6. Pohdinta
6.3 Jatkotutkimus
Tämän tutkielman tutkimusaineistona olivat 18 opettajan kokemukset monimateriaalisen käsityön opetuksesta. Tutkimustehtävämme oli selvittää, minkälaisia kokemuksia opettajilla oli kokonaisen käsityön opetuksesta. Suuremmalla otannalla tutkimustuloksista olisi saanut vielä kattavamman ja kenties määrällisen tutkimuksen yhdistäminen toisi tietoa laajemmalta alueelta. Aineistosta nousi useita konkreettisia asioita, jotka yhdistivät näitä opettajia, mutta opettajien mielipiteet myös vaihtelivat keskenään. Syynä vaihteleviin mielipiteisiin on varmasti useita, mutta luultavasti koulujen vaihtelevat toimintatavat, tilat, opettajien työvuodet, oppilasryhmät sekä opettajien oma harrastuneisuus vaikuttavat opettajan henkilökohtaisiin kokemuksiin.
Tutkijoina ja tulevina käsityönopettajina meitä kiinnostaa myös koulujen toimintakulttuuri käsityön opetuksen osalta. Teoriassa esiteltyjä pedagogisia malleja olisi mielenkiintoinen tutkia niiden toimivuuden kannalta. Erilaista vertailua voisi tehdä niiden toimivuudesta esimerkiksi tapaustutkimuksena jossain tietyissä kouluissa. Kiinnostavaa olisi tietää, onko olemassa hedelmällisiä ajatuksia, joita aineistoon ei sattunut. Toistamalla tutkimus eri aineiston hankintamenetelmällä voisi tuoda uusia näkökantoja aiheeseen. Myös oppilaiden ja opettajaopiskelioiden kokemusten tutkiminen voisi laajentaa käsitystä monimateriaalisesta käsityöstä.
LÄHTEET
Anttila, P. 1993. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Porvoo: WSOY
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi oy
Brandstaka, M. 2018. Luovaa ideointia käsityötunneilla. Tekstiiliopettaja-lehti. 3/2018. S.18-19
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Gadamer, H. 2004. Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Tampere: Vastapaino
Holma, K. 2011. (toim.) Mälkki, K. Tutkimusmatkalla: teoria, metodologia ja filosofia kasvatustutkimuksessa. Gaudeamus.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomesta. (2012) Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje: https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf [luettu 2.5.2020]
Jaatinen, J. & Lindfors, E. 2016. Yhteisopetus käsityössä [Co-teaching in Finnish craft education].
Teoksessa Pakula, H., Kouki, E., Silfverberg, H. & Yli-Panula, E. (Toim.), Uudistuva ja uusiutuva ainedidaktiikka. (Ainedidaktiikan tutkimuksia) Turun Yliopisto, opettajakoulutuslaitos. S. 13.24
Kakkori, L. 2009. Hermeneutiikka ja fenomenologia: Hermeneuttis-fenomenologisen tutkimusotteen sisäisestä problematiikasta. Aikuiskasvatus (4), 273 - 280.
Keeley, P.2008. Science Formative Assessment: 75 Practical Strategies for Linking Assessment, Instruction, and Learning. Thousand Oaks, CA: Corwin Press.Koivuniemi, N. 2006. Opettaja luovuuden tukijana. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu:
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20067/TMP.objres.114.pdf?sequence=1&isAllow ed=y, [luettu 26.10. 2018]
Kokko, S., Kouhia, A. & Kangas, K. 2020, ' Finnish craft education in turbulence : Conflicting debates on the current National Core Curriculum ' Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science A, vol. 27 no. 1, pp. 1-19.
Kröger, T. 2016. Diverse orientations in craft education: Student teachers’ conceptions andperceptions, TECHNE SERIES. Research in Sloyd Education and Craft Science,23(1),1-14.
Kröger, T. & Pöllänen, S. 2005. Tutkiva opettajankoulutus -taitava opettaja. Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/kehys.htm,Savonlinnan opettajankoulutuslaitos 2004, verkkoversio 2005.
Opetushallitus. Perusopetussuunnitelman perusteet (2014), määräykset ja ohjeet.
http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Helsinki 2016.
Laine, T. 2001. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II: Näkökulmia aloit- televalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lindfors, E., Marjanen, P. & Jaatinen, J. 2016. Tyttöjen ja poikien käsityöstä monimateriaaliseksi käsityöksi. Käsityön opetusta 150 vuotta [From boys’ and girls’ handicraft to multimaterial craft learning. Craft as a school subject for 150 years]. In M. Soininen & T. Merisuo-Storm (Eds.) Mikä mäki! Tiedäks snää? 120 vuotta opettajankoulutusta Rauman Myllymäellä [What a hill! Do you know? Teacher training in Rauma Myllymäki for 120 years]. University of Turku, Department of Teacher Education, Rauma unit, 81–97.
Marjanen, P., Lindfors, E., & Ketola, S. (2018). School Craft in Memories of Three Generations.
Techne Series - Research in Sloyd Education and Craft Science A, 25(1), 1-16.
Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä II. Vaajakoski:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Mäkelä, M. 2018. Tekstiiliopettaja-lehti. Ilmiölähtöisyys käsitöissä.1/2018. S.9. Jyväskylä: Atena kustannus oy.
