4. Otettujen sukunimien rakennetyypit ja taustat
4.1 Kaksijäseniset nimet
Kaksiosaisen paikannimen malliset sukunimet ovat rakenteeltaan enimmäkseen ongelmaton ryhmä, mutta 1900-luvun alkuvuosista alkaen on otettu nimiä, joita on vaikeampi määritellä.
En käytä aiemmin tutkimuksissa esiintyneitä termejä yhdyssananimet (Närhi 1996, 45, 57)), yhdyssanatyyppiset nimet (Jarmo ja Sirkka Paikkala 2000, 36), leksikaalisesti kaksiosaiset nimet tai talonnimi-sukunimi (Paikkala 2004) enkä kaksiosainen sukunimi (Ainiala & al.
2008, 220). Yritän tulla toimeen yksinkertaisella ilmauksella kaksijäseninen sukunimi, joka kattaa kaikki kaksi sanaelementtiä sisältävät sukunimet. Tällä tavoin määritellen
kaksijäsenisiin sopivat paitsi kaksiosaiseen paikannimeen perustuvat myös
paikannimimalleista poikkeavat uudet nimet kuten Lapinleimu, Pohjankanto, Pohjantuli, Pohjantähti, Tähdenvalo, Mannerheimo, Merenheimo, Nurmenheimo, Tarasheimo, Vallinheimo, Virvatuli sekä todellisen leksikaalistuneen yhdyssanan sisältävät Joensuu, Kotiranta, Suvitie, Tienhaara ja Yrttimaa. Kaksijäsenisiä nimiä ovat myös ruotsinkieliset kahdesta sanasta koostuvat nimet, kuten Holmberg, Lindfors, Åkerlind tai Wirman. Täysin poikkeuksetonta luokkaa on vaikea erottaa näin moninaisesta aineistosta, ettei syntyisi suurta määrää parin kolmen nimen luokkia. Niinpä talonniminä kaksiosaiset Lukumies ja Yli-Paattikoski on sukunimiksi otettuina laskettu kaksijäsenisiin nimiin, vaikka ne sisältävät kolme sanaa. Tutkimuksen tavoite on selvittää otettujen sukunimien nimeämisperusteita, ja nämä nimet liittyvät siltä kannalta juuri kaksijäsenisiin nimiin.
Uusia kaksijäsenisiä suomenkielisiä sukunimiä ovat lisänneet huomattavasti ruotsinkieliset kaksijäseniset nimet, joita kokonaan tai osittain mukailtiin tai käännettiin, ja vaikka niin suoraa yhteyttä ei vanhan ja uuden nimen välillä olisi ollutkaan, tarjosi
ruotsalainen porvarisnimityyppi mallin kahden sanaelementin sisältäville nimille. Niistä saatiin esikuva myös sille nimien piirteelle, ettei sanakomposition tarvinnut muodostaa merkityksellistä kokonaisuutta, esim. Kulovuori, Liinakoski, Pohjankanto tai Saarivuori.
Aineistossa on 489 kaksijäsenistä otettua sukunimeä. Niistä noin puolet (242 nimeä, 49,5 %) perustuu valmiiseen asutus- tai muuhun kulttuurinimeen. Runsas
kymmenesosa (55 nimeä, 11,2 %) sukunimistä perustuu valmiiseen luontonimeen tai on uusi ympäröivän luonnon perusteella luotu nimi. Vieraskielisestä entisestä sukunimestä on kokonaan tai osittain käännetty tai mukailtu 53 uutta nimeä (10,8 %). Erilaisia syitä
nimenottoon on kerrottu 44 nimestä (9,0 %), mutta 95 uudesta nimestä (19,4 %) ei ole osattu kertoa mitään perustetta tai syytä nimenottoon.
Kun on kyse näin suuresta määrästä nimiä, joiden taustana on ollut tilan tai muun asumuksen nimi, on luonnollista, että pappien tai opettajien osuus nimenvalinnassa on melko pieni. Asuinpaikan nimeen perustuvia kaksijäsenisiä nimiä pappi on antanut vain 15,
luontopaikkaan perustuvia nimiä pappi on ehdottanut 2, ja muita syitä papin nimenantoon on kerrottu 4 nimestä. Olihan nimenvalintamalli tilannimestä lisänimeksi ja lisänimestä
sukunimeksi kansanihmisille tuttu. Siihen ei tarvittu papin apua. Opettajan tai jonkin opiston vaikutuksesta on valittu 5 kaksijäsenistä nimeä, 1 tilannimitaustainen, 4 suomalaistamis- innostuksesta. Työnjohto on antanut 2 nimeä, armeija yhden (kotitorpan nimen mukaan).
