikutussuhteet kuvioon, joka havainnollistaa muutoksiin vaikuttaneet syyt aineiston perusteella.
Subjektiivinen arvio väittämien sopivuudesta omaan elämäntilanteeseen tuottaa mittaustu-loksia, joissa arvio perustuu vertailuun henkilökohtaisiin kokemuksiin ja arvoihin, havain-toihin ympäristöstä ja toisten ihmisten tilanteista (vrt. Kainulainen 2014, 488). Jarin arviot ovat alkumittauksessa suurimmaksi osaksi täysin samaa mieltä, 10. Loppumittauksessa Jarin useimmin antama arvio on laskenut 7:ään.
Joidenkin täysin samaa mieltä -arvioihin voi vaikuttaa se, että Jarilla on vaikeuksia keskittyä arviointiin tai se, että hän ei havaitse väittämien ja oman toimintansa välillä ristiriitaa. Tämä päätelmä syntyy havainnoista, joissa väittämien arviot ovat ristiriidassa haastatteluaineis-toon, muihin samaa asiaa koskeviin väittämiin ja asiakirjamerkintöihin nähden. Esimerkkinä
väittämän Hoidan aina omat asiani vastuullisesti arvio on molemmissa mittauksissa 10.
Loppumittauksessa oman toiminnan vastuullisuutta kuvaavien väittämien laskeneet arviot osoittavat hänen pohtineen toimintaansa ja tilannettaan näiden väittämien osalta, esimerk-kinä Koen olevani melko vastuullinen alkumittauksen 10:stä loppumittauksen 6:een, Pidän kiinni sovituista ajoista ja ilmoitan, jos en pääse tulemaan 10:stä 7:ään ja Pidän lupaukseni 10:stä 7:ään.
Sosiaaliohjaus
Ajanjaksoon tammikuun ja lokakuun 2019 välillä on asiakirjojen mukaan 17 tapaamista ja lisäksi kolmelle ajanvaraukselle Jari ei saapunut. ESY:n osa-alueista työskentely painottui akuutteihin raha-asioihin (17 merkintää), lisäksi käsiteltiin lapsen tapaamisia (neljä merkin-tää), asumiseen liittyviä asioita (viisi merkintää) sekä työllistymiseen ja terveyteen (kuusi merkintää) liittyviä asioita. Kuviossa 11 on kuvattu esillä olleiden teemojen käsittelyä ja asioiden eteneminen sosiaaliohjauksen prosessin aikana asiakaskertomuksen merkintöjen perusteella.
Jarin oman arvion mukaan raha- ja toimeentulovaikeudet ovat tärkein syy syy sosiaalityön asikkuuteen.
”H:…mitä sä haluaisit muuttaa...että mitkä olis semmosia, mihin asioihin sä kaipaat muutosta ja tarviit apua?
A: Tällä hetkellä minä en voi maksaa mun vuokraa.
H: Okei, eli taloudelliset asiat...
A:Taloudelliset joo.” Jari, alkuhaastattelu
Jari koki, että pienet tulot aiheuttavat ongelmia; rahat eivät riitä elämiseen. Jarin tavoitetilana on vakaa arki, jossa taloudelliset huolet eivät kuormita ja vakituinen työ toisi sisältöä ja tekemistä päiviin. Jari oli haastattelun aikaan sairauspäivärahalla, joka perustui osa-aikatyön palkkatuloon.
Lapsen äidin kanssa Jari ei ole hyvissä väleissä, lapsen tapaamisia oli lisätty ennen ESY- työskentelyn aloittamista kahdesta kerrasta viikossa kolmeen kertaan viikossa. Perhetyö oli aloitettu tukemaan Jarin vanhemmuutta ja lapsen tapaamisien toteutumista.
