Käsitteistä metodiksi: punainen lanka metaforisen ajattelun herättäjäksi

Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen pääteesi on, että kirjallisuutta tulisi tulkita sellaisesta lähtökohdasta käsin, että kertomuksen luova mieli on tietoinen mieli. Toisin ilmaisten kirjallisuudentutkimuksen kohteena on näin ollen oikeastaan ihmisen tietoisuus.

Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen tarkoitus on viedä kirjallisuudentutkimusta siihen suuntaan, että tutkimuksessa keskityttäisiin pohtimaan pikemminkin ajattelun prosesseja, jotka kertomusta luovat. Tämä käsitys on itsessään syntynyt historiallisessa ajattelun muutosprosessissa itse kirjallisuudentutkimuksen olemassaolon aikana. Myös luonnollinen narratologia korostaa kirjallisuuden tulkinnassa ajattelun liikettä dynaamisena prosessina, samoin, kuten myös Folwer ajattelee kirjallisuuden kehittymisen monogenesiksenä.

Folwerin tutkimus on myös esimerkki siitä, miten mieli muodostaa luokitteluja esimerkiksi kirjallisuuden alueella. Genrestä voi tulla kirjallisuuden tulkintaa ohjaava skeema, samoin kuin metaforista. Näiden seikkojen lisäksi Lakoff ja Johnson ovat todenneet, että metafora on tunnustettu olevan kytköksissä myös ajattelun prosesseihin sen lisäksi, että metafora on kielellisen ilmaisun väline. Yhteisenä nimittäjänä eri teorioiden välillä on siis ihmisen kokemus ja itse asiassa tietoisuus, jossa tuo kokemus syntyy. Tämä on tutkielmani lähtökohta.

Kun tutkielma oli muotoutunut lopulliseen muotoonsa, huomasin, että olen tutkimustuloksena löytänyt uuden yhteisen nimittäjän eri teorioiden väliltä sen lisäksi, että eri teoriat yhdistyvät myös kokemuksellisuus-käsitteen kautta. Ryhdyin pohtimaan tutkimuksen alkaessa sellaista kysymystä, että millä logiikalla mieli kertomusta tulkittaessa operoi. Pohdintojen tuloksena syntyi vaiheittainen malli, jonka esiasteen esittelen tutkielman lukijalle seuraavaksi metaforisen ajattelun herättäjäksi. Täydennän mallia jokaisen pääluvun lopussa. Mallin mielessä pitäminen auttaa myös ymmärtämään tutkielmaani kokonaisuutena tutkielman abstraktiuden vuoksi. Tutkielmani tulos, mallinnus on käytännössä tapa, jolla ihmisen ajattelu muodostaa havaintoja todellisuudesta. Malli toimii, koska se on sellainen, että se samalla määrittää ja osaltaan myös rajoittaa ihmisen ajattelua. Kuljetan mallin esiastetta jokaisen pääluvun mukana ja muotoilen nyt muutaman esimerkin sitä varten, että lukija ymmärtää soveltaa kuviota myös vastaavalla tavalla tutkielmassa esiintyviin muihin esimerkkeihin nähden. Käytän tästä vaiheittaisen mallin esiasteesta tutkielman aikana

yhtenäisesti nimitystä CONTAINER-metafora²⁶. Tämä metafora on tutkielmani ”punainen lanka”.

Kuvio 2.

Aina, kun ajattelee kuviossa 2 esitettyä mallia, ajattelu kannattaa tehdä niin, että ajattelee aina ensimmäisenä tyhjää astiaa. Tyhjän astian nimitys on container (sisältö). Seuraavaksi voi kuvitella mielessään tilanteen, jossa tuohon tyhjään astiaan asetetaan jotakin. Tuota aktia voi kutsua nimityksellä input (syöte). Kuvio 2 havainnollistaa tätä prosessia. Input siirtyy containerin sisälle. Kun kissa asetetaan häkkiin, kissa on häkissä – kuvitteellisessa mielessä astian (container) sisällä. Kissa on ennen häkkiin asettamista asemassa input, koska kissa on se, mikä häkkiin asetetaan. Kun kissa pääsee ulos häkistä, tulee kissasta käytännössä output.