Ennestään sukunimettömiä nimenottajia oli 91 eli 18,6 % kaikista kaksijäsenisen nimen saajista. Näistä sukunimettömistä 74 on saanut ensimmäisen sukunimensä tilannimestä, yleensä torpannimestä. Se on 15,1 % kaikista kaksijäsenisistä otetuista sukunimistä. Määrä tuntuu pieneltä, mutta selittyy siten, että koska jopa puolet kaksijäsenisistä otetuista sukunimistä on perustunut tilannimeen, ja tavallisesti tilannimeen perustuva uusi sukunimi otettiin tilalta toiselle muuton yhteydessä, nimenottajalla on voinut olla ennestään edellisen tilan nimi sukunimenä käytössä. Sukunimettömät tilannimeen perustuvan sukunimen ottajat ovat monesti itse perustaneet uuden torpan tai saaneet perinnöksi lohkotilan, jonka ovat juuri itse nimenneet. Näitä kertomuksia on 12 nimestä. Asuinpaikan muuton yhteydessä on otettu uuden asumuksen nimi viralliseksi sukunimeksi 6 kertaa. Muita perusteluja asuinpaikan nimen ottoon sukunimeksi on mainittu torpan itsenäistyminen 3 kertaa ja sukunimilain voimaantulo 2 kertaa. Yhden kerran vanhin poika on ottanut perittyään kotitalon sen nimen sukunimekseen, vaikka sitä ei ennen ollut sukunimenä käytetty. Torpannimeä on alkanut käyttää sukunimenään vasta muualle muuton jälkeen 4 torpparia: 1850-luvulla Kurikassa, 1870-luvulla Kiikassa, n. 1900 Hattulasta Urjalaan muuttanut ja 1910 Kiikasta Tyrväälle muuttanut. Kaikkiin nimenottoihin liittyy jonkinlainen muutos.
Torpan- tai talonnimet itsessään ovat voineet olla vanhoja, mutta tässä aineistossa ne ovat ”otettuja nimiä”, koska ne on tietoisesti valittu sukunimiksi. Siitä on varta vasten kerrottu esimerkkejä:
Välimäki: Kiikassa 1800-luvun lopulla ”viimeinen torppari otti torpan nimen viralliseksi sukunimeksi” (642)
Leppäkorpi: Kiikassa sama perustelu 1900-luvun vaihteessa. ”Torpan viimeinen torppari otti sukunimeksi.” (642)
Metsänkylä: Vehmaalla 1880-luvulla ”Tilannimenä vanha. 1880-luvulla tuli uusi isäntä, joka alkoi käyttää sitä virallisena sukunimenä.” (587)
Palolahti: Korpilahdella 1878 ”aviopari osti talon ja otti sukunimen talonnimen mukaan”.
(1834)
Paulaharju: Kurikassa 1850-luvulla ”Jaakko Juhonpoika otti torpan nimen muutettuaan siihen. Torppa ja sen nimi olivat vanhat.” (111)
Pirkkalaniemi: Viljakkalassa 1920–21 oli ”vanha torpannimi, jonka asukkaat ottivat sukunimekseen sukunimilain voimaan tullessa.” (112)
Eniten sukunimettömiä nimenottajia on ollut ymmärrettävästi 1800-luvun puolella:
vastausten ajanmääritysten perusteella 1850–80-luvuilla 29 tapausta, mutta kun niihin lisätään ajanmääritykset ”1890-luku” ja ”1800-luvun loppu”, nousee määrä 48:aan eli yli puoleen kaikista sukunimettömien kaksijäsenisten nimien ottajista. Lisäksi kaksijäsenisen sukunimen on ottanut 27 ennestään sukunimetöntä aikana, joka on vastauksissa ilmaistu sanoin ”1900-luvun taite”, ”1900-”1900-luvun alku” tai vuosiluvuilla 1900–09. Hieman yllättävältä tuntuu, että vielä 1910–21 vastaava luku on 16. Papilta on kaksijäsenisen nimen saanut vain 4 ennestään sukunimetöntä.
4.1.1 Uusi sukunimi perustuu asutusnimeen tai muuhun kulttuurinimeen
Noin puolet (242 nimeä) aineiston kaksijäsenisistä otetuista sukunimistä (yhteensä 489 nimeä) perustuu asutusnimeen. Ne jakautuvat siten, että
– tilannimiä on 130 – torpannimiä on 92 – mökkien nimiä 14
– muita asutuksia (esim. kylä, pitäjä, kaupunginosa) 6.