Sosiaaliohjaajan haastatteluissa käy ilmi, että sosiaaliohjaaja otti ihmissuhteisiin liittyviä asioita puheeksi työskentelyn aikana. Mittarin väittämistä käy ilmi, että Jarin on vaikeaa luottaa ihmisiin. Jari ei helposti ilmaise mielipiteitään toisille, ja hän arvioi, että toiset eivät pidä hänen mielipiteitään tärkeinä. Sosiaalohjaaja arvioi mittausten perusteella Jarin olevan konsensushakuinen toisten ihmisten kanssa ja välttelevän konflikteja. Tämä voi aiheuttaa omien tarpeiden huomiotta järrämistä. Haastatteluaineiston perusteella Jarin sosiaaliset verkostot ovat ohuet.
Kuvio 11 Jarin sosiaaliohjauksen prosessin eteneminen Raha-asiat
Ohjausta ja neuvontaa toistuvasti
Toimeentulotuen tarve/ normi ei täyty
Harkinnan var. ttt sähkölaskuun, eräpäivien siirto
Edellisessä luvussa (kuvio 6, musta viiva) on esitetty ESY –mittarin osa-alueiden keskiarvot.
Alkumittauksessa Jarin antamat arvot antavat sangen optimistisen kuvan elämäntilanteen kokonaisuudesta verrattuna kuviossa 11 kuvattuun sosiaaliohjauksen prosessiin. Työsken-tely kohdentui useammalle osa-alueelle kuin ESY- mittarilla havaittiin tuen tarvetta. Tilanne näyttäytyi ohjausprosessia tarkastellessa huolestuttavampana kuin Jarin oma arvio ESY- mittauksessa.
Työkyky ja terveys
Jari oli ollut sosiaaliohjauksen alkaessa neljä kuukautta sairauslomalla. Työ oli osa-aikaista yötyötä. Jari toivoi löytävänsä vakituisen, kokoaikaisen päivätyön, jotta taloudellinen tilanne parantuisi. Sairausloman aikana Jarilla ei ole ollut päivisin mielekästä tekemistä ja heikko rahatilanne on vaikuttanut tekemisen mahdollisuuksiin.
Jari on kertonut sosiaaliohjaajalle pitkittyneen työkyvyttömyytensä syyksi unirytmin häiriin-tymisen yötyön vuoksi. Tämän hän kertoo myös molemmissa haastatteluissa sairausloman syyksi.
” J: Mulla nukkumisen kanssa on ollu ongelmia
H: Joo, että onko se sitten tavallaan sille sairauslomalle se syy?
J: Ei vaan se, että yötyö on mulla.” Jari, alkuhaastattelu
Myöhemmin alkuhaastattelussa keskustellaan terveydestä ja työkyvystä aiemmissa elämän-vaiheissa. Silloin hän kertoi:
” J: -- sillon ku minä töissä olin niin oli sillon, etten jaksanu siellä, ku oli se laps… ei kyllä se parempi oli jäähä...
H: Oliko siellä ilmapiirissä jotakin semmosta vai ? J: Ei ku se suhde oli sillon semmonen, perhe…
H: Että se elämäntilanne oli siinä semmonen?
J: Nii ku työpaikka oli ja sitten se lapsi vielä siinä.” Jari, alkuhaastattelu
Keskusteluissa sosiaaliohjaajan kanssa ei tullut haastattelutilanteessa esille noussutta uupu-musta puheeksi. Keväällä Jarilla oli vahva usko työllistymiseen. Jarin tavoitteena on talou-dellisesti vakaa elämä, johon hän uskoo pääsevänsä parantamalla työllistymismahdollisuuk-siaan. Jari oli hakenut TE-toimiston kautta koulutusta, jonka avulla saisi riittävän pätevyy-den kuljetusalalle ja voisi työllistyä yritykseen.
”J: Työpaikka. Vakityöpaikka. Kyllä mulla oli työpaikka mut ei vaan palkka ollu tarpeeks hyvä
H: Että pitöis olla semmonen millä eläis?
J: Joo. Koulun kautta töihin…mie työllistyisin, sais verorahoja sitten yhteis-kunnalle...minä työllistyisin varmasti.
H: Joo, että sulla on motivaatio ja usko siihen ite?
