Kari Kairamo ja Paavo Väyrynen julkisuuden valokiilassa

Julkisuus pelkistää aina yhteiskunnallisessa elämässä toimivia ihmisiä. Niin myös Nokian pää-johtajaa Kari Kairamoa ja moninkertaista ulkoministeriä ja Keskustan puheenpää-johtajaa Paavo Väyrystä. Vaikka tämä kuva ei aina välttämättä vastaa sitä, jonka näitä henkilöitä läheltä seu-raavat tuntevat, on se yhtä kaikki osa sitä todellisuutta, joka vaikuttaa kaikessa toiminnassa – myös suomalaisen talousmallin muutosprosessissa. Näin erityisesti siksi, että nykymaailma haluaa henkilöidä myös kaikki asiat, olivatpa ne pieniä tai isoja.

Suomen Kuvalehden Tasavallan valtiaat -kirjoitussarjassaan julkaiseman, Arja Piispan kirjoittaman jutun (SK 1985) sekä saman lehden Hannu Anttilan ja Jukka Ukkolan (SK 1986) ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Seija Sartin kirjoittamien (HS 1987) juttujen otsikoinnit ja ingressit antavat hyvän pikakuvan julkisuuden Kairamosta ja Väyrysestä:

Kari Kairamo/Suomen Kuvalehti (SK 1985):

Elinkeinoelämän infokraatti

”Jos on 28 000 alaista ja 10 miljardin liikevaihto, totta ihmeessä silloin on valtaa!” sanoo Nokia-konsernin toimitusjohtajan, vuorineuvos Kari Kairamon kollega sekuntiakaan miet-timättä. ”Mutta se ei välttämättä ole miellyttävää. Siihen liittyy hirvittävä vastuu.” Eikä Kai-ramon valta rajoitu vain omaan yhtymään. TKL:n puheenjohtajana hän voi vaikuttaa koko teollisuuden nimissä yhteiskunnan päättäjiin. Tulevaisuutta edustavan tietotekniikan ja vauhdikkaasti kehittyvän viestintäteollisuuden johtajana hän voi vaikuttaa myös siihen, mi-ten ja millä välineillä tieto tässä maassa välittyy.

Väliotsikot:

Oy-laki määrää / ”En tähtää mihinkään. En ole tähänkään mennessä mihinkään tehtävään pyrkinyt. Yleensä on kysytty.” / Avoimet suhteet / Yhteistä etua / Joutuu rooliin / Ministe-riksi? / ”Ei työ ole rasitus” / Muutkin saavat huutaa

Kuvatekstit:

Vuorineuvos Kari Kairamo pelaa tulospeliä minuuttiaikataululla. Ykkösfirman johtajan on helppo hymyillä vaikkapa stadionin valotaulussa. / Kari Kairamon ura Nokia-yhtymässä on noussut komeetan lailla: ensin apulaisjohtajaksi, kaksi vuotta myöhemmin puunjalostus-ryhmästä vastaavaksi varatoimitusjohtajaksi ja viiden vuoden kuluttua jo toimitusjohtajan seuraajaksi. Vuorineuvokseksikin hänet nimitettiin harvinaisen nuorena, vähän ennen 50-vuotissyntymäpäiväänsä. / Vauhdikkaalle valloittajalle ei riitä kotimaa eikä edes idänkaup-pa. Ruotsi on nyt Nokialle tärkeä näkyvyysalue pörssinsä ja siellä olevien tytäryhtiöiden ta-kia. Uusimmassa Affärslivet-lehdessä (pöydällä) Kari Kairamo komeileekin kansikuvapoi-kana. / Mies ja salkku valmiina lähtöön. Mies itse on vielä muissa kiireissä. / ”Tällaisessa yhtiössä organisaatio tulee niin valtavaksi lukemiltaan ja toimintamalliltaan, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin delegoida tehtäviä”, Nokian vuorineuvos sanoo.

”Kainaloiset”:

Turboneuvos vauhdissa 25 tuntia vuorokaudessa.

Pomo kymmenilletuhansille kymmenissä maissa.

183

Paavo Väyrynen/Suomen Kuvalehti (SK 1986):

Vaikeneva pokerinaama

Puheenjohtaja Paavo Väyrynen on keskustapuolueen kenttäväen ehdoton suosikki puolueen presidenttiehdokkaaksi. Paikallisosastoissa Väyrystä kannatetaan yhdeksässä osastossa kymmenestä. Ulkoministeri, puheenjohtaja Väyrynen myöntää tällä hetkellä mielellään haastatteluja, mutta kieltäytyy ottamasta kantaa presidenttikysymykseen. Sen sijaan tarvitta-essa ulkoministeri haukkuu ympäristöministeriön.