Kiviniemi on verrannut ”luontonimityyppisiä” yhdyspaikannimiä – jotka ovat yleisiä asutus- ja viljelysniminä – ja samanasuisia sukunimiä ja todennut asutusnimien suuren osuuden sukunimissämme. Yksittäiset yhdyspaikannimet eivät kuitenkaan ole yleistyneet sukuniminä samoin kuin lyhyet yksiosaiset nimet (Harju, Kallio, Niemi, Saari). (Kiviniemi 1990, 219.) Kaksiosaisia asutusnimiä on otettu sukunimen tehtävään runsaasti, mutta kunkin nimen kantajia on pieni määrä verrattuna lyhyiden muotinimien kantajien määriin. Tämä johtuu siitä, että kun sukunimi todella perustuu tietyn tilan nimeen, sitä on voinut käyttää vain tuon tilan omistaja ja hänen jälkeläisensä. Yleisyyteen ei näy kovin paljon vaikuttaneen se, että yleisimmistä tilannimistä on saatu sukuniminä homonyymejä.
Kun sukunimi perustuu tilan-, torpan- tai mökin nimeen, se useimmin sisältää luontonimien sanastoa, koska suurin osa asuinpaikoista on nimetty luontonimen tai ympäristön ominaisuuksien mukaan. Muutamia poimintoja esimerkiksi:
Haapajärvi Virroilla 1870-luvulla Havumäki Uuraisissa 1800-luvun lopulla Karhumäki Multialla 1860
Kortejärvi Kiikassa 1900-luvun taitteessa Marjaniemi Hailuodossa 1800-luvun lopussa Ruokosuo Hausjärvellä 1900-luvun alussa Viitainoja Kuorevedellä 1860-luvulla.
Aineistossa nimeämisperusteiden määrittelyn vaikeus on ollut siinä, että aina ei voi vastauksen sanamuodon perusteella tietää, perustuuko sukunimi valmiiseen asumuksen nimeen vai onko vastauksessa kuvattu paikkaa, jossa asumus oli, ja nimi on luotu suoraan sukunimeksi. Olen ratkaissut asian niin, että jos sukunimen perusteluksi kerrotaan ”talon”,
”torpan” tai ”kodin” sijainnista, olen olettanut nimen kuuluneen ensin asumukselle – tilalle tai mökille – ja siitä siirtyneen myös sukunimeksi. Uudehkot lohkotilojen, torppien ja mökkien nimet ovat monessa tapauksessa olleet sukunimen ottajan antamia: ”antoi torpalle nimeksi”
on tavallinen selitys.
Olen poiminut Nimeämisperuste-sarakkeeseen vastauksista tietoja, jotka valaisevat tilan tai muun asumuksen nimen taustaa, koska ne selittävät välillisesti myös sukunimeä. Torpan tai mökin nimen perustuminen luontonimeen tai ympäristön luontoon on ollut tavallista.
Uusi nimi Ent. nimi Paikka Aika Nimeämisperuste
Aittokoski Saaranen Ol. Pyhäjärvi 1860-luku Isäntä (s. 1843) muutti Saaranen-
nimisestä talosta Aittokoski-nimiseen taloon.
(1674)
Alakruuvi Viitanen Kiikoinen 1909 Viitasen poika meni kotivävyksi Alakruuvin
torppaan. (609)
Alasarkki Jussila Mouhijärvi 1850-luku Muutti Alasarkille ja otti tilan nimen. (1730) Aromäki Malin Pukkila 1890-luku Asumuksen nimi. Mökki Jaakkolan talon
arolla korkeimmalla kohdalla. (890) Elomaa Heikkilä Vähäkyrö 1910-luku Maanmittausinsinööri antanut erotetulle
tilalle nimen isossajaossa. Muut Heikkilän talon osien perijät ottivat nimet Niemi,
Saarela, Onnela ja Lehto. (376)
Haapajärvi Tallila Virrat 1870 Haapajärvi-nimisen torpan mukaan. (1739) Haapakka ei ent. sn:ä Tyrvää 1870-luku Torpan nimi Hagbacka, sanottiin Haapakka.
(1630)
Haapakorpi Vainionpää Isojoki 1869 Torpan nimi oli Haapakorpi. (1306)
Haapalahti Kullberg Kangasala 1800-l. loppu Perustuu talonnimeen. (493) Haapamäki Munter Ruovesi 1887 Ostetun talon nimen mukaan. (934) Haapamäki Norrbacka Merikarvia 1910-luku Isoisoisä osti Haapamäki-nimisen tilan.
(1430)
Haapaniemi ei ent. sn:ä Vesilahti 1870–75 Isoisä rakensi talon niemelle, missä kasvoi
haapoja. (1700)
Haapaniemi Purra Nokia 1800-l. loppu Sai Haapaniemen tilan, joka erotettiin Purran
maista. (1116)
Haaparanta Kuninkainen Lavia 1909 Torpan nimi Haaparanta. Läheisellä rannalla kasvoi haapoja. Isännän mielestä
Kuninkainen oli liian hieno nimi torpparille.
(782)
Haaparanta Lindroos Kuhmalahti 1919 Osti tilan puolikkaan, jolle nimi Haaparanta.