J: On, on ” Jari, alkuhaastattelu
Jari ei kuitenkaan päässyt toivomalleen kurssille, sillä lääkäri jatkoi toukokuussa sairauslo-maa, eikä hän näin ollen ollut työkykyinen kurssin alkaessa. Sairauspäivärahakauden pää-tyttyä syyskuussa lääkäri arvioi työkyvyttömyyden jatkuvan edelleen. Jari perustelee työ-motivaatioon heijastuvia arvioitaan (kuvio 9):
”H: sulla oli silloin keväällä kova halu ja motivaatio, että pääsisit jonkun kou-lutuksen kautta kiinni töihin.
J: Joo, minä en päässy sinne. Minä en saanu rahotusta sinne. Se oli aika...
pettymys.” Jari, loppuhaastattelu
Aineistoa analysoidessa syntyy vaikutelma, että Jarin on vaikea hyväksyä tai ymmärtää ter-veydentilansa vaikuttavan työllistymiskykyyn. Hän pitää heikentyneen työllistymismotivaa-tion syynä TE-toimiston päätöstä olla valitsematta häntä kurssille. Sairausloman hän selittää johtuvan hankalista työajoista, jotka ovat vaikuttaneet unirytmiin. Pian hän tuo kuitenkin esiin kuormittavan elämäntilanteen, jossa parisuhteen vaikeudet, lapsen syntymä yhdistet-tynä vuorotyön haasteeseen kuluttivat voimavaroja siten, että hän jäi sairauslomalle.
Työkyvystä kysyttäessä Jari yhdistää työkyvyn käsitteen terveydentilan sijaan motivaatioon.
Motivaation puute johtuu siitä, että hän ei päässyt toivomalleen kurssille eikä suunnitelma työllistymisestä koulutuksen avulla ei käynyt toteen.
” H: Miten sinä aattelet sinun omaa työkykyä tällä hetkellä?
J: No eihän mulla tällä hetkellä oo, kun ei oo motivaatioo. Sitten jos olis mahdollinen työpaikka joku toinen, niin olis sillon varmaan eri meininki.”
Jari, loppuhaastattelu
Jarilla on ollut terveyden kanssa ongelmia jo pitkään ja lääkärin toteama työkyvyttömyys on jatkunut yli vuoden. Jari kertoo unettomuuden aiheuttamista oireista, jotka vaikuttavat arjen toimintoihin. Toisaalta hän sivuuttaa terveysongelmat ja näkee rakenteellisten, hänestä it-sestään riippumattomien tekijöiden olevan syynä koulutuksen ja parempien työmahdolli-suuksien ulkopuolelle jäämiselle. Aineistoa tarkastellessa syntyy vaikutelma, että koulutuk-sen puutteesta johtuva työttömyys on Jarin arvojen mukaan hyväksyttävämpi syy työelämän ulkopuolelle joutumiseen kuin terveyssyistä johtuva työkyvyttömyys. Kunnollinen kansalai-nen käy työssä ja maksaa veroja. Työnteon mallin Jari on oppinut isältään, joka on ottanut hänet mukaan töihin jo nuorena.
”H: Mitenkäs aikasemmin, kun mietitään sinun työhistoriaa, ootko sinä minkä verran ollut töissä aikasemmin?
J: No oikeestaan vähemmällä ollu nyt sen jälkeen kun isä kuoli. Isähän vei minut joskus tuota niin teininä jo töihin, minä olin tottunut semmosiin.
H: Missä vaiheessa sinun vanhemmat kuoli?
J: Isä kuoli jo yheksänkymmentäluvulla…
H: Sinä oot ollu silloin päälle parikymppinen…
J: Joo.” Jari, loppuhaastattelu
Ammattitutkinnon puuttuminen ja esimerkkinä toimineen isän kuoleman vaikutus työmoti-vaatioon ovat ohjanneet Jarin työmarkkinauran katkonaiseksi. Ilman koulutusta on heikom-mat mahdollisuudet työllistyä vakaisiin työsuhteisiin. Työttömyysjaksot ja epäsäännölliset työtulot ovat aiheuttaneet taloudellisia vaikeuksia.
