•Oikean diagnoosin ja
Jarin sosiaalisesta historiasta ei ollut muuta tietoa asiakkuuden alussa kuin mitä Jari oli tuo-nut esiin itse. Objektiivisesti Jarin tilannetta tarkasteltaessa voi tunnistaa useita syrjäytymi-sen riskitekijöitä: Peruskoulun jälkeisyrjäytymi-sen tutkinnon puuttuminen on vaikuttanut Jarin katko-naiseen työmarkkinauraan ja tulotasoon. Tulotaso on jäänyt alhaiseksi ja tulojen epäsään-nöllisyys on vaikeuttanut suunnitelmallista rahankäyttöä. Kasaantuneet taloudelliset ongel-mat vaikeuttavat perustarpeiden tyydyttämistä ja tilanne on jatkunut pitkään. Sosiaaliset ver-kostot ovat niukat. Pitkittynyt työkyvyttömyys, parisuhteen päättyminen ja yksin asuminen lisäävät riskiä ajautua marginaaliin. (vrt. Pensola, Järvikoski, Järvisalo 2006, 224.)
Jarin tilanne on muuttunut huonommaksi usealla osa-alueella asiakirja-aineiston sekä mit-taustuloksien perusteella. Vaikka dialoginen työskentely ei Jarin luottamuksen puutteen vuoksi onnistunut, usean kuukauden työskentelyn aikana hänen arvionsa omasta tilantees-taan ja toiminnastilantees-taan on muuttunut realistisemmaksi. Ristiriitaisia ja epärealistisia arvioita loppumittauksessa ja haastatteluaineiston analyysissä on kuitenkin havaittavissa. Epärealis-tisuus tulee ilmi esimerkiksi Jarin käsityksessä kyvystään hoitaa raha-asioita. Oman vastuun sijaan Jari pyrkii löytämään syyllisen tilanteen epäsuotuisaan kehittymiseen joko toisista ih-misistä tai järjestelmästä.
Toisen haastattelun lopussa, kun kysyn Jarilta arviota harrastuksista ja mahdollisuuksista tehdä valintoja arjessa, Jari tuo vastauksessaan esiin toimeentulon ja rahahuolien vaikutuk-sen koko identiteettiin.
H: Sitten olet laittanut tähän kohtaan ” minulla on varaa harrastaa niitä har-rastuksia kuin itse haluan” seiskasta ykköseen, niin mitä sinä haluaisit harras-taa, jos varaa olisi?
J: Ni en tiiä, kun ei oo mahollista. Että mikä kaikki minua oikein kiinnostais.
H: Onko semmoinen tunne, että ei oikein osaa haluta?
J: No eihän tässä voi tehä mitään!
H: Että näköalattomalta tuntuu tällä hetkellä?
J: Kun ei itsekkään tunne itteensä, kun ei oo ikinä ollu sitä rahaa…että minkä-lainen sitä on.” Jari, loppuhaastattelu
Jarin vastaus liittyy toimintakykyihin ja mahdollisuuksiin tehdä valintoja, joita on koko elä-män ajan rajoittanut taloudellinen niukkuus. Taloudellisen toimintakyvyn käsite kuvaa yk-silön taloudellista osaamista, johon liittyy kyky suunnitella rahan käyttöä, varautua tulevai-suuteen jaa tehdä kestäviä valintoja (Viitasalo 2019, 9).
Haastattelua tehdessä ja aineistoa läpikäydessä syntyy vaikutelma, että Jari ei itse hahmota sitä, kuinka hänen toimintansa ja siitä aiheutuneet seuraukset aiheuttavat ongelmia. Miten asiat liittyvät toisiinsa ja voimistavat toistensa vaikutusta, on Jarille osin epäselvää; esimer-kiksi terveydentilan yhteyttä työllistymismahdollisuuksiin hän ei aineiston perusteella ole sisäistänyt. Hän on jättänyt kertomatta sosiaaliohjaajalle velkakierteestään ja siitä, kuinka saatavien perintä ja velkojen maksu on vaikuttanut suoraan tai välillisesti asumiseen, pe-rustarpeista huolehtimiseen, läheisiin ihmissuhteisiin, luottamukseen ja vanhemmuuteen.
