MONIKASVIn eri osatutkimusten yhteisenä tavoitteena oli tuottaa tietoa kasvinviljelyn monipuolistamisesta erikoiskasvien avulla niin, että samalla parannetaan peltoluonnon tilaa, viljelijöiden taloutta ja kuluttajien asennoi-tumista maatalouteen.
Minkälaisia viljelykasveja tulisi sitten tulevaisuudessa viljellä? Erikoiskasvi-en viljelyn lisääntymisErikoiskasvi-en voidaan tutkimuksErikoiskasvi-en mukaan odottaa parantavan monimuotoisuutta ja ainakin joidenkin kasvien myös vähentävän ravinne-huuhtoumariskiä. Monivuotisten kasvien viljely näyttäisi olevan ympäristön kannalta yleensä edullisinta. Erikoiskasviviljelyn vaikutus riippuu muun mu-assa siitä onko kasvi yksi- tai kaksi/monivuotinen, yksi- tai kaksisirkkainen sekä siemensatoa tai tuorebiomassaa tuottava kasvi. Myös rivivälin leveydel-lä on merkitystä. Koska erikoiskasvit vaikuttavat monimuotoisuuteen eri tavoin, tarvittaneen pellon ongelmakohtien hoitamiseksi ja kestävälle käytölle suunnitelmallista ja erityyppisten kasvien viljelykiertoa. Jatkossa tulisikin tutkia tilamittakaavassa, minkälaisilla täsmäviljelykierroilla ja kasvivalinnoil-la peltoympäristömme kuntoa voidaan kohentaa ja kestävää käyttöä ylläpitää.
Viljelijälle monimuotoisuudesta huolehtiminen erikoiskasvinviljelyn avulla voi tuoda erilaista hyötyä. Mielenkiintoista oli se, että tilan kannattavuus parani, kun tavanomaista ja erikoiskasvia viljeltiin samalla tilalla verrattuna tilanteeseen jos olisi viljelty vain yhtä kasvilajia. Kasvinviljelyn ylipäätään heikosta kannattavuudesta huolimatta, tutkitut tattari, öljypellava ja kumina, olivat taloudellisessa mielessä rehuohranviljelyä houkuttelevampia. Moni-puolisesta viljelystä seuraa peltoeliöstön laaja kirjo, mikä puolestaan hillitsee yhden lajin kuten esimerkiksi rikkakasvien tai tuholaisten runsastumista.
Säästöä saadaan myös siitä, kun pellon ravinteita voidaan hyödyntää tehok-kaammin monipuolista ja suunnitelmallista viljelykiertoa noudattaen. Tule-vaisuudessa tulisikin selvittää, miten tilojen käyttämättömiä resursseja kuten koneita ja laitteita voitaisiin valjastaa monipuolistavien viljelykasvien tuotan-toon. Viljelysuunnitelmien tekemiseksi tulee myös saada apukeinoja, koska viljelijän on jatkossa huomioitava entistä tarkemmin peltoympäristönsä tilaa taloudellisten ja agronomisten tekijöiden lisäksi.
Monimuotoisemman ja viihtyisämmän ympäristön sekä ainutlaatuisten hyö-dykkeiden saatavuuden takia erikoiskasviviljelystä olisi myös kuluttajalle hyötyä. Tarvetta olisikin sellaisen tutkimustiedon tuottamisessa, jonka avulla kuluttajien olisi mahdollista kriittisemmin valita ympäristöä säästäviä hyö-dykkeitä ja palveluita.
Kasvinviljely on yhä riippuvaisempi viljelytuista. Miten tukia tulisi sitten jatkossa kohdentaa, jotta viljely saataisiin monipuolisemmaksi? Tukikäytän-töjen vaikutusta ylipäätään viljelyn yksipuolistumiseen tulisikin kriittisesti
tarkastella. Riittävä viljelytuki olisi tehokas keino ympäristöä monipuolista-vien ja maatiloja monialaistamonipuolista-vien erikoiskasmonipuolista-vien tuotannon mahdollistami-seksi Suomessa. Uuden tukiohjelman todelliset vaikutukset tiedetään myö-hemmin, mutta jo nyt voidaan laskea erikoiskasvien kärsineen uudistuksessa.
Erikoiskasvien koko tuotantoketjun vakauttamiseksi on ponnisteltava voi-makkaammin ja panostettava myös raaka-aineiden innovatiiviseen jatkojalos-tukseen, tuotekehitykseen ja markkinointiin.
Kirjallisuus
Bellinder, R.R., Dillard, H.R. & Shah, D.A. 2004. Weed seedbank community responses to crop rotation schemes. Crop Protection 23: 95-101.
Eurostat. http://europa.eu/pol/agr/index_fi.htm
Hakala, K. & Keskitalo, M. 2007. Monipuolinen kasvinviljely pellon kasvukun-non ja ravinnetalouden säätelijänä. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M.
& Segerstedt, M. (toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: MTT. s. 142-152.
Henderson, I.G., Vickery, J.A. & Carter, N. 2004. The use of winter bird crops by farmland birds in lowland England. Biological Conservation 118: 21-32.
Hyvönen, T. & Salonen, J. 2002. Weed species diversity and community composition in cropping practices at two intensity levels - a six-year ex-periment. Plant ecology 154: 73-81.