ESY mittaria täytettäessä Jari arvioi, että hänellä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa hyvin-vointiinsa (10 > 7) ja kokemus oman elämän hallinnasta on heikentynyt (10 > 8). Syyksi Jari kertoo, että hänellä ei ole tällä hetkellä käytössään tarvitsemiaan lääkkeitä. Epäily ADHD:sta on ollut useita vuosia, diagnoosia ei ole kuitenkaan vahvistettu. Lääkkeen uusimista varten Jarin olisi käytävä psykologin testeissä. Ilman lääkettä hän on ollut kertomansa mukaan muutamia kuukausia.
”J: Kyllä minä jaksan paremmin niitten lääkkeitten kanssa. Ja sitten töissä voi tulla joskus semmosia…sillä on paha vaikutus töissä sitten, jos tulee se ADHD tila päälle ni se…siinä voi tulla monta virhettä töissä.” Jari, loppuhaastattelu Jari kertoo, ettei hän ei ole ehtinyt varaamaan aikaa psykologille lääkityksen uusimista var-ten. Sosiaaliohjaajan kanssa hän ei ole ottanut diagnoosia ja puuttuvaa lääkitystä puheeksi.
Sairausloman syyksi hän on kertonut yötyöstä johtuvan unettomuuden ja siitä johtuvat oi-reet. Hän on kertonut, että on käynyt kesällä psykologin testeissä, mutta ei sitä, mitä tarkoi-tusta varten testejä on määrätty tehtäväksi. Haastattelussa Jari kertoo, että kyseiset testit eivät liittyneet ADHD – lääkityksen uusimiseen.
ADHD on neuropsykiatrinen oirediagnoosi, jonka asettaminen edellyttää laajaa kokonaisti-lanteen arviointia. ADHD:n oireista impulsiivisuus vaikuttaa eniten aikuiselämässä ihmis-suhteisiin lyhytjännitteisyytenä, kärsimättömyytenä ja ärtyisyytenä, sekä elämänhallintaan nopeina ja harkitsemattomina päätöksinä. Ongelmat tarkkaavaisuudessa ja toiminnanoh-jauksessa ilmenevät asioiden ja tehtävien unohteluna, aloittamisen ja loppuunsaattamisen vaikeutena. (Puustjärvi 2019, 201-206.)
Lääkäri on arvioinut Jarin työkyvyttömyyden jatkuvat 300 päivän sairauspäivärahakauden jälkeen. On mahdollista, että ADHD-epäilyn vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi tervey-denhuollossa selvitetään myös jonkin muun sairauden aiheuttavan ADHD:n kaltaista oirei-lua. Suurella osalla ADHD-diagnoosin saaneista aikuisista on liitännäissairautena myös jo-kin muu psykiatrinen häiriö. (emt. 201-206.)
Päihteiden kohtuukäyttöön liittyvä arvio on laskenut loppumittauksessa 10:stä 5:een. Päih-teiden käyttö tulee puheeksi arvion muutoksesta keskusteltaessa. Haastattelussa Jari selittää omaa alkoholinkäyttöään kavereiden toiminnalla.
“J: Ei oo lisääntyny mikään mutta vähän on joskus kuvioissa. Kun mulla on semmosia kavereita kuitenkin, kenenkään nimiä mainitsematta.
H: Eikä tarviikkaan, mutta kuitenkin se(alkoholi) liittyy siihen kaveripiiriin?
J: Joo tavallaan, mutta ei kaikki kaverit oo semmosia. Mutta semmosiakin on.”
