6. TULOSTEN TARKASTELUA JA ARVIOINTI
6.2 Tutkimuksen validiteetti ja jatkotutkimusaiheet
Tutkimuksen validiteettia tarkastellessa on huomioitava teoreettinen tausta, käytetyt tutki-musmenetelmät ja tutkimusjoukko. Nämä seikat täytyy ottaa huomioon, jotta saadaan mah-dollisimman luotettavaa tutkimustietoa. Tässä tutkielmassa on otettu huomioon aiemmin tehty tutkimus. Aiemman tutkimuksen hyödyntäminen tämän tutkielman teossa on kerrottu.
Näin ollen on tutkimuseettisesti osoitettu, etten tutkijana ole anastanut tai esittänyt toisten tutkijoiden tutkimusmateriaalia omanani. Tämä esimerkiksi käytetyn tutkimuslomakkeen osalta, jossa on hyödynnetty Reetta Kosusen pro gradu -tutkielman ja Antti Räsäsen tutki-muksien tutkimuslomakkeita.
Tutkielman teossa on käytetty tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia menetelmiä, jotka tukivat tutkimuskysymyksien tarkastelua. Päämenetelmänä on käytetty aineistolähteistä si-sällönanalyysiä, jota hyödynnettiin teemahaastattelujen läpikäymisessä. Tutkimuslomakkei-den vastauksia tarkasteltiin määrällisillä menetelmillä. Tutkimuslomakkeista saatujen tulos-ten validiteettiin vaikuttaa vastaajien kielitaito. Joissain haastatteluissa ilmeni, että joko jot-kut tutkimuslomakkeen väittämistä tai tutkimuslomakkeen asteikko oli ymmärretty jollain tapaa väärin. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin arvioida, että opiskelijat ovat saaneet kään-nettyä esimerkiksi kääntäjillä lomakkeiden väittämät tarvittaessa omalle kielelleen. Silti on huomioitava, että saadut tulokset voivat jossain määrin olla suuntaa-antavia, etenkin niiden väittämien tuloksissa, joissa neutraali vastaus korostui merkittävästi.
69
Tutkielman tekemisessä on tärkeää valita käytetyt tutkimusmenetelmät niin, että ne ovat so-pivia ja tukevat tutkimuksen tekoa sekä sen tutkimuskysymyksiä. Tutkimuslomakkeiden tar-kastelu kertoi määrällisiä tuloksia. Teemahaastattelut ja niiden tarkasteleminen aineistoläh-töisellä sisällönanalyysillä mahdollistivat syvällisemmän tarkastelun opiskelijoiden käsityk-sistä, kokemuksista ja kehitysideoista. Tässä tutkielmassa aineiston keräämisen ja läpikäy-misen vaiheet sekä tutkimusjoukko on esitelty ja eritelty tarkemmin. Tutkimusjoukossa oli muutamia alaikäisiä opiskelijoita. Heidän edustajiltaan pyydettiin luvat osallistua tutkimus-lomakkeiden täyttämiseen ja halutessaan haastatteluihin osallistumiseen.
Tutkimusjoukko oli yhden pohjoissuomalaisen kansanopiston 33 maahanmuuttajaopiskeli-jaa, joista seitsemän osallistui yksilöinä teemahaastatteluihin. Otos on suhteellisen pieni, jo-ten tulokset eivät ole sen vuoksi yleistettävissä koskemaan isompaa joukkoa. Tulokset kui-tenkin kertovat uutta tietoa vielä vähän tutkitusta näkökulmasta. Validiteettia tarkasteltaessa on huomioitava se, millainen tutkimusjoukko on. Tämän tutkielman haastateltavat olivat po-sitiivisia yhteisen katsomusopetuksen suhteen. Kuitenkin heidän haastatteluistaan kävi ilmi, että ryhmissä on joitain opiskelijoita, jotka eivät aina suhtaudu niin positiivisesti oppituntei-hin. Siksi voi ehkä arvella, että haastatteluun eivät halunneet osallistua sellaiset henkilöt, jotka kokivat opetuksen epäkiinnostavana tai epämiellyttävänä.
