Ravitsemusohjaus on osa palveluvalikoimaa suurimmassa osassa kuntokeskuksia. Sitä toteuttavilla työnte-kijöillä on laaja ja monipuolinen koulutustausta niin liikunta- ja terveysalalta kuin sen ulkopuoleltakin.
Suurin osa ohjaajista on liikunta-alan ammattilaisia, kuten personal trainereita tai fysioterapeutteja. Lähes kaikki ovat saaneet jonkinlaista ravitsemukseen liittyvää koulutusta, mutta koulutuksen taso vaihtelee yk-sittäisistä kursseista aina ravitsemustieteen yliopisto-opintoihin asti. Yleisin ravitsemuskoulutus on liikun-ta-alan opintoihin liittynyt ravitsemuksen osuus, mikä taas voi olla tasoltaan hyvin vaihtelevaa koulutuk-sen tarjoajasta riippuen.
Ravitsemusohjauksen tarkoituksena kuntokeskuksissa on pääsääntöisesti painonhallinta ja laihdutus, kiin-teytyminen, lihasmassan kasvattaminen tai yleisen hyvinvoinnin lisääminen, mutta kuntokeskuksissa anne-taan myös sairauksiin, allergioihin ja vatsavaivoihin liittyvää ravitsemusohjausta. Asiakkaat ovat pääsään-töisesti tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, mutta toivoisivat kuitenkin kuntokeskuksiin syvällisempää ja henkilökohtaisempaa ravitsemusohjausta sekä eri ohjaajien välisen tasoerojen kaventumista.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan päätellä, että kuntokeskukset voisivat olla potentiaalinen väylä ravitsemusohjauksen antamiselle ja sitä kautta kansanterveyden parantamiselle, mutta ravitsemustiedon taso voisi olla parempaa ja ravitsemusohjauksen turvallisuuteen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota.
Liikunta-alan ammattilaiset tarvitsevat lisää tieteelliseen näyttöön perustuvaa koulutusta ravitsemukseen liittyen. Vaihtoehtoisesti asiakkaita voitaisiin ohjata moniammatillisesti, jolloin liikuntaan liittyvän ohjauk-sen antaisi siihen koulutettu ammattilainen, kun taas ravitsemusohjauksesta vastaisi yliopistokoulutetut ravitsemustieteen ammattilaiset. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan.
51
LÄHTEET
Aalto M. Pääkaupunkiseudun personal trainereiden ravitsemustietämys: kyselytutkimus pääkaupunkiseu-dun personal trainereiden antaman ravitsemusohjauksen tasosta. Pro Gradu -tutkielma. Itä-Suomen ylio-pisto 2010.
Abshire D, Gibbs S, McManus C, Caldwell T, Cox D. Interest, Resources, and Preferences for Weight Loss Programs among Primary Care Patients with Obesity. Patient Educ Couns. 2020;103(9):1846–1849.
Anglé S. Painon puheeksi ottaminen lihavan potilaan hoidossa. Lisätietoa aiheesta Lihavuus (lapset, nuo-ret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. 3.3.2020. Saatavilla Internetissä: https://www.kaypahoito.fi/nix02722 Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. 2014. Helsinki: Duodecim.
Barnes K, Desbrow B, Ball L. Personal Trainers Are Confident in Their Ability to Provide Nutrition Care: A Cross-Sectional Investigation. Public Health 2016;140:39–44.
Barnes K, Beach B, Ball L, Desbrow B. Clients Expect Nutrition Care to Be Provided by Personal Trainers in Australia. Nutr Diet 2019;76(4):421–427.
Bradley D, Murphy G, Snetselaar L, Myers E, Qualls L. The incremental value of medical nutrition therapy in weight management. Manag. Care 2013;22(1):40–5.
Cockburn E, Fortune A, Briggs M, Rumbold P. Nutritional knowledge of UK coaches. Nutrients.
2014;6(4):1442–53.
Couture S, Lamarche B, Morissette E, ym. Evaluation of Sports Nutrition Knowledge and Recommenda-tions Among High School Coaches. Int J Sport Nutr Exerc Metab. 2015;25(4):326–34.
