– Juhani Pallasmaa
teistä. Kokemus on toisin sanoen muistin sekä aistien vuoropuhelua, joka määrittää tilassa viihtymisemme ja kokemuksemme.
Muistilla on suuri merkitys ja oma luontai-nen kyky muistaa paikkoja ja kuvitella tiloja.
Pallasmaa kuvailee Ajatteleva Käsi -teokses-saan kuinka esteettiset ja eettiset käsitykset perustuvat vahvasti varhaisiin kokemuksiin.
Arkkitehtuurikokemus ja kauneus ei ole vain irrallinen esteettinen kvaliteetti, nämä koke-mukset kasvavat elämän kyseenalaistamatto-mien syy-yhteyksien ja keskinäisten riippu-vuussuhteiden ymmärtämisestä.
Fenomenologiassa paikan aistein havaittavat ominaisuudet nähdään visuaalisten ominai-suuksien lisäksi myös auditiivisina ja kines-teettisinä. Aistein havaittavia ominaisuuksia ovat kaikki paikan muodostavien olioiden ha-vaittavat materiaaliset muodot, pinnat ja mit-tasuhteet. Pallasmaa kuvailee kirjassaan Ihon Silmät, kuinka arkkitehtuurikokemuksessa on pikemminkin verbi- kuin, substantiivi-muoto. Tilan kokemus nojautuu enemminkin rakennuksen lähestymiseen, sen sisääntulon tapahtumaan kuin julkisivun materiaaliin tai muotoon ja tilan eletty ominaisuus vaikuttaa kokemukseen.
Ihminen viettää suurimman osan elämästään sisätiloissa, niin kotona kuin työpaikallakin.
Näissä vallitsevat olotilat ovat elintärkeitä ihmisen hyvinvoinnille, niin fyysiselle kuin henkiselle. Nämä kaksi tekijää ovat täysin toisistaan riippuvaisia elementtejä, jotka kommunikoivat jatkuvasti keskenään. Ais-tien vaikutuksesta tiedetään paljon. Etenkin sairaalaympäristössä nämä tekijät ovat otet-tu huomioon ja aihetta on otet-tutkitotet-tu paljon.
Sen sijaan tutkimustietoa arkielämästämme aistien kanssa ja aistien vaikutuksista löytyy harmillisen vähän. Arkkitehtuuri voidaan jakaa ja erotella sen perusteella, minkälaisia aistialueita ne korostavat. Pallasmaan mukaan Corbusierin arkkitehtuuri on selvästi näkö-aistia suosivaa, kun taas Erich Mendelsohnin ja Hans Scharounin arkkitehtuuri ilmentää lihaksikasta ja haptista plastisuutta. Alvar Aalto ja Frank Lloyd Wright sen sijaan perus-tivat arkkitehtuurinsa ihmisen kehollisuuteen
26 Pallasmaa Juhani. (2016). Ihon silmät, ntamo, s. 70.
ja alitajunnan toimintoihin.26
” Tilan tuntu syntyy, kun aivomme tulkitsevat kuvan eri osien keskinäisiä suhteita. Osa
tulkinnasta on oppimisen tulosta, mutta hyvin suuri osa on tiedostamatonta ja
täysin automaattista.”
– Harald Arnkil
Amerikkalainen psykologi James J. Gibson, jaotteli aistit visuaaliseen systeemiin: audito-riseen, haju-maku, haptiseen sekä orientaa-tiosysteemiin. Gibson haastaakin ajatuksen, jossa hermosto rakentaa jatkuvasti tietoista visuaalista havaintoa. Hän sen sijaan edisti psykologiaa, jossa mieli havaitsee ympäristön ärsykkeet suoraan, ilman ylimääräistä kogni-tiivista rakentamista. Etenkin Gibsonin orien-taatiosysteemillä sekä haptisella systeemillä näyttäisi olevan vaikutusta kolmiulotteiseen ymmärtämiseemme sekä arkkitehtuurikoke-mukseemme.11 Haptisella systeemillä Gibson tarkoittaa pelkän käsien kosketuksen sijaan koko kehon kokemusta. Hän kuvaileekin, että kokeaksemme ympäristön objektit meidän on esimerkiksi kiivettävä vuoren huipulle pelkän vuoren katsomisen sijaan. Haptinen systeemi sisällyttää kokemukseen tuntemukset kuten paineen, lämmön, kylmän sekä kinestesian.
Tällä maailman kokonaisvaltaisella koke-misella luomme vuoropuhelua maailman ja itsemme välille, ikään kuin luomme tilat sisäisen haptisuuden mukaan, vaikka tila olisi jo olemassa oleva tila, jolloin kehomme sekä liikkeemme ovat jatkuvassa dialogissa ympä-röivän tilan kanssa. Tämän dialogin perusta on juurikin haptiset tuntemukset, pintojen sekä kulmien taktiiliset ominaisuudet. Sileät pinnat kutsuvat läheiseen kontaktiin, kun taas karheat materiaalit, kuten rikottu betoni, aiheuttavat varovaisuutta liikkeessä. Vaihtelut materiaaleissa taas luovat mielikuvia erityis-tilanteista, sekä aiheuttavat usein liikkeiden hidastamista.
3.2 Hajuaisti
Tuoksut ovat vahvasti osa elämäämme ja suuressa roolissa tilakokemuksissa. Aisteista hajuaisti on vahvimmin linkittynyt muis-tiimme. Voimme hyvin unohtaa miltä tietyt paikat ja maisemat näyttivät, mutta tuoksu on usein se, joka jää elämään muistiimme.
