7 POHDINTA
7.4 Jatkotutkimusmahdollisuudet
Yksi mielenkiintoinen jatkotutkimusmahdollisuus olisi tutkia kvantitatiivisin menetel-min persoonallisuuspiirteiden yksittäisten preferenssien tai preferenssiyhdistelmien yh-teyttä esiintymisjännitykseen ja -halukkuuteen sekä esiintymään ajautumiseen. Näin saa-taisiin tietää, vaikuttaako tai altistaako jokin tietty piirre tai ominaisuus yllä mainittuihin teemoihin. Kun tutkimusjoukko on suurempi, ovat tuloksetkin enemmän yleistettävissä, vaikkakin persoonallisuudesta ja ihmisten luokittelemisesta samantyyppisiin persoonal-lisuustyyppeihin on jatkuvasti kiistelty asia. Persoonallisuustutkimuksissa onkin tärkeä muistaa, että jaot ovat hyvin karkeita, eivätkä ne ole koskaan täysin paikkansa pitäviä, mutta kuitenkin suuntaa antavia.
Koska esiintymisjännitykseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, toinen hyvä jatkotutki-musmahdollisuus olisi tutkia muitakin esiintymisjännitykseen liittyviä tekijöitä. Esimer-kiksi aiempien kokemuksien ja esiintymisjännityksen yhteyttä voitaisiin tutkia seuraa-vanlaisen tutkimusongelman avulla: millaiset kokemukset ruokkivat esiintymisjänni-tystä lisää tai lisäävät halua esiintyä uudestaan? Etenkin esiintymishalukkuudesta ja esiintymiskokemusten tärkeydestä ihmisille on tutkimuksia hyvin vähän. Siksi olisikin syytä kartoittaa myös sitä, mikä tekee esiintymisestä niin tärkeää joillekin ihmisille.
Koska kasvatustieteiden tai tarkemmin musiikkikasvatuksenkaan puolella ei käydä pal-joakaan keskustelua esiintymisjännityksestä, olisi jatkossa myös tärkeää tutkia sitä, mi-ten opettajat ottavat kouluarjessa huomioon oppilaiden esiintymisjännityksen tai -haluk-kuuden ja mitä keinoja heillä on auttaa oppilasta liiallisen ja häiritsevän jännityksen yli.
Tämän avulla saataisiin selville se, onko opettajilla tarpeeksi työkaluja auttaa oppilaita esiintymisjännityksen kanssa ja ohjata sekä rohkaista heitä löytämään itselle sopivan ta-van esiintyä.
LÄHTEET
16Personalities, 2011–2020. Saatavilla www-muodossa: https://www.16personali-ties.com/fi. Luettu 28.2.2020.
Anttila, M. 2004. Musiikkiopistopedagogiikan teoriaa ja käytäntöä. Joensuu: Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.
Arjas, P. 2002. Muusikoiden esiintymisjännitys: Tapaustutkimus klassisen musiikin am-mattiopiskelijoiden jännittäjätyypeistä ja esiintymisvalmennuksen kurssikoke-muksista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Väitöskirja.
Berghs, G. 2008. Stage fright in singers: Three reaction types. Folia Phoniatrica et Lo-gopaedica 60, 294–297.
Bouchard, T. J. & Loehlin, J. C. 2001. Genes, evolution and personality. Behavior Ge-netics 31 (3), 243–273.
Boucher, H. & Ryan, C. A. 2011. Performance stress and the very young musician. Jour-nal of Research in Music Education 58 (4), 329–345.
Cloninger, S. 2013. Theories of personality: Understanding persons. 6th ed. Boston:
Pearson Education.
Curtis, R. C., Kimball, A. & Stroup, E. L. 2004. Understanding and treating social pho-bia. Journal of Counseling and Development 82, 3–9.
Duffy, E. 1957. The psychological significance of the concept of “arousal” or “activa-tion”. Psychological Review 64 (5), 265–275.
Ely, M. 1991. Stop performance anxiety! Music educators journal 79 (2), 35–39.
Eysenck, H. J. 1947. Dimensions of Personality. London. Routledge and Kegan Paul Ltd.
