Digitaalisuus on yhä suuremmassa roolissa koulumaailmassa ja sen käyttöä opetuksen tukena eri oppilaineissa ja eri koulutusasteilla on tutkittu paljon. Digitaalisuudesta osana arviointia ei juuri-kaan ole tutkimuksia, vaikka sekä digitaalisuus että arviointi ovat keskeisessä osassa koulujen ar-kea ja digitaalisuus mahdollistaa myös uudenlaista arviointia. Omassa tutkimuksessani pääpaino on formatiivisen arvioinnin eri menetelmissä, ja digitaalisuutta olen tutkinut ainoastaan osana for-matiivista arviointia. Jatkotutkimuksissa digitaalisuuden merkitystä voisi korostaa entisestään ja tutkia digitaalisuuden tarjoamia uusia mahdollisuuksia arviointiin. Olisi myös mielenkiintoista tut-kia huoltajien kokemuksia heidän osuudestaan lapsensa kouluarvioinnissa sekä digitaalisuuden tarjoamista mahdollisuuksista arviointiin.
Mielestäni olisi mielenkiintoista vertailla, miten oppilaiden kokemukset formatiivisesta arvioin-nista vaihtelevat riippuen luokan arviointikäytänteistä. Olisi mielenkiintoista toteuttaa vastaavan-lainen tutkimus sellaisessa luokassa, jossa formatiivista arviointia ei ole käytetty yhtä systemaatti-sesti ja monipuolisystemaatti-sesti ja verrata saatuja tuloksia tässä tutkimuksessa saamiini tuloksiin. Kiinnos-tava lähestymistapa olisi myös toteuttaa pitkittäistutkimus, jossa saman luokan oppilaiden arvi-ointiin liittyvissä käsityksissä ja kokemuksissa tapahtuvaa muutosta seurattaisiin esimerkiksi koko heidän alakoulussa opiskelunsa ajan.
6 Lähteet
Aarnos, E. 2018. Kouluun lapsia tutkimaan: havainnointi, haastattelu ja dokumentit. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-kustannus, 174–189.
Adams, K. & Christenson, S. 2000. Trust and the family-school relationship examination of parent- teacher differences in elementary and secondary grades. Journal of school psychology 38 (5), 477–497.
Alasuutari, M. 2009. Millä rakentaa vuorovaikutusta lapsen haastattelussa? Teoksessa Ruusu vuori, J. & Tiittula, L. (toim.) Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tam-pere: Vastapaino.
Alruwais, N., Wills, G. & Wald, M. 2018. Advantages and challenges of using e-assessment.
International Journal of Information and Education Technology 8 (1), 32–37.
Anttila, P. 2014. Tutkimuksen taito ja tiedon hankinta. https://metodix.fi/2014/05/17/anttila-pirkko-tutkimisen-taito-ja-tiedon-hankinta/#2.3.2%20Hermeneuttinen%20tieteenpe rinne [luettu 3.2.2021]
Atjonen, P. 2016. Kehittävä arviointi. Vahvuuslähtöinen näkökulma opintojen aikaiseen arvioin tiin. Luentodiat. file:///C:/Users/mirja/Downloads/Atjosen%20luenon%20diat%20(1).pdf
Atjonen, P., Hietala, R., Immonen, J., Kamppi, P., Laivamaa, H., Levonen, A., Orell, S., Rumpu, N., Saari, M., Sulonen, K., Tamm, M. 2019. ”Että tietää missä on menossa”. Oppimi sen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Tampere. https://karvi.fi/app/uploads/2019/04/KARVI _ 0719.pdf [luettu 28.2.2020]
Bandura, A. 1997. Sosiaalis-Kognitiivinen teoria. Teoksessa Vasta, R. (toim.) Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus.
Bæck, U-D. 2015. Beyond the fancy cakes. Teachers’ realtionshipto home-school cooperation in a study from Norway. International Journal about Parents in Education 9 (1), 37-46.
Black, P. & Wiliam, D. 2009. Developing the theory of formative assessment. Educational Assessment, Evaluation and Accountability 21(1), 5–31.