Mummolan vanha aitta voi hämärtyä mie-likuvista ulkonäöltään, mutta se tietty aitan tuoksu, joka valtasi sieraimet aitan auttetua, on ikuisesti mielessä. Tuoksuilla on niin positiivisia kuin negatiivisia muistoja lau-kaiseva vaikutus. Hajut ja tuoksut kulkevat aivoissa lyhyttä reittiä ja päätyvät limbiseen järjestelmään, joka käsittelee myös tunteita.
Tuoksujen muistijärjestelmä toimii kahdella tavalla: ensimmäinen on jonkin tuoksun tun-nistaminen, esimerkiksi sitruunan tuoksun yhdistäminen sitruunaan, toinen on tuoksun aiheuttavan muiston syntyminen.27
Jo antiikin maailmassa kuninkaallinen ark-kitehtuuri oli usein aromaattista. Kokonaisia palatseja rakennettiin seetristä, osittain sen makean, pihkaisen tuoksun takia, osittain siksi, että se torjui luonnostaan hyönteisiä.
Myös Kiinassa mantšu-keisarien kesäpalatsin palkit ja paneelit olivat kaikki seetristä, joka oli jätetty tarkoituksellisesti maalamatta ja lakkaamatta niin, että puun tuoksu pääsi le-viämään vapaasti ilmaan. Moskeijoissa raken-tajilla oli taas tapana sekoittaa ruusuvettä ja myskiä huhmarissa: kun keskipäivän aurinko kuumensi veden, tuoksut levisivät ilmassa koko Moskeijaan. Kuten tiloilla on myös kau-pungeilla omat tuoksunsa, jotka tekevät mat-kustamisesta vieläkin kiehtovampaa. Pariisin kaduilla leijaileva vastapaistetun croissantin, Marrakeshin monivivahteisten mausteiden tai Provencen huumaavaan laventelin tuoksut vievät meidät aina takaisin niihin tunnelmiin, mitä koimme matkustaessamme kohteessa.
Palaamme niihin tunteisiin aina
kohdates-27 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5039451/
28 Forss Anne-Mari. (2007). Paikan estetiikka, Yliopistopaino, s. 94.
29 Forss A. (2007). s. 94.
30 Pallasmaa Juhani. (2017). Ajatteleva käsi, ntamo, s. 10.
samme näitä tuoksuja.
Hajuaisti koostuu tuhansista aistinsoluista, jotka kaikki ovat erikoistuneet johonkin tiet-tyyn hajuun ja hajuaisti onkin aisteistamme suoraviivaisin. Hajuaistilla ihminen pystyy erottamaan yli 10 000 erilaista tuoksua tai hajua. Elämme jatkuvassa hajujen tulvassa ja hengittäessämme hajumolekyylit virtaavat kehomme läpi. Nähdäksemme meidän täy-tyy saada riittävästi valoa, maistaaksemme meidän on laitettava suuhun jotain, kosket-taessamme saamme kosketushavainnon, kuulemme vain silloin kun ääni on tarpeeksi voimakas – mutta hajuaistimme toimii aina, joka henkäyksellä.
Maantieteilijä Yi-Fu Tuanin mukaan tuoksut vaikuttavat tunteisiimme paljon syvemmällä tasolla kuin visuaalisesti havaitut ominai-suudet tai äänet.28 Tuan kirjoittaakin tuok-suista: ”Tuoksulla on tämä voima varastoida menneisyyttä, koska toisin kuin visuaalinen mielikuva se on koteloitunut kokemus, joka on suurilta osin jätetty tulkitsemattomaksi ja kehittymättömäksi.”29 Tuoksut assosioivat niin monen asian kanssa, että tilakokemuk-sen tuoksut ovat lähtökohtaisesti monen asian ydin, muutoin hyvinvointia edistävä tila voi saada dramaattisenkin vaikutuksen ihmiseen, joskin tuoksukokemus tilasta jää jokseenkin huonoksi tai tuoksu on asia, joka vaivaa ko-kemuksessa. ”A.S. Parkes ja H.M. Bruce ovat kuitenkin kokeissaan osoittaneet, että kemial-liset säätelijät, kuten tuoksuvat yhdisteet, toi-mivat suoraan muiden organismien ruumiin kemian kanssa ehdollistaen käyttäytymistä.”30 Tuoksuja on monia ja niiden jaotteluun on myös useita eri tulkintoja, joista yksi on sak-salaisen psykologin Hans Henningin jaottelu (Kuva 5). Henning jaotteli tuoksu prisman avulla niin sanottuihin primääri- ja sekun-däärituoksuihin. Prisman kulmiin sijoittuvat primäärituoksut ja näiden väliin sekundää-rituoksut. Tuoksuja voi myös olla
primääri-TUOKSUVA
MAUSTEINEN
AISTIEN TILASSA UMMEHTUNUT
ETEERINEN
PIHKAINEN TUOKSUVA
MAUSTEINEN
ABSINTTI SETRI PIETARYTTI
KAMFERI
ETEERINEN
PIHKAINEN
MAUSTEINEN TUOKSUVA
Sitruunaöljy Ananasöljy Ethyl ether Tärpätti
Kanadan balsami Mastiksipistaasi Vanilja
Laventeli Timjami Laakerinlehti Neilikka Kanelipuu
Kurjenpolvi Jasmiini Ruusuöljy Appelsiini kukka Appelsiinin lehdet
Inkivääri Anis
Meirami Fenkoli Myrtti Eukalyptus
Kuva 5