Ojanen, O.& Rastas, J. 2019. Tekninen työ ja teknologia – uusi oppiaine peruskouluun ja lukioon suomalaisten osaamisen turvaamiseksi:
tekninenopettaja.net/docs/TTT,Tekninen_tyo%20ja_teknologia.pdf, [päivitetty 15.7.2019]
Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Määräykset ja ohjeet.
Helsinki: Grano Oy.
Porko-Hudd, M., Pöllänen, S. & Lindfors, E. (2018). Common and holistic crafts education in Finland. Techne serien A: 25 (3), 2018, 26-38.
Pöllänen, S. 2016. Opetussuunnitelman tukimateriaalit.
https://www.edu.fi/perusopetus/kasityo/ops2016_tukimateriaalit/kasityoprosessi_perusopetuksessa.
Itä-Suomen yliopisto. Opetushallitus.
Pöllänen, S. & Kröger, T. 2004. Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa J. Enkenberg, E.
Savolainen, P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajakoulutus -taitava opettaja. Joensuu: Joensuun Yliopistopaino, 160-172.
Pöllänen, S. & Urdziņa-Deruma, M. (2017.) Future-Oriented Reform of Craft Education: The Cases of Finland and Latvia. Teoksessa: E. Kimonen & R. Nevalainen (toim.) Reforming Teaching and Teacher Education: Bright Prospects for Active Schools. Rotterdam, NL: Sense Publishers, 117-144.
Pöllänen, S. 2003. Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta katsottuna:
http://sokl.uef.fi/juhlakirja/27Sinikk.htm, [luettu 31.3.2020] Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, 219-224.
Pöllänen, S. (2009.) Contextualising Craft: Pedagogical Models for Craft Education. International Journal of Art and Design Education 28(3), 249-260.
Pöllänen, S. (2019.) Perspectives on multi-material craft in basic education.
Ruuskanen, I. Monimateriaalisuuden kautta taidon äärelle. Tekstiiliopettaja-lehti. 4/2017. S.9
Ruuskanen, I. Ilmiölähtöisyys käsitöissä. Tekstiiliopettaja-lehti. 1/2018. S.9
Ruuskanen, I. & Vuolas, L.Suunnittelu osaksi käsityönopetusta. Tekstiiliopettaja-lehti. 4/2018 S. 22-23.
Seitamaa-Hakkarainen, P., Pöllänen, S., Luutonen, M. et al. 2007. Käsityötieteen ja käsityömuotoilun sekä teknologiakasvatuksen tutkimusohjelma Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 100. Joensuun yliopisto.
Shenton, A. 2004. Strategies for Ensuring Trustworthiness in Qualitative Research Projects.
Education for Information, 22(2), 63–75.
Suunnittelusta käsin; käsityön tutkimuksen ja opetuksen vuoropuhelua (2014) toim. Nuutinen, A., Fernström, P., Kokko, S., Lahti, H. (s. 12-24), Laamanen, T-K., Seitamaa-Hakkarainen, P.), Sirpa Kokko, Marjut Viilo, Minna Matinlauri & Auli Tokola, 2014, (s.81), Päivi Fernström, Seija Karppinen & Milla Ojala (s. 105) Helsingin Yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/230138
Suojanen, U. 1993. Käsityökasvatuksen perusteet. Porvoo: WSOY.
Syrjänen, E. 2003. Käsityön opettajan pedagogisen tiedon lähteeltä: Persoonalliset toimintatavat ja periaatteet käsityön opetuksen kontekstissa. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 12.
Helsinki: Hakapaino.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Verkkopainos. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Turunen, K. 1995. Tieto ja tiede. Monimateriaalisuuden kautta taidon äärelle. Jyväskylä: Atena
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Helsinki: kirjayhtymä.
Virtanen, J. 2006. Fenomenologia laadullisen tutkimuksen lähtökohtana. Teoksessa J.
Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki: International Methelp KY.
149–214.
Liite 1. Lomakehaastattelun kysymykset
1. Minkälaisia töitä olette toteuttaneet käsityön tunneilla ja kuinka olette huomioineet monimateriaalisuuden?
2. Kuinka käsityön opetus käytännössä sujuu koulussanne? (esim. tilat, opettajan ammattitaito, ryhmäjaot, valinnaiset)
3. Oletko saanut lisäkoulutusta käsityön opetukseen tai koetko tarvitsevasi sellaista?
Miksi?
4. Minkälaisena koet monimateriaalisuuden käsityössä? Kerro omin sanoin esiin nousseista hyvistä ja huonoista kokemuksista, mahdollisista parannusehdotuksista tai toiveista.
5. Miten koet oppilaiden kiinnostuneisuuden monimateriaalista käsityötä kohtaan?
Miten se ilmenee?
6. Onko teillä yhteisopettajuutta käsityön opetuksessa? Kuinka se käytännössä sujuu?
Jos ei, niin olisiko sille mielestäsi tarvetta?
7. Kuinka oppilaat ideoivat ja suunnittelevat? Minkälaisia huomioita sinulla on oppilaiden suunnittelutaidoista?
8. Minkälaisena koet käsityön arvioinnin? Mitä arvioinnin keinoja käytät?
9. Kuinka toteutatte dokumentointia?
10. Jos sinulle tulee muita tärkeitä huomioita mieleen, niin voit kirjoittaa ne tähän.
(Vapaaehtoinen)