Väliotsikot:

Kokoomuksen valttikortti / Skdl ei sovi hallitukseen / Smp aiheuttaa kitkaa / Suurvoimalalla ei ole kiirettä / Ympäristöministeriö pilannut maineensa

”Kainaloinen”: Kepun Kennedy

Väyrysen vaikeat vuodet ovat takanapäin ja hänen tulevaisuuteensa kaavaillaan ensin pää-ministeriyttä ja sitten presidenttiyttä. Puheenjohtajan eduksi lasketaan jo ikävuodetkin, joita on presidentinvaalien aikaan saman verran kuin John F. Kennedyllä tämän astuessa virkaan-sa 1960.

Väliotsikot:

Väyrysen esikisat / Oppivainen nuori mies / Kohonnut profiili / Siivo Napoleon

Paavo Väyrynen/Helsingin Sanomat Kuukausiliite (H-S 1987):

Etusivu: Kohtalona Väyrynen. Mihin valta katosi, kysyy tyrmistynyt ja närkästynyt Keskus-tapuolue.

Puolue jolla on henkilökohtainen ongelma. Paavo Väyrynen teki toiveista totta. Niin moni toivoi niin kauan, että Keskustapuolueelle kävisi huonosti. Ja nyt sille kävi huonommin, kuin moni uskalsi edes toivoa. Poliittisen juonittelun Suomen mestari joutui hallituksen ul-kopuolelle tahtomattaan ja suureksi yllätyksekseen. Eikä vain hallituksen ulul-kopuolelle, vaan vallan ulkopuolelle.

Väliotsikot:

Keskeltä katosi Kepunmentävä reikä / Maailma jatkaa radallaan ilman Kepuakin / Hallitus ei lähde talonpojan tappolinjalle / Stadilainen ei diggaa Maalaisliittoa / Vallan kärkkyjät / Peruskepulainen vierastaa rettelöintiä / Kepu näkee kauhut kaikkialla / Vallan käyttäjät / Kepu on omilleen etujärjestö / Soitetaan tutulle ministerille [--] / Kelju-Kale vainoaa mei-dän Paavoa / Väyryseltä vietiin kadehtijatkin / Vallan menettäjät / ”Minun persoonassani on jotakin [--]” / Kokoomus vaihtoi K-kaupan S-marketiin / Jopa 40 prosenttia valitsi Paavon / Kepu kyllä kestää

VAIKUTTANEET PROSESSIT JA VOIMAT

184

Seuraavassa esitettävä aineisto sisältää muistiinpanoistani poimittuja autenttisia otteita ryhmän keskusteluissa käytetyistä puheenvuoroista:¹⁹⁵

27.6.1979

Väyrynen Huolestuttava ilmapiiri maassa, kulutetaan yli varojen kun resurssit pitäisi ohjata investointeihin

Korhonen Suomen kansantalouden kriisiherkkyys ja kyky kestää kriisejä parantuneet. Ra-hoitus- ja valuuttamarkkinat tarvitsevat toimiakseen (ja pankit saadakseen tuotto-ja) kriisejä.

21.8.1979

Koivikko Valuuttakurssipolitiikkaa joustavoitettava valuuttakurssi-indeksin vaihteluväliä laajentamalla.

Laatunen Teollisuus revalvaatiota vastaan. Ei uskota joustavaan valuuttakurssipolitiikkaan.

Putken laajennus ok.

Kouri Valuuttakurssipolitiikan päävaihtoehdot kiinteäkurssi- ja joustava valuuttakurssi-politiikka. Pyrkiminen kohti joustavaa valuuttakurssipolitiikkaa kannatettavaa, vastaa kansainvälistä kehityssuuntaa: aluksi valuuttakurssi-indeksin vaihteluvälin laajentaminen esim. 8 % ja välittömänä ratkaisuna noin 2 % revalvoitumisen sal-liminen ajankohtaisten inflaatiopaineiden hillitsemiseksi.

Korhonen Jos olisi idealisti, niin uskoisi joustavaan valuuttakurssipolitiikkaan. Pessimistinä ei usko.

Väyrynen Putken laajennusidea fiksu. Lisäisi valuuttakurssipolitiikan joustavuutta.

1.4.1980

Kouri Suomella valittavana valuuttakurssipolitiikassa kaksi toimintalinjaa: devalvaa-tiolinja tai revalvaadevalvaa-tiolinja. Jälkimmäinen nk. ”vahvan markan” (Sveitsin mallin mukainen) valuuttakurssipoliittisen linjan menestyksellinen toteuttaminen pitäisi Suomen inflaation kansainvälistä tasoa hitaampana ja merkitsisi mm. tuot-teidemme kv. hintakilpailukyvyn vahvistumista. Valuuttakurssipolitiikan regii-min muutos on kuitenkin erittäin vaativa operaatio, joka edellyttää onnistuakseen huolella läpi mietittyä kokonaisajatusta ja toimintamallia. Vahvan markan valuut-takurssipolitiikan reunaehtojen läpikäynti osoittaa, että Suomessa ne eivät vielä ole olemassa.

