Keskeisimmät tutkimustulokset ja tulosten arviointi

Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää kansanopistossa opiskelevien maahanmuuttajaopis-kelijoiden käsityksiä, kokemuksia, parannusehdotuksia ja kehitysideoita liittyen yhteiseen katsomusopetukseen. Tutkimus suoritettiin yhdessä pohjoissuomalaisessa kansanopistossa, jossa katsomusopetus järjestetään kaikille yhteisenä uskontotiedon opetuksena. Tutkimus-joukkona oli aikuisperusopetuslinjoilla opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat. Tutkiel-massa hyödynnettiin sekä tutkimuslomakkeita että opiskelijoille teemahaastatteluilla tehtyjä yksilöhaastatteluja. Tutkielmassa tarkasteltiin 33:n opiskelijan tutkimuslomakkeiden tulok-sia ja seitsemän opiskelijan haastattelujen vastauktulok-sia. Tutkimuslomakkeiden vastauktulok-sia tar-kasteltiin määrällisillä metodeilla ja haastatteluja tartar-kasteltiin aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä.

Opiskelijoiden käsitykset yhteisestä katsomusopetuksesta olivat hyvin positiivisia. Tutki-muslomakkeiden vastauksissa yhteinen opetus ja oman katsomuksen sisäinen opetus nähtiin lähes yhtä hyvinä vaihtoehtoina järjestää katsomusopetusta. Tutkimuslomakkeista kävi ilmi, että opetukseen osallistumisen pitäisi olla mieluummin vapaaehtoista, mutta sitä ei tulisi kui-tenkaan poistaa opetettavista aineista. Haastateltavat kannattivat yhteistä katsomusopetusta ja perustelivat sitä uskontojen ja oppilaiden välisellä tasa-arvoisuudella. Opetuksen käsitet-tiin olevan syvällisempää yhteisillä tunneilla kuin yksiuskontoisen tai yhden katsomuksen oppitunneilla.

Käsityksissä yhteisestä katsomusopetuksesta korostui opiskelijoiden asiantuntijuus omasta uskonnosta tai katsomuksesta. Opiskelijan rooli käsitettiin aktiivisena, eli opiskelijat voisi-vat itse kertoa oman katsomuksensa sisällöstä. Tarvittaessa opiskelijat voisivoisi-vat tukea opet-tajan opetusta niissä tilanteissa, joissa opettaja on epävarma jonkin uskonnon sisällöistä ja opeista. Asiantuntijuudella osa opiskelijoista tarkoitti myös sitä, että sisällöistä tulisi kysyä ensisijaisesti opiskelijoilta itseltään. Stereotypioiden poistaminen ja ymmärryksen kasvami-nen muita katsomuksia kohtaan olivat asioita, jotka käsitettiin kuuluvan yhteiseen katso-musopetukseen. Yhteisessä katsomusopetuksessa eri uskontoihin perehtymisen ja sisältöihin tutustumisen käsitettiin tarjoavan vapauden valita itselle sopivin uskonto.

65

Vaikka opetus järjestetään yhteisenä katsomusopetuksena eli uskontotietona, kaikki opiske-lijat yhtä luterilaista opiskelijaa lukuun ottamatta olivat muslimeja. Siksi kokemukset muo-dostuivat pääsääntöisesti oman uskonnon sisäisistä ja välisistä kokemuksista. Ryhmässä, jossa opiskeli toisen uskonnon edustaja, koettiin suurta kiinnostusta hänen ajatuksiaan koh-taan. Samoin koettiin kiinnostusta sitä kohtaan, mitä opettaja ja opiskelijat ajattelevat uskon-nollisista kysymyksistä. Haastatteluissa etenkin muiden oppilaiden ajatukset koettiin tärke-äksi ja kiinnostavaksi. Moni halusi tietää, mitä muut ajattelevat omasta uskonnosta.

Muutamilla käsitys vapaudesta valita itselle sopiva uskonto heijastui omiin kokemuksiin.

Jotkut opiskelijoista kokivatkin joko etsivänsä tai pitävänsä avoimena mahdollisuutta löytää itselleen toinen, sopiva uskonto. Uskontotiedon koettiin tarjoavan paljon tietoa uskonnoista ja siten tarvittaessa tukevan uskonnon valitsemista. Useat kokivat ylipäätään tarvitsevansa ja etsivänsä lisää tietoa muista uskonnoista, sillä heillä ei ollut niistä juurikaan aiempaa tie-toa. Negatiivisia kokemuksia oli syntynyt muiden opiskelijoiden toiminnasta silloin, kun jotkut opiskelijat olivat toimineet tai ilmaisseet mielipiteitään oppitunneilla kärkkäästi. Ko-kemukset opetuksen tarjoamista sisällöstä olivat joka tapauksessa positiivisia, vaikka moni kokikin haluavansa opiskella muidenkin kuin vain oman uskonnon edustajien kanssa.