Velkojen perintä väkivallalla uhkaamalla on laitonta. Sosiaaliohjauksessa hän on pyrkinyt saamaan apua rahatilanteeseensa. Salamaalla velkomisen hän välttää paljastamasta rikolli-seen toimintaan liittyviä henkilöitä. Haastatteluotteista on nähtävissä, että hän pyrkii vastaa-maan kysymyksiin hyvin yleisellä tasolla.
ESY- mittarin käyttäminen elämäntilanteen kokonaisuuden tarkastelussa on mahdollistanut puheeksiottamisen ja realistisemman tilannearvion. Työskentely on mahdollista kohdentaa oikeisiin asioihin. Jarin on itse kertonut tilanteestaan asioita, jotka merkittävästi vaikuttavat työskentelyssä huomioon otettaviin asioihin. Kaikilla esille tulleilla asioilla on ollut vaikutus tilanteen kehittymiseen.
Ongelmat ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa; tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan syste-maattista työskentelyä, ja se edellyttää myös Jarin sitoutumista työskentelyyn. Tieto Jarin kokonaistilanteesta, sosiaalisesta historiasta ja ongelmien kehittymisen dynamiikasta olisi tärkeää huomioida myös terveydenhuollossa.
5.2. Kirsi
Kirsi on 35 -vuotias nainen, joka on ollut nuoruudestaan saakka sosiaali- ja terveyspalvelui-den asiakkaana. Oppimisvaikeuksien vuoksi peruskoulussa osa oppiaineista oli yksilöllis-tetty, eikä peruskoulun jälkeistä tutkintoa ole.
Kirsillä on diagnosoitu masennus, ADHD, paniikkihäiriö sekä päihderiippuvuus. Alkuhaas-tattelussa sosiaaliohjaajan luona Kirsi kertoo, että ajankohtaisesti hänellä ei ole hoitosuh-detta psykiatrian- eikä päihdepalveluihin eikä lääkityksiä käytössä. Sopivaa lääkitystä on ollut vaikea löytää haitallisten sivuvaikutusten vuoksi. Kirsi kokee, että lääkitykseen perus-tuva hoito heikentää hänen toimintakykyään entisestään. Kirsi olisi halukas lääkkeettömään hoitoon, mutta hänen toiveitaan vastaavia hoitomuotoja ei ole ollut tarjolla ja siksi on nyt jäänyt vaille asiakkuutta. Kirsillä on mielenterveysongelmien, päihdeongelman ja ADHD:n lisäksi somaattisia vaivoja ja oireita. Hän kokee, että häntä ei oteta julkisessa terveydenhuol-lossa vakavasti somaattisten oireiden hoitamiseksi päihdeongelman vuoksi.
Haastattelun aikaan huhtikuussa Kirsi osallistuu kuntouttavan työtoimintaan kolmena päi-vänä viikossa ja kokee tekemisen ja osallistumisen mielekkääksi, vaikka työtoimintapaikan henkilösuhteet välillä kuormittava. Kirsi on joutunut heti peruskoulun jälkeen opiskellessaan koulukiusatuksi, ja on tuolloin aloittanut säännöllisen alkoholin käytön. Täysi-ikäisenä hän on tunnistanut tulleensa alkoholista riippuvaiseksi. Kirsi on motivoitunut päihdekuntoutuk-seen, jotta saisi alkoholin käytön hallintaan. Nuorempana hän on ollut useamman kerran päihdekuntoutuksessa ja välissä on myös jaksoja, jolloin päihteiden käyttö on ollut hallin-nassa.
5.2.1. ESY -menetelmän käyttö Kirsillä
Kirsi on työskennellyt saman sosiaaliohjaajan kanssa ESY -mittausten alkaessa noin 1,5 vuoden ajan. Kirsi ja sosiaaliohjaaja arvioivat ESY- menetelmällä Kirsin tämänhetkistä elä-mäntilannetta palvelusuunnitelman päivittämiseksi.
