Tämä tutkielma on tuottanut tietoa hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käytöstä integroidun katsauksen avulla. Tutkielmassa on saatu tietoa tutkimusmenetelmällisistä ratkaisuista, joita on aiemmin käytetty aiheen tutkimuksessa. Tutkielman tulosten avulla on mahdollista tunnis-taa hoitotyöntekijän huumausaineiden käyttö paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Lisäksi työyhteisöissä ja organisaatiossa saadaan tärkeää tietoa siitä, mitkä tekijät altistavat hoitotyön-tekijää huumausaineiden käytölle. Tutkielman tulosten perusteella voidaan esittää seuraavat johtopäätökset:
1. Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käytön tutkimiseen liittyy metodologisia rajoi-tuksia. Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käyttöä on aiemmin tutkittu suurimmak-si osaksuurimmak-si määrällisuurimmak-sin menetelmin kyselyitä hyödyntämällä. Aiheesta on saatavilla vä-hän laadullista tutkimustietoa. Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käyttöä on tutkit-tu aiemmin vain poikkileikkaustutkit-tutkimuksen avulla.
2. Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käytön yleisyyteen ja määrään ei ole saatavilla tarkkoja lukuja, tilastoja tai prosenttiosuuksia. Tutkimuksesta riippuen huumausaineita käyttävien hoitotyöntekijöiden määrät ja prosenttiosuudet vaihtelevat melko paljon.
Yleisyyden tarkkaan tutkimiseen vaikuttavat eri tutkimuksissa käytetyt vaihtuvat mit-tarit sekä metodologiset rajoitukset.
45 3. Hoitotyöntekijöiden käyttämät huumausaineet painottuvat huumaaviin lääkeaineisiin, opiaatteihin. Useimmissa tapauksista huumaavat lääkeaineet olivat varastettu työpai-kalta omaan käyttöön. Huumausaineita käyttävistä hoitotyöntekijöistä vain pieni osa käytti huumausaineita suonensisäisesti.
4. Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käyttö tulisi tunnistaa mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Työyhteisöjen ja organisaatioiden tulisi luoda koko organisaation kat-tavat yhteneväiset päihdeohjelmat ja toimintamallit, johon kaikki työyhteisön jäsenet olisivat sitoutuneita. Heikot, epäyhtenäiset ja tehottomat toimintatavat eivät edistä sitä, että hoitotyöntekijät hakisivat apua huumausaineiden käytön ongelmaan. Työpaikoilla huumausaineiden käytöstä tulisi puhua enemmän ja työyhteisöissä tulisi olla yhtenäi-set sekä tehokkaat toimintamallit huumeiden käytön tunnistamiseksi ja hoitoproses-seille.
Kokonaisuudessaan hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käytöstä tarvitaan lisää tutkimustie-toa, joten tämän tutkielman perusteella jatkotutkimuksen aiheiksi voidaan ehdottaa seuraavaa:
1. Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käyttöön liittyvä pitkittäistutkimus, jossa tutki-musta tehtäisiin esimerkiksi 10 vuoden ajanjaksolla.
2. Selvittää laadullisen tutkimuksen avulla, huumausaineita käyttävän hoitotyöntekijän omia kokemuksia ja näkökulmia huumausaineiden käyttöön liittyen.
3. Tutkia esimiehen ja työyhteisön roolia huumausaineiden käytön tunnistamisessa sekä tilanteeseen puuttumisessa.
4. Tutkia, miten yhteneväisesti päihdeohjelmat ja toimintamallit toteutuvat hoitotyön or-ganisaatioissa.
46 LÄHTEET
Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos KiT, KT Kunta-työnantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Valtion työmarkkinalaitos VTML. 2015. Päihdehaitat hallintaan! Suositus päih-deongelmien ennaltaehkäisystä, päihdeasioiden käsittelystä ja hoitoonohjauksesta työ-paikoilla. https://ek.fi/wp-content/uploads/Hoitoonohjaussuositus.pdf. Luettu 3.10.2017.
Baldisseri MR. 2007. Impaired healthcare professional. Critical Care Medicine 35(2), 106-116.
Cares A, Pace E, Denious J & Crane LA. 2015. Substance use and mental illness among nurses: Workplace warning signs and barriers to seeking assistance. Substance Abuse 36, 59–66.
Cooper HM. 1989. Integrating research. A guide for literature reviews. 2nd Edition.
Sage Publications, California.
CRD (Centre for Review and Dissemination). 2009. Systematic reviews. CRD’s guid-ance for undertaking reviews in health care. University of York, York.
Dittman PW. 2008. Male nurses and chemical dependency: masterminding the nursing environment. Nursing Administration Quarterly 32(4), 324–330.
Dittman PW. 2012. Mountains to climb: male nurses and their perspective on profes-sional impairment. International Journal for Human Caring 16(1), 34-41.
Epstein PM, Burns C & Conlon HA. 2010. Substance abuse among registered nurses.
AAOHN Journal 58(12), 513-516.
ETENE. 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet.
ETENE-julkaisuja 1. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta.
STM, Helsinki.
ETENE. 2011. Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. ETENE-julkaisuja 32. Valta-kunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. STM, Helsinki.
ETENE 2012. Etiikan tila sosiaali- ja terveysalalla. ETENE-julkaisuja 35. Valtakunnal-linen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta. STM, Helsinki.
Fogger SA & McGuinness T. 2009. Alabama’s Nurse Monitoring Programs: The Nurse’s Experience of Being Monitored. Journal of Addictions Nursing 20, 142–149.
Graneheim UH & Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research:
concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24(2), 105–112.
Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2004. Tutki ja kirjoita. 10. painos. Kustannusosa-keyhtiö Tammi, Helsinki.
47 Huumausainelaki 373/2008.
ICN (International Council of Nurses). 2012. Code of ethics for nurses.
http://www.icn.ch/images/stories/ documents/about/icncode_english.pdf. Luettu 29.9.2017.
Kaarne T & Seppä K. 2012. Huumeet työelämässä. Teoksessa Seppä K, Aalto M, Alho H & Kiianmaa K. (toim.) Huume- ja lääkeriippuvuudet. 1. painos. Duodecim, Helsinki.
Kangasniemi M, Pakkanen P & Korhonen A. 2015. Professional ethics in nursing: an integrative review. Journal of Advanced Nursing 71(8), 1744– 1757.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kunyk D. 2015. Substance use disorders among registered nurses: prevalence, risks and perceptions in a disciplinary jurisdiction. Journal of Nursing Management 23, 54–64.
Käypä hoito. 2012. Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito –suositus. Duodecim.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041. Luettu 13.9.2017.
Käypä hoito. 2015. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito –suositus. Duodecim.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=kht00031. Luettu 13.9.2017.
Kääriäinen M & Lahtinen M. 2006. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus tutkimustiedon jäsentäjänä. Hoitotiede 17(2), 89–96.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994.
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004.
Leino-Kilpi H. 2008. Eettinen ongelmanratkaisu. Teoksessa Leino-Kilpi H & Välimäki M. Etiikka Hoitotyössä. 2. painos. WSOY Oppimateriaalit Oy, Porvoo.
Lin BYJ, Huang LH, Lin YK, Fuh LJ, Lee SS, Chen E & Lin CC. 2013. Factors related to the chemical substance use of physicians, pharmacists, and nurses in Taiwan. Interna-tional Journal of Public Policy 9(4-6), 416-434.
Matthias-Anderson D & Yurkovich E. 2016. Work reentry for RNs after substance use disorder treatment: implications for the nursing profession. Journal of Nursing Regula-tion 7(3), 26-32.
McNelis AM, Horton-Deutsch S, O’Haver Day P, Gavardinas T, Outlaw C, Palmer R &
Schroeder M. 2012. Indiana State nurses assistance program: Identifying gender differ-ences in substance use disorders. Perspectives in Psychiatric Care 48, 41–46.
Moher D, Liberati A, Tetzlaff J, Altman DG & The PRISMA Group. 2009. Preferred reporting items for systematic reviews and meta-Analyses: The PRISMA Statement.
PLoS Med 6(7).
http://prisma-48 statement.org/documents/PRISMA%202009%20flow%20diagram.pdf. Luettu
20.9.2017.
Monroe T, Pearson F & Kenega H. 2008. Procedures for handling cases of substance abuse among nurses: a comparison of disciplinary and alternative programs. Journal of Addictions Nursing 19, 156-161.
Monroe T & Kenega H. 2010. Don’t ask don’t tell: substance abuse and addiction among nurses. Journal of Clinical Nursing 20, 504–509.
Monroe T, Vandoren M, Smith L, Cole J & Kenaga H. 2011. Nurses recovering from substance use disorders. A review of policies and position statements. The Journal of Nursing Administration 41(10), 415-421.
Monroe TB, Kenaga H, Dietrich MS, Carter MA & Cowan RL. 2013. The prevalence of employed nurses identified or enrolled in substance use monitoring programs. Nursing Research 62(1), 10-15.
Pilgrim JL, Dorward R & Drummer OH. 2016. Drug-caused deaths in Australian medi-cal practitioners and health-care professionals. Addiction 112, 486-493.
Polit DF & Beck CT. 2006. Essentials of nursing research. Methods, appraisal and utili-zation. Sixth edition. Lippincott Williams & Williams, USA.
Polit DF & Beck CT. 2012. Nursing research. Generating and assessing evidence for nursing practice. Ninth edition. Wolters Kluwer Health, Lippincott Williams & Wilkins, China.
Pooler D, Sheheen F & Davidson J. 2009. Professional impairment: A history and one state’s response. Journal of Addictive Diseases 28(2), 113-123.
Raistrick D, Russell D, Tober G & Tindale A. 2008. A survey of substance use by health care professionals and their attitudes to substance misuse patients (NHS Staff Survey). Journal of Substance Use 13(1), 57–69.
Rojas JI, Jeon-Slaughter H, Brand M & Koos E. 2013. Substance abuse patterns and psychiatric symptomatology among three healthcare provider groups evaluated in an out-patient pro-gram for impaired healthcare professionals. Journal of Addictive Di-seases 32, 99–107.
Sairaanhoitajaliitto. 1996.Sairaanhoitajan eettiset ohjeet.
https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-ke-hittyminen/sairaanhoitajan-eettiset-ohjeet/. Luettu 12.9.2017.
Seppä K, Aalto M, Alho H & Kiianmaa K. 2012. Huumeiden ja lääkkeiden ongelma-käyttö. Teoksessa Seppä K, Aalto M, Alho H & Kiianmaa K. (toim.) Huume- ja lääke-riippuvuudet. 1. painos. Duodecim, Helsinki.
49 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. 2015. Lähihoitajan eettiset ohjeet. Helsinki.
https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4599/lahihoitajan_eettiset_ohjeet_148x148_1 2s.pdf. Luettu 12.9.2017.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto (SuPer). 2017. Tärkeä ja arvostettu ammatissaan. Lä-hihoitaja 100-vuotiaassa Suomessa. Helsinki.
https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4691/la_hihoitaja_100_vuotiaassa_suomessa_
super-web.pdf. Luettu 8.12.2017.
STM. 2015. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihait-tojen sekä tupakoinnin vähentäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 19. Hel-sinki.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129494/STM_EPT-kansi_sisus_netti.pdf?sequence=3. Luettu 3.10.2017.
STM. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 9. Helsinki.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80352/09_2017_Potilas-%20ja%20asiakasturvallisuusstrategia%202017-2021_suomi.pdf?sequence=1. Luettu 29.9.2017.
TENK. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suo-messa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukun-ta, Helsinki.
THL. 2011. Potilasturvallisuusopas. Potilasturvallisuuslainsäädännön ja –strategian toimeenpanon tueksi. Juvenes Print, Tampere.
https://www.thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf. Luettu 3.10.2017.
THL 2015. Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129581/Tr26_15.pdf?sequence=4. Luettu 27.9.2017.
Työterveyshuoltolaki 1383/2001.
Työterveyslaitos. 2013. Päihdeohjelmaopas - malli päihdeohjelman tekemiseen työpai-kalla. Newprint Oy, Raisio.
Työterveyslaitos. 2015. Johda tuottavasti – opas työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisää-miseksi esimiestyön keinoin. Helsinki.
Työturvallisuuskeskus. 2011. Työhyvinvointia yhteistyöllä.
https://sykettatyohon.fi/files/tietopankki/tyohyvinvointia-yhteistyolla/Tyohyvinvointia_yhteistyolla.pdf. Luettu 4.10.2017.
Työturvallisuuskeskus. 2017. Päihteiden aiheuttamat haitat työelämässä.
https://ttk.fi/tyohyvinvointi_ja_tyosuojelu/toiminta_tyopaikalla/vastuut_ja_velvoitteet/p aihdetyo_tyopaikalla/paihteiden_aiheuttamat_haitat_tyoelamassa. Luettu 14.11.2017.
Työturvallisuuslaki 738/2002.
50 Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 218/2005.
Valvira. 2013. Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillisen toimintakyvyn ja ter-veydentilan selvittäminen. Ohje tutkimuksen suorittajalle 11/2013.
http://www.valvira.fi/documents/14444/886591/Ammatillisen_toimintakyvyn_selvittam inen.pdf/dbd689ee-2112-43b6-89b8-60c7f19ae569. luettu 4.10.2017.
Valvira. 2014. Aiempaa useamman terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinharjoit-tamis-oikeus poistettiin tai sitä rajoitettiin viime vuonna. Lehdistötiedote 27.1.2014.
http://val-vira1.rssing.com/chan-15373709/all_p7.html#item135. Luettu 20.9.2017.
Valvira. 2015. Valvonnan seuraamukset.
http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/valvonta/ammattihenkiloiden_valvonta/valvonna n_seuraamukset. Luettu 4.10.2017.
Valvira. 2016. Ammattihenkilöiden valvonta.
http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/valvonta/ammattihenkiloiden_valvonta. Luettu 4.10.2017.
Valvira. 2017. Ammattioikeudet.
http://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet. Luettu 9.10.2017.
Välimäki M. 2008. Miksi tarvitaan tietoa hoitotyön etiikasta terveydenhuollossa ja hoi-totyössä? Teoksessa Leino-Kilpi H & Välimäki M. Etiikka Hoitotyössä. 2. painos.
WSOY Oppimateriaalit Oy, Porvoo.
Whittemore R. 2005. Combining Evidence in nursing Research. Methods and Implica-tions. Nursing research 54(1), 56-62.
Whittemore R & Knafl K. 2005. The integrative review: updated methodology. Journal of advanced nursing 52(5), 546-553.
WHO. 2015. Global strategy on human resources for health: workforce 2030. World Health Organization, Sveitsi.
http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/250368/1/9789241511131-eng.pdf?ua=1. Lu-ettu 27.9.2017.
Wright EL, McGuinness T, Moneyham LD, Schumacher JE, Zwerling A & Stullen-barger NE. 2012. Opioid abuse among nurse anesthetists and anesthesiologists. AANA Journal 80(2), 120-128.
Wright EL, McGuinness T, Schumacher JE, Zwerling A & Moneyham LD. 2014. Pro-tective factors against relapse for practicing nurse anesthetists in recovery from anes-thetic opiate dependency. Journal of Addictions Nursing 25(2), 66-73.
Liite 1. Katsaukseen valitut tutkimusartikkelit (1/5).
Liitetaulukko 1. Keskeisimmät tutkimusartikkelit koskien hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käyttöä (n=11).
Tekijä(t), lähde
(tämän tutkimuksen kannalta keskeisimmät tutkimustulokset on alleviivattu).
Laa
Lähes puolet hoitotyöntekijöistä raportoi huumeiden tai alkoholin käyttöä työaikana ja noin 40 %:n mukaan heidän osaamiseensa vaikutti päihteiden käyttö. Kaksi kolmasosaa hoitotyöntekijöistä oli sitä mieltä, että heidän ongelmansa olisi voitu tunnistaa aiemmin.
Suurin syy miksi hoitotyöntekijät eivät hakenee apua ongelmaansa, oli pelko, häpeä ja huoli, että menettää oikeutensa toimia hoitajana. Hoitotyöntekijöiden mielestä tulisi enemmän kiinnittää huomiota ongelman varhaiseen tunnistamiseen. Noin 23%:n vastan-neista hoitotyöntekijöistä oli mielenterveyden ongelmia. Lähes joka kolmannella (33%) oli yhden huumeen kanssa ongelma ja yli neljäsosalla (27%) ongelma useamman huu-mausaineen kanssa.
Vastanneista hoitotyöntekijöistä puolella oli ongelmia opiaattien käytön kanssa. Muita vähemmän käytettyjä huumeita olivat bentsodiatsepiinit, amfetamiini, kokaiini, marihu-ana ja tramadoli. Työpaikalla huumeiden käyttö näkyi niin, että huumaavia lääkkeitä oli otettu omaan käyttöön. Helpottamaan huumeiden käytön tunnistamista työpaikalla voi-daan arvioida tekijöitä, kuten muutoksia fyysisessä tai henkisessä voinnissa, toistuvat poissaolot tai lisääntynyt kipulääkkeiden dokumentointi.
***
Mieshoitajien huumausaineriippuvuus alkaa yleensä jo lapsuudessa ja jatkuu koko kou-lutuksen ajan työympäristöön asti. Perheessä olleet aiemmat riippuvuussairaudet olivat yksi riskeistä, että hoitaja aloitti huumeiden käytön. Lääkkeisiin käsiksi pääsy oli useille hoitajille työpäivän tärkein asia. Mieshoitajat olivat halukkaita ottamaan enemmän riske-jä työpaikalla, mutta kiinniriske-jääminen oli toisaalta yksi heidän suurimmista peloistaan. Oli yleistä, että huumeita käyttävät miespuoliset hoitajat jäivät vapaaehtoisesti ylitöihin.
Tutkimustulosten mukaan hoitotyössä ei olla tarpeeksi tietoisia oireista ja merkeistä, jotka viittaavat huumeiden käyttöön. Myös ammattilaisten huumeiden käyttöä valvotaan heikosti.
***
Liite 1. Katsaukseen valitut tutkimusartikkelit (2/5).
Huumeita käyttäneet mieshoitajat raportoivat kokeneensa henkistä ja/tai fyysistä hyväksikäyttöä heidän perheympäristössään alkaen heidän lapsuudestaan. Henki-lökohtaiset toimet, jotka vaikuttivat ammattiin alentavasti tai vaikuttivat huumei-den käytöstä kiinni jäämiseen, olivat stressi, käyttäytyminen sekä riskienotto liit-tyen lääkkeisiin. Mieshoitajat ilmoittivat myös, että huumeiden käyttöä helpotti pääsy käsiksi lääkkeisiin.
Hoitotyöntekijöiden huumausaineiden käyttö ei ollut sen yleisempää, jos verrattiin muuhun väestöön. Suurin osa sairaanhoitajista oli sitä mieltä, että ammattitaito heikentyi, kun he työskentelivät päihtyneenä työnantajan tietämättä.
Tulosten mukaan melkein yksi neljäsosa huumeriippuvuudesta kärsivistä sairaan-hoitajista tunnusti tarvitsevansa apua ongelmaansa, mutta ei ollut uskaltanut pyy-tää sitä. Suuri syy tähän oli pelko.
Vastaajista lähes 2 % ilmoitti huumeiden käytöstään.
***
Vastanneista hoitajista lähes 6 % esiintyi huumausaineiden käyttöä. Lähes kaikki huumeita käyttävistä hoitajista oli naisia. Huumeiden käyttöä esiintyi enemmän, jos hoitaja koki terveydentilansa huonoksi. Hoitotyön johtajilla on merkittävä rooli päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien käsittelemisessä.
Noin 3% sairaanhoitajista tunnisti olevansa päihderiippuvainen viimeisen 12 kuu-kauden sisään.
***
Liite 1. Katsaukseen valitut tutkimusartikkelit (3/5).
Onnistunutta työhön paluuta edistivät saatu tuki, vahva tunne ammattiin kuulu-misesta, rehellisyys liittyen päihteiden käyttöön sekä omaan toipumiseen. Työ-hön paluuta hankaloitti stigma, haluttomuus muuttaa omaa käytöstä tai näkemys-tä itsesnäkemys-tään, taloudelliset tekijät sekä pitkät odotusajat liittyen työlisenssin takai-sinsaantiin.
Keskushermostoon vaikuttavat huumausaineet olivat suosituimpia käytettyjä aineita: useimmat hoitajista käytti opiaatteja (41%), metamfetamiinia (9%) tai kokaiinia (4,5%). Noin 86 % sairaanhoitajista raportoi samanaikaisesti tai toistu-vasti ilmeneviä sairauksia tai traumoja ennen päihteiden väärinkäytön aloitusta.
** hoitajien aineistosta yli 5 vuoden ajalta.
Valmis aineisto hoito-ohjelmaan osallistuneista hoitajista vuosilta 2003–
2008 (n=1338).
Mieshoitajien osuus ISNAP –ohjelmassa oli suurempi verrattuna naishoitajiin.
Mieshoitajat käyttivät alkoholia kaksi kertaa useammin kuin opiaatteja, jotka olivat mieshoitajien toiseksi suosituin päihde. Naishoitajat ilmoittivat päinvas-toin, he käyttivät eniten opiaatteja ja sitten vasta alkoholia. Naishoitajiin verrat-tuna mieshoitajilla oli useammin pääsy käsiksi lääkkeisiin. Naishoitajien mukana huumaavat lääkkeet kulkeutuivat useammin muualle kuin oli tarkoitus.
***
Liite 1. Katsaukseen valitut tutkimusartikkelit (4/5).
Yhden vuoden esiintyvyys päihteitä käyttävillä hoitajilla oli Yhdysvalloissa ja sen alueilla 0,51 % hoitotyöntekijöistä. Hoitajia, jotka aloittivat seurantaohjel-man uutena, alusta alkaen oli yhden vuoden aikana 0,36 %. Hoitajat, joiden päih-teiden käyttö on tunnistettu vaativat vähemmän interventioita kuin normaali väestö.
Tutkimukseen osallistuneista kaksi kolmasosaa oli naisia. Kuolematapauksista suurin osa oli hoitotyöntekijöitä (62.9%). Suurin osa kaikista kuolemantapauk-sista oli tahallisia kuolemia (50,2%) ja toiseksi eniten oli tahattomia kuolemia (37,6%). Useimmissa tapauksista mielenterveysongelmat olivat yleisiä, mutta raportoitiin myös muita lisävaikeuksia, kuten ihmissuhteet, taloudelliset sekä työpaikkaongelmat. Huumausaineita otettiin työpaikalta lähes viidennessä ta-pauksista.
Hoitajien kategoriaa hallitsivat naispuoliset hoitajat (79%). Hoitajien kuolemissa yleisin huumausaine oli opioidit (60,3%) sekä bentsodiatsepiinit (60,3%). Näi-den jälkeen eniten kuolemia oli syntynyt masennus-/psykoosilääkkeillä (58,3%).
***
*
Liite 1. Katsaukseen valitut tutkimusartikkelit (5/5). prosentteja, χ²- ja t-testiä sekä varianssianalyysiä.
Hoitotyöntekijöiden päihteiden käyttö oli samanlaista verrattuna normaaliin vä-estöön. Muihin terveydenhuollon ammattilaisiin verrattuna hoitajat käyttivät eniten huumeita. Huumausaineista hoitotyöntekijät käyttivät kannabista (9,1%), opiaatteja (0,9 %), kokaiinia (1,8 %), ekstaasia tai amfetamiinia (2,3%), rauhoit-tavia (2,2 %) tai mitä tahansa laitonta huumetta (11,6%).
Päihteitä käyttäjillä hoitotyöntekijöiööä ilmeni päihteidenkäytön seurauksena ongelmia työssä. Ongelmia, jotka heijastuivat työhön: menetetty kiinnostus työ-hön, heikentynyt työkyky, enemmän poissaolopäiviä sekä töistä myöhästymisiä.
***
Vastanneista hoitotyöntekijöistä oli eniten riippuvuussairauksia perheen histori-assa, eniten bentsodiatsepiinien käyttöä sekä mielenterveyden ongelmia. Tervey-denhuollon ammattilaiset käyttivät opioideja kaksi kertaa useammin kuin alko-holia. Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa ilmeni merkittäviä eroja riippuvuuksien, sukupuolten ja mielenterveyden ongelmien välillä.
Huumausaineista hoitotyöntekijät suosivat eniten opioideja ja noin 74 % oli on-gelmia opiaattien käytön kanssa. Hoitotyöntekijät raportoivat eniten onon-gelmia fyysisten terveysongelmien kanssa, joka mahdollisesti liittyy päihteiden väärin-käyttöön tai on seurausta sairaudesta.
***