6. YHTEENVETO
6.2. Johtopäätökset
Mielestäni tutkimustulokset pääasiallisesti vahvistivat teorialuvussa esiin tuotuja näkemyksiä siitä, miten liikuntaharrastuksia tuetaan lastensuojelusta, ja miten lastensuojelun sosiaalityöntekijät näkevät liikuntaharrastuksen merkityksen lasten ja perheiden hyvinvoinnille. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen vastatessa tutkimustulokset olivat yhteneviä teorianluvun esityksen kanssa siinä, että liikuntaharrastusten tukemisella lastensuojelusta pyritään vaikuttamaan harrastamisen esteisiin. Lisäksi tukitoimien lakisääteisyys ja taloudellinen viitekehys näkyivät yhtäpitävästi perusteissa taloudelliselle tukemiselle. Yllättävänä seikkana tuloksissa näyttäytyivät erot organisaatiokohtaisissa ohjeistuksissa, joka sai minut tutkijana pohtimaan koko tutkimusasetelman oikeellisuutta ja tutkimusaiheeni lähestymistapaa. Pohdintani lopputulemana pidän kuitenkin organisaatiokohtaisesti eriäviä ohjeistuksia merkkinä siitä, että sosiaalityössä pyritään paikallisesti edistämään tasa-arvoisemman ja vaikuttavamman palveluverkoston toteutumista.
Sosiaalityöntekijöiden ammattieettinen ja laaja-alainen käsitys ihmisen hyvinvoinnista näkyi selkeästi tutkimustuloksissa yhteiskunnan asettamien reaaliteettien ja käytännön työkokemusten valossa. Toiminnan teoriaan perustuvan hyvinvointi-käsityksen kolmijako ihmisen hyvinvoinnin edellytyksistä näyttäytyi tulosten perusteella sosiaalityössä laaja-alaisesti omaksuttuna asiana.
Tuloksissa ilmeni myös liikunnan merkitys ongelmien ennaltaehkäisyn ja syrjäytymisen näkökulmista, jota lähestyin mielestäni teorialuvussa pitkälti lapsen subjektiivisen kehityksen kautta suhteessa tulosluvun yhteiskunnallisempaan näkökulmaan. Ennaltaehkäisyn ja syrjäytymisen kokemuksen näkökulmista tulin jälkeenpäin pohtineeksi vielä liikuntaharrastusten aineellisia merkityksiä, sillä lapsiperheissä, joissa koetaan taloudellista ahdinkoa tai toimeentulon haasteita, harrastusten aineellinen merkitys osana lapsen ja perheen kokemaan hyvinvointia ja osallisuutta voi olla huomattava.
Tutkielmani antaa kuvaa siitä, miten lasten ja nuorten liikkumisen ja liikuntaharrastusten tukeminen tulisi nähdä merkityksellisenä osana lapsen ja perheen normaalia arkea myös lapsiperheiden erityispalveluissa, jota lastensuojelu tosiasiallisesti on. Lapsi kasvaa ja kehittyy kaikilla hyvinvoinnin
eri osa-alueilla; kun lapsen tai perheen ongelmat ilmenevät jollakin tavalla, voivat muut stabiilit tekijät tasapainottaa hyvinvointia omalta osaltaan. Lastensuojeluperheissä liikuntaharrastuksen tukeminen ei tietenkään voi olla ensimmäinen prioriteetti pohdittaessa tukitoimia yhdenkään perheen kohdalla, mutta näen lasten näkökulmasta tärkeänä huomioonotettavana seikkana tukitoimien integroimisen lapsen normatiiviseen ja luonnolliseen arkeen. Ajattelen, ettei liikunta ole kausaalinen ratkaisu kansallisiin hyvinvoinnin ongelmiin, vaan liikkumisella ja liikunnalla lapsuudessa voi olla paljon välineellistä arvoa, joka tuottaa hyvinvointia laajemmassa ymmärryksessä, kuten esimerkiksi hyvien tapojen omaksumisen, psykomotoristen taitojen kehittymisen ja sosiaalisten suhteiden kautta.
Liikunta ja harrastaminen on tukemisen arvoista, jotta siitä syntyisi elämän läpi kantava tapa pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Pidän liikuntaa siksi arvossaan myös kansantaloudellisesta näkökulmasta.
