Jeskanen (2012) teki Itä-Suomen aineenopettajakoulutuksen kontekstissa seurantatutkimusta, eikä opiskelijoiden reflektiivisyyden todettu merkittävästi kehittyvän portfolioteksteissä pedagogisten opintojen edetessä. Oman tutkielmani tulosten sekä Jeskasen tulokset huomioiden voisi olla aiheellista selvittää syitä opiskelijoiden alhaisille reflektion tasoille Itä-Suomen yliopistossa. Koulutuksen kehittämisen kannalta voisi olla merkityksellistä tutkia millä tavoin opettajaopiskelijan reflektiivisen ajattelun kehittämistä voidaan tukea.
Clevelandin (2018) tutkimuksessa tarkasteltiin palautteen annon merkitystä reflektiivisen ajattelun kehittymiseen e-portfolioissa. Jos portfoliota halutaan käyttää reflektiivisen
opettajuuden kehittämisen keinona, voisi olla järkeenkäypää aikaisemman tutkimuksen perusteella (mm. Imhof ym. 2009; Jamissen ym. 2006; van Tartwijk ym. 2008) käyttää aikaa ja resurssia palautteen antoon ja opiskelijoiden ajattelun kehittymisen tukemiseen.
Tutkimusta voisi laajentaa myös selvittämällä esimerkiksi kyselylomakkeen avulla opiskelijoiden kokemuksia portfoliotyöskelystä. Aikaisemman tutkimuksen (Van Tartwijk ym. 2008; Jamissen ym. 2006; Mahlamäki-Kultanen ym. 2014; Beauchamp 2014) painottaessa ohjaajien merkitystä reflektion kehittymisessä, tätä tutkimusta voisi suunnata myös ohjaavien opettajien toimintaa ja näkemyksiä selvittäväksi. Uskon, että koulutuksen kehittämisen näkökulmasta opettajaopiskelijan ammatillista kehittymistä ja sen tukemista tulee tarkastella ja tutkia kriittisesti myös jatkossa.
Koen, että reflektioon ja reflektiiviseen ajattelun kehittämiseen syventyminen on mitä suurimmissa määrin kehittänyt myös omaa reflektiivisen ajattelun kehittymistäni, myös ammatillisen kasvun kontekstissa. Myös muiden reflektiivisten tekstien kriittinen tarkastelu ja niistä reflektion tunnistaminen on ollut mielestäni tehokas työtapa reflektiivisen ajattelun kehittämisessä. Mielenkiintoinen interventio opettajankoulutuksessa toteutettavaksi voisi ollakin valmiiden reflektiivisten tekstien tarkasteleminen ja niiden reflektion tasojen tarkastelu.
LÄHTEET
Atkins, S & Murphy, K. 1993. Reflection: a review of the literature. Journal of Advanced Nursing 18, 1188–1192.
Bain, J., Ballantyne, R., Packer, J. & Mills, C. 2006. Using Journal Writing to Enhance Student Teachers’ Reflectivity During Field Experience Placements. Teachers and Teaching, Theory and Practice 5, 51–73.
Basturkmen, H. 2012. Review of research into the correspondence between language teachers’ stated beliefs and practices. System 40, 282–295.
Beacom, J. 2017. Critical Reflection: Making Connections to Past Experiences. Teoksessa F.
Hernandez & R. K. Endo (toim.) Developing and Supporting Critically Reflective Teachers: Diverse Perspectives in the Twenty First Century. The Netherlands:
SensePublishers, 17–26.
Beauchamp, C. 2014. Reflection in teacher education: Issues emerging from a review of current literature. Reflective Practice 16, 123–141.
Becker, E. S., Goetz, T., Morger, V., & Ranellucci, J. 2014. The importance of teachers’
emotions and instructional behavior for their students’ emotions – An experience sampling analysis. Teaching and Teacher Education 43, 15–26.
Borg, S. 2011. The Impact of in-service teacher education on language teachers' beliefs.
System 39, 370–380.
Borko, H., Michalec, P., Timmons, M. & Siddle, J. 1997. Student Teaching Portfolios: A Tool for Promoting Reflective Practice. Journal of Teacher Education 48, 345–357 Brockbank, A. & McGill, I. 2007. Facilitating reflective learning in higher education.