Rannassa kasvoi haapa. Khran ehdotuksesta vanha nimi ”suomennettiin” tilan nimellä.
(1404)
Hangaslahti ei ent. sn:ä Kuhmoinen 1800-l:n puolella Torpan nimestä. (1156) Harjunpää Hautaoja Kauhajoki n. 1890 Tilannimen mukaan. (396)
Havumäki ei ent. sn:ä Uurainen 1800-l. loppu Torpan nimestä. Sai torpan havumetsäiseltä
ylänteeltä. (77)
Herneshuhta Sippola Lapua n. 1870 Talonnimen mukaan. (296) Hietalahti Nummijärvi Kauhajoki 1800-l. loppu Tilannimestä. (1678)
Hietaranta Norrvik Alavus 1910-luku Tilan jaossa yksi osa hiekkaisella
järvenrannalla. (656)
Hirviaho Jussila Virrat 1900-l. taite Torppa rakennettiin Hirviniitynaholle. Siitä torpannimi ja sukunimi. (755)
Hoikanmäki ei ent. sn:ä? Jämsä 1800-l. puoliväli Maatila kapea ja pitkä; talo mäellä. (988) Honkasalo Helenius Muurla 1900-l. taite Karl Helenius asui Tallkulla-nim. torpassa. (976) Honkilahti Hirvi Kauhajoki 1900-l. taite Isoisä osti tilan, jonka nimestä uusi
sukunimi. (578)
Huhdanpää Luhtala Lapua 1880 Torpannimestä. Torpan paikkaa
määrittelevässä paperissa: ”Saapi peltomaata
Huhran päästä.” (1412)
Huhtiniemi ei ent. sn:ä Luumäki 1800-l. loppu Kylännimi Huhtiniemi. (251) Hyväaho ei ent. sn:ä Jämsä 1900-l. taite Torpan nimestä. (889)
Ilomäki Huutonen Jyväskylän mlk. 1909 Osa perheestä otti uuden asuintalonsa nimen.
(1282)
Isojärvi Hillberg Askainen 1900-l. alku Meni kotivävyksi taloon, jonka nimen otti
sukunimeksi. (1675)
Isokallio Kalin Huittinen 1900-l. alku Talonnimestä. Talon vieressä iso kallio. (538) Isokangas Seppälä Alajärvi 1800-l. loppu Isoisänisä muutti Isollekankaalle.
Talonnimestä sukunimi. (848)
Isosuo ei ent. sn:ä Kiikka 1870-luku Käytti torpan nimeä sukunimenään vasta
muutettuaan muualle. (642)
Isotalo ei ent. sn:ä Kalanti 1860-luku Nimi vakiintui sukunimeksi talonnimestä.
(1248)
Joensuu ei ent. sn:ä Kiikka 1900-l. taite Torpan nimestä sukunimi. (642) Jokimaa Wanhatalo Kankaanpää 1914 Maanmittari nimitti maaosuuden, jonka
nimenottaja naimisiin mennessään sai Karvianjoen ja Kyynärjärven välistä. (253) Jokiniemi Mäkelä Hämeenkyrö 1800-l. loppu Uusi tila nimeltään Jokiniemi, sillä joki
virtasi talon lähellä. (867)
Jokiranta Hirvi Kymi 1900–09 Tilan maat ylettyivät Kymijokeen. (1373) Järvenpää ei ent. sn:ä Janakkala 1905–10 Isoisänisä muutti Järvenpään torppaan 1871.
Nimi sukunimenä kirkonkirjassa 1905–10.
(1149)
Järvensivu ei ent. sn:ä Kiikka 1870-luku Torppa perustettu 1873. Siitä sukunimi. (642)
Järventausta Arkkila Mouhijärvi 1860-luku Khra nimitti torpan sijainnin mukaan. Siitä
(tn.) sukunimi. (662)
Kailanpää Holja Luopioinen 1880-luku Meni kotivävyksi Kailanpään taloon. (1151) Kalliolinna ei ent. sn:ä Virrat 1915 Torpan nimen mukaan. Maasto kivistä ja
kallioista. (947)
Kallioniemi Savinainen Korpiselkä 1908 Vain kaksi perheenjäsentä muutti nimensä kotitilan nimen mukaan. (275)
Kaltiokumpu Halvari Sodankylä 1900-l. taite Saatiin valtionmaasta asuinpaikaksi alue, jonka nimi oli Kaltiokumpu. (1718)
Kangasharju Sarviranta Pyhäjärvi Ol. 1857 Perhe muutti Kangasharju-nim. taloon. Osa lapsista käytti ent. kotitalon nimeä
Sarviranta. (1674)
Kangasniemi Keisari (tn.) Harjavalta 1800-l. jälkipuoli Keisari oli liian komea nimi, siksi oli vaihdettava nimeä. (1683) Kantoniemi ei ent. sn:ä Virrat 1889 Uudistila Kantoniemi-nimisellä paikalla. Siitä
talonnimi ja sukunimi. (896) Karhumäki Nisula (tn.) Multia 1860 Talonnimen mukaan. (619)
Karhumäki Tenkku Lapua 1800-l. loppu Muutti ostamaansa Karhumäen taloon. (703) Karhumäki Palmgren Hausjärvi 1901 Torpannimen mukaan. (752)
Karhumäki Untamala Lapua 1919 Khra ohjaili ottamaan talonnimen
sukunimeksi. (973)
Kaukosalo Kaukonen Ylistaro 1905 Tilan nimi Pörkkäsalo, siitä -salo. (721) [Uuden nimen alkuosa saatu entisestä sukunimestä.]