Lapsen fyysisen hyvinvoinnin arvioiminen ja tarkastelu saa lastensuojelussa mielestäni turhan usein liian vähän painoarvoa, ja lapsen keho on arvioinnin kohteena lähinnä hoidon ja huolenpidon tarpeiden täyttämisen näkökulmasta. Työpaineessa lapsen fyysisen turvallisuuden ja koskemattomuuden takaaminen, perheristiriitojen selvittely ja perheen arjen huolet menevät ratkaisukeskeisesti usein fyysisen hyvinvoinnin tekijöiden edelle, vaikka voi olla paradoksaalista, että lapsen ja hänen perheensä fyysisen hyvinvoinnin edistämisellä ja tukemisella voitaisiin joissakin tilanteissa vaikuttaa lapsen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Pidän lapsen kokemusta omasta itsestä ja fyysisestä hyvinvoinnista merkityksellisenä lähtökohtana lasten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.
Haluan kiittää kaikkia heitä lastensuojelualan ammattilaisia, jotka olivat mahdollistamassa tutkimukseni tekoa. Tutkimuksen tekeminen lastensuojelun kaltaisella kiireen ja kovan työpaineen värittämällä kentällä ei ole itsestäänselvyys. Uskon, että tulevaisuudessa hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta tarvitaan yhä enemmän eri palvelualojen välistä vuoropuhelua ja moniammatillista koulutusta, sen sijaan että useat eri palvelualojen tuottajat toimisivat itsenäisesti saman kohderyhmän ympärillä. Näen tämän tutkimukseni olevan yksi yritys kohti eri tieteenalojen rajoja rikkovaa tiedonmuodostusta. Koen tämän tutkimukseni jälkeen edelleen kiinnostavana liikunta-alan ja palveluiden monet mahdollisuudet sosiaalityössä ja lastensuojelussa ilmenevien hyvinvointi vajeiden näkökulmasta. Tulevaisuudessa näen jatko tutkimusta tarvittavan lastensuojelun asiakkaina olevien lasten liikuntaharrastuksille annettavasta tuesta ja siitä saaduista käytännön kokemuksista etenkin nuoruuden ikävaiheessa. Mielestäni olisi kiinnostavaa tutkia
pitkittäistutkimuksella liikunnasta saatavan sosiaalisen tuen merkitystä ja kokemuksia nuorten hyvinvoinnin kannalta.
LÄHDELUETTELO
Aira Tuula, Riikka Hämylä, Lasse Kannas, Maria Kaisa Aula & Raija Harju-Kivinen. 2014. Lasten hyvinvoinnin tila kansallisten indikaattoreiden kuvaamana. Lapsiasianvaltuutetun toimiston julkaisuja. Viitattu: 16.3.2019. Saatavissa: http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2015/03/lasten_hyvinvoinnin_tila.pdf
Alasuutari, Pertti. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Allardt, Erik. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksista vertailevan pohjoismaisen tutkimuksen valossa.
Helsinki: WSOY.
Araneva, Mirjam. 2016. Lapsen suojelu: toteuttaminen ja päätöksenteko. Helsinki: Talentum Pro.
Bagattini, Alexander. 2014.” Child Well-Being: A Philosophical Perspective”. Artikkeli teoksessa:
Ben-Arieh, Asher, Casas Ferran, Ivar Frones & Jill Korbin. 2014. Handbook of Child Well-Being.
Theories, Methods and Policies in Global Perspective. New York, London: Springer References.
Bardy, Marjatta (toim.). 2013. Lastensuojelun ytimissä. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Bronfenbrenner, Urie. 2016. Ekologisten järjestelmien teoria. Teoksessa: Vasta, Ross (toim.) 2016.
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. Tallinna: United Press Global, 221-288.
Bryman, Alan. 2006. Mixed Methods. Lontoo: Sage Publications.
Christensen, Pia. 2004. “The health-promoting family: a conceptual framework for future research”.
Social Science & Medicine 59(2), 377-387.
Coleman, James. 1990. Foundations of Social Theory. Cambridge: Harvard University Press.