Eysenck, H. J. 1963. Biological basis of personality. Nature 199 (4898), 1031–1034.
Fehm, L. & Schmidt, K. 2006. Performance anxiety in gifted adolescent musicians.
Journal of Anxiety Disorders 20, 98–109.
Fishbein, M. & Middlestadt, S. 1988. Medical Problems Among ICSOM Musicians:
Overview of a National Survey. Medical Problems of Performing Artists 3, 1–8.
Gillespie, W. & Myors, B. 2000. Personality of Rock Musicians. Psychology of Music 28, 154–165.
Gould, S. 1991. Jungian Analysis and Psychological Types: An Interpretive Approach to Consumer Choice Behavior. Rutgers University. Advances in Consumer Re-search. 18, 743–748. Löytyy www-muodossa: https://www.acrwebsite.org/vol-umes/7245/volumes/v18/NA-18. Luettu 3.3.2020.
Grunwald, D. & Helasvuo, A. 1997. Anna persoonallisuutesi puhua: Esiintymisen ja esittämisen psykologiaa. 2. painos. Helsinki: Yliopistopaino.
Heikkinen, E. 2007. Yrittäjän persoonallisuus ja sen yhteys yrityksen kasvuun Big Five -teorian mukaan tarkasteltuna. Jyväskylän yliopisto. Taloustieteiden tiedekunta.
Väitöskirja.
Helin, K. 2001. Ihmisten erilaisuus: 16 tyyppiä työelämässä. Hämeenlinna: Karisto Oy.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. 10. osin uud. laitos. Hel-sinki: Tammi.
Jakola, J. 2005. Sisäinen häpeä ja kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivisen psykotera-pian verkkolehti 2 (2), 94–112.
John, O. P. & Srivastava, S. 1999. The Big Five Trait taxonomy: History, measure-ment, and theoretical perspectives. Teoksessa: John, O.P, Pervin, L.A. & Robins, R.W. 2008. Handbook of Personality: Theory and Research. New York. Guilford Press.
Keltikangas-Järvinen, L. 2006. Temperamentti ja koulumenestys. Juva: WS Bookwell.
Keltikangas-Järvinen, L. 2008. Temperamentti, stressi ja elämänhallinta. Helsinki:
WSOY.
Keltikangas-Järvinen, L. 2015. Temperamentti: Ihmisen yksilöllisyys. Helsinki: WSOY.
Kemp, A. E. 1996. The musical temperament: Psychology and personality of musicians.
Oxford: Oxford University Press.
Kosonen, E. 2009. Musiikki koulussa ja koulun jälkeen. Teoksessa J. Louhivuori, P.
Paananen & L. Väkevä. Musiikkikasvatus: Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Jyväskylä: Suomen musiikkikasvatusseura FiSME, 157–170.
Kunttu, K., Almonkari, M., Kylmälä, M. & Huttunen, T. 2006. Yliopisto-opiskelijoiden esiintymisvarmuus ja esiintymisjännitys opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta.
Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 43, 320–330.
Kurkela, K. 1986. Esittävä säveltaide, esiintymisjännitys ja narsistinen häiriö. Synteesi, 2–3, 59–85.
Kurkela, K. 1993. Mielen maisemat ja musiikki: Musiikin esittämisen ja luovan asenteen psykodynamiikkaa. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
Langendörfer, F., Hodapp, V., Kreutz, G. & Bongard, S. 2006. Personality and perfor-mance anxiety among professional orchestra musicians. Journal of Individual Dif-ferences 27 (3), 162–171.
Latomaa, T. 2015. Persoonallisuustyyppi ja johtajuusodotukset. Vaasan yliopisto. Kaup-patieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.
LeBlanc, A., ChangJin, Y., Obert M. & Siivola, C. 1997. Effect of audience on music performance anxiety. Jrme 45 (3), 480–496.
Lehrer, P. 1978. Performance anxiety and how to control it: A psychologist’s perspec-tive. Teoksessa Grindea, C. (Ed) Tensions in the performance of music. London:
Kahn & Averill.