Kellosalmi Paukkala (tn.) Orivesi 1870-l. loppu Avioiduttuaan alkoi viljellä vuokralaisena Kellosalmen taloa. (63)
Keski-Ilkka – Ilmajoki 1857 Muulle paikkakunnalle muutettua käytettiin
usein sukunimenä pelkkää Ilkka-nimeä. (1191)
Keskimäki Heikkilä Nakkila 1888 Papin mielestä Heikkilä-nimisiä oli liikaa.
Hän ehdotti nimen muuttamista. Uuden talon paikka oli kahden mäen välissä. (636) Keskitalo Papula Hollola n. 1870 Papula-nim. kantatila jaettiin: Alitalo, Ylitalo,
(sn:nä ?) Keskitalo. (608)
Keski-Vakkuri Vakkuri Kauhajoki n. 1900 Tilannimen mukaan. (384) Keskumäki Höylänen Tyrvää 1800-l. loppu Uusi torppa suon ympäröimässä
mäkisaarekkeessa. (1007)
Kivijärvi ei ent. sn:ä Kiikka ennen v. 1920 Torpan nimi; ”kirjoissa nimeä ei käytetty”. (642)
Kivikangas Kangas Jurva 1900-l. alku Kangas-nim. talo myytiin veloista; veli jäi asumaan tilalle mutta halusi uuden nimen. (1593)
Kivikari Luidi (tn.) Suoniemi 1911 Tilalla oli Kivikari-niminen vainio, josta nimi
”keksittiin”. (1295)
Kivimaa Kriivari Metsämaa 1906 Talonnimen mukaan; talo kivisellä
kumpareella. (1876)
Kivimäki Korhonen Virrat 1858 Meni vävyksi ja isännäksi Kivimäen taloon.
(1108)
Kiviniemi Hakanpää Alastaro 1916 Ostetun talon nimestä. (77) Kivioja Norrkåår Teisko 1900-l. taite Tilannimen mukaan. (1905)
Koivuniemi Korhonen Virrat 1900-l. taite Torppa rakennettiin Koivuniemen kärkeen;
siitä talonnimi ja sukunimi. (755) Koivusaari Laakso Oripää 1900-l. taite Uusi nimi torpannimen mukaan. (820) Korkiakoski Koski Sievi 1800-l. loppu ”Sukunimi aina talonnimen mukaan.” (1517) Kortejärvi Sulin Kiikka 1900-l. taite Torpannimen mukaan. (642)
Korvenranta Eerola (tn.) Kärkölä 1905–10 Talonnimen mukaan. (1160) Koskipää ei ent. sn:ä Janakkala 1880-luku Koti sijaitsi kosken partaalla. (213) Koskipää Vähätenni Hartola 1904 Kun torppa itsenäistyi, nimi otettiin
sukunimeksi. (475)
Kotiranta Herrala (tn.) Isojoki 1915 Herralan talo jaettiin. Uudelle tilalle uusi nimi, samalla sukunimi. Toinen osa Metsäranta. (1186)
Kotisalmi Karlsson Salo 1912 Kotitorpan mukaan. Torppa sijaitsi Salmi-nimisen joen rannalla. (1170)
Kotoluhta Liinamaa Ylihärmä 1800-l. jälkipuoli Torpannimen mukaan. (591)
Kovaniemi Karsikko Kuusamo 1890-luku Karsikko-niminen veljes muutti Kovaniemen talosta Kestilän taloon ja alkoi sitten käyttää sukunimeä Kovaniemi. (591)
Kumpulampi Lampinen Keuruu 1909 Ympäröivän maaston mukaan torpannimi Kumpulampi. Rovasti ehdotti sukunimen
muutosta, koska Lampisia oli liikaa. (118)
Kurkiniemi ei ent. sn:ä Asikkala 1900 Nimi annettu Vääksyssä kinkereillä uuden asuinpaikan mukaan, johon muutettu 1900.