Creswell, John & Plano Clark. 2011. Designing and conducting mixed methods research. Los Angeles: Sage Publications.
Daly, Mary & Kelly Grace. 2015. Families and poverty: Everyday life on a low income. Bristol:
Policy Press.
Doyal, Len & Ian Gough. 1991. A Theory of Human Need. Lontoo: Macmillan.
Ellonen, Noora & Riikka Korkiamäki. 2006. Sosiaalinen pääoma lasten ja nuorten hyvinvoinnin resurssina. Teoksessa: Forsberg, Hannele, Aino Ritala-Koskinen & Maritta Törrönen. Lapset ja sosiaalityö. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Etene. 2013. Lapsuuden ja nuoruuden etiikka sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE & Sosiaali- ja terveysministeriö
Gretschel, Anu, Sofia Laine, Katriina Siivonen, Marja Peltola & Sami Myllyniemi. 2011. Toiminnan esteet. Teoksessa: Määttä Mirja & Tarja Tolonen (toim.). Annettu, otettu, itse tehty. Nuorten vapaa-aika tänään. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 109–127.
Halme, Nina & Marja-Leena Perälä. 2014. Lapsiperheiden huolet ja avunsaanti. Teoksessa: Lammi-Taskula, Johanna & Sakari Karvonen (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Tampere: Juvenes Print.
Halme, Nina, Marja-Leena Perälä & Camilla Laaksonen. 2010. Yhteistyöinterventioiden vaikuttavuus lapsiperhepalveluissa. Järjestelmällinen katsaus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Harinen, Päivi, Hannu Itkonen & Juhani Rautopuro. 2006. Asfalttiprinssit – tutkimus skeittareista.
Helsinki: Liikuntatieteellisen Seura, No 159.
Heikkinen, Tiina. 2010. Ikääntyvien itäsuomalaisten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kuopio: Itä-Suomen Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Heino, Tarja, Sylvia Hyry, Salla Ikäheimo, Mikko Kuronen & Rika Rajala. 2016. Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset. HuosTa-hankkeen (2014-2015) päätulokset. Tampere: Juvenes Print Oy – Suomen Yliopistopaino.
Heinonen Hanna & Johanna Metsälä. (toim.) 2009. Lastensuojelua kehittämässä. Kokemuksia pääkaupunkiseudulta. Helsinki: Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA.
Helavirta, Susanna. 2011. Lapset hyvinvointitiedon tuottajina. Tampereen Yliopistopaino Oy.
Akateeminen väitöskirja.
Helne, Tuula, Tuuli Hirvilammi & Markku Laatu. 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla.
Helsinki: Kelan tutkimusosasto.
Hirvilammi, Tuuli. 2015. Kestävän hyvinvoinnin jäljillä. Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen. Tampere: Juvenes Print.
Huhta, Helena. 2015. ”Pitää pään kasassa työttömyysaikana”. Liikunta työttömien nuorten arjessa.
Helsinki: Nuorisotutkimusseura, No 167.
Huuskonen Saila, Johanna Korpinen, Tarja Pösö, Aino Ritala-Koskinen & Pertti Vakkari. 2010.
Kolme polkua lastensuojelun avohuollon organisatorisessa muistissa. Yhteiskuntapolitiikka 75(6), 650-658.
IFSW. 2019. Global social work statement of ethical principles. [IFSW:N internet-sivuilla] Viitattu:
16.3.2019. https://www.ifsw.org/global-social-work-statement-of-ethical-principles/
Inchley J, Currie D,Young T, Samdal O, Torsheim T, Augustson L, Mathison F, Aleman-Diaz A, Molcho M, Weber M & Barnekow V. 2016. Growing up unequal: gender and socioeconomic differences in young people's health and well-being. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2013/2014 survey. Health Policy for Children and
Adolescents, No 7. Viitattu: 16.3.2019. Saatavissa:
http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/303438/HSBC-No.7-Growing-up-unequal-Full-Report.pdf?ua=1
Johnson, J. Burke & Anthony Onwuegbuzie. 2004. Mixed Methods Research: A Research Paradigm Whose Time Has Come. Educational Researcher 33(7), 14-26.
Jones, Annette Semanchin, Traci LaLiberte & Kristine Piescher. 2015. Defining and strengthening child well-being in child protection. Children and Youth Services Review 54(7), 57-70.