Maidenhead: Open Unity Press.
Boud, D.1994. Promoting reflection in learning: a model. Teoksessa D. Boud, R. Keogh & D.
Walker (toim.) Reflection: turning experience into learning. London: Kogan Page, 19–
40.
Breault, R.A. 2004. Dissonant themes in preservice portfolio development. Teaching and Teacher Education 20, 847–859.
Catalana, S. 2020. Indicators of Impactful Reflection in Pre-Service Teachers: A Case for Creativity, Honesty and Unfamiliar Experiences. International Journal for the Scholarship of Teaching and Learning 14, 1–12.
Clarke, A., Triggs, V. & Nielson, W. 2014. Cooperating Teacher Participation in Teacher Education: A Review of the Literature. Review of Educational Research 84, 163–202.
Cleveland, R. 2018. Using Digital Portfolios: Reflection, Assesment & Employment.
TechTrends, 62, 276–285.
Danielowich, R. 2007. Negotiating the conflicts: Reexaming the structure and function of reflection in science teacher learning. Science Education, 91, 629–663.
Dewey, J., 1933. How we think: a restatement of the relation of reflective thinking to the educative process. Lexington: Heath.
Eteläpelto, A., & Vähäsantanen, K. 2006. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa A. Eteläpelto (toim.) Aikuiskasvatuksen vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. 26–49.
Farr, F. & Riordan, E. 2015. Tracing the reflective practice of student teachers online modes.
ReCall: Journal of Eurocall 27, 104–123.
Filosofinen tiedekunta. 2019a. Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Itä-Suomen Yliopisto.
https://weboodi.uef.fi/weboodi/vl_kehys.jsp?Opas=4398 (katsottu 20.12.2020)
Filosofinen tiedekunta. 2019b. Orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op. Itä-Suomen yliopisto. https://weboodi.uef.fi/weboodi/opintjakstied.jsp?MD5avain=28649f72-8dea-
4fa5-9ae8-7a555c3ff71c&Kieli=1&OpinKohd=41453590&OnkoIlmKelp=0&ooo_SortJarj=2&vl_
tila=4&takaisin=vl_kehys.jsp&Opas=4398&Org=-1&haettuOpas=4398&haeOpintJaks=haeopintojaksot (katsottu 20.12.2020) Filosofinen tiedekunta 2019c. Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op. Itä-Suomen yliopisto.
https://weboodi.uef.fi/weboodi/opintjakstied.jsp?MD5avain=ff80b2b5-e7eb-48fb-a79e-5d8ea1ffb5b1&Kieli=1&OpinKohd=41453617&OpetTap=66587751&takaisin=opettap tied.jsp&vl_tila=&Opas=4398&ooo_SortJarj=&Org=&haettuOpas=4398 (katsottu 20.12.2020)
Frick, L., Carl, A., & Beets, P. 2010. Reflection as learning about the self in context:
mentoring as catalyst for reflective development in pre-service teachers. South African Journal of Education 30, 421–437.
Gün, B. 2011. Quality Self-Reflection through reflection training. ELT Journal 65, 126–135.
Hatton, N., & Smith, D. 1995. Reflection in teacher education: Towards definition and implementation. Teaching and Teacher Education, 11, 33–49.
Harland, D., Wondra, J. 2011. Preservice Teachers’ Reflection on Clinical Experiences: A
Imhof, M. & Picard, C., 2009. Views on using portfolio in teacher education. Teaching and
Ioannidou-Koutsellini, M., Patsalidou, F. 2015. Engaging school teachers and school prinicpals in an action research in-service development as a means of pedagogical self-awareness. Educational Action Research 23, 123–139.
Jamissen, G. & Phelps, R. 2006. The role of reflection and mentoring in ICT teacher professional development: dialogue and learning across the hemispheres. Teacher Development 10, 293–312
Jeskanen, S. 2012. Piina vai pelastus? Portfolio aineenopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen välineenä. Itä-Suomen yliopisto.
Kaartinen, V. 1996. Aktiivinen oppiminen – lukijaksi ja äidinkielenopettajaksi. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C: 128.