Parannusehdotukset ja kehitysideat koskivat pääosin sitä, että oppitunneille haluttaisiin osal-listuvan muitakin kuin omaa uskontoa edustavia opiskelijoita. Muita parannusehdotuksia ja kehitysideoita olivat esimerkiksi oppitunneilla käsiteltävien asioiden käsitteleminen syvälli-sempien kysymysten kautta ja keskustelevuuden lisääminen. Tutkimuslomakkeista ilmeni monien olevan kiinnostunut siitä, mitä muut ajattelevat uskonnollisista kysymyksistä. Silti moni ei kuitenkaan ollut käytännössä välttämättä keskustellut niistä muiden kanssa. Eräs parannusehdotus olikin, että oppitunneilla opiskelijat voisivat keskustella erilaisista kysy-myksistä enemmän keskenään. Tähän moni arveli tarvittavan vielä opettajan ohjausta.

Kielitaito oli monilla joskus opetuksen ymmärtämistä hankaloittava tekijä. Se oli asia, jota monien mielestä pitäisi jollain tavoin huomioida tai kehittää opetuksessa. Siihen ei kuiten-kaan annettu suoraa parannusehdotusta tai kehitetty ideaa, mikä tilanteeseen voisi auttaa.

Oppitunneille haluttiin enemmän käytännön toimintaa ja konkreettisuutta, mikä toisi osal-taan elämyksellisyyttä sisältöihin ja oppimismenetelmiin. Moni esitti, että opetuksessa tulisi käsitellä laajemmin suomalaisuuteen liittyviä asioita, kuten suomalaisen uskonnollisuuden lisäksi suomalaista kulttuuria ja suomalaisten tapoja.

66

Hull ja Sterkens esittelivät kumpikin kolme uskonnonopetus mallia. Muutamat tässä tutkiel-massa esille nousseet asiat tukevat samankaltaisia teemoja kuin Hullin ja Sterkensin esittä-mät asiat niistä malleista, joissa opetukseen osallistuu eri katsomuksien edustajia. Hullin op-pia uskontoa -mallin stereotypioiden poistaminen ja suvaitsevaisuuteen kasvaminen esiin-tyivät tämän tutkielman tuloksissa. Sterkensin esittelemien moniuskontoisen ja uskontojen välisen opetuksen mallien piirteistä tasa-arvoisuus ja jonkin toisen uskonnon omaksuminen itselle, ovat myös esimerkkejä teemoista, jotka esiintyivät tämänkin tutkielman tuloksissa ja opiskelijoiden vastauksissa. Uskontojen välisen opetuksen dialogin vähäisyys oli asia, mikä näkyi myös maahanmuuttajaopiskelijoiden kokemuksissa.

Tämän tutkielman tutkimustuloksissa voi siis huomata näkyvän samoja teemoja kuin mitä aiempi tutkimus ja tutkimuskirjallisuus esittävät. Erilaiset ryhmät, joiden näkökulmasta asiaa tarkastellaan vaikuttavat kuitenkin siihen, minkälaiseksi opetus muodostuu ja minkä-laisena opiskelijat kokevat ja käsittävät sen. Sen vuoksi on tärkeää tarkastella yhteistä somusopetusta erilaisten ryhmien ja opiskelijoiden näkökulmasta, minkä myötä yhteistä kat-somusopetusta voidaan ymmärtää ja kehittää vielä enemmän.

Yhteinen katsomusopetus on vielä suhteellisen uusi ja vähän tutkittu aihealue. Sen vuoksi tämä tutkielma laajentaa siitä tehdyn tutkimuksen kenttää ja tuo siihen uuden tarkastelukul-man. Tutkielma liittyy kahteen Suomessa tällä hetkellä paljon keskusteluissa olevaan aihee-seen, eli katsomusopetuksen järjestämistapaan ja kasvavaan maahanmuuttoon. Yhteistä kat-somusopetusta on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa lähinnä peruskoulussa ja lukiossa opiskelevien näkökulmasta. Sen vuoksi voi pitää tärkeänä tutkia asiaa maahanmuuttajien näkökulmasta. Heidän määrä kasvaa Suomessa ja näkyy sen myötä kouluissa, mutta myös esimerkiksi juuri kansanopistojen kasvaneena opiskelijamääränä.

Tutkimusjoukko oli oppivelvollisuusiän ylittäneitä, jotka opiskelivat suomalaisen peruskou-lun päättötodistuksen saadakseen kansanopistossa. Moni maahanmuuttajista opiskelee esi-merkiksi juuri kansanopistoissa, joten kyseisten opiskelijoiden ajatusten kartoittamista voi pitää tärkeänä. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla ja aikuisilla lähtökohdat ja sen myötä suhtautumistavat katsomusopetukseen voivat olla jollain tapaa erilaiset verrattuna kan-tasuomalaisten ajatuksiin.