Jari, loppuhaastattelu
Työllistyminen ei tällä hetkellä ole ajankohtaista terveydentilan vuoksi. Toimettomuus ja tulojen niukkuus kuormittavat arkea. Jari pyrkii selittämään hankalaa tilannettaan ulkopuo-lisilla syillä sen sijaan, että hän yhdistäisi terveydentilansa vaikuttavan työllistymiseen. Jari kokee toimettomuuden ja pitkät päivät hankalina, mutta hän ei kuitenkaan ole saanut varat-tua aikaa psykologin testeihin lääkityksen jatkamiseksi. Jari kertoo, että vastuu asian hoita-misesta on hänellä itsellään. Haastattelun perusteella syntyy käsitys, Jarin kokee, että ulko-puolisten tekemät päätökset vaikuttavat elämään eikä hän voi tehdä arvojensa mukaisia va-lintoja tai vaikuttaa tilanteeseen. Muutos näkyy mittarissa kokemuksena hallinnan tunteen heikentymisestä. (Kuvio 7.)
Asiakirja-aineistosta voi päätellä, että Jarin terveys vaikuttaa työllistymiseen, työmarkkinoi-den ulkopuolella olo aiheuttaa niukkoja tuloja. Niukat tulot aiheuttavat rahahuolia ja siitä johtuen päivissä ei ole tekemistä, koska rahapula vaikuttaa kuluttamisen mahdollisuuksiin.
Jari itse näkee, ettei hän voi vaikuttaa tilanteeseensa. Rahapula hankaloittaa arkea. Hänellä olisi halu työllistyä ja saada säännöllinen toimeentulo ja tekemistä päiviin; tilanne muuttuisi paremmaksi.
Haastatteluaineiston perusteella syntyy vaikutelma, että hän ei ole sisäistänyt terveydenti-lansa vaikuttavan työllistymisen mahdollisuuksiin, vaikka hän kärsii ADHD:n oireista ilman lääkitystä ja lääkäri on määrännyt hänelle lisätutkimuksia. Lääkäri on myös arvioinut työky-vyttömyyden jatkuvan edelleen 300 päivän sairauspäivärahakauden täytyttyä.
Asuminen
Jari muutti eron jälkeen yksin asumaan samassa talossa olevaan kaksioon. Koti on Jarille tärkeä, hän viettää kotona runsaasti aikaa ja arvioi suoriutuvansa kotitöistä hyvin. Asunto sijaitsi useamman kilometrin päässä keskustasta ja Jari liikkui asiointimatkat omalla autolla.
Asunto oli yksin asuvan asumistukinormeihin nähden liian suuri, joten vuokran omavastuu-osuus oli korkea Jarin tuloihin nähden. Rahahuolet olivat Jarin mielestä syy aikuissosiaali-työn asiakkuuteen. Asiakkuuden alkaessa vuokravelkaa oli kertynyt yhden kuukauden oma-vastuuosuuden verran, josta oli tehty maksusuunnitelma vuokranantajan kanssa.
Toukokuussa vuokran omavastuuosuus jäi jälleen maksamatta sosiaaliohjaajan ohjauksesta ja neuvonnasta huolimatta. Vuokranantaja irtisanoi Jarin vuokrasopimuksen maksamatto-mien vuokrien takia kesällä. Jari löysi läheltä keskustaa yksiön, johon muutti syksyllä. So-siaalisten suhteiden, erityisesti kotoa lähtemisen, asioinnin ja vieraiden ihmisten tapaamisen Jari arvioi sujuvan paremmin kuin alkuvuodesta. Uudesta asunnosta on kävelymatka kes-kustaan, joten liikkuminen on helppoa eikä lähteminen ole kiinni siitä, onko varaa ostaa ben-saa autoon. Kaupungilla tapaa enemmän ihmisiä
Muuton jälkeen Jarilla oli vaikeuksia saada asunnossa tavarat järjestykseen. Voimat olivat vähissä ja kaaoksen keskellä oli vaikea päättää, mistä aloittaa. Naapurustosta Jari kuitenkin sai apua tavaroiden järjestelyyn.