Kember, D., McKay, J., Sinclair, K., & Wong, F. K. 2008. A four-category scheme for coding and assessing the level of reflection in written work. Assessment & Evaluation in Higher Education 33, 369–379.
Klenowski, V. 2000. Portfolios: Promoting teaching. Assessment in Education: Principles, Policy & Practice 7, 215–236.
Korthagen, F. A. J. 2004. In search of the essence of a good teacher: towards a more holistic approach in teacher education. Teacher and Teacher Education 20, 77–97.
Korthagen, F. A. J. 2017. Inconvenient truths about teacher learning: towards professional development 3.0. Teachers and Teaching, Theory and Practice. 23, 387–405.
Korthagen, F.A.J. & Nujiten, E.E. 2018. Core reflection: Nurturing the human potential in students and teachers. Teoksessa J.P Miller, K. Nigh, Binder, M.J., Novak, B. &
Crowell, S. International handbook of Holistik Education. 89–99. London: Routledge.
Korthagen, F. A. J. & Vasalos, A. 2005. Levels in reflection: core reflection as a means to enhance professional growth. Teachers and Teaching, Theory and Practice 11, 47–71.
Körkkö, M. Kyrö-Ämmälä, O. & Turunen, T. 2016. Professional Development through Reflection in Teacher Education. Teaching and Teacher Education 55, 198–206.
Leino, A-L & Leino, J. 1997. Opettaminen ammattina. Helsinki : Kirjayhtymä.
Lowenstein, K. L. & Brill, A. 2010. A Culture of Thinking Like a Teacher: The Role of Critical Reflection in Teacher Preparation. Journal of the National Association for Alternative Certification 5, 9–22.
Mahlamäki-Kultanen, S., Lauriala, A., Karjalainen, A., Rautiainen, A., Räkköläinen, M., Helin, E., Pohjonen, P. & Nyyssolä, K. (toim.) 2014. Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014. Opetushallitus.
Mann, K., Gordon, J. & MacLeod, A. 2009. Reflection and reflective practice in health professions education: a systematic review. Advances in Health Sciences Education:
Theory and Practice 14, 595–621.
Mansvelder-Longayroux, D., Beijaard, D. & Verloop, N. 2007. The portfolio as a tool for stimulating reflection by student teachers. Teaching and Teacher Education 23, 47–62.
Meeus, W., Van Petegem, P. & Engels, N. 2009. Validity and Reliability of Portfolio Assessment in Pre-Service Teacher Education. Assessment and Evaluation in Higher Education 34, 401–413.
Mena, J., Sanchez, E., & Tillema, H. H. (2011). Promoting teacher reflection: What is said to be done. Journal of Education for Teaching: International Research and Pedagogy 37, 21–36.
Moghaddam, R. G., Davoudi, M., Adel, S. M. R. & Amirian, S. M. R. 2019. Reflective Teaching Through Journal Writing: a Study on EFL Teachers’ Reflection-for-Action, Reflection-in-Action, and Reflection-on-Action. English Teaching & Learning 44, 277–
296.
Moon, J. A. 2004. A Handbook of Reflective and Experiental Learning. Theory and Practice.
Bodmin: Routledge Falmer.
Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen ja kasvun välineenä. Teoksessa J. Enkenberg, P.
Väisänen & E. Savolainen (toim.) Opettajatiedon kipinöitä. Kirjoituksia pedagogiikasta.
Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 102–119.
Ojanen, S. 2000. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian kehittelyä. Helsinki: Palmenia-kustannus.
Pantic, N. & Wubbels, T. 2010. Teacher competencies as a basis for teacher education – Views of Serbian teachers and teacher educators. Teaching and Teacher Education 26, 694–703.
Quinn, L., Pultorak, E., Young, M. & McCarthy, J. 2010. Purposes and Practices of Reflectivity in Teacher Development. Teoksessa E. G. Pultorak (toim.) The Purposes, Practices, and Professionalism of Teacher Reflectivity. Insights for Twenty-First Century Teachers and Students. Lanham, MD: Rowman & Littlefield Education.