Maahanmuuttajilla erilaiset koulutustaustat ja elämäntilanteet vaikuttivat siihen, että tutki-muskysymyksien vastauksiin liittyi edellisen kotimaankin asiat, joihin asioita saatettiin esi-merkiksi joissain asioissa verrata. Oma tausta näkyy siinäkin kuinka opetus käsitetään, miten

67

siihen suhtaudutaan ja minkälaisia asioita siltä toivotaan. Katsomusopetus ei siis ole irralli-nen omista elämänkokemuksista. Vastauksista voikin päätellä, että moni haluaa uskontotie-don tunneilta yhteisöllisyyttä ja tietoa uudesta kotimaasta. Nämä asiat liittyvät myös yhteis-kuntaan integroitumiseen ja kotoutumiseen.

Haastattelut kertoivat maahanmuuttajien ajatuksista syvemmin ja monipuolisemmin kuin tutkimuslomakkeiden tulokset. Tutkimuslomakkeiden vastauksista voidaan tulkita vain ylei-siä linjoja, sillä ne eivät kerro tarkemmin syitä siihen, miksi kyseinen vastaus on valittu.

Samoin tutkimuslomakkeiden täyttämiseen vaikutti kielitaito, eli kaikkia kysymyksiä ei vält-tämättä ilmeisesti ymmärretty, vaikka niitä täyttäessä moni käyttikin esimerkiksi kääntäjiä.

Tämä kävi ilmi joissain haastatteluissa, kun jotkut haastateltavista kertoivat ymmärtäneensä jotkin kysymyksistä väärin. Haastatteluihin osallistui eri ikäisiä opiskelijoita, nuorimman ollessa 18-vuotias ja vanhimman 56-vuotias. Haastattelut mahdollistivatkin syvällisemmän keskustelun yhteisestä katsomusopetuksesta. Haastateltavat kertoivatkin hyvin avoimesti heidän mielipiteistään ja tuntemuksistaan. Kielitaito ei vaikuttanut haastatteluihin, vaan ku-kin haastateltavista puhui ymmärrettävää suomea.

Kansanopistojen opintoihin osallistuminen on vapaaehtoista, eikä sen tarjoama koulutus kuulu oppivelvollisuuden piiriin. Niiden tarjoamalla koulutuksella on tärkeä osa maahan-muuttajien kotoutumisessa, sillä opiskelu mahdollistaa suomalaisen peruskoulun päättöto-distuksen saamisen. Jatko-opintoihin ja työelämään siirtyminen helpottuu, minkä myötä myös integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan vahvistuu. Samoin uskontotiedon merki-tys on monille suuri, sillä opiskelijat saavat uutta tietoa ja ymmärrystä erilaisista katsomuk-sista, mitä heillä ei ole ollut entuudestaan välttämättä lainkaan. Se on tärkeää myös moni-kulttuurisuuden kannalta, sillä uskonnot ovat usein merkittävässä roolissa siinä, kuinka eri-laisista taustoista tulevia ihmisiä ymmärretään. Moni haastateltavista kokikin opittujen asi-oiden lisäksi tärkeäksi sen, että he tulevat oikein ymmärretyksi ja kuulluksi. Jokaisen tulisi-kin voida tulla oppitunneilla mielipiteineen kuulluksi, eikä vain niiden, jotka esittävät kan-tojaan äänekkäämmin kuin jotkut muut.

Tämän tutkielman tuloksia voidaan pitää merkittävänä näkökulmana yhteiseen katso-musopetukseen sen takia, että maahanmuuttajien kasvava määrä näkyy yhteiskunnassa, kou-luissa ja todella merkittävänä kansanopistojen opiskelijamääränä. Kasvanut maahanmuutta-jien määrä muokkaa ja laajentaa koulutustarjontaa koskettamaan kansanopistoja, jotka tar-joavat vahvasti koulutusta aikuisopiskelijoille ja maahanmuuttajille.

68

Samoin katsomusopetuksen järjestämistapoja tarkastellessa on huomattava, että maahan-muuttajille uskonnon merkitys elämässä on usein suuri. Siksi katsomusopetusta on tärkeää kehittää ja tarkastella heidän näkökulmasta, jotta katsomusopetusta voidaan kehittää tarvit-taessa enemmän maahanmuuttajien tarpeita tukevaksi. Lisäksi on tärkeää muistaa se, että katsomusopetusta tarjotaan muuallakin kuin vain peruskoulussa ja lukiossa. Sen takia tämän tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi maahanmuuttajakoulutusta tarkastel-lessa, sekä esimerkiksi opettajakoulutuksessa. Moni tulee tulevaisuudessa työskentelemään yhä enemmän monikulttuurisissa kouluissa ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa. Sen vuoksi monikulttuurisuuteen ja siihen liittyviin asioihin tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota jo opettajakoulutuksessa, jotta maahanmuuttajien tarpeita voidaan tu-kea.