Samoin haastatteluihin todennäköisesti osallistuivat ne, joiden suomen kielen tai englannin kielen taito oli tarpeeksi hyvä. Näiden seikkojen myötä yhteisestä katsomusopetuksesta muodostui tämän tutkielman tuloksissa hyvin positiivinen kuva. Jostain syystä naiset eivät olleet halukkaita osallistumaan haastatteluihin, vaan kaikki haastateltavista oli muslimimie-hiä. Tähän on vaikea arvioida syytä, mutta toisaalta naisia oli opiskelijoina muutenkin suh-teessa vähemmän kuin miehiä. Kuitenkin saadut tutkimustulokset antavat uudesta näkökul-masta tietoa vähän tutkitusta aiheesta. Siksi saatuja tuloksia voi pitää tärkeänä osana yhtei-sestä katsomusopetuksesta käytävään keskusteluun ja suhteessa siitä aiemmin tehtyihin tut-kimuksiin.
Jatkotutkimusta voisi tehdä eri uskontoja ja katsomuksia edustavien maahanmuuttajaopis-kelijoiden näkemyksiä vertaillen. Tämän tutkielman yksi suunnitteluvaiheen tarkoituksista oli tutkia asiaa tästä näkökulmasta. Kuitenkaan se ei ollut tämän tutkielman puitteissa mah-dollista, sillä opiskelijat edustivat pääsääntöisesti yhtä opiskelijaa lukuun ottamatta
keske-70
nään samaa uskontoa. Vertailevassa tutkimuksessa voitaisiin tarkastella sitä, onko eri katso-muksien välillä eroavaisuuksia tai yhteneväisyyksiä siinä, kuinka yhteinen katsomusopetus käsitetään ja koetaan.
Koska yhteistä katsomusopetusta on tarkasteltu jo jonkin verran peruskoulussa tai lukiossa opiskelevien näkökulmasta, voisi asiaa tutkia lisäksi kansanopistoissa opiskelevien kymppi-luokkalaisten näkökulmasta. Tämä näkökulma tarkastelun kohteena kertoisi jo peruskoulun käyneiden näkökulman: olisiko ollut hyvä, jos uskonnonopetus olisi järjestetty yhteisenä katsomusopetuksena. Kansanopistojen opettajien näkökulmasta maahanmuuttajien katso-musopetusta voisi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista: mitkä ovat opettajien mielestä opetuksessa oleellisia sisältöjä, haasteita tai huomioitavia seikkoja. Myös opetuk-sessa käytettyjä ja käytettäviä menetelmiä olisi kiinnostavaa tarkastella.
Yksi merkittävä teema yhteisessä katsomusopetuksessa on uskontodialogi. Sen merkitystä eri opiskelijoille voisi olla jatkotutkimuksen kannalta tärkeää tarkastella enemmänkin. Us-kontodialogin merkitystä usein korostetaan, mutta se on asia, jota opetuksessa ei välttämättä huomioida tarpeeksi. Siksi olisi tärkeää tarkastella sitä, mitkä asiat vaikuttavat siihen syn-tyykö uskontodialogia vai ei ja kuinka sitä voitaisiin saada toimivammaksi osaksi yhteistä katsomusopetusta. Yhteisen katsomusopetuksen jatkossakin tutkiminen on tärkeää, sillä kat-somusopetuksesta keskustellaan paljon. Uudet näkökulmat voivat kertoa minkälaisille opis-kelijoille yhteinen katsomusopetus voisi sopia ja kuinka sitä voidaan kehittää toimivam-maksi erilaisille opiskelijoille.
71 7. LÄHTEET
Aamurusko, Tuula. 2005. Kansanopistot sillanrakentajana. Teoksessa Kansanopistokirja.
Virtanen, Sari & Marjomäki, Ville (toim.) Kansanvalistusseura. 51-67.
Ahonen, Kirsi. 2011. Aikuiset opintiellä. Teoksessa Valistus ja koulunpenkki- Kasvatus ja koulutus Suomessa 1890-luvulta 1960-luvulle. Heikkinen, Anja & Leino-Kaukiainen, Pirkko (toim.) Finlit/Suomalaisen kirjallisuuden seura. 440-453.
Granö, Matts. 2005. Den svårfångande indentiteten. Teoksessa Kansanopistokirja. Helsinki:
Virtanen, Sari & Marjomäki, Ville (toim.) Kansanvalistusseura. 167-196.