Richardson, V. 2003. Preservice Teachers’ Beliefs. Teoksessa J. D. Raths, A. C. McAninch (toim.) Teacher Beliefs and Classroom Performance: The Impact of Teacher Education.
Greenwich, CT: Information Age Pub.
Ruohotie, P. 2005. Ammatillinen kompetenssi ja sen kehittäminen. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 3 /2005, 4–18.
Ruohotie, P. 2006. Metakognitiiviset taidot ja ammatillinen kasvu asiantuntijakoulutuksessa.
Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu.
Aikuiskasvatuksen 46 vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura. 90–122.
Ruohotie-Lyhty, M. & Kaikkonen, P. 2009. The difficulty of change: the impact of personal school experience and teacher education on the work of beginning language teachers.
Scandinavian Journal of Educational Research 53, 295–309.
Russel, T. 2013. Has Reflective Practice Done More Harm Than Good In Teacher Education?
Schön, D. 1983. The reflective practitioner. New York, NY: Basic Books.
Schön, D. 1987. Educating the reflective practitioner. San Franscisco, CA: Jossey-Bass.
Schön, D. 1992. The crisis of professional knowledge and the pursuit of an epistemology of practice. Journal of Interprofessional Care 6, 49–63.
Sellars, M. 2014. Reflective practice for teachers. Los Angeles, CA: SAGE.
Soini, T., Pietarinen, J., Toom, A. & Pyhältö, K. 2015. What contributes to first-year student teachers’ sense of professional agency in the classroom? Teachers and Teaching, 21, 641–659.
Tiuraniemi, J. 2002. Reflektiivisyys asiantuntijan työssä. Teoksessa P. Niemi & E. Keskinen (toim.) Taitavan toiminnan psykologia. Turun psykologian laitoksen julkaisuja, Turku 165–195.
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos. E-Kirja. Helsinki: Tammi. https://www.ellibslibrary.com/book/9789520400118
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Uitto, M., Jokikokko, K., & Estola, E. 2015. Virtual special issue on teachers and emotions in Teaching and Teacher Education (TATE) in 1985–2014. Teaching and Teacher Education 50,124–135.
Vaismoraldi, M. & Snellgrove, S. 2019. Theme in Qualitative Content Analysis and Thematic Analysis. Qualitative Social Research 20, Article 23.
Van Manen, M. 1995. On the Epistemology of Reflective Practice. Teachers and Teaching:
Theory and Pactice 1, 33–50.
Van Tartwijk, J., van Rijswijk, M., Tuithof, H. & Driessen, E. 2008. Using an analogy in the introduction of a portfolio. Teaching and Teacher Education 24, 927–938.
Whipp, J. L. 2003. Scaffolding Critical Reflection in Online Discussions: Helping Prospective Teachers Think Deeply about Field Experiences in Urban Schools. Journal of Teacher Education 54, 321–333.
Yang, S. H. 2009. Using blogs to enhance critical reflection and community of practice.
Educational Technology & Society 12, 11–21.
Yrjänäinen, S. 2011. “Onks meistä tähän?” Aineenopettajakoulutus ja opettajaopiskelijan toiminnallisen osaamisen palapeli. Tampereen yliopisto. Acta Universitatis Tamperensis 1586.
Zubizarreta J. 2009. The learning portfolio. Reflective practice for improving student learning. San Francisco, CA: Jossey-Bass.
Liite 1 Aineiston tehtävänanto
Toimijana kasvatus- ja koulutusalalla 5 op –opintojakson lopputehtävä
Liite 2 Reflektion konteksti opiskelijalle portfoliotehtäviin
Liite 3 Saateviesti
Hei aineenopettajaopiskelija!
Teen pro gradu -tutkielmaa reflektiosta ja vuorovaikutuksesta aineenopettajaopiskelijoiden ammatillisen kasvun portfoliossa. Pyydän sinua osallistumaan tutkimukseeni luovuttamalla osan ammatillisen kasvun portfoliostasi tutkimuskäyttöön. Vastaukset anonymisoidaan eivätkä henkilötietosi tule esille tutkielmassani.