Li, A. & Bagger, J. 2006. Using the BIDR to distinguish the effects of impression man-agement and self-deception on the criterion validity of personality measures: A meta-analysis. International Journal of Selection and Assessment 14 (2), 131–141.
Lindeberg, A-M. 2009. Opiskelijan vokaalinen minäkuva. Teoksessa J. Louhivuori, P.
Paananen & L. Väkevä. Musiikkikasvatus: Näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen. Jyväskylä: Suomen musiikkikasvatusseura FiSME, 233–244.
Marchant-Haycox, S. E. & Wilson, G. D. 1992. Personality and stress in performing artists. Personality and Individual Differences 13 (10), 1061–1068.
Maslow, A. H. 1987. Motivation and personality. 3rd ed. New York: Harper & Row.
McAdams, P. 1995. What Do We Know When We Know a Person? Journal of person-ality. Northwestern University 63 (3), 365–396.
McGinnis, A. M. & Milling, L. S. 2005. Psychological treatment of musical performance anxiety: Current status and future directions. Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training 42 (3), 357–373.
McGregor, H. A. & Elliot, A. J. 2005. The shame of failure: Examining the link between fear of failure and shame. Society for Personality and Social Psychology 31 (2), 218–231.
Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp.
Metsäpelto, R. & Feldt, T. 2009. Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset pe-rusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Michael, J. 2003. Using the Myers-Briggs Type Indicator as a tool for leadership devel-opment? Apply with caution. Journal of Leadership and Organizational Studies.
10 (1), 68–81.
Mielen ihmeet 2018. Adrenaliini, suorituskyky ja aktivoiva hormoni. Saatavilla www-muodossa: https://mielenihmeet.fi/adrenaliini-suorituskyky-ja-aktivoiva-hor-moni/. Luettu 1.3.2020.
Opetushallitus 2005. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2005, 5–10.
Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 20–24, 141–
143, 263–266, 422–425.
Opetushallitus 2019. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 339–343.
Opetushallitus 2020. Musiikki taiteen perusopetuksessa (2005–2021). Saatavilla www-muodossa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/musiikki-taiteen-perusope-tuksessa-2005-2021. Luettu 18.2.2020.
Osborne, M. S., Kenny, D. T. & Cooksey, J. 2007. Impact of a cognitive-behavioural treatment program on music performance anxiety in secondary school music stu-dents: A pilot study. Musicae Scientiae 11, 53–84.
Patston, T. 2014. Teaching stage fright? – Implications for music educators. B. J. Music Ed. 31 (1), 85–98.
Pörhölä, M. 1995. Yksin yleisön edessä: Esiintymisjännitykseen ja esiintymishalukkuu-teen liittyvät kokemukset, käyttäytymispiirteet ja vireytyminen yleisöpuhetilan-teessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Rothbart, M. K. & Bates, J. E. 2006. Temperament. Teoksessa N. Eisenberg, W. Damon (eds) & R. M. Lerner (eds) Handbook of child psychology. Sixth edition. New Jersey: John Wiley & Sons, 99–166.
Routamaa, V. & Hautala, T. 2010. Katse naamion taa: itsetuntemuksesta voimaa. 2. pai-nos. Vaasa: Leadec-kustannus.
Saarniaho, R. 2006. Persoonallisuuden tutkiminen ja tutkimus. Internetix opinnot. Ota-van opisto. Saatavilla www-muodossa: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2ma-
teriaalit/lukio/ps/ps5/1.0_kasitteet_ja_tutkimus/1.3_psykologian_tutkimi-nen?C:D=hNqP.gZ6a&m:selres=hNqP.gZ6a. Luettu 9.3.2018.
Sadler, M. E. & Miller, C. J. 2010. Performance anxiety: A longitudinal study of the roles of personality and experience in musicians. Social Psychological and Person-ality Science 1 (3), 280–287.
Sallinen-Kuparinen, A. 1986. Finnish communication reticence: Perceptions and self-reported behavior. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Salmon, P. G. & Meyer, R. G. 1992. Notes from the green room: Coping with stress and anxiety in musical performance. New York: Lexington Books.