(1176)
Kylmäkoski Hinttala Nokia 1880-luku Tilannimen mukaan. (1116) Kylänpää Sandström Eurajoki 1900-l. alku Torpannimen mukaan. (215) Kylänpää Joenperä Marttila n. 1900 Isoisänisä osti tilan kylän perältä. Siitä
talonnimi ja sukunimi. (1448) Lahdensivu Forsman Noormarkku 1884 Torpan paikan mukaan. (646) Lahtikallio Sammalmäki Keuruu 1921 Torpannimi. (614)
Laitakari Nybergh Turku 1906 Kemin Laitakarin sahalla oli ”ollut töissä esisä”, jonka muistoa kunnioitettiin. (1284) Lapinleimu Lunden Loppi 1906 Lapin pitäjän mukaan, sillä esi-isä aikoinaan
tullut Ruotsista Rauman seudulle, missä Lappi-niminen pitäjä. (1902)
Latomäki ei ent. sn:ä Heinolan mlk. 1920 Muutti pois Latomäen torpasta; osti torppien itsenäistyessä oman tilan ja antoi sille nimen Latomäki. (153)
Laurinolli Sankala Kemijokivarsi n 1890 Isoisänisä muutti Laurinollin taloon, jonka nimi vakiintui sn:ksi isoisälle. Aluksi hän
kirjoitti nimensä Laurinolli eli Sankala. (1515)
Lautasilta Lauttasilta Urjala 1890-luku Nuorempi veli lähti maailmalle ja muutti torpan nimeä vähän. (1052)
Lauttamäki Mikkonen Saarijärvi 1800-l. loppu Tuli Lauttamäen tilan isännäksi. (1852) Lehtimäki ei ent. sn:ä Hartola 1919 Kun torppa itsenäistyi, otti torpannimen
sukunimeksi. (475)
Lehtisaari Ek Loimaa 1907–17 Khra ehdotti entisen kotitorpan nimeä
sukunimeksi. (220)
Lehtoranta Länsman Kymi 1906 Tilannimi Lehtoniemi. (1353)
Leppimäki Leppänen Karinainen 1860 Pappi muutti nimen uuden, mäellä olevan torpan mukaan. (1042)
Leppäkorpi ei ent. sn:ä Kiikka 1900-l. taite ”Torpan viimeinen torppari otti sukunimeksi.” (642)
Leppälahti Nieminen Padasjoki 1900 Perhe muutti Leppälahden torppaan. Pappi vaati vaihtamaan nimeä. (1679)
Leppämäki ei ent. sn:ä Multia 1850-luku Torpannimen mukaan. (492)
Leppämäki ei ent. sn:ä Virrat 1900-l. taite Torppa tehtiin Leppämäenaholle. Siitä torpannimi ja sukunimi. (755)
Levoniemi Sutti Huittinen 1800-l. loppu Asui torpassa, jonka lähellä entinen lehmien lepopaikka. Nimismies ehdotti uutta nimeä.
(1239)
Linnamaa ei ent. sn:ä Vesilahti 1800-l. loppu Torpannimi Linnamaa. (342) Loukkahuhta ei ent. sn:ä Ikaalinen 1852 Torpannimi. (726)
Lounamaa Lindfors Helsinki 1906 Vaimo kotoisin Lounamäen talosta. Muutti Helsinkiin 1873 ja otti nimen Lindfors, jonka
muutti Lounamaaksi. (280)
Lähdesniemi Uskela (torppa) Kurikka 1865 Torpannimen mukaan. (915) Lähteenkorva Borenius Porvoo 1906 Palautettiin alkuperäinen. talonnimi Lähteenkorva, joka oli1700-luvulla
muukalaistettu. (1527)
Maaranta Mélart Hausjärvi 1906 Vilppulan tilan yhden palstan mukaan, koska ei haluttu kaikille samaa nimeä kantatilan
mukaan. (1634)
Malkamäki ei ent. sn:ä Kiikka 1900-l. taite Torpannimi. (642)
