Keskustelu lähetyksistä vastaanottajan kanssa

Kotiinlähetyksen lähettäjää ja lähetyksen vastaanottajaa erottaa yleensä pitkä välimatka, joka johtaa siihen, että lähettäjä ei pysty jatkuvasti olemaan suorassa yhteydessä lähetyksen vastaanottajaan. Kuten edellä on todettu, epäsymmetrinen yhteydenpito tapahtuu pääasiassa vierailujen, viestittelyn ja puheluiden kautta. Sen lisäksi, että haastateltava pysyy näiden väylien avulla yhteydessä kotiyhteisöönsä, hän saa tätä kautta myös informaatiota esimerkiksi siitä, millaisia lähetyksiä kotimaassa tarvitaan ja mihin hänen lähettämänsä kotiinlähetyksiä käytetään.

Haastatteluista ilmeni, että kaikki haastateltavat keskustelevat kotiinlähetyksistä vastaanottajien kanssa. Tavat, joilla kotiinlähetyksistä keskustellaan, vaihtelevat haastateltavien kesken ja myös sen mukaan, millaisia lähetyksiä lähetetään. Tutkimuksen kannalta tärkeää on havainto, että keskustelut kotiinlähetyksistä, kuten myös kotiinlähetysten lähettäminen, kuuluvat osaksi haastateltavien yhteydenpitoa kotimaassa asuvaan yhteisöön. Sen lisäksi, että kotiinlähetykset ovat itsessään yhteydenpidon tapa, lähetysten ympärille muodostuu erilaisia yhteydenpidon muotoja.

”Sitten soittaa: ’No äiti tänään on sinun palkka tullut. Sinun palkka tulee.’ (hehe)”

(Nainen, Thaimaa)

Haastateltavat kertoivat ilmoittavansa pääasiassa aina vastaanottajalle, jos he lähettävät hänelle rahaa. Lahjojen kohdalla tilanne on toinen, eikä esimerkiksi tuliaisista tai syntymäpäivälahjoista neuvotella etukäteen. Kun kyseessä on rahalähetys, haastateltavat kertoivat soittavansa yleensä vastaanottajalle ja kertovansa lähettäneensä tai lähettävänsä rahaa. Osa haastateltavista mainitsi, että vastaanottajan informoiminen lähetyksestä on erityisen tärkeää poikkeustilanteissa. Informoiminen on haastateltavien mukaan tärkeää sen vuoksi, että siten voidaan keventää poikkeustilanteessa olevan rahallisia murheita.

“When like for example she is still in the hospital I say: ‘Do not worry Mom, we will send money’.” (Nainen, Indonesia 1)

“When I remit, when I have to send tomorrow I say ok. I call her and when we talk I say: ‘I send some money to you’.” (Mies, Ghana)

101

”Jos on palkkakuukausi palkka tule mä sanon: ’Okei nyt on, minä lähetän tänä päivänä’. Joka 18. päivä minä soitan - -. ” (Nainen, Thaimaa)

Haastateltavat kertoivat, että kun he keskustelevat kotiinlähetyksistä vastaanottajan kanssa, he keskustelevat siitä, miten paljon raha tarvitaan, milloin raha lähetetään ja mihin rahaa käytetään. Haastateltavat kertoivat lisäksi keskustelevansa siitä, kuinka paljon rahaa he ylipäänsä pystyvät lähettämään. Jos haastateltavat tukevat vanhempiaan yhdessä veljiensä sai sisariensa kanssa, he neuvottelevat yhdessä siitä, miten paljon kotiinlähetyksiä lähetetään milloinkin.

” ’Onko riittää? Mitä tässä kuussa maksaa?’ Sitten äiti on kertoa: ’No lasku puhelin, lasku vettä, vesilasku ja sähkölasku’, tai hän kertoo tämmöinen mihin raha menee. Mä sanon: ‘Okei hyvä tietää.‘ ” (Nainen, Thaimaa)

“- - there is the discussion for example how much money do you need, and then we share big brother: how much do you need and how much that I can send: ‘OK I send it now’. It is really like quite intense actually the communication.” (Nainen, Indonesia 1)

Kaikki haastateltavat korostivat, että heidän ei tarvitse tietää tarkalleen, mihin kotiinlähetykset ja erityisesti lähetettävät rahat käytetään. Haastateltavat kertoivat, että he eivät kysele asiasta liikaa vaan antavat vastaanottajien itse päättää, mihin rahat käytetään.

Haastateltavat tuntuvat luottavan siihen, että kotiinlähetysten vastaanottajat käyttävät rahat järkevästi. Eräs haastateltavista kertoi tietävänsä, että hänen lähettämiään rahoja ei käytetä esimerkiksi alkoholiin. Osa koki, että utelu rahan kuluttamisesta olisi epäkohteliasta ja sopimatonta. Useat haastateltavat kertoivat, että vastaanottajat haluavat yleensä kuitenkin itse kertoa, mihin he käyttävät vastaanotettuja rahoja.