Helsingin eurooppalainen koulu opetussuunnitelma http://www.finlex.fi/data/nor-mit/33677/oph230112008su.pdf (luettu 14.2.2017)
Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena. 2009. Tutkimushaastattelu- Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Gaudeamus Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus, HYY yhtymä.
Hirsjärvi, Sirkka, Remes, Pirkko & Sajavaara Paula. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki:
Tammi.
Hull, John. 2002. The Contributions from Education and Religious Education. Teoksessa Committed to Europe’s Future: Contributions from Education and Religious Education.
Toim. Schreiner, Peter., Spinder, Hans., Taylor, Jeremy. & Westerman Wim. Comenius – Institut, Protestant Centre for Studies in Education. http://www.cogree.com/conferences/vi-enna/cogree/resources/readerentire.pdf (luettu 1.2.2017)
Iisalo, Taimo. 1988. Kouluopetuksen vaiheita keskiajan katedraalikoulusta nykyisiin kou-luihin. Helsinki: Otava.
Jackson, Robert. 2007. European Institutions and the Contribution of Studies on Religious Diversity to Education for Democratis Citizenship. Teoksessa Religion and Education in Europe: Developments, Contexts and Debates. Jackson, Robert., Miedemia, Siebren., Weisse, Wolfram. & Williaime, Jean-Paul (toim.) Munchen.
Jokinen, Jyrki. 2015. Kansanopistokodin 120 vuotta, Kansanopiston opettajien ja opiskeli-joiden sisäoppilaitoselämää 1800-luvun lopulta 2010-luvulle. Helsinki: Suomen Kansan-opisto ry.
72
Kallioniemi, Arto. 2005. Uskonnonopetus ja uskontokasvatus historiallisyhteiskunnallisessa kontekstissaan. Teoksessa Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Kallioniemi, Arto. &
Luodeslampi, Juha. 2005 (toim.) Helsinki: Kirjapaja Oy. 11-49.
Kallioniemi, Arto. 2008a. Koulun toimintakulttuurin muutos osana yhteiskunnallista kehi-tystä. Teoksessa Moniuskontoinen koulu oppimisympäristönä. Kallioniemi, Arto & Luodes-lampi, Juha (toim.) Helsinki: Lasten Keskus/LK-kirjat. 11-34.
Kallioniemi, Arto. 2008b. Uskonnot koulussa. Teoksessa Moniuskontoinen koulu oppimis-ympäristönä. Kallioniemi, Arto & Luodeslampi, Juha (toim.) Helsinki: Lastenkeskus/LK-kirjat. 97-112.
Kallioniemi, Arto., Kuuristo, Arniika. & Ubani, Martin. 2017. Koulun katsomusaineiden opetus ja didaktiikka. Teoksessa Uudistuva uskonnon opetus. Iivonen, Pekka & Paulanto, Virpi (toim.) Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy. 35-49.
Kansanopisto-opintojen rahoitus https://www.kansanopisto.fi/Kansanopisto_opintojen_ra-hoitus__d7835.html (luettu 11.10.2017)
Kansanopistot. https://www.kansanopistot.fi/?sivu=esittely (luettu 11.10.2017)
Karjalainen, Erkki & Toiviainen, Timo. 1984. Suomen vapaan kansansivistystyön vaiheet.
Espoo: Amer-yhtymä Oy Weilin + Göös.
Kilpi, Elina. 2010. Toinen sukupolvi peruskoulun päättyessä ja toisen asteen koulutuksessa.
Teoksessa Maahanmuutto ja sukupolvet. Martikainen Tuomas & Haikkola, Lotta (toim.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106.
Kinnunen, Kari. 2008. Kansanopistot väylänä korkeakouluun – Tutkimus neljän kansanopis-ton opiskelijoiden odotuksia ja sijoittumisesta jatko-opintoihin. Espoo: Työväen Akatemia.
Kosunen, Reetta. 2015. Pro gradu -tutkielma. Oppilaan autenttisuuden kokemus yhteisessä katsomusaineopetuksessa.
Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2010/20101386 (luettu 18.2.2018)
Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990493 (luettu 18.2.2018)
73
Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1998/19980632 (luettu 27.11.2016)
Lähnemann, Johannes. 2008. Introduction – Interreligious and Values Education: Chal-lenges, Development and Projects in Europe. Teoksessa Interreligious and Values Education in Europe. Lähnemann, Johannes. & Schreiner, Peter (toim.) Comenius-Institut. 5-10 Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Päivitetty:
5.12.2017 https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus/tyokalut/kasit-teet (luettu 23.1.2018)
Maahanmuuttovirasto. Kiintiöpakolaiset. http://migri.fi/kiintiopakolaiset (luettu 6.2.2018) Marjomäki, Ville. 2005. Moniarvoisen yhteiskunnan sivistysliike. Teoksessa Kansanopisto-kirja. Helsinki: Virtanen, Sari & Marjomäki, Ville. (toim.) Kansanvalistusseura.
Martikainen, Tuomas. Maahanmuuttajien uskonnollisen taustan tilastollinen arvioiminen Suomessa. Teoksessa Teologinen aikakausikirja 3/2011. Mäkinen, Virpi (toim.) Teologinen Julkaisuseura r.y.
Mikkola, Kati. 2008. Uskonnollinen muutos Suomessa. Teoksessa Moniuskontoinen koulu oppimisympäristönä. Kallioniemi, Arto & Luodeslampi, Juha (toim.) Helsinki: Lastenkes-kus. 35-65.
Myrskylä, Pekka. 2010. Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluja. Artikkeli on julkaistu Ti-lastokeskuksen Tieto & trendit-lehdessä 4-5/2010. http://www.stat.fi/artikke-lit/2010/art_2010-07-09_001.html (luettu 26.3.2018)
Niemelä, Seppo. 2011. Sivistyminen, Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismai-sessa kansansivistystraditiossa. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti.
Niemi, Hannele. 1991. Uskonnon didaktiikka. Keuruu: Otava
Opetushallitus. 1993. Aikuiset maahanmuuttajat-Suositus aikuisten maahanmuuttajakoulu-tuksen opetussuunnitelman perusteiksi. Opetussuunnitelmasarja 10/1993. Helsinki.
Opetushallitus. 1997. Aikuisten maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteet ja periaatteet. Hel-sinki: Oy Edita Ab
74
Opetushallitus. 2016. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön op-pilaitoksissa. Leena Saloheimo (toim.) http://www.oph.fi/download/175779_maahanmuut-tajat_ja_maahanmuuttajakoulutus_vapaan_sivistystyon_oppilaitoksiss.pdf (luettu 12.2.2018)
Opetushallitus. Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015.
http://www.oph.fi/download/167162_aikuisten_perusopetuksen_opetussuunnitelman_pe-rusteet_2015.pdf (luettu 13.11.2017)
Opetushallitus. Aikuisten perusopetus. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusope-tus/aikuisten_perusopetus (luettu 14.11.2017)
Opetushallitus. Kansanopistot. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/vapaa_sivistys-tyo/kansanopistot (luettu 13.11.2017)
Opetushallitus. Maahanmuuttajien koulutus. http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ope-tussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/maahanmuuttajien_koulutus#perus
Opetushallitus. Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006.
http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/netpkuskontojenopsit06.pdf (luettu 2.4.2018)
Opetushallitus. Vapaa sivistystyö. http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/vapaa_sivistys-tyo (luettu 28.12.2016)
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 http://www.oph.fi/down-load/163777_perusopetukhsen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (luettu 16.11.2017)
Perusopetuslaki 7 § 25 § (21.8.1998/628) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1998/19980628
Perusopetuslaki 13 § (6.6.2003/454) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1998/19980628#L4P13
Pollari, Jorma & Koppinen, Marja-Leena. 2011. Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opetta-minen. Opetus 2000. PS-kustannus.
Pruuki, Lassi. 2009. Opettajan uskonnollisuuden merkitys koulukasvatuksessa ja uskonnon opetuksessa. Teoksessa Teologinen aikakauskirja 5/2009. Nissinen, Martti (toim.) Teologi-nen Julkaisuseura r.y.
75
Puolimatka, Tapio. 2005. Monikulttuurinen kasvatus, arvot ja tiedollinen eksklusivismi. Te-oksessa Uskontokasvatus monikulttuurisessa maailmassa. Hilska, Päivi., Kallioniemi, Arto.