”S: Joo, nythän tässä juteltiin että miten siellä asunnolla kaikki järjestyi, kun siellä oli niin paljon tavaraa että ei päässyt sänkyyn nukkumaan, niin hän sit-ten nukkui nojatuolissa. Niin misit-ten ne sitsit-ten lähti järjestymään ne asiat siellä, niin siinä talossa asuu sellainen [naisen nimi], jonka hän tuntee jollakin ta-valla, niin hän sitten sitten tuli auttamaan ja ei siinä sitten hirveen kauan menny, kun he saivat tavarat paikoilleen.” Jarin sosiaaliohjaaja, loppuhaastat-telu
Uusi asunto on pienempi ja siinä on myös alhaisempi vuokra, joka täyttää asumistuen nor-mit; vuokran omavastuuosuus on pienempi. Muutto lähemmäksi palveluja näkyy mittaustu-loksissa positiivisena muutoksena Vuorovaikutus ja sosiaaliset tilanteet ryhmässä (Kuvio 10).
Muutosta syntyneet kulut kuitenkin kuormittavat taloutta; Kela ei myöntänyt tukea vuokra-vakuuteen ja muuttokuluihin ja se heijastuu tyytymättömyytenä taloudelliseen tilanteeseen
ja kokemukseen heikentyneistä mahdollisuuksista hallita elämää. Etuuspäätökset ja toistuva etuuksien hakeminen vaikuttaa valinnan mahdollisuuksiin. (kuvio 7).
Vanhemmuus
Asiakkuuden alkaessa lapsen tapaamiset olivat lisääntyneet kahdesta kolmeen kertaan vii-kossa, mutta tapaamisia vähennettiin keväällä yhteen kertaan viikossa. Lapsi on Jarille tär-keä ja häntä harmittaa, että näkee lasta niin harvoin.
”-- isänä hän toivoo, että huhtikuusta jatkuen saisi enemmän lapsen tapaami-sia….Jari tykkää isänä olosta ja on suunnitellut yhteisiä juttuja kesään, kuten pihaleikkejä ja pelejä. Nyt osa tapaamisista on Jarin kodissa ja osa xx:ssa [ta-paamispaikan nimi].” Jarin asiakaskertomus
Kesällä lastenvalvojan luona tehdyssä sopimuksessa tapaamisia on yksi viikossa. Lapsen rajoitettu tapaaminen tuli haastattelussa esiin, kun keskusteltiin arjen tekemisistä. Jari liittää pojan harvat tapaamiset erityisesti väittämän ”Minulla on päivisin mielekästä tekemistä” ar-vioon. Haastatteluote liittää sen kategoriaan Heikentynyt hallinnan tunne ja ilmentää Jarin käsitystä siitä, että ulkopuolisten tekemät päätökset kaventavat hänen mahdollisuuksiaan päättää itse asioistaan ja tekemisistään. Tapaamisia on vähennetty siitä syystä, että Jari ei ole sitoutunut tapaamissopimukseen; Jari on jättänyt saapumatta joillekin sovituille tapaami-sille. Loppuhaastattelun aikaan sopimusta ollaan jälleen päivittämässä ja tapaamisia ehdote-taan harvemmin. Jari pitää ehdotusta huonona ja lapsen edun vastaisena.
”H: No mikä siinä, miten aattelet, on syynä että niitä on vähennetty sieltä al-kuvuoden kolmesta kerrasta viikossa?
J: No se nyt ehkä…minä en käyny joka tapaamisessa…ku en minä muista niitä, meininki on aika sekava ollut tuossa…sitten kaikenmaailman sekopäitä nähny.
Minä en oo ikinä halunnu tälleen tätä elämää. Minä haluaisin poikaa nähä vaikka joka päivä.” Jari, loppuhaastattelu
Asiakaskertomuksesta ilmenee peruttamatta jääneitä käyntejä sosiaaliohjaukseen sekä lää-käriin. Sosiaaliohjauksen peruuttamatta jääneellä ajalla Jari on kertonut olleensa auttamassa kaveria. Alkuhaastattelua tehtäessä huhtikuussa Jari oli myöhässä sovitusta tapaamisesta.
