Seuraavissa luvussa kuvaan kirjