Jos niin, miksi?
6.3 Johtopäätelmä
Ymmärtääkseni paremmin tiloja sekä niiden merkitystä itselleni, koin suurta tarvetta läh-teä pohtimaan syvempää merkitystä tilako-kemukselle ja sitä mitä siinä konkreettisesti tapahtuu. Koen omassa elämässä ja työssäni panostavan hyvinvointiin ja halusinkin päästä syvemmälle aistien merkitykseen ymmär-tääkseni, pystytäänkö tiloilla sekä niiden ma-teriaali- ja pintavalinnoilla ja muilla tekijöillä vaikuttamaan ihmisen hyvinvointiin, koet-tuun hyvinvointiin. Hyvinvointi on itselleni tärkeä asia. Se luo sisimpään hyvän olon, sen olon, jonka ehkä viimeistään, sillä kuuden-nella aistilla tuntee – tuntee olevansa oikeas-sa paikasoikeas-sa oikeaan aikaan ja tietynlainen selittämätön hyvän olon tunne valtaa koko kehon. Koettu hyvinvointi omalla kohdallani on niin henkistä kuin fyysistäkin ja nämä asiat kulkevat käsi kädessä. Descartes puhui hengen ja ruumiin yhteydestä ja tässä kohtaa juuri niiden yhteistyö on avainasemassa
koe-tun hyvinvoinnin kannalta, ainakin omalla kohdallani. Se mitä näen ja koen ympärilläni, on suora vaikutus sisimpääni. Olen hyvin ais-tiherkkä, tunnen tilat ja tunnelmat vahvasti ympärilläni.
Suunnitteluprosessi on usein pitkälti laskel-mia, budjetointia ja numeroita. Ihmiselämäs-sä hyvin vähän loppupeleisIhmiselämäs-sä on laskettavissa numeroin, ne todelliset tärkeät asiat, kuten tunteet, ihmissuhteet, muistot, vapaus, ilo, suru, elämää eteenpäin kuljettavat asiat ovat selittämättömiä eikä niitä pysty laskemaan.
Emme pysty laittamaan exceliin numeroiksi, kuinka tunnemme tietyssä tilassa, tietys-sä valaistuksessa, väristietys-sä, materiaaleissa ja niin edelleen. Tästä syystä olisi tärkeää, että ihmiset kaikkine tunteineen, aisteineen ja muistoineen olisivat suunnitteluprosesseissa mukana alusta alkaen, jotta se jokin selittä-mätön tunne välittyisi suunnittelun alusta alkaen kantaen loppuun asti. Tilasuunnit-telun tulisi pohjautua ihmisten todellisiin tarpeisiin ja tuntemuksiin, mutta mielestäni suunnittelijan tulisi aina asettaa ihmisten ko-kemukset sekä aistimaailma ensisijalle, jotta ihmislähtöisempi suunnittelu olisi mahdol-lista. Kokemuspohjainen suunnittelu asettaa aina kokijan etusijalle ja tällä tavoin saataisiin myös tilasuunnittelussa tilakokemuksen ja tunnelman sekä aistien huomioiminen kes-kiöön. Aistien ymmärtäminen ja paikkojen tutkiminen fenomenologian kautta voisi luo-da hyvin antoisaa aistipainotteista tilasuun-nittelua, asumisen ilmiöineen ja kaikkineen.
Paikan fenomenologiassa puhutaan, kuinka asutamme paikat siellä olemalla, joten asutta-malla paikat luomme näin paikalle oman tun-nelman. Se taas vaikuttaa ympärillä olevaan ympäristöön ja ihmisiin luoden vuorovaikut-teisen tapahtumakulun. Siksi olisi tärkeää, että ihmiset pyrkisivät olemaan läsnä ja tar-kastelemaan olemistaan ja asuttamistaan, niin muiden kuin itsensäkin kannalta.
Haluan vielä loppuun lainata arkkitehti Coop Himmelblaun sanoja: ”Ei ole niin, että mei-dän pitäisi muuttua, jotta voimme elää arkki-tehtuurissa, mutta arkkitehtien on reagoitava liikkeisiimme, tunteisiimme, tunnelmiin, jot-ta haluamme elää sen sisällä.” Himmelblaun
sanat kiteyttävät sen mihin haluan pyrkiä – luomaan tiloja sekä ihmisille että ihmisen mielelle niin, että niissä koetaan voivan hy-vin. Uskon, että tästä tutkimuspohjaisesta lopputyöstä on apua ja tukea tulevaisuudessa niin ammatissani että arkielämässänikin. Tie-dän nyt tarkemmin, mitä haluan työltäni ja mihin panostan. Haluan voida hyvin tiloissa ja toivon, että myös muut lähelläni pystyisivät voimaan hyvin kotonaan tai missä tahansa paikassa viettävätkin aikaa. Hyvinvointi on elämän kuljettava voima ja niin sen toivoisin myös olevan suunnittelussa.
Kuva 18
LÄHTEET
LÄHTEET
KIRJALLISUUS
Ackerman Diane. (1999). Aistien historia, WSOY:n graafiset laitokset
Allardt Erik. (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia, Werner Söderström Osakeyhtiön Laakapaino Ando Tadao. (2006). The Geometry Of Human Space. TASCHEN GmbH
Ando Tadao. (1984). Buildings Projects Writings. Rizzoli International Publications, INC.
Ando Tadao. (1987). Tadao Ando. A.D.A EDITA Tokyo Co. Ltd
Arnkil Harald. (2007). Värit havaintojen maailmassa, Gummerus Kirjapaino Oy
Aura Seppo, Horelli Liisa, Korpela Kalevi. (1997). Ympäristöpsykologian Perusteet, WSOY Bloomer Kent C. ja Moore Charles W. . (1977). Body, Memory, and Architecture, New Haven and London Yale University Press.
Böhme Gernot. (2013). Atmospheric Architectures, The Aesthetics of Felt Spaces, Bloomsbury Publishing PLC
Cottingham John. (1997). Descartes, Otava, Helsinki
Crawford Ilse. (2014). Frame For Life. Rizzoli International Publications, Inc.
De Botton Alain. (2006). The Architecture of Happiness, Penguin Books Ltd
Desmet Pieter & Fokkinga Steven. (2020). Beyond Maslow’s Pyramid: Introducing a Typology of Thirteen Fundamental Needs for Human-Centered Design. Multimodal Technologies and Interac-tion
Forss Anne-Mari. (2007). Paikan estetiikka, Yliopistopaino Himmelblau Coop. (2007–2008). Beyond the Blue, Prestel
Horelli Liisa. (1981). Ympäristöpsykologia, Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino
Hämäläinen Heikki, Laine Matti, Aaltonen Olli ja Revonsuo Antti. (2006). Mieli ja Aivot, Kognitiivi-sen Neurotieteen Oppikirja, Gummerus Kirjapaino Oy
Knuuti Liisa. (1995) Rakennettu maisema ja mielikuva, Teknillinen korkeakoulu
Lauring Jon O. (2014). An Introduction to Neuroaesthetics: The Neuroscientific Approach to Aes-thetic Experience, Artistic Creativity, And Arts Appreciation, Museum Tusculanum Press
Turkko Antti. (2015). Ajattelua villissä tilassa, Painola Oy
Lefebvre Henri. (1991). The Production of Space, Blackwell Publishing Mustavuori Jaana-Mirjam. (2015). Aistit auki, Basam Books Oy
Pallasmaa Juhani. (2016). Ihon silmät, Ntamo Pallasmaa Juhani. (2017). Ajatteleva käsi, Ntamo
Rihlama Seppo. (1991). Valaistus ja Värit Sisustussuunnittelussa, Rakennustieto.
INTERNETJULKAISUT
www.dfordesign.style, How do interior design, wellbeing and nature relate?
(Luettu 29.1.2020)
https://hist.uu.se/infoglueCalendar/digitalAssets/1836_BifogadFil_howes_david_classen_constan-ce_ways-of-sensing_introduction-s.1-13-181008.pdf
(Luettu 28.1.2020)
https://parametricplaces14.files.wordpress.com/2014/04/geometry-of-feeling1.pdf (Luettu 30.1.2020)
http://www.harrington.edu/student-life/blog/august-2013/interior-design-focusing-on-the-5-senses (Luettu 10.2.2020)
https://medium.com/studiotmd/the-perception-of-color-in-architecture-cf360676776c (Luettu 10.2.2020)
https://citeseerx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.838.4143&rep=rep1&type=pdf (Luettu 17.2.2020)
(Luettu 17.2.2020)http://myweb.fsu.edu/jjm09f/1%20Final%20Project%20Materials/lefebvreintro.
html(Luettu 17.2.2020)
https://www.cooperhewitt.org/2018/04/03/why-sensory-design/
(Luettu 18.4.2020)
https://mbeyazli.wordpress.com/2015/05/29/six-points-for-an-architectural-resistance/
(Luettu 18.4.2020)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7233 (Luettu 9.6.2020)
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi (Luettu 9.6.2020)
https://mielenihmeet.fi/maslown-tarvehierarkia/
(Luettu 9.6.2020)
https://alusta.uta.fi/2018/01/09/miten-koettu-hyvinvointi-on-muuttunut-tampereen-yliopiston-tutki-jat-toistavat-erik-allardtin-klassikkotutkimusta/
(Luettu 9.6.2020)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntoaisti (Luettu 9.6.2020)
http://www.isaet.org/images/extraimages/P1215224.pdf (Luettu 10.8.2020)
https://inspiration.detail.de/discussion-a-second-look---tadao-andos-church-of-light-in-ibara-ki-107219.html
(Luettu 10.8.2020)
https://www.researchgate.net/figure/Hennings-odor-prism-Triangular-prism-proposed-by-Henning-as-an-olfactory-model-The_fig5_286596
(Luettu 10.8.2020)
https://uxdesign.cc/experience-design-a-new-discipline-e62db76d5ed1 (Luettu 10.8.2020)
https://uxdesign.cc/experience-design-a-new-discipline-e62db76d5ed1 (Luettu 12.10.2020)
Desmet Pieter & Fokkinga Steven. (2020). Beyond Maslow’s Pyramid: Introducing a Typology of Thirteen Fundamental Needs for Human-Centered Design. Multimodal Technologies and Interac-tion
(Luettu 13. 10. 2020)