& Luodeslampi, Juha (toim.) Helsinki: Kirjapaja Oy. 79-102
Pölkki Minna. Uskonnon ja ET:n opetus yhdistettiin samalle oppitunnille. Helsingin sano-mat. 21.10.2014. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002770994.html (luettu 14.2.2017) Rajaseudun kansanopistojen maahanmuuttajaraportti. 2004. Jaakinmaan kristillisen opiston kannatusyhdistys.
Rapo, Markus. 2011. Kuka on maahanmuuttaja? Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuk-sen Tieto & trendit-lehdessä 1/2011. http://tilastokeskus.fi/artikkelit/2011/art_2011-02-15_003.html (luettu 3.2.2018)
Ristola, Petra. Yle uutiset 19.3.2015 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhteisopetus li-sääntyy http://yle.fi/uutiset/3-7875739 (luettu 14.2.2017)
Räsänen, Antti. 2006. Koulun uskonnonopetus- Suomalaisten käsitykset uskonnonopetuk-sen luonteesta ja sisällöstä. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura
Räsänen, Arto., Ubani, Martin., Ziebertz, Hans-Georg & Riegel, Ulrich. 2009. Eurooppalai-nen uskonnonopettaja. Teoksessa TeologiEurooppalai-nen aikakauskirja 5/2009. NissiEurooppalai-nen, Martti (toim.) Teologinen Julkaisuseura r.y.
Sakaranaho, Tuula. 2005. Uskontotiede uskonnonopetuksen tietovarastona. Teoksessa Us-konnonopetus uudella vuosituhannella. Kallioniemi, Arto & Luodeslampi, Juha (toim.) Hel-sinki: Kirjapaja Oy. 349-370.
Sakaranaho, Tuula. 2007. Katsomusaineiden opetus monikulttuurisen yhteiskunnan haas-teena. Teoksessa Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Sakaranaho, Tuula & Jamisto, Annukka (toim.) Helsinki: Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos Sakaranaho, Tuula., Salmenkivi, Eero. 2009. Tasavertaisen katsomusopetuksen haasteet- Pienryhmäisten uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetus Suomessa. Teoksessa Teologi-nen aikakauskirja 5/2009. NissiTeologi-nen, Martti (toim.) TeologiTeologi-nen Julkaisuseura r.y.
Salmenkivi, Eero. 2007. Elämänkatsomustieto ja sen opetus. Teoksessa Monikulttuurisuus ja uudistuva katsomusaineiden opetus. Sakaranaho, Tuula & Jamisto, Annukka (toim.) Hel-sinki: Helsingin yliopisto Uskontotieteen laitos. 83-100.
76
Schreiner, Peter. 2007. Religious education in the European context. Teoksessa Kuyk, Elza., Jensen, Roger., Lankshear, David., Löh Manna Elizabeth. & Schreiner Peter (toim.) Reli-gious education in Europe: Situation and current trends in schools. Oslo. 9-16.
Seppo, Juha. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Edita.
Sihvonen, Juha & Tuomisto, Jukka. 2012. Vapaa sivistystyö. Teoksessa Tiedon ja osaamisen Suomi-Kasvatus ja koulutus Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Pauli & Simola, Hannu (toim.) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 272-295.
Sterkens, Carl. 2001. Interreligious learning: the problem on interreligious dialogue in pri-mary education (Vol. 8). Leiden.
Suomen Kansanopistot. http://www.kansanopistot.fi/ (luettu 27.11.2016)
Suomen Kansanopistoyhdistys ry. Suomen kansanopistot 1995. 1995. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Sutela, Hanna 2005. Maahanmuuttajat palkkatyössä. Teoksessa Maahanmuuttajien elämää suomessa. Paananen, Seppo (toim.) Tilastokeskus. 86-111.
Talib, Mirja-Tytti. 2002. Monikulttuurinen koulu-Haaste ja mahdollisuus. Helsinki: Kirja-paja Oy.
Teräs, Marianne., Lasonen, Johanna & Sannio, Annalisa. 2010. Maahanmuuttajien lasten siirtymät koulutukseen ja työelämään. Teoksessa Maahanmuutto ja sukupolvet. (Martikai-nen Tuomas & Haikkola, Lotta (toim.) Nuorisotutkimusseura ry. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106. Helsinki. 85-110.