Boonk, L., Gijselaers, H., Ritzen, H., Brand.Gruwel, S. 2018. A review of the relationship between parental involvement indicators and academic achievement. Educational Research Review 24, 10-30.
Christopher Thompson, B., Mazer, J.P. & Flood Grady, E. 2015. The changing nature of parent-teacher communication: Mode selection in the smartphone era. Communication Education 64 (2), 187-207.
Clark, I. 2012. Formative assessment: Assessment is for self-regulated learning. Educational Psychology Review 24 (2), 205-249.
Colognesi, S., Vassart, C., Blondeau, B. & Coertjens, L. 2020. Formative peer assessment to enhance primary school pupils´oral skills: Comaprision of written feedback without discussion or oral feedback during a discussion. Studies in educational evaluation 67
Erlingson, C. & Brysiewicz, P. 2017. A hands-on guide to doing content analysis. African Journal of Emergency Medicine 7, 93–99
Eskola, J. 2015. Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Toim. Valli, R. & Aaltola, J.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Eskola, J., Lätti, J. & Vastamäki, J. 2018. Teemahaastattelu: Lyhyt selviytymisopas. Teoksessa Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Jyväskylä: PS-kustannus.27–51
Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino
Faber, J., Luyten, H. & Visscher, A. 2016. The effects of a digital formative assessment tool on mathematics achievement and student motivation: Results of a randomized experiment. Computers & Eduction 106, 83–96.
Fulcher, G. 2012. Assessment literacy for the language classroom. Language Assessment Quarterly 9 (2). 113-132.
Graham, C. 2011. Theoreticcal considerations for understanding technological pedagogical content knowledge (TPACK). Computers & Education 57 (3), 1953-1960.
Green, C., Walker, J., Hoover-Dempsey, K. & Sandler, H. 2007. Parent’s motivations for involvemet in children’s education: An empirical test of a theoretical model of parental involvement. Journal of Educational Psychology. 99 (3), 532-544.
Guskey, T. & Bailey, J. 2001. Developing Grading and Reporting Systems for student learning.
California: Crowing Press.
Harlen, W., Crick, R. D., Broadfoot, P., Daugherty, R., Gardner, J., James, M., & Stobart, G.
2002. A systematic review of the impact of summative assessment and tests on students’ motivation for learning. Research Evidence in Education Library.
Issue 1. London: EPPI-Centre.
Ho, L-H., Hung, C-L. & Chen, H-C. 2012. Using theoretcal models to examine the acceptance behavior of mobile phone messaging to enhance parent-teacher interactions.
Computers & Education 61, 105–114.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki University Press: Helsinki.
Ihme, I. 2009. Arviointi työvälineenä. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen. PS-kustannus:
Jyväskylä.
Johannesen, M. 2013. The role of virtual learning environments in a primary school context: An analysis of inscription of assessment practices. British Journal of Educational Technology 44 (2), 302-313.
Järvelä, S., Järvenoja, H., Simojoki, K., Kotkaranta, S. & Suominen, R. 2011. Miten opettajat ja oppilaat käyttävät tieto- ja viestintäteknologiaa koulun arjessa? Oppimisteoreettinen arviointi. Teoksessa Kankaanranta, M. & Vahtivuori-Hänninen, S. (toim.) Opetustek nologia koulun arjessa 2. Jyväskylä. 2011
Kabilan, M. & Khan, M. 2012. Assessing prservice English language teachers´learning using e-portfolios: Benefits. challenges and competencies gained. Computers & Education 58, 1007–1020.
Karjalainen, A. 2002. Tentin teoria. Oulu: Oulun yliopisto.
Koehler, M. & Mishra, P. 2009. What is technological pedagogical content knowledge (TPACK)?
Contemporary issues in technology and teacher education 9 (1), 60-70.
Kuusimäki, A-M., Uusitalo-Malmivaara, L. & Tirri, K. 2019. Parents´ and teachers´ views on digital communication in Finland. Education Research International. 2019.
Laine, T. 2015. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Valli, R.
& Aaltola, J. (toim.) 2015.Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-kustannus.
Latvala, J-M. 2006. Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen kehittäminen kodin ja koulun vuorovaikutuksen edistämiseksi. Jyväskylä: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 292.