Huomaa, että käsitteet input, container ja output ovat pikemminkin kuvailevia käsitteitä, jolla kuvataan pysähtynein termein tietoisuuden dynaamista prosessia.²⁷

Otetaan vielä muutama tosielämän esimerkki metaforisen ajattelun herättäjäksi ja asetetaan se samaan CONTAINER-metaforaan. On tilanne, jossa henkilö ajautuu konfliktiin toisen henkilön kanssa. Voi ajatella siis niin, että henkilöt ajautuvat containerin sisälle, riitamuotoiseen keskustelutilanteeseen. Jotta voi ymmärtää, miksi tämänkaltaiseen konfliktitilanteeseen ajaudutaan, täytyy olla jokin käsitys siitä, miksi konflikti alun perin syntyi (ts. mieli etsii syy-seuraussuhdetta). Mikäli konfliktin alkua ei näy eli inputia ei ole, konfliktiin ei olisi ajauduttu alun perinkään eli keskustelun toisesta osapuolesta löytyy syy

26 Huom. Container-metafora on myös nimitys ontologiselle metaforalle (Lakoff & Johnson 1980: 29-30), mutta ei samaistu siihen ja sen merkitys on näin ollen pidettävä tästä käsityksestä erillään. Mallini täydentyy tutkielman aikana varsinaiseen muotoonsa, jolloin tämä ontologinen metafora on mallinnukseen sopiva esiasteen tapainen vertauskuva.

27 Täsmennän havainnollistamisen vuoksi ilmiön prosessiluontoisuutta: ajatellaan esimerkiksi, että meillä ei ole käytössämme vielä container-metafora -kuviota ja jostain ilmestyisi kissa. Kissa ilmestyy jostain = input.

Kissa ja minä kohtaamme samassa tilassa: container. Päätän jostakin syystä luopua kissasta = output. Jotta kissa ilmestyisi nyt tähän viereeni tosielämässä, jonkun olisi kuitenkin tätä ennen tuotava se luokseni (input), sisällytettävä se samaan tilaan (container) kanssani, ennen kuin teen päätöksen, pidänkö kissan vai en (output).

CONTAINER INPUT

OUTPUT

konfliktiin ajautumiselle. On myös mahdollista, että molemmat keskustelun osapuolet ovat syyllisiä konfliktille, mutta keskustelun osapuolet ovat lähtökohtaisesti tällöin myös asemassa input. Kun keskustelu on ohi ja keskustelun osapuolet sopivat, osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen eli lopputulokseen output.

Kun CONTAINER-metaforan keskeinen toimintaperiaate on nyt esitelty, tulee lisätä, että containeriin sisällytettyjen entiteettien varauksella on merkitys lopputulemaan output.

Koska olemme ihmisiä, toimintaamme ohjaavat myös esimerkiksi tunteet ja hormonit.

Tunteet ja hormonit toimivat muuttujina, jotka voivat ohjata osaltaan käytöstämme suuntaan tai toiseen. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa neljän hengen ryhmä opiskelijoita saavat ryhmätehtäväksi laatia yhtenäisen esseen. Mallinnuksen mukaan input on näin ollen tehtävänanto, container on tehtävän ratkaisemistilanne ja output on valmis essee. Jokaisella keskusteluun osallistujalla on oma mielipiteensä ja heidän toimintaansa määrittää sekä järki kuin yhtä lailla myös tunteet. Ihmiset ovat siis lähtökohtaisesti jo itse asemassa container, sillä tiedämme, että heidän käyttäytymistään keskustelutilanteessa määrittää nuo kaksi eri positiota (järki ja tunteet). Keskusteluun osallistuvat henkilöt ovat siis kaikki asemassa container ja niitä on yhteensä neljä. Ryhmätyöhön osallistuvat ihmiset eli container1, container2, container3 sekä container4 ryhtyvät esseen tekoon ja keskustelevat asiasta yhteisessä tilassa, jota voidaan merkitä container5:si. Keskustelun osapuolet vuorovaikuttavat toistensa kanssa container5:ssä, kunnes syntyy yhteisen ymmärryksen lopputulos, output eli essee. Mutta mitä tapahtuu, mikäli keskustelijat riitautuvat ja eivät pääse yhteiselle ymmärryksen alueelle? Ja mistä tuo johtuu? Ilmiö johtuu siitä, että henkilöissä itsessään jo lähtökohtaisesti containerina kaksi eri suuntaan vaikuttavaa energiaa, tässä tapauksessa järki ja tunteet. Ne vaikuttavat olennaisesti päätöksentekoomme.

Toiset eivät ole niin tietoisia tietoisuuden ilmiöstä kuin keskusteluun osallistuvat toiset osapuolet ja siksi osalla keskustelijoista voi olla esimerkiksi ongelmia tunteiden hallitsemisen kanssa, jolloin tunteiden hallitsemattomuutta voidaan merkitä negatiivissävytteisesti (‒). Näin jo itse containereiden lähtökohtaisella positiolla on keskeinen vaikutus ryhmätyön lopputulokseen.

Tutkielman aikana täydentyvää mallin laajennusta voi soveltaa käytännössä ihmisen ymmärtämisen prosessista puhuttaessa. Palaan siis laajentamaan mallia tutkielmani eri vaiheissa sekä pohdin sen merkitystä tarkemmin ihmisen tietoisuudessa luvussa 6. Luvussa kuusi tuon esille mallinnuksen toimintaperiaatteen kokonaisuudessaan.