3.6.1980

Ollila Pääomamarkkinoiden vapauttamiseen liittyvät siirtymävaiheen ongelmat. Eikö markkinavoimiin voitaisi luottaa nykyistä enemmän poistamalla esim. ottolai-nauskartelli.

Kouri Rahamarkkinoiden vapauttamisessa siirtymävaihe muodostaa erittäin suuren ongelman. Valitettavaa, ettei Suomen Pankki ilmoita riittävän selkeästi aikomuk-siaan rahapolitiikan suhteen. Tämä on omiaan lisäämään epävarmuutta ja speku-laatioita muutenkin jo epävarmoilla markkinoilla.

195 Tässä esitettävät otteet ovat suoria lainauksia keskusteluryhmän kokouksissa käydyissä ns. järjestäyty-neissä keskusteluissa käytetyistä puheenvuoroista ja reaaliaikaisesti muistikirjaani tekemistä muistiinpa-noista. Muistiinpanot on tehty muistikirjaan, jonka sivut (lehdet) on juoksevasti numeroitu (sivun 1 olen päivännyt 10.7.1979). Muistiinpanot, joita on tähän päivään mennessä kertynyt lähes 10 000 lehteä, ovat kaikki hallussani, arkistoituina noin 200 sivun nippuihin.

185

3.12.1980

Kouri USA omaksui v. 79 loppupuolella täysin uuden, monetaristisen rahapoliittisen strategian, jossa huomiota ryhdyttiin kiinnittämään koron sijasta rahan tarjonnan muutoksiin.

27.1.1981

Perusteellinen keskustelu rahapolitiikan uusista tavoitteista ja keinoista Kourin ja Markku Punti-lan (SP) alustusten pohjalta.

Kouri Talouspolitiikan yleisenä tehtävänä nykyisin pyrkiä estämään ulkoa tulevien häi-riöiden leviäminen kansantalouteen. Rahapolitiikka on tässä suhteessa yksi voi-makas instrumentti, mutta yksin, irrallaan muusta talouspolitiikasta sekään ei voi taata tyydyttävää lopputulosta. Kun Suomi pyrkii rahalain mukaan pitämään markan ulkoisen arvon kiinteänä, tästä seuraa, että avoimen sektorin hintakehitys määräytyy kv. markkinoilla eikä meillä ole suojautumismekanismia ulkomailta tulevia inflaatiosysäyksiä vastaan. Myös muiden maiden valuuttojen keskinäiset muutokset voivat olla Suomen kannalta ongelmallisia. Talouspolitiikan kei-no/tavoite-asetelma voidaan siten nähdä seuraavana: valuuttakurssipolitiikalla hoidetaan inflaatio, rahapolitiikalla vaihtotase sekä finanssi- ja tulopolitiikalla työllisyys. [vrt. pääministeri Ahon reilua vuosikymmentä myöhemmin, vuoden 1992 Pellervon Päivässä (OT 1992: 24–25) lanseeraama kolmijako-oppi, jonka kanssa hän joutui 1990-luvun alussa syvään konfliktiin ay-liikkeen kanssa!]

Puntila Yhtyi pääpiirteissään Kourin analyysiin. Ongelmana kuitenkin kotimaiset meka-nismit, jotka voimistavat kv. markkinoilta tulevia inflaatioimpulsseja. Suomen rahalaki ei estä pehmentämästä kv. inflaatioimpulsseja valuuttakurssipoliittisin keinoin. 70-luvun alussa tähän ei vain oltu vielä kypsiä. Sen sijaan 70-luvun lo-pulla on jo käyty läpi harjoituskierros valuuttapolitiikan aktivoimiseksi. Kun tu-lokset osoittautuneet aika onnistuneiksi, on valuuttakurssipolitiikkaa oltava val-miit käyttämään jatkossa entistä aktiivisemmin. Nykyisen kassavarantotalletus-järjestelmän P. näki pysyvänä ilmiönä.

8.2.1982

Kouri Kv. talousnäkymät pitkällä tähtäyksellä synkät ja rakenteellisen työttömyyden varjostamat. Vaikea nähdä mitään selvää tietä, miten teollisuusmaiden työttö-myys voitaisiin poistaa kun työvoima alkaa olla niin kallis tuotannontekijä. Myös Suomen osalta lähitulevaisuus on vaikea kun poikkeuksellisten kasvutekijöiden, kuten NL:n kaupan ja patoutuneiden investointitarpeiden kasvuvoima ehtynyt.

5.1.1984

Merkittävä jatkokeskustelu rahapolitiikan uusista tuulista KOP:n Tanskarlassa pankinjohtajien Matti Korhosen ja Esko Ollilan alustusten pohjalta (Ohessa erillisenä tietoruutuna 13 kokouk-sessa tekemieni muistiinpanojen pohjalta pian kokouksen jälkeen laadittu kokousmuistio).

VAIKUTTANEET PROSESSIT JA VOIMAT

186

TIETORUUTU 13: Rahapolitiikan uudet tuulet – yhteenveto KOP:n Tanskarlassa