Mansikkamäki Rasi Töysä 1890-luku Naimisiin mentyään rakensi mäkituvan (torppa) mansikoita kasvavalle kalliolle. (1731) Mansikkamäki Rullo Vähäkyrö 1910-luku Osti Rullon tilan. Isossajaossa tila siirtyi
uuteen paikkaan ja sai uuden nimen, josta
uusi sukunimi. (376)
Marjaniemi Brusin Hailuoto 1800-l. loppu Muutti Marjaniemi-nimiseen taloon. (707) Metsänkylä ei ent. sn:ä Vehmaa 1880-luku Tilannimenä vanha. 1880-luv. tuli uusi isäntä,
joka alkoi käyttää sitä virallisena
sukunimenä. (587)
Metsäranta Herrala (tn.) Isojoki 1915 Herrala jaettiin: osat Metsäranta ja Kotiranta, joista sukunimet. (1186)
Metsäraukola Rikman Hämeenkyrö 1891 Ville Tuomaanp. Rikman muutti
Metsäraukolan torppaan 1891. (1557)
Metsävainio Gutzén Pohjois-Suomi 1906 Syntymätalon nimi Ruotsin Pajalasta. (1527) Murtomaa Koivusaari Oripää 1900-l. alku Itsenäistyneen tilan nimi otettiin
sukunimeksi. (820)
Mustanoja ei ent. sn:ä Tyrvää 1850–60-luku Asui Mustanojan torpassa. (634) Mustikkaharju Patana Veteli 1870-luku Uusi nimi aina uuden torpan mukaan. (985) Myllykivi Nieminen Kiikka 1906 Torppa perustettu 1906. (642)
Myllymäki Rantamaa, Karunki 1850-luku Talonnimi siirtyi sukunimeksi. (417) Kitinoja
Myllymäki ei ent. sn:ä Hämeenkyrö 1870-luku Asui myllyn vieressä mäen päällä. Paikkaa
alettiin sanoa Myllymäeksi, siitä vähitellen
sukunimi. (201)
Myllymäki – Kiikka 1910 Tuohisuon torpan poika osti Myllymäen itsenäiseksi tilaksi ja otti sitten talonnimen
sukunimeksi. (642)
Myllyniemi ei ent. sn:ä Orivesi 1800-l. loppu Perusti asumuksen Myllyniemeen ja otti nimen paikan mukaan. (570)
Myllyniemi ei ent. sn:ä Kiikka 1900-l. taite Otti sukunimeksi torpannimen. (642) Myllypelto ei ent. sn:ä Paimio 1892 Helsingin Kaartin pataljoonassa päällikkö
ehdotti kotitorpan nimeä sukunimeksi. (395) Myllyperä Latva Somero 1900-l. alku Sukunimi tuli vaimon kotitilan nimestä. (1632) Mäensuu ei ent. sn:ä Tyrvää 1900-l. taite Oli kotoisin Kiikasta Mäensuun torpasta.
Käytti nimeä vasta muutettuaan pois. (642) Mäki-Luopa Keski-Luopa Kurikka 1900-l. alku Rakensi talon Keski- ja
Luopa-nimisten talojen väliin. Uusi talonnimi ja
sukunimi. (1899)
Mäkirinne Parta Savitaipale 1912 Parran talon pojat ottivat itsenäistyttyään
nimen Mäkirinne, sillä kotitalo
Suomenniemellä sijaitsi Multamäen jyrkässä
rinteessä. (333, 1543, 1671)
Mäkituuri Tuuri Töysä n. 1910 Tila jaettiin. Uudelle osalle uusi talonnimi,
josta sukunimi. (528)
Mäkiviita Mansikkaviita Jalasjärvi 1900-l. alku Asumus mäellä, siitä nimi. (1422) Naaranoja – Pöytyä 1900-l. alku Isovanhemmat muuttivat Naaranojan
taloon. ”Pappi kehotti nimenvaihtoon.” (1704)
Naulamäki ei ent. sn:ä Kiikka 1900-l. alku Alkoi käyttää kotitilan nimeä sukunimenä. (609) Niemenoja Johansson Orimattila 1900–10 Osti torpan, siitä nimi. (483)
Niemimaa Hirvi Kymi 1900–09 Tilanjaossa sai tilan Hirvensaaren niemestä.