McLeod, J. & Vasinda, S. 2009. Electronic portfolios: Perspectives of students, teachers and parents.
Education and Information Technologies 14, 29-38.
Metso, T. 2004. Koti, koulu ja kasvatus. Kohtaamisia ja rajankäyntejä. Turku: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
Moorhouse, B. & Beaumont, A. 2019. Involving parents in their children´s school-based English language writing using digital learning. RELC Journal 51 (2), 259-276.
Mäkipää, T. & Ouakrim-Soivio, N. 2019. Percptions of Finnish upper secondary school students of the assessment practices of their teachers. The Journal of Teaching and Learning 13 (2), 23.42.
Niemi, H. 2000. Vanhemmat ja koulu uutta yhteistyötä etsimässä. Teoksessa Ekebom, U-M., Helin, M. & Tulusto, R. (toim.) 2000. Satayksi kouluongelmaa. Helsinki: Edita.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/
sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitel man_perus teet_2014.pdf
Opetushallitus. 2020. Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa. Perusopetuk sen opetussuunnitelman perusteiden 2014 muutokset. https://www.oph.fi /sites/de fault/files/documents/perusopetuksen-arviointiluku-10-2-2020_1.pdf [luettu 25.3.
2020]
Ouakrim-Soivio, N. 2016. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Keuruu: Otava
Ouakrim-Soivio, N., Pulkkinen, J., Rautopuro, J. & Hildén, R. 2018. Toteutuuko perusopetuksen tasa-arvo? Katsaus oppimistulosten arviointeihin. Kasvatus 49 (5), 415–430.
Panero, M. & Aldon, G. 2016. How teachers evolve their formative assessment practices when digitla tools are involved in the classroom. Digital Experiences in Mathematics Education 2, 70-86.
Peltonen, M. & Ruohotie, P. 1992. Oppimismotivaatio. Teoriaa, tutkimuksia ja esimerkkejä oppimishalukkuudesta. Keuruu: Otava.
Perusopetuslaki 628/98. Suomen säädöskokoelma.
Pintrich, P. 2004. A conceptual framework for assessing motivation and self-regulated learning in college students. Educational Psychology Review 16 (4), 385-407.
Pöntinen, S., Kärkkäinen, S., Pihlainen, K. & Räty-Záborszky, S. 2019. Pupil-generated questions in a collaborative open inquiry. Education sciences 9 (2), 156.
Pöntinen, S. & Räty-Záborszky, S. 2020. Pedagogical aspects to support students’ evolving digital competence at school. European Early Childhood Education Research Journal 28 (2), 182-196.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2009. Tutkimushaastattelu ja vuorovaikutus. Teoksessa Ruusuvuori, J.
& Tiittula, L. (toim.) 2009. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere:
Vastapaino
Rättilä, T. 2007. Sosiaalisen median mahdollisuudet kodin, koulun ja kunnan viestinnässä.
Blogipäivyri-tutkimushankkeen loppuraportti. Tampere: Tampereen yliopisto.
Schreier, M. 2014. Qualitative content analysis. Teoksessa Flick, U. 2014. The SAGE Handbook of Qualitative data analysis. Lontoo: SAGE
Sloan, A & Bowe, B. 2013. Phenomenology and hermeneutic phenomenology: The philosophy, the methodologies, and using hermeneutic phenomenology to investigate lecturers´ex periences of currivulum design. Quality & Qantity 48, 1291–1303.
Tuomi & Sarajärvi 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki.
Vanas, A. 2020. Uudistus selkiyttää arviointia. Opettaja-lehden verkkosivusto.
https://www.opettaja.fi/ajassa/uudistus-selkiyttaa-arviointia/ [luettu 9.6.2020]
Virtuaaliyliopisto.http://www2.uiah.fi/virtu/materiaalit/tuotetiede/html_files/120_kirjallisuus .html#herm (luettu 4.2.2021)
Wright, V., Stallworth, J. & Ray, B. 2002. Challenges of electronic portfolios: Student perceptions and experiences. Journal of Technology and Teacher Education 10 (2), 49–61.
Zimmerman, B. 2000. Self-Efficacy: AN essential motive to learn. Contemporary Educational Psychology 25, 82–91.