Kainulainen, Sakari. 2011. Hyvinvointitutkimuksen kehityslinjat Suomessa. Teoksessa: Saari Juho, (toim.) Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta. Helsinki: Gaudeamus, 140–165.
Kainulainen, Sakari & Juho Saari. Koettu huono-osaisuus Suomessa. Teoksessa: Niemelä, Mikko &
Juho Saari. 2013. Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. Tampere: Juvenes Print.
Karhula Aleksi. 2017. Life Course Approaches to Intergenerational Inequality. Turun yliopisto.
Akateeminen väitöskirja.
Kauravaara, Kati. 2013. Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä.
Jyväskylä: Likes Tutkimuskeskus.
Kaikkonen Risto, Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Jaana Markkula, Katja Wikström, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen & Tiina Laatikainen (toim.). 2012. Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 2012:16. Tampere: Juvenes Print.
Kallio, Kirsi. 2006. Lasten poliittisuus ja lapsuuden synty: keho lapsuuden rajankäynnin tilana.
Tampere University Press.
Kamerman, Sheila & Shirley Gatenio-Gabel. 2014. Social Work and Child Well-Being. Teoksessa:
Ben-Arieh, Asher, Casas Ferran, Ivar Frones & Jill Korbin. Handbook of Child Well-Being. Theories, Methods and Policies in Global Perspective. New York, London: Springer References.
Kananoja, Aulikki, Martti Lähteinen & Pirjo Marjamäki. 2010. Sosiaalityön käsikirja. Helsinki:
Tietosanoma.
Kanste, Outi, Nina Halme & Marja-Leena Perälä. 2017. Viidesluokkalaisten oppilaiden näkemyksiä hyvinvoinnista. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisuja 2017:1. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy.
Kataja, Kati. 2012. Lapsuuden rajoilla. Normaalin ja poikkeavan määrittyminen huostaanottoasiakirjoissa. Turku: Uniprint. Akateeminen väitöskirja.
Kestilä, Sointu. 2016. Nuoreksi aikuiseksi epävakaassa kasvuympäristössä: nuorten kokemuksia arjessa selviytymisestä ja kasvuolosuhteista lastensuojelulapsena. Oulun Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Kivipelto, Minna & Tuija Kotiranta. 2011. Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi. Miten voisimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus 19 (2), 122–142.
Kokkonen, Sami & Hämylä Riikka. (toim.) 2015. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2. Helsinki:
Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Koljonen, Maija. 2000. ”Uskalla ja osaankin” – Psykomotorinen harjaannuttaminen itsetunnon ja motoriikan tukemisessa, kun lapsilla on oppimisvaikeuksia. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 129 LIKES.
Kurttila, Tuomas. 2018. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2018 – Köyhyydellä ei leikitä. Helsinki:
Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2018:3.
Kuula Arja. 2011. Tutkimuksen etiikka. Tampere: Vastapaino.
Kääriäinen, Aino. 2003. Lastensuojelun sosiaalityö asiakirjoina. Dokumentoinnin ja tiedonmuodostuksen dynamiikka. Helsingin Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Laakso, Lauri, Heimo Nupponen, Arja Rimpelä & Risto Telama. 2006. Suomalaisten nuorten liikunta-aktiivisuus - Katsaus nykytilan trendeihin ja ennusteisiin. Liikunta & Tiede 43 (1), 4–13.
Laatikainen, Tiina, Päivi Mäki & Risto Kaikkonen. 2013. Terveys- ja hyvinvointierojen syntyminen alkaa jo lapsuudessa – tuloksia Lasten terveysseurantatutkimuksesta. Teoksessa: Pelkonen, Marjaana, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Marke Hietanen-Peltola & Taneli Puumalainen (toim.) Hyvinvointia useammille – lasten ja nuorten palvelut uudistuvat. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan loppuraportti 2013:36. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Lammi-Taskula Johanna & Sakari Karvonen. 2014. Lapsiperheiden hyvinvointi. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lapsiasiavaltuutettu. 2014. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirja 2014. Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattorien valossa. Helsinki: Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2014:3.