Tutkin portfoliota seuraavien kurssien osalta:
2310212 Orientoituminen kasvatus-ja koulutusalalle 2 op 2310213 Orientoiva harjoittelu (H1) 3 op
Tutkimustani ohjaa vanhempi yliopistonlehtori Kari Sormunen (kari.sormunen@uef.fi) Tutkimukseen osallistut ja samalla todennat suostumuksesi tutkimukseen osallistumiseen - jakamalla UEF O365 -ympäristössä ammatillisen kasvun portfolion Ennakkotehtävän ja loppuraportin, yllä mainittujen
kurssien osalta (H1 ja rinnakkaiskurssi) sähköpostiosoitteeseen annman@uef.fi.
Lisätietoa gradu -tutkimuksestani ja tietosuojasta saat liitteenä olevista tiedostoista.
Vastaan mielelläni lisäkysymksiin tutkimukseeni liittyen.
Ystävällisin terveisin Anni Manner
annman@uef.fi
Liite 4 Tiedote tutkimuksesta
Tiedote tutkimuksesta 1 (3)
19.08.2020
TIEDOTE TUTKIMUKSESTA
Aineenopettajaopiskelijoiden ammatillisen kasvun portfolion reflektio ja kokemuksia vuorovaikutuksesta orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle 2 op ja orientoiva harjoittelu 3 op -opintojaksoilla
Pyyntö osallistua tutkimukseen
Teitä pyydetään mukaan pro gradu -tutkimukseen, jonka tarkoituksena on selvittää Itä-Suomen yliopiston aineenopettajien ammatillisen kasvun portfoliosta orientoituminen kasvatus- ja kou-lutusalalle 2 op ja sen kanssa rinnakkain käytävä orientoiva harjoittelu 3 op -jaksojen osalta ref-lektion tasoja sekä kokemuksia vuorovaikutuksesta.. Olemme arvioineet, että sovellutte tutki-mukseen, koska opiskelette Itä-Suomen yliopistossa aineenopettajaksi ja suoritatte lukuvuoden 2020-2021 aikana yllämainitut opintojaksot. Tämä tiedote kuvaa tutkimusta ja Teidän osuut-tanne siinä. Perehdyttyänne tähän tiedotteeseen Teille järjestetään mahdollisuus esittää kysy-myksiä tutkimuksesta, jonka jälkeen Teiltä pyydetään suostumus tutkimukseen osallistumisesta.
Vapaaehtoisuus
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa. Mikäli keskeytätte tutkimuksen tai peruutatte suostumuksen, teistä keskeyttämiseen ja suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja ja näytteitä voidaan käyttää osana tutkimusaineistoa.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän pro gradu tutkimuksen tarkoituksena on löytää mahdollisuuksia kehittää tutkimuskoh-teena toimivia opi-ntojaksoja sekä ammatillisen kasvun portfoliota työskentelymuotona.
Tutkimustuloksista tiedottaminen
Pro gradu - tutkimus on luettavissa julkaisun jälkeen Itä-Suomen yliopiston kirjastoissa opinnäy-tepalvelun kautta.
Tutkimuksen päättyminen
Tutkimus päättyy maaliskuussa 2021.
Lisätiedot
Pyydämme Teitä tarvittaessa esittämään tutkimukseen liittyviä kysymyksiä tutkijalle/tutkimuk-sesta vastaavalle henkilölle.
Tutkijoiden yhteystiedot Päätutkija Anni Manner
Filosofinen tiedekunta/Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen laitos annman@uef.fi
Tutkimuksesta vastaava Kari Sormunen
Vanhempi yliopistonlehtori
Filosofinen tiedekunta/Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen laitos kari.sormunen@uef.fi
Tiedote tutkimuksesta 2 (3) 19.08.2020
Tiedotteen liite: Henkilötietojen käsittely tutkimuksessa
Tässä tutkimuksessa käsitellään Teitä koskevia henkilötietoja voimassa olevan tietosuojalainsää-dännön (EU:n yleinen tietosuoja-astus, 679/2016, ja voimassa oleva kansallinen lainsäädäntö) mukaisesti. Seuraavassa kuvataan henkilötietojen käsittelyyn liittyvät asiat:
Tutkimuksen rekisterinpitäjä on:
Anni Manner / annman@uef.fi
Tutkimuksessa Teistä kerätään seuraavia henkilötietoja:
Opiskelijanumero, opiskelijasähköposti sekä ammatillisen kasvun portfolion edellä mainittujen opintojaksojen osalta alku- ja lopputehtävät.