Janick, J. 1999. New Crops and the Search for New Food Resources. Teok-sessa: Janick, J. (toim.). Perspectives on New Crops and New uses. Pro-ceedings of the Fourth National Symposium on New Crops and New uses, Biodiversity and Agricultural sustainability, Phoenix, Arizona, No-vember 8-11.1998. s. 104-110. ISBN 0-9615027-0-3.
Janick, J., Blase, M.G., Johnson, D.L., Jolliff, G.D. & Myers, R.L. 1996. Di-versifying U.S. Crop Production. Teoksessa: Janick, J. (toim.). Progress in new crops: Proceedings of the third national symposium on New Crops, New Opportunities, New Technologies, Indianapolis, Indiana USA, 22-25 October 1996. s. 98-109. ISBN 0-9615027-3-8.
Jankauskas, B. & Jankauskiene, G. 2003. Erosion-preventive crop rotations for landscape ecological stability in upland regions of Lithuania. Agricultu-re, Ecosystems and Environment 95: 129-142.
Keskitalo, M. 2007a. Erikoiskasvit kasvintuotannon monipuolistajina. Teok-sessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: MTT. s.
102-141.
Keskitalo, M. 2007b. Morsinko. Teoksessa: Keskitalo, M., Hakala, K., Pelto-nen, S. & Harmoinen. T. (toim.). Erikoiskasvien viljely. ProAgria Maaseu-tukeskusten Liiton julkaisuja 1034: Tieto tuottamaan 118. s. 56-61.
Keskitalo, M., Hakala, K., Peltonen, S. & Harmoinen, T. (toim.). 2007. Eri-koiskasvien viljely. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton julkaisuja 1034:
Tieto tuottamaan 118. 95 s.
Kurppa, S. 2007. Elintarvikkeiden kulutuksen ja maankäytön yhteydet moni-muotoisuuteen. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M.
(toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: MTT. s. 202-212.
Lupwayi, N.Z., Rice, W.A. & Clayton, G.W. 1998. Soil microbial diversity and community structure under wheat as influenced by tillage and crop rota-tion. Soil Biol. Biochem 30: 1733-1741.
Maaseudun Tulevaisuus 2007. Vastaa maisemakasvikyselyyn netissä. MT 18.5.2007, s. 8.
Mayor, J. Ph. & Maillard, A. 1995. Results of an over 20 year no-tillage trial at Changins. IV Seed stock and weed control. Revue Suisse d'Agriculture (Switzerland) 27:229-236.
Moreby, S.J. & Southway, S.E. 1999. Influence of autumn applied herbicides on summer and autumn food available to birds in winter wheat fields in southern England. Agriculture, Ecosystems and Environment 72: 285-297.
Morgan, J.A.W., Bending, G.D. & White, P.J. 2005. Biological costs and benefits to plant-microbe interactions in the rhizozphere. Journal of Ex-perimental Botany 56: 1729-1739.
van Noordwijk, M. 2002. Scaling trade-offs between crop productivity, carbon stocks and biodiversity in shifting cultivation landscape mosaics: the FAL-LOW model. Ecological Modelling 149: 113-126.
Palojärvi, A., Kaipainen, S. & Peura, S. 2007. Kasvien ritsosfäärimikrobiston monimuotoisuus ja sen hyödyntäminen. Teoksessa: Salonen, J., Keskita-lo, M. & Segerstedt, M. (toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus.
Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: MTT. s. 153-163.
Reidsma, P., Tekelenburg, T., van den Berg, M. & Alkemade, R. 2006. Im-pacts of land-use change on biodiversity: An assessment of agricultural biodiversity in the European Union. Agriculture, Ecosystems and Envi-ronment 114: 86-102.
Roschewitz, I., Thies, C. & Tscharntke, T. 2005. Are landscape complexity and farm specialisation related to land-use intensity of annual crop fields?
Agriculture, Ecosystems and Environment 105: 87-199.
Salonen, J. & Keskitalo, M. 2007. Maatalousympäristön monimuotoisuuden merkitys ja hyödyntäminen kasvintuotannossa (LUMOpelto). Loppuraportti 30.3.2007. 38 s.
Takamaa, H., Soini, K. & Ikonen, A. 2007. Viljelijöiden näkemyksiä erikois-kasviviljelystä. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M.
(toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: MTT. s. 164-177.
Thessler, S., Ikonen, A., Huitu, H., Keskitalo, M., Ruokokoski, P. & Ojanen, H. 2007. Paikkatietosovelluksesta apua viljelyn suunnitteluun. Teoksessa:
Salonen, J., Keskitalo, M. & Segerstedt, M. (toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarviketalous 110. Jokioinen: MTT. s. 189-201.
Thorbek, P. & Topping, C.J. 2005. The influence of landscape diversity and heterogenity on spatial dynamics of agrobiont linyphiid spiders: An indi-vidual-based model. BioControl 50: 1-33.
Tike 2006. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus.
Turunen, H. 2007. Öljypellavan, kuminan ja tattarin kannattavuus erikseen ja osana viljantuotantoa. Teoksessa: Salonen, J., Keskitalo, M. & Segers-tedt, M. (toim.). Peltoluonnon ja viljelyn monimuotoisuus. Maa- ja elintarvi-ketalous 110. Jokioinen: MTT. s. 178-188.