(1364)
Niinimäki Suutari Janakkala 1890 Talonnimi sijaintipaikasta, missä kasvoi
paljon niinipuita. (1390)
Niiniskorpi ei ent. sn:ä Kiikka 1900-l. taite Torpannimi sukunimeksi. (642) Niinivaara Immelin Savonlinna 1907 Lapsuuden asuinpaikka Joensuun
esikaupunki Niinivaara. (62)
Niittymäki Rantala Urjala ennen v. 1920 Rantala meni naimisiin Niittymäen tyttären kanssa. (1840) Nousuniemi ei ent. sn:ä Ähtäri 1800-l. loppu Syntymäkoti sijaitsi niemennenässä
rantatörmällä. Rovasti tuli taloon ja antoi sille
nimen Nousuniemi. (1325)
Ojavalli Blomvall Säkylä 1900-l. alku Talon mukaan. (328) Paljaskallio ei ent. sn:ä Luopioinen 1800-l. loppu Kotitorpan nimi. (568)
Palolahti ei ent. sn:ä Korpilahti 1878 Aviopari osti talon ja otti sukunimen talonnimen mukaan. (1834)
Paloniemi ei ent. sn:ä Mäntsälä 1800-l. jälkipuoli Torppa sijaitsi Palosuolla olevalla
niemellä. (1103)
Palva-aho Pahkamäki Keuruu 1800-l. loppu Sai pienen maapalan Palava-aho-nimisen
(tn.) kaskimaan läheltä. (816)
Papinsilta ei ent. sn.ä Lammi 1900-l. taite Nimi talon mukaan. (1685)
Paulaharju ei ent. sn:ä Kurikka 1850-luku Jaakko Juhonp. otti torpan nimen, kun muutti siihen. Torppa ja sen nimi olivat vanhat. (111) Paulaniemi ei ent. sn:ä? Kuru 1870-luku Talonnimen mukaan. (1682)
Peltomäki Hallinen Virrat 1900-l. alku Uuden tilan nimi Peltomäki. (755) Peltomäki Niinimäki Mouhijärvi 1905 Tilannimestä. (617)
Peltoniemi ei ent. sn:ä Hämeenkyrö 1800-l. loppu Torpannimen mukaan. (1288)
Peltoniemi Pajula Mouhijärvi 1900-l. taite Uudelle tilalle muutettaessa otettiin sen nimi sukunimeksi. (1645)
Penkkimäki Lehto Kiikka 1906–10 Torppa perustettu 1906. Myöh. vakiintui
sukunimeksi torpan nimi. (642)
Periviita Rikander Virrat, Hki 1905 Peritalo-nimisestä kantatalosta. (1314)
Permiaho ei ent. sn:ä Korpilahti 1866 Talo Permiaho-nimisellä paikalla. (1686) Peräniitty ei ent. sn:ä Iitti n. 1910 Torpan nimen mukaan. (1005)
Pienimäki Kaskela Alajärvi 1800-l. loppu Tilan nimen mukaan. (1693)
Pienimäki Mäkinen Korpilahti 1900-l. taite Enok Mäkisen poika (s. 1874) otti nimen Pienimäki, kun asettui asumaan ”pienemmän mäen kupeelle” aivan kotitalon lähelle. (1686) Pirkkalaniemi ei ent. sn:ä Viljakkala 1920–21 Vanha torpannimi, jonka asukkaat ottivat
sukunimekseen sukunimilain voimaan
tullessa. (112)
Pitkäaho Hangonmäki Soini 1887 Torpan nimestä. (407)
Pitkäkallio Lindroos Jämsänkoski n. 1920 Kotitilan nimi oli Pitkiskallio. Opettajasta Pitkäkallio oli enemmän kirjakieltä. (122) Pitkämäki Patama Alavus 1868 Muutti Pitkämäki-nimiseen taloon, joka
sijaitsi pitkän mäen päällä. (1510)
Pyhämäki ei ent. sn:ä Korpilahti 1860-luku Pyhämäki-nimisellä mäellä oli samanniminen
torppa, josta sukunimi. (1686)
Pärnäjärvi ei ent. sn.ä Keuruu 1880-luku Torpan nimen mukaan. (195)
Päätalo Kaakinen Kurikka 1849 [Sukunimi] aina talonnimen mukaan. (1774) Päätalo Kurikka Oulunsalo 1860 Khra muutti nimen kirkonkirjoihin
tilannimen mukaan. (1081)
Raithalme Karlsson Tampere 1906 Suvun vanhan torpan nimi. (571) Rajalahti Vuorenmaa Virrat 1900-l. taite Rajalahti-niminen talo oli Virroilla; nimi
pidettiin Alavudelle muuton jälkeenkin. (90) Rajamäki Asell Kankaanpää 1900-l. alku Kotitorpan nimi, joka merkittiin pojalle
rippikoulussa. Perheen muut jäsenet ottivat nimen vasta 1930-luv. (205, 580)
Rannanpää Lehtimäki Vimpeli 1920 Nuoripari rakensi talon järven eteläisimpään
päähän. (1694)
Rantakallio Tuoma Karunki 1870-luku Vaimon kotitalon mukaan. (34)
Rantamäki Ollila Lappajärvi 1900-l. taite Talo järveen laskevan mäen päällä. (974) Rantasalo Rysä Kymi 1919 Sai jaossa Rantasalo-nimisen paikan. (1379) Rantavaara Renberg Ikaalinen 1906 Uusi nimi tilannimen mukaan. (1712)
Rasinkangas ei ent. sn.ä Rantsila 1881–82 Rakennettu uudistila Rasinkankaalle. (738) Raudasoja Seppälä Ylivieska n. 1910 Aina talonnimestä. (1114)
Rauhaniemi Rutanen Korpilahti 1895–1904 Kotivävyksi Rauhaniemen taloon. (1402) Raunioniemi Antila Virrat 1907 Erotettiin torpanpaikka. Asiakirjoissa yksi
rajamerkki Rauniosaari. Pappi sanoi, että
sukunimi tuli ottaa ja keksi torpan
paikan mukaan nimen Raunioniemi. (1065)
paikan mukaan nimen Raunioniemi. (1065)