Tutkimuksessa kerätään henkilötietojanne myös seuraavista lähteistä:
Tietoja tutkittavasta kerätään vain portfolioista. Käytössä ei ole muita tietolähteitä.
Henkilötietojenne käsittelyn tarkoitus on:
Käsittelyn tarkoitus on pro gradu -tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää aineenopet-taja opiskelijoiden ammatillisen kasvun portfoliosta yllämainittujen opintojaksojen osalta reflek-tion tasoja sekä kokemuksia vuorovaikutuksesta.
Henkilötietojenne mahdollinen siirto EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle:
Tietojanne ei siirretä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle.
Koska henkilötietojanne käsitellään tässä tutkimuksessa, niin olette rekisteröity tutkimuksen aikana muodostuvassa henkilörekisterissä.
rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus henkilötietojen oikaisusta tai käsittelyn rajoittami-sesta
-
Tiedote tutkimuksesta 3 (3)
19.08.2020 oikeus vastustaa tietojen käsittelyä
oikeus olla johtumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi ilman lainmukaista pe-rustetta
Voitte käyttää oikeuksianne ottamalla yhteyttä rekisterinpitäjään.
Tietosuojavastaavana tässä tutkimuksessa toimii:
Helena Eronen, itä-Suomen tietosuoja vastaava (helena.eronen@uef.fi)
Tutkimuksessa kerättyjä henkilötietoja ei käytetä automaattiseen päätöksentekoon.
Tutkimuksesta on laadittu tietosuojaseloste. Teillä on mahdollisuus tutustua tietosuojaselostee-seen ottamalla yhteyttä Anni Manner (annman@uef.fi)
Teistä kerättyä tietoa ja tutkimusaineistoa käsitellään luottamuksellisesti lainsäädännön edellyt-tämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja tieto säilytetään koo-dattuna tutkimustiedostossa. Aineisto analysoidaan kookoo-dattuna ja tulokset raportoidaan ryhmä-tasolla, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa ilman koodiavainta. Koodiavainta, jonka avulla yksittäisen tutkittavan tiedot ja tulokset voidaan tunnistaa, säilyttää (Anni Manner) eikä tietoja anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista. Tutkimustiedostoa ja tutkimuksen yhteydessä kerättyjä näytteitä säilytetään salasanan takana ulkoisella kovalevyllä joulukuuhun 2020 asti, jonka jälkeen ne hävitetään poistamalla.
Kerättyjä tietoja ei käytetä myöhempiin tarkoituksiin ilman erillistä suostumusta.
Liite 5 Tietosuojaseloste
Itä-Suomen yliopisto TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE www.uef.fi
Tietosuojaseloste sisältää ne tiedot, jotka tulee kertoa tutkittaville käsiteltäessä henkilötietoja tieteellisessä tutkimuksessa sekä käsittelytoimista tehtävän selosteen tiedot. Informointivelvoitteesta säädetään EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679) artikloissa 12 – 14 ja käsittelytoimista tehtävästä selosteesta artiklassa 30. Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen.
Tietosuojaselosteen avulla voidaan huolehtia rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuudesta. Osoitusvelvollisuus on keskeinen periaate tietosuoja-asetuksessa ja tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä. Tietosuojaseloste voi toimia myös pohjana tutkittaville annettavan informaation laatimiseen.