Analyysiä tehdessäni jäin pohtimaan hänen vastaustaan haastattelussa:
”J: Joo, minun oli autettava yhtä ystävää tuossa...kun minä en voi määritellä aikatauluja ... millon meen auttamaan millon en.” Jari, alkuhaastattelu
Jari kertoo lapsen tapaamisten peruuntuneen, koska hän on “kaikenmaailman sekopäitä nähny”. Jari viittaa vastauksessaan siihen, että hän ei voi itse vaikuttaa aikatauluihinsa ja on joutunut tekemään arvojensa vastaisia valintoja. Lapsi on tärkeä, mutta hän on priorisoinut jotain muuta tapaamisten edelle. Hän kuitenkin siirtää sovittujen tapaamisten peruuntumi-sesta syyn ulkopuolisille ja kritisoi tapaamisten vähentämistä lapsen edun vastaisiksi.
Muutokset lapsen tapaamisessa näkyvät heikentyneenä hallinnan tunteena; hän ei voi tavata lasta niin usein kuin haluaisi. Asiasta päättävät viranomaiset. Tällä on vaikutusta myös mo-tivaatioon ja merkityksellisyyteen sekä luottamukseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Jarin arvio omasta luotettavuudesta on laskenut 10:stä 7:ään, mutta edelleen Jari kokee hoi-tavansa asiansa vastuullisesti (10) ja osaavansa hakea apua silloin, kun sitä tarvitsee (10).
Jari ei ole ottanut lapsen tapaamisten peruuntumiseen johtaneita asioita esille sosiaaliohjauk-sessa. Vastuullisuuteen liittyvät arviot loppumittauksessa ovat ristiriidassa toistensa kanssa (6,7 ja 10).
Raha-asiat
Alkumittauksessa Jari arvioi olevansa vastuuntuntoinen rahan käytössä ja huolehtivansa las-kujen maksusta. Jari kertoi alkuhaastattelussa, että pieni palkka ei ole riittänyt elämisen kuluihin. Asumistuki maksettiin suoraan vuokranantajalle, mutta omavastuuosuudesta sel-viytyminen oli hankalaa, vuokravelkaa oli päässyt syntymään ja hän lyhensi sitä suunnitel-man mukaisesti vuokranantajalle. Lisäksi Jarilla oli alkuvuodesta terveydenhuollon asiakas-maksuja, jotka kuormittivat taloutta.
Jarilla on auto, josta hän on lyhentänyt rahoitusvelkaa kuukausittain, lisäksi autosta aiheutuu kuukausittain muita kuluja. Jari ei kuitenkaan halua luopua autostaan, vaikka sosiaaliohjaaja laskelmin osoittaa, millaiseen kulutukseen Jarin tulot riittävät kuukaudessa. Toimeentulo-tuen tarve olisi Jarin mielestä jatkuva, mutta autosta syntyvä menoja ei huomioida toimeen-tulotukinormissa. Toimeentulotukea on haettu terveydenhuollon laskuihin, harkinnanva-raista toimentulotukea on myönnetty sähkölaskuun, jotta vältettäisiin sähkönjakelun kes-keyttäminen. Toukokuun vuokran omavastuuosuus jäi kuitenkin maksamatta ja laskuja
erääntyi eräpäivien siirroista huolimatta; rahat olivat toistuvasti lopussa jo pian maksupäivän jälkeen eikä Jari saanut katettua perustarpeitaan. Jarin vuokrasopimus irtisanottiin touko-kuun maksamattoman vuokran vuoksi kesällä.
Jarille avattiin välitystili, jotta käteisen rahan käyttöä voisi säännöstellä ja rahaa riittäisi koko kuukauden ajalle. Välitystiliin liittyvä rahankäytön kontrollointi harmittaa Jaria ja raha-asi-oista puhuminen hermostuttaa tapaamisilla.
”Asiakkaalla on ollut tiukkaa rahan kanssa. Hän on nostanut Aktiivirahaluotolta ra-haa bensan. Hän kertoo, että välitystilin maksu tiistaisin ei toimi, koska hänellä on niin isoja kuluja autosta. Autorahoitusta ei voi pienentää sairauspäivärahan ajaksi.