Lastensuojelulaki 2007. 417/2007
Laukkanen, Arto. 2016. Physical Activity and motor competence in 4-8-years-old children. Results of a family-based cluster-randomized controlled physical activity trial. University of Jyväskylä.
Akateeminen väitöskirja.
Lehmuskallio, Mari. 2007. Liikuntakulutus kaupunkilaislasten ja -nuorten liikuntasuhteessa. Turun Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Lämsä, Anna-Liisa. 2009. Tuhat tarinaa lasten ja nuorten syrjäytymisestä. Lasten ja nuorten syrjäytyminen sosiaalihuollon asiakirjojen valossa. Oulun Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Marjanen, Päivi, Abigail Ornellas & Laura Mäntynen. 2017. Determining Holistic Child Well-Being:
Critical Reflections on Theory and Dominant Models. Child Indicators Research 10(3), 633-647.
Metsämuuronen, Jari. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus.
Metteri, Anna. 2012. Hyvinvointivaltion lupaukset, kohtuuttomat tapaukset ja sosiaalityö. Tampereen yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Akateeminen Väitöskirja.
Minkkinen, Jaana. 2015. Lapsen hyvinvointimalli. Lasten emotionaalinen hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet alakoulussa. Tampere University Press.
Niemelä, Pauli. 2006. Hyvinvoinnin käsite toiminnan teorian valossa. Teoksessa Pauli Niemelä &
Terho Pursiainen (toim.) Hyvinvointi yhteiskuntapoliittisena tavoitteena. Professori Juhani Laurinkarin juhlakirja. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia nro. 62. Kuopion Yliopisto, 67–
79.
Niemelä Pauli. (toim.) 2010. Hyvinvointipolitiikka. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Niemelä, Pauli. 2014. Systemaattinen ihmiskäsitys. Ihminen järjestelmänä: Rakenne (3^3) ja toiminta (3x3). Tallinna: United Press Global.
Nieminen, Armas. 1955. Mitä on sosiaalipolitiikka? Tutkimus sosiaalipolitiikan käsitteen ja järjestelmän kehityksestä. 3. Painos. Porvoo: Sosiaalipoliittisen yhdistyksen julkaisuja No 4.
Nurmi Jan-Erik, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen, Paula Lyytinen, Lea Pulkkinen & Isto Ruoppila.
2018. Ihmisen psykologinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Nussbaum, Martha. 2011. Creating Capabilities: The Human Development Approach. Cambridge:
Harvard University Press.
Ohisalo, Maria. 2017. Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Kuopio: Publications of the University of Eastern Finland.
Onnismaa, Eeva-Leena. 2010. Lapsi, lapsuus ja perhe varhaiskasvatusasiakirjoissa 1967–1999.
Helsinki: Yliopistopaino Oy. Akateeminen väitöskirja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016a. Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:21.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016b. Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa – painopisteenä harrastamisen hinta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016c. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017a. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistäminen.
Avustuskäytännöt ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:10.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017b. Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:19.
Paananen, Reija, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö & Mika Gissler. 2012. Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimusaineiston valossa. Raportti 2012:52.
Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Paananen, Reija & Mika Gissler. 2014. Hyvinvointi ulottuu yli sukupolvien. Teoksessa: Lammi-Taskula, Johanna & Sakari Karvonen (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. Tampere: Juvenes Print.
Parviainen, Jaana. 2006. Meduusan liike: Mobiiliajan tiedonmuodostuksen filosofiaa. Helsinki:
Gaudeamus.
Paju, Elina. 2013. Lasten arjen ainekset. Etnografinen tutkimus materiaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja toimijuudesta päiväkodissa. Helsinki: Juvenes Print Tampere.
Pekkarinen, Elina. 2011. Lastensuojelun tieto ja tutkimus – Asiantuntijoiden näkökulma. Helsinki:
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 51. Viitattu 16.3.2019.
Saatavissa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/lastensuojeluntieto.pdf
Pollard, Elizabeth & Patrice Lee. 2003. Child Well-being: A systematic Review of the Literature.
Social in Indicators Research 61(1), 59-78.
Puronaho, Kari. 2014. DROP-OUT vai THROW-OUT? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Raportti 2014:5. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Puronaho, Kari. 2006. Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi: tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista. Jyväskylän Yliopisto.