Schwartz, G. 1986. Emotion and Psychophysiological Organization: A Systems Ap-proach. In M. Coles, E. Donchin & S. Porges (Eds.), 188 Psychophysiology: Sys-tems, Processes, and Applications, 354–376. New York: Guilford Press.
Smith, A. J. & Rickard, N. S. 2004. Prediction of music performance anxiety via person-ality and trait anxiety in young musicians. Australian Journal of Music Education (1), 3–12.
Steptoe, A. 1982. Performance Anxiety. Recent Developments in Its Analysis and Man-agement. The Musical Times 123 (1674), 537–541.
Steptoe, A. 1989. Stress, coping and stage fright in professional musicians. Psychology of music and music education 17, 3–11.
Steptoe, A. 2001. Negative emotions in music making: The problem of performance anxiety. Teoksessa: Juslin, P.N. & Sloboda, J.A. (toim.). Music and emotion: The-ory and research. Oxford. Oxford University Press.
Steptoe, A. & Fidler, H. 1987. Stage fright in orchestral musicians: A study of cognitive and behavioural strategies in performance anxiety. British Journal of Psychology 78, 241–249.
Steptoe, A., Malik, F., Pay, C., Pearson, P., Price, C. & Win, Z. 1995. The impact of stage fright on student actors. British Journal of Psychology 86, 27–39.
Tangney, J. P. 1990. Assessing individual differences in proneness to shame and guilt:
Development of the self-conscious affect and attribution inventory. Journal of Per-sonality and Social Psychology 59 (1), 102–111.
The Mayers & Briggs Foundation, 2020. Saatavilla www-muodossa: http://www.myers-briggs.org/home.htm?bhcp=1. Luettu 3.3.2020.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tutkimuskammio, 2012. Persoonallisuuspiirteistä. Saatavilla www-muodossa:
https://tutkimuskammio.wordpress.com/2012/05/08/persoonallisuuspiirteita/. Lu-ettu 3.3.2020.
Vuorinen, R. 1990. Persoonallisuus ja minuus. Porvoo: WSOY.
Vuoskoski, J. 2007. Persoonallisuuden, itsetunnon ja perfektionismin vaikutus muusikon esiintymisjännitykseen. Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Musiikki-tieteen pro gradu -tutkielma.
Wilson, G. D. 1994. Psychology for performing artists: butterflies and bouquets. Person-ality and individual differences 19 (4), 595–596.
Wilson, G. D. 1997. Esittävän taiteen psykologia. Suom. Anne Toppi. Kustannusosake-yhtiö Puijo.
LIITE 1. Kyselylomake
LIITE 2. Haastattelukysymykset
Persoonallisuus ja esiintymisjännitys:
- Kuinka paljon koet jännittäväsi musiikillista esiintymistä? Häiritseekö se suoritusta?
Tuoko jännitys positiivisia asioita esiintymiseen?
- Miten jännitys näkyy kehossasi? Entä mielessäsi?
- Milloin jännitys alkaa?
- Miksi esiintyminen jännittää?
- Miten yleisö vaikuttaa jännittämiseen?
- Mitkä persoonallisuuspiirteesi luulet olevan yhteydessä esiintymisjännitykseen?
- Stressaavatko esiintymistilanteet sinua? Miten paljon?
Persoonallisuus ja esiintymishalukkuus:
- Tykkäätkö ja haluatko esiintyä? Miksi / Miksi et?
- Miltä esiintyminen tuntuu kehossasi ja mielessäsi ennen esiintymistä, sen aikana ja esiintymisen jälkeen?
- Millaiselle yleisölle on kiva esiintyä? Milloin esiintyminen ei ole niin kivaa?
- Mitkä persoonallisuuspiirteesi luulet olevan yhteydessä esiintymishalukkuuteesi?
Lopuksi:
- Miten edelliset esiintymiskokemukset vaikuttavat esiintymisjännitykseen ja -haluk-kuuteen ”jatkossa”?
- Miten tärkeää sinulle on päästä esiintymään?