Haastattelun aikaan Kirsi suunnittelee eroavansa pitkäaikaisesta parisuhteesta. Suhteen py-syvyyteen on liittynyt runsaasti epävarmuustekijöitä, joka on lisännyt ahdistusta. Ahdistus
vaikuttaa Kirsin nukkumiseen ja ruokahaluun siten, että yleisvointi heikkenee ja vuorokau-sirytmi häiriintyy. Kirsillä on äitinsä kanssa läheiset välit, isä on kuollut muutama vuosi sitten. Kirsillä on muutama läheinen ystävä. Koiran kanssa Kirsi ulkoilee ja liikkuu päivit-täin, lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa opitut taidot mahdollistavat tekemisen arjessa, jossa hän voi kokea toteuttavansa itseään. Haastatteluhetkellä huhtikuussa hän kuvaa tilan-nettaan näin:
” K: No sinänsä perushyvä, mut nyt on taas väsyny kausi ...että herään kym-meneltä illalla ja silloin voisin jotain tehdä…mut kun siihen aikaan pitäis mennä nukkumaan … että koko päivän kävelen kuin unessa.” Kirsi, alkuhaas-tattelu
Kirsi kertoo, että hänellä on suuria vaikeuksia hahmottaa taloudellista tilannettaan, koska Kelan etuuksia maksetaan useassa erässä kuukauden aikana. Toimeentulona hänellä on työ-markkinatuki ja kuntouttavasta työtoiminnasta maksetaan kulukorvausta yhdeksän euroa päivässä. Kirsi ei osaa käyttää digitaalisia palveluja. Sosiaaliohjaaja kertoo, että Kirsin ko-konaistilanteessa on monia asioita, joihin Kirsi tarvitsee tukea ja apua. ESY:n avulla elä-mäntilanteen kokonaisuuden läpikäynti auttaa molempia hahmottamaan tilannetta.
”no tästähän näkköö että hänellä oli tuota just tää terveys, että siinä oli paljon semmosia ..päihteiden käyttö on just mihin tarvihtoo apua, sehän on tiietty jo mut siinähän se tuli vielä selvemmin esille, että mihin ollaan ...ollaan lähössä nyt miettimään että mikä on se paras keino päästä erroon päihteistä, että onko nyt joku jakso kenties tässä nyt tulossa. Ja sitten oli tässä tää toimeentulo ja rahan käyttö niin tässä oli tää, vaikka tää on tässä vitosen ja kutosen välissä, tässä oli varmaan jottain semmosta joka vähän niinku nosti tätä arvosannaa, mutta tiedänkö paljonko minulla on rahaa käytössä kuukausittain, niin täällä on ykköstä…” Kirsin sosiaaliohjaaja, alkuhaastattelu
Haastattelussa Kirsi tuo esiin luottamussuhteen merkityksen sosiaaliohjaajan kanssa. Sosi-aaliohjaaja on tukena ja kulkee rinnalla. Hänelle voi puhua kaikista asioista. Olemassa oleva luottamussuhde mahdollistaa aidon dialogin toteutumisen.
”No ehottomasti se luottamus, että voi toiselle avautua myöskin ihan henkilö-kohtasista asioista. Eikä mistään rahoista ja laskuista ...että jos parisuhteessa menee huonosti, niin voi siitäkin sitten mainita.” Kirsi, alkuhaastattelu
Alkuhaastattelussa Kirsi kertoi tavoittelevansa tilannetta, jota nimittää mielenrauhaksi.
”K: No ihan arjen hallintaa --että tasapainossa olis kaikki.” Kirsi, alkuhaastattelu Mielenrauha-tilassa ei olisi epävarmuutta ihmissuhteissa ja raha-asioissa, eikä epävarmuu-den aiheuttamaa ahdistusta.
5.2.2. ESY – mittausten muutokset Kirsillä
Tässä luvussa kuvaan Kirsin mittaustulosten muutoksia havaitsemista helpottavilla kuvi-oilla ja taulukolla, joka kuvaa alku- ja loppumittausten jakauman tunnuslukujen eroja. Tä-män jälkeen kuvaan muuttuneista mittaustuloksista sisällönanalyysillä tekeTä-mäni luokittelut.
Aineistolähtöisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksena on syntynyt osallisuuden ko-kemiseen ja toteutumiseen vaikuttavat teemat.
Kirsin mittauksessa väittämiä on 109, väittämä suhteesta isään on poistettu, Kirsin isä on kuollut muutama vuosi sitten. Katkaisukohta hyvän ja huonon arvion välillä on 7. Alkumit-tauksen ja loppumitAlkumit-tauksen välillä arvioiden jakautuminen hyviin ja huonoihin on esitetty kuviossa 13.