1. Tutkimuksen nimi
Aineenopettajaopiskelijoiden ammatillisen kasvun portfolion reflektio ja kokemuksia vuorovaikutuksesta
2. Tutkimuksen rekisterinpitäjä
Anni Manner, annman@uef.fi
3. Tutkimuksen osapuolet ja vastuunjako
Päätutkija Anni Manner (annman@uef.fi)
Tutkimuksesta vastaava Kari Sormunen (kari.sormunen@uef.fi)
4. Tutkimuksen vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä
Tutkimuksesta vastaava vanhempi yliopistonlehtori Kari Sormunen (kari.sormunen@uef.fi)
5. Tutkimuksen suorittajat
Päätutkija Anni Manner (annman@uef.fi)
6. Tietosuojavastaavan yhteystiedot
Helena Eronen, helena.eronen@uef.fi
7. Yhteyshenkilö henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa
Päätutkija Anni Manner (annman@uef.fi)
8. Tutkimuksen luonne ja kestoaika
☒ Kertatutkimus ☐ Seurantatutkimus
Tutkimuksen kestoaika (kuinka kauan henkilötietoja käsitellään): Maaliskuu 2020
Itä-Suomen yliopisto TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE www.uef.fi
2 / 5
Henkilötietojen käsittely tutkimuksen päättymisen jälkeen:
☒ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto hävitetään
☐ Henkilötietoja sisältävä tutkimusaineisto arkistoidaan
☐ ilman tunnistetietoja
☐ tunnistetiedoin
Mihin aineisto arkistoidaan ja miten pitkäksi aikaa:
9. Mikä on henkilötietojen käsittelytarkoitus?
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on tieteellinen tutkimus.
Kyseessä on tieteellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää Itä-Suomen yliopiston
aineenopettajien ammatillisen kasvun portfoliosta orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle ja sen kanssa rinnakkain käytävä orientoiva harjoittelu -jaksojen osalta reflektion tasoja sekä kokemuksia vuorovaikutuksesta.
10. Millä perusteella henkilötietoja käsitellään?
Henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Tässä tutkimuksessa käsittelyperuste on:
☒ yleistä etua koskeva tehtävä/rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttö, tarkemmin:
☐ tieteellinen tai historiallinen tutkimus tai tilastointi
☐ tutkimusaineistojen ja kulttuuriperintöaineistojen arkistointi
☐ rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttaminen mikä oikeutettu etu on kyseessä:
☐ rekisteröidyn suostumus
☐ rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattaminen säädökset:
Tutkimuksessa käsitellään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevia henkilötietoja tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja . Niiden käsittelylle tarvittava erityisperuste on:
☒ yleisen edun mukainen arkistointitarkoitus, tieteellinen tai historiallinen tutkimus, tilastointi
☐ rekisteröidyn nimenomainen suostumus
☐ tärkeä yleinen etu koskeva syy lainsäädännön nojalla
☐ kansanterveyteen liittyvä yleinen etu
11. Mitä henkilötietoja tutkimusaineisto sisältää?
Tutkimusaineisto sisältää tutkittavan nimenmukaisen sähköpostiosoitteen, opiskelijanumeron, henkilökohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä aineistoon kuuluvasta alku- ja lopputehtävästä.
12. Mistä lähteistä henkilötietoja kerätään?
Henkilötietoja kerätään tutkimukseen seuraavista lähteistä:
☐ Suoraan tutkimukseen osallistuvilta
☐ Haastattelu
☐ Videointi
Itä-Suomen yliopisto TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE www.uef.fi
3 / 5
☐ Sähköinen kyselylomake (eLomake tai vastaava)
☐ Postissa lähetettävä kyselylomake
☒ Muu tapa, mikä: Ammatillisen kasvun portfolion alku- ja lopputehtävä orientoituminen kasvatus- ja koulutusalalle ja sen kanssa rinnakkain käytävä orientoiva harjoittelu -jaksojen osalta
☐ Muualta kuin tutkimukseen osallistuvilta, mistä ja mitä tietoja:
☒ Tutkittavalla ei ole velvollisuutta toimittaa tarvittavia henkilötietoja, osallistuminen on vapaaehtoista
13. Tietojen siirto/luovuttaminen tutkimusryhmän ulkopuolelle
Tietoja ei siirretä tutkimusryhmän ulkopuolelle.
14. Tietojen siirto/luovuttaminen EU:n tai ETA:n ulkopuolelle
Tietoja ei siirretä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelle
15. Automatisoitu päätöksenteko
Automatisoidulla päätöksellä tarkoitetaan henkilön tiettyjen ominaisuuksien arviointiin tarkoitettua päätöstä, joka tehdään ainoastaan automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja josta aiheutuu rekisteröidylle oikeudellisia vaikutuksia tai joka muuten vaikuttaa häneen merkittävällä tavalla.