Raibley, Jason. 2010. Well-Being and the Priority of Values. Social Theory & Practice 36 (4), 593-620.
Rauhala, Lauri. 2014. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Ristikari, Tiina, Liisa Törmäkangas, Aino Lappi, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Marko Merikukka, Ari Hautakorpi, Elina Pekkarinen & Mika Gissler. 2016. Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Tampere:
Juvenes Print Oy – Suomen Yliopistopaino.
Rousu, Sirkka. 2008. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa. Opas lakisääteisen suunnitelman laadintaan. Osa 1. Suunnitelman valmistelu. Helsinki: Kuntaliitto.
Ryan, Richard & Edward Deci. 2001. On Happiness and Human Potentials. A review of research on Hedonic and Eudaimonic Well-Being. Annual Review of Psychology 52, 141-166.
Räty, Tapio. 2015. Lastensuojelulaki: käytäntö ja soveltaminen. Helsinki: Edita.
Räty, Tapio. 2017. Lastensuojelulaki: käytäntö ja soveltaminen. Helsinki: Edita.
Salmi, Saara & Lasse Lipponen. 2013. Lapsen voimavarat hyvinvoinnin edistäjinä. Helsinki: Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus.
Sen, Amartya & Martha Nussbaum. 1993. The Quality of life. Oxford: Clarendon Press.
Sen, Amartya. 2009. The idea of justice. Cambridge: Harvard University Press.
Sipilä, Anita. 2011. Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet. Tiedot, taidot ja etiikka työntekijöiden näkökulmasta kunnallisessa sosiaalityössä. Kuopio: University of Eastern Finland.
Sirviö, Kaarina. 2006. Lapsiperheiden osallisuus terveyden edistämisessä – mukanaolosta vastuunottoon: asiakastilanteiden arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja perheiden näkökulmista. Kuopion Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Spatscheck, Christian. 2017. Quality of Life and Well-Being – Tasks for Social Work? Czech &
Slovak Social Work 17(4), 18-29.
Ståhl, Timo. 2003. Liikunnan toimintapolitiikan arviointia terveyden edistämisen kontekstissa:
sosiaalisen tuen, fyysisen ympäristön ja poliittisen ympäristön yhteys liikunta-aktiivisuuteen.
Jyväskylän Yliopisto. Akateeminen väitöskirja.
Takalo, Susanna. 2016. Mikä nuorta liikuttaa? Tutkimus liikuntatottumusten rakentamisesta lapsesta nuoreksi aikuiseksi. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Jyväskylä: Likes-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja No 135.
Tapola-Haapala, Maria. 2011. Sosiaalityön ammattilaiset reflektiivisinä toimijoina – tutkimus erikoistumiskoulutuksesta Margaret Archerin teorian valossa. Helsinki: Helsingin Yliopisto.
Tashakkori Abbas & Charles Teddlie. 2008. Quality inferences in mixed methods research.
Teoksessa: Bergman Manfrend Max (toim.). Advances in Mixed Methods Research: Theories and Applications. Sage, London 2008, 101–119.
Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL). 2018. Tilastot 2017: Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista. Viitattu 16.3.2019. Saantitapa:
https://www.sotkanet.fi/
Tuomi Jouni & Anneli Sarajärvi. 2018. Laadullisen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012. Helsinki. Viitattu:
16.3.2019. Saatavissa: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Törrönen, Maritta. 2012a. Sosiaalityö ja arkinen hyvinvointi. Vastavuoroisuuden dialektiikka. Janus 20, 182-191.
Törrönen, Maritta. 2012b. Onni on joka päivä. Lapsiperheen arki ja hyvinvointi. Helsinki:
Gaudeamus.
Törrönen, Maritta. 2014. Everyday Happiness. The everyday life and well-being of families with children. Helsinki: Unigrafia.
Valli, Raine (toim.). 2018. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu:
virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Keuruu: P-S Kustannus.
Vehkalahti, Kimmo. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi.
Vuori, Anne. 2012. Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print. Akateeminen väitöskirja.
Väänänen, Riitta. 2013. Perheen rakenteen, dynamiikan ja arvojen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Kuopio: University of Eastern Finland.
Yleissopimus lapsen oikeuksista 1991. 60/1991