Toledo guiding principles on teaching about religions and beliefs in public school. Prepared by the ODIHR advisory council of experts on freedom of religion or belief. 2007.
https://www.osce.org/odihr/29154?download=true
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2011. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Ubani, Martin. 2013. Peruskoulun uskonnonopetus. PS-kustannus.
Yrjölä, Pentti. Kansanopistot. 1993. Helsinki: Opetushallitus.
Ziebertz, Hans-Georg. & Riegel, Ulrich. 2009. Teaching religion in a multicultural European society. Teoksessa How teachers in Europe teach religion. 7-13.
77
Åhs, Vesa., Poulter, Saila. & Kallioniemi Arto. 2016. Encountering Worldviews: Pupil Per-spectives on Integrative Worldview Education in a Finnish Secondary School Context. Te-oksessa Religion & Education 2016. VOL. 43, NO. 2. 208–229. https://www.tandfon-line.com/doi/full/10.1080/15507394.2015.1128311 (luettu 10.10.2017)
Liite 1
78 LIITTEET
Taustatiedot
Nimi:____________________________________________
Suostun haastateltavaksi (rastita) ____
Opintolinja_______________________________________
Ikä__________
Katsomus Evankelislu-terilainen
Ortodoksi Islam
Buddhalai-suus
Hindulaisuus Muu
Jos valitsit kohdan muu, kirjoita uskonto/katsomus riville___________________
Kuinka tärkeä uskonto on sinulle elämässäsi? (ympyröi sopivin vaihtoehto)
Ei ollenkaan tärkeä 1 2 3 4 5 Todella tärkeä
Minua kiinnostaa:
Vah-vasti eri mieltä
Vahvasti samaa mieltä
Politiikka 1 2 3 4 5
Uskonnot 1 2 3 4 5
Kulttuurit 1 2 3 4 5
Ihmisoikeudet 1 2 3 4 5
Eläinten oikeudet 1 2 3 4 5
Luonnontieteet 1 2 3 4 5
Liite 1
79
Luonnonsuojelu ja ympäristöasiat 1 2 3 4 5
Missä määrin seuraavat väittämät vastaavat käsitystäsi katsomusopetuksesta. Käytä asteik-koa monipuolisesti niin että eroja syntyy. (Ympyröi sopivin vaihtoehto)
Uskonnon opiskeleminen antaa minulle ymmärrystä elämästä
1 2 3 4 5
Ihminen on uskonnollinen ja tarvitsee sii-hen liittyvää opetusta koulussa
1 2 3 4 5
Uskonnossa käsitellään kiinnostavia asi-oita
1 2 3 4 5
Uskonnonopetuksen tehtävä on tukea
maailmankatsomuksen kehitystä 1 2 3 4 5
Uskontojen käsittelyn sijaan kouluopetuk-sen pitäisi keskittyä tieteellikouluopetuk-sen maailman-kuvan välittämiseen
1 2 3 4 5
Koulussa ei pitäisi olla lainkaan uskon-nonopetusta osallistu-vien tulee saada perustiedot maailmanus-konnoista
1 2 3 4 5
Minua kiinnostaa, mitä muut oppilaat ajattelevat uskonnollisista kysymyksistä
1 2 3 4 5
Haluaisin tietää, mitä opettaja ajattelee us-konnollisista kysymyksistä
1 2 3 4 5
Uskontotunneilla voi keskustella
avoi-mesti elämään liittyvistä kysymyksistä 1 2 3 4 5 Eri uskontojen tunteminen helpottaa
kan-sainvälistä kanssakäymistä
1 2 3 4 5
Liite 1
80 Uskontotunneilla oppii ymmärtämään eri
tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä 1 2 3 4 5 Mielestäni objektiivinen ja tasapuolinen
kaikille yhteinen uskontotieto on hyvä asia
1 2 3 4 5
Eri uskontokuntien opetuksen tulee kes-kittyä vain omien oppien opettamiseen
1 2 3 4 5
Vah-vasti eri mieltä
Vahvasti samaa mieltä Uskontotunneilla saa käsityksen uskonnon
merkityksestä osana kulttuuria
1 2 3 4 5
Yhteinen uskonnonopetus ottaa huomioon tasapuolisesti kaikkien uskontojen näkö-kulmat
1 2 3 4 5
Olen saanut lisätietoa omasta uskonno-stani
1 2 3 4 5
Olen saanut lisätietoa muista uskonnoista 1 2 3 4 5 Olen keskustellut oppitunneilla erilaisista
kysymyksistä muiden opiskelijoiden kanssa