Esimerkkejä automatisoidusta päätöksenteosta ovat mm. luottokelpoisuuspäätökset ja profilointi.
Rekisteröidyllä on oikeus olla joutumatta automatisoidun päätöksenteon kohteeksi.
Tieteellisessä tutkimuksessa henkilötietojen käsittelyä ei käytetä osallistujia koskevaan päätöksentekoon.
16. Henkilötietojen suojauksen periaatteet
Tutkimuksen osalta on tehty eettinen ennakkoarviointi:
☐ Kyllä
Puoltavan lausunnon antanut tutkimuseettinen toimikunta:
☐ Ei
Tietojärjestelmissä käsiteltävät tiedot on suojattu seuraavasti:
☒ käyttäjätunnuksella ☒ salasanalla ☐ käytön rekisteröinnillä ☐ kulunvalvonnalla (fyysinen tila) ☐ muulla tavoin, miten:
Pseudonymisointi ja anonymisointi:
Tieteellisessä tutkimuksessa on tarpeellista säilyttää tutkimusaineistot, jotta tutkimustulokset voidaan verifioida ja jo kerättyjä tutkimusaineistoja voidaan käyttää jatkotutkimukseen ja uusiin tieteellisiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistot anonymisoidaan tai pseudonymisoidaan aina, kun se on mahdollista.
Tutkimustulokset julkaistaan siinä muodossa, ettei yksittäinen henkilö ole yleisesti tunnistettavissa.
Erityistapauksissa esim., kun haastatellaan kuvataiteilijoita heidän teoksistaan, voi olla perusteltua ilmaista tekijät.
Tässä tutkimuksessa:
☒ Aineisto anonymisoidaan aineiston perustamisvaiheessa (kaikki tunnistetiedot poistetaan täydellisesti, jotta paluuta tunnisteelliseen tietoon ei ole eikä aineistoon voida yhdistää uusia tietoja)
☐ Suorat tunnistetiedot poistetaan aineiston perustamisvaiheessa (pseudonymisoitu aineisto, jolloin tunnistettavuuteen voidaan palata koodin tai vastaavan tiedon avulla ja aineistoon voidaan yhdistää uusia tietoja)
Itä-Suomen yliopisto TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TIETOSUOJASELOSTE www.uef.fi
4 / 5
☐ Aineisto analysoidaan suorin tunnistetiedoin, koska (peruste suorien tunnistetietojen säilyttämiselle):
Suojatoimet arkaluonteisten tietojen osalta:
☒ Tutkimussuunnitelma
☒ Tutkimuksen vastuuhenkilö, kuka: Kari Sormunen, kari.sormunen@uef.fi
☒ Henkilötietoja käsitellään ja luovutetaan vain tutkimustarkoituksiin ja toimitaan siten, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille
☒ Tutkimuksen osalta on tehty tietosuojan vaikutustenarviointi
17. Tutkimukseen osallistuvan oikeudet ja niiden mahdollinen rajoittaminen
Rekisteröidyllä on tietosuoja-asetuksen mukaan oikeus:
saada tietoa henkilötietojen käsittelystä, ellei laissa ole erikseen säädettyä poikkeusta tarkastaa itseään koskevat tiedot
oikaista tietojaan
poistaa tietonsa (ei sovelleta, jos käsittelyperuste on lakisääteinen tai yleisen edun mukainen tehtävä) rajoittaa tietojensa käsittelyä
vastustaa tietojensa käsittelyä, jos käsittelyperuste on yleinen tai oikeutettu etu)
pyytää itse toimittamiensa henkilötietojen siirtämistä rekisterinpitäjältä toiselle, jos käsittelyperuste on suostumus
peruuttaa antamansa suostumus
henkilötietojen oikaisua/poistoa/käsittelyn rajoitusta koskeva rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi (rekisteröity voi sallia automaattisen
henkilötietojen oikaisua/poistoa/käsittelyn rajoitusta koskeva rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi (rekisteröity voi sallia automaattisen