Haluaa, että tehdään välitystilisuunnitelmaan tarkastus. Pitää autoa tärkeänä, se on hänen varallisuuttaan. Vaikka asuminen ei sen vuoksi tulisi mahdolliseksi.” Jarin asiakaskertomus
Raha-asioita käsitellään kaikilla 17 tapaamiskerroilla. Jari ei noudata annettuja ohjeita kulu-jen karsimisesta ja käyttää kulutusluottoa menoihinsa. Hän pyytää muuttamaan toistuvasti välitystilin suunnitelmaa. Loppukesästä Jari on hankkinut henkilöllisyystodistuksen, jotta voi ostaa tavaroita osamaksulla.
Rahan puute vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin. Hallinnan tunteeseen rahan puute vai-kuttaa siten, että Jari ei voi hankkia niitä asioita, mitä tarvitsee, eikä voi kuluttaa aikaa ha-luamallaan tavalla. Sairausloman jälkeen, kuntoutustukipäätöstä odottaessa Jarin tulona on työmarkkinatuki. Se on pienempi kuin sairauspäiväraha. Hän ei voi toistaiseksi työllistyä terveydentilansa vuoksi, eikä TE- toimiston koulutukseen ole mahdollisuutta päästä työky-vyttömänä; rahatilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta lähiaikoina.
Alkumittauksessa Jari arvioi raha-asioihin liittyvät väittämät poikkeuksellisen heikoksi (5) muihin väittämiin nähden. Loppumittauksessa arviot heikentyivät 5:sta 1:een. ESY: n lop-pumittausta tehtäessä sosiaaliohjaaja kysyi syytä Jarin heikentyneisiin arvioihin raha-asioi-den hoitamisessa kaikesta ohjauksesta ja tukitoimista huolimatta. Silloin Jari kertoi, että hän on velkaantunut yksityishenkilöille. Lisäksi hän on itse lainannut rahaa ja joutunut taloudel-listi hyväksikäytetyksi. Velkojen maksuun on mennyt kaikki käteinen raha. Jari kertoi, että velkojen perintään liittyy väkivallan uhka, jonka vuoksi velkojen maksu on priorisoitava perustarpeiden edelle. Haastattelussa hän kuitenkin kieltää uhan kohdistuvan itseensä.
”H: Onko ne minkälaisia ne tilanteet, jotka liittyy niihin velkoihin, kun sanoit että muuten tulee tappelu jos ei maksa, niin liittyykö niihin ihan semmoista velanperintää?
J: Minä en oo periny velkoja.
H: Mutta onko semmosta että sinulta perittäis?
J: Ei” Jarin loppuhaaastattelu
Välitystilin avaaminen kesällä rajoitti Jarin käteisvarojen käyttöä. Välitystililtä nostetut rahat hän käytti velkojen maksuun. Rahapulassaan Jari käytti kulutusluottoa omiin hankintoihinsa ja ryhtyi ostamaan osamaksulla elektroniikkaa maksakseen velkojaan ostamillaan tavaroilla.
Maksuista suoriutumisesta huolehtiminen on pahentanut unettomuutta.
Ratkaisukeinoista puhuttaessa Jari kertoo uskovansa, että osamaksulaskujen maksuajasta voi neuvotella, laskut ovat vain ”muutamia kymppejä”. Jari kokee, ettei tarvitse ulkopuolista apua veloista selvitäkseen.
”J: En minä silleen kyllä. Kyllä minä ite omat raha-asiani osaan jotenkin hoi-taa…kun vaan olis sitä rahaa niin hoitasin kyllä. ….. Silleenhän minä oon
”J: En minä silleen kyllä. Kyllä minä ite omat raha-asiani osaan jotenkin hoi-taa…kun vaan olis sitä rahaa niin hoitasin kyllä. ….. Silleenhän minä oon