1 2 3 4 5
Liite 2
81 Information
Name:____________________________________________
I volunteer to be interviewed (cross) ____
Your study class_______________________________________
Age__________
Religion/ View Evangelic Lutheran
Orthodox Islam Buddhism Hinduism Other/else
If you chose other/else, please write your answer in the line___________________
How important religion is in your life? (circle your answer)
Not important at all 1 2 3 4 5 Very important
I am interested in:
strongly disagree
strongly agree
Politics 1 2 3 4 5
Religions 1 2 3 4 5
Cultures 1 2 3 4 5
Human rights 1 2 3 4 5
Liite 2
82
Animal rights 1 2 3 4 5
Natural science 1 2 3 4 5
Environmental protection and environ-mental
1 2 3 4 5
How do you feel about next claims? Use the scale variously. (Circle your answer)
strongly disa-gree
strongly agree
I like to study religion 1 2 3 4 5
Studying religion gives me understanding of life
1 2 3 4 5
Human is religious and needs religious teaching
1 2 3 4 5
Religion lessons are talking about interest-ing thinterest-ings
1 2 3 4 5
Religion lessons task is to support devel-opment of worldview
1 2 3 4 5
Instead of religions school should be fo-cusing on talking about scientific world
1 2 3 4 5
Schools shouldn’t have religion lessons at all
1 2 3 4 5
Religion lessons should be voluntary 1 2 3 4 5
Liite 2
83 Everybody should get basic knowledge about world’s religions
1 2 3 4 5
I’m interested in what other students think about religious questions
1 2 3 4 5
I would like to know what teacher thinks about religious questions
1 2 3 4 5
Life questions can be discussed openly in religion lessons
1 2 3 4 5
Knowing different religions helps interna-tional communication and interaction
1 2 3 4 5
Religion lessons teaches how to under-stand people who believes or thinks differ-ently
1 2 3 4 5
In my opinion objective religion lessons with different religions is a good thing
1 2 3 4 5
Different religions should just focus on teaching their own religion
1 2 3 4 5
In religion lessons, you understand reli-gions being part of the culture
1 2 3 4 5
Shared and joint religion classes notices every religion point of view
1 2 3 4 5
I got more information about my own reli-gion
1 2 3 4 5
I got more information about other reli-gions
1 2 3 4 5
I’ve been talking about religious questions with other students
1 2 3 4 5
Liite 3
84 Teemahaastattelun runko
Mitä asioita on käsitelty oppituntien aikana
Mitkä käsitellyistä aiheista on ollut mielenkiintoisia, miksi
Mitkä aiheet olleet vähemmän mielenkiintoisia ja vaikeita, miksi
Lähtömaan uskonnonopetus, miten eroaa nykyisestä
Mitä hyötyä/ haasteita yhteisessä katsomusopetuksessa
Minkälaiset opiskelumenetelmät ovat olleet hyviä/huonoja
Muiden katsomusten ja opiskelijoiden näkökulmat, nousevatko tarpeeksi esille
Suomalainen kulttuuri, enemmän vai vähemmän esille
Pitäisikö järjestää yhteisenä katsomusopetuksena, miksi/miksi ei
Millaisia aiheita pitäisi käsitellä enemmän/vähemmän oppitunneilla
Lomakkeesta nousevat teemat, miksi valittu tietty vastaus tiettyyn kysymykseen
Kaikkien uskonnonopetukseen osallistuvien tulee saada perustiedot maailmanuskon-noista
Mielestäni objektiivinen ja tasapuolinen kaikille yhteinen uskontotieto on hyvä asia
Koulussa ei pitäisi olla lainkaan uskonnonopetusta
Yhteinen uskonnonopetus ottaa huomioon tasapuolisesti kaikkien uskontojen näkö-kulmat
Muut esille nousevat asiat