Danaher K, Curley T. Nutrition Knowledge and Practices of Varsity Coaches at a Canadian University. Can J Diet Pract Res. 2014;75(4):210–3.
de Heer H, Kinslow B, Lane T, Tuckman R, Warren M. Only 1 in 10 Patients Told to Lose Weight Seek Help From a Health Professional: A Nationally Representative Sample. Am J Health Promot. 2019;33(7):1049–
1052.
Diabetesliitto. Viisi potilasjärjestöä selvitti: Ravitsemusterapiaa heikosti saatavilla. 20.5.2019. Saatavilla Internetissä:
https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/viisi_potilasjarjestoa_selvitti_ravitsemu sterapiaa_heikosti_saatavilla.21607.news
Huntington J, Dwyer J, Shama S, Brauer P. Registered dietitians’ beliefs and behaviours related to counsel-ling patients on physical activity and sedentary behaviour from a theory of planned behaviour perspec-tive. BMC Nutr. 2020;30;6(1):66.
ICREPs. Global Standards for Exercise Professionals. International Confederation of Registers for Exercise Professionals 2020.
Kirk S, Price S, Penney T, ym. Blame, Shame, and Lack of Support: A Multilevel Study on Obesity Manage-ment. Qual Health Res. 2014;24(6):790–800.
Kiljunen M, Niemistö J. 16.10.2017. Kuntosalibisneksessä vain harva yritys on rautaa. Tilastokeskus 2017.
Saatavilla Internetissä: http://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2017/kuntosalibisneksessa-vain-harva-yritys-on-rautaa/
Kiss A, Pfeiffer L, Popp J, Oláh J, Lakner Z. A Blind Man Leads a Blind Man? Personalised Nutrition-Related Attitudes, Knowledge and Behaviours of Fitness Trainers in Hungary. Nutrients. 2020;29;12(3):663.
Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Kruseman M, Miserez V, Kayser B. Knowledge about nutrition and weight lossamong fitness instructors: a cross-sectionalstudy in Geneva, Switzerland. Schweiz. Z. Fur Sportmed. Und Sporttraumatologie.
2008;56:156.
Ku G, Hsieh C. Can Fitness Education Programs Satisfy Fitness Professionals' Competencies? Integrating Traditional and Revised Importance-Performance Analysis and Three-Factor Theory. Int J Environ Res Pub-lic Health. 2020;4;17(11):4011.
Kuortaneen urheiluopisto. VAT – Valmennuksen osaamisala. Viitattu 6.12.2020. Saatavilla Internetissä:
https://www.kuortane.com/valmentaja.html
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suo-men Lihavuustutkijat ry:n ja SuoSuo-men Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Viitattu 23.3.2020. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
Liikunta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Viitattu 21.9.2020. Saatavilla Internetissä: www.kaypahoito.fi
Luoto R. Kyselytutkimuksen suunnittelu. Duodecim 2009;125(15):1647–53.
Malek M, Nalbone D, Berger D, Coburn J. Importance of health science education for personal fitness trainers. J Strength Cond Res. 2002;16(1):19–24.
McKean M, Slater G, Oprescu F, Burkett B. Do the nutrition qualifications and professional practices of registered exercise professionals align? Int J Sport Nutr Exerc Metab. 2015;25(2):154–62.
McKean M, Mitchell L, O’Connor H, Prvan T, Slater G. Are exercise professionals fit to provide nutrition advice? An evaluation of general nutrition knowledge. J Sci Med Sport 2019;22(3):264-268.
Melton D, Katula J, Mustian K. The Current State of Personal Training: an Industry Perspectiveof Personal Trainers in a Small Southeast Community. J Strength Cond Res. 2008;22(3):883–9.
53 Mitchell L, Ball L, Ross L, Barnes K, Williams L. Effectiveness of Dietetic Consultations inPrimary Health Care: A Systematic Reviewof Randomized Controlled Trials. J Acad Nutr Diet. 2017;117(12):1941–1962.
Nieminen R, Oikari M. Sairaanhoitajien kokemuksia ravitsemusohjauksesta terveyskeskuksen vuodeosas-tolla. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Syksy 2014.
Niinistö M. Painoindeksistä luovutaan Kanadassa, olisiko sama mahdollista Suomessa? Asiantuntijoiden mukaan tärkeää olisi päästä eroon lihavia syyllistävästä puheesta. Yle uutiset 30.9.2020. Saatavilla Interne-tissä: https://yle.fi/uutiset/3-11562566
Opetushallitus. Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnon perusteet. 1.1.2019.
Pem D, Bhagwant S, Jeewon R. A Pre and Post Survey to Determine Effectiveness of a Dietitian-Based Nu-trition Education Strategy on Fruit and Vegetable Intake and Energy Intake among Adults. Nutrients 2016;8(3):127.
Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Parikka S, ym. Kansallinen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSo-ten perustulokset 2017–2018. Viitattu 6.12.2020. Saatavilla Internetissä:
http://www.terveytemme.fi/finsote/2017-2018/index.html
Ross L, Barnes K, Ball L, ym. Effectiveness of dietetic consultation for lowering blood lipid levels in the management of cardiovascular disease risk: A systematic review and meta-analysis of randomised con-trolled trials. Nutr Diet. 2019;76(2):199–210.
RTY. Keitä Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen jäsenet ovat? Helsinki: Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry, 2020. Viitattu 23.3.2020. Saatavilla Internetissä: www.rty.fi
Saarnio J, Mäkitie A. Lääkärin rooli ravitsemushoidossa. Duodecim 2014;130:2228–9.
Skopinceva J. Assessing the nutrition related knowledge, attitudes, and beliefs of fitness professionals.
Adv Obes Weight Manag Control. 2017;6(3):107‒111.
Sky ry. Auktorisoitu personal trainer APT: Todennettua ammattiosaamista. 16.2.2016. Saatavilla Internetis-sä: https://sky-ry.fi/news/auktorisoitu-personal-trainer-apt-todennettua-ammattiosaamista/
Stacey D, Hopkins M, Adamo K, Shorr R, Prud’homme D. Systematic Review Knowledge translation to fitness trainers: A systematic review. Implement Sci 2010;15;5:28.
Sun Y, You W, Almeida F, Estabrooks P, Davy B. The effectiveness and cost of lifestyle intervention includ-ing nutrition education for diabetes prevention: A systematic review and meta-analysis. J Acad Nutr Diet.
2017;117(3):404–421.
Tham M, Young D. The role of the General Practitioner in weight management in primary care – a cross sectional study in General Practice. BMC Fam Pract. 2008;9:66.
THL. Yleistietoa kansantaudeista. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, päivitetty 8.11.2019. Saatavilla Internetissä: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista
Trainer4You. Ammattina personal trainer 2.0. Viitattu 29.6.2020. Saatavilla Internetissä:
https://www.trainer4you.fi/fi/tietopankki/ammattina-personal-trainer-opas/
Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K, toim. Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Raportti 12/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki: Punamusta Oy.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 5., kor-jattu painos (pdf). Helsinki: Punamusta Oy.
Verheijden M, Bakx J, Van Weel C, Van Staveren W. Potentials and pitfalls for nutrition counselling in gen-eral practice. European Journal of Clinical Nutrition 2005;59(1):122–S129.
Vierumäki. Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto – valmennuksen osaamisala. Viitattu 6.12.2020.
Saatavilla Internetissä: https://vierumaki.fi/koulutukset/valmentaja
Waryasz G, Daniels A, Gil J, Suric V, Eberson C. Personal Trainer Demographics, Current Practice Trends and Common Trainee Injuries. Orthop Rev (Pavia). 2016;3;8(3):6600.
Weissman J, Magnus M, Niyonsenga T, Sattlethight A. Sports Nutrition Knowledge and Practices of Per-sonal Trainers J Community Med Health Educ 2013;3:7
Wharton S, Lau D, Vallis M, ym. Obesity in adults: a clinical practice guideline. CMAJ 2020;4;192:E875–91.
Williams L, Barnes K, Ball L, Ross L, Sladdin I, Mitchell L. How Effective Are Dietitians in Weight Manage-ment? A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Healthcare (Basel).
2019;7(1):20.
Yoong S, Carey M, Sanson-Fisher R, D’Este C. A cross-sectional study assessing Australian general practice patients' intention, reasons and preferences for assistance with losing weight. BMC Fam Pract.
2013;14:187.
Zizzi S, Kadushin P, Michel J, Abildso C. Client Experiences With Dietary, Exercise, and Behavioral Services in a Community-Based Weight Management Program. Health Promot Pract. 2016;17(1):98–106.
55