“Minä ei tarkoita sinä pitää tai pakko kertoa kaikki mihin raha menee, mutta ei alkoholi. Ei juoppo. Ihan onnistunut perhe.” (Nainen, Thaimaa)

“If the money is for him, then he doesn't tells me, I do not even ask. I think it is inappropriate, because I just send the money and say it is for your use. How you use it is not my matter anymore.” (Mies, Pakistan)

Haastateltavat kertoivat, että he eivät yleensä lainkaan kerro perheelleen sellaisista rahalähetyksistä, jotka on tarkoitettu hyväntekeväisyyteen (näistä lisää seuraavassa

102 luvussa). Eräs haastateltava kertoi keskustelevansa perheensä kanssa sellaisista kotiinlähetyksistä, jotka hän lähettää heille, mutta ei sellaisista, jotka hän lähettää hyväntekeväisyyteen. Haastateltava perusteli tätä siten, että hänen mielestään olisi ylpeilyä kertoa antamistaan lahjoituksista. Haastateltava kertoi, että hänen uskontoonsa islamilaisuuteen kuuluu ajatus, että lahjoituksilla ei pidä leveillä, vaan että tieto hyväntekeväisyydestä tulee pitää itsellä.

“When I send money to this charity organizations I don´t tell my parents. Not because that I don't want to, but in it is kind of religious you know. It is said in our religion that it is better if you give charity from one hand and your other hand does not know it. Then I do not get a feeling of boasting inside me, you know.” (Mies, Pakistan)

Perheelle lähetettävien lähetysten kohdalla haastateltavat kertoivat soittavansa vastaanottajalle usein lähettämisen jälkeen ja keskustelevansa tämän kanssa lähettämisen teknisistä asioista. Tällaisia teknisiä asioita ovat esimerkiksi rahan lähettämiseen liittyvät koodit sekä valuutan vaihtoon liittyvät asiat. Eräs haastateltava esimerkiksi kertoi, että erilaisilla rahanvälitysfirmoilla on käytössä koodi, jonka avulla raha voidaan lunastaa.

Haastateltavan on ilmoitettava tämä koodi vastaanottajalle, jotta tämä voi lunastaa rahat.

Eräs haastateltava taas kertoi olevansa kiinnostunut varmistamaan, minkä verran rahaa vastaanottaja saa, sen jälkeen kun rahat on käännetty eri valuutaksi. Hän kertoi soittavansa haastateltavalle ja kysyvänsä tältä rahan kurssista.

“At least in Forex or Western Union there is this code, the code that I need to tell them.” (Nainen, Indonesia 1)

“- - because I send money from here as euro, and I just send what is the rate over there. Then I ask: ‘How many rupees you get. How many rupees the bank takes from the transfer?’” (Nainen, Pakistan)

Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että erityisen tarkkaa kommunikaatio kotiinlähetyksistä on silloin, jos haastateltavilla on kotimaassaan sijoituksia, joista esimerkiksi hänen vanhempansa huolehtivat. Tällaisissa tapauksissa haastateltavat kertoivat kyselevänsä ja seuraavansa tarkkaan, mitä lähetyksiä milloinkin tarvitaan ja mihin lähetetyt rahat käytetään.

103

“But if it is related to managing my property and different fees, so then he keeps, how to say, an account books sort of thing. He keeps telling me like what has been paid, what is remaining, what is coming...” (Mies, Pakistan)

Sen lisäksi, että haastateltavat neuvottelevat lähetyksistä vastaanottajan kanssa, he kertoivat neuvottelevansa lähettämisestä myös puolisojensa kanssa. Päätös lähettää rahaa on haastateltavien mukaan perheen yhteinen, ja siitä ovat tietoisia suhteen kummatkin osapuolet. Haastateltavien mukaan kommunikaatio on tärkeää erityisesti niissä perheissä, joissa vain toinen puolisoista on töissä. Keskinäisen kommunikaation tarve kasvaa tällöin entisestään, sillä kotiinlähetyksiä lähettävä henkilö ei välttämättä itse tienaa lähettämiään rahoja. Haastateltavien keskuudessa tällaisia tapauksia, joissa toinen osapuoli tienaa lähetettävät rahat, on muutama.

“(Aviomies) is the only one who makes money in this house. So also like If my mother is sick I talk to (Aviomies): ´Mami is sick maybe need help.´” (Nainen, Indonesia 2)

“In most of the cases, it is remitted with consultation with the spouse. The lady knows that how much money is being send and why it is being send.” (Mies, Pakistan)

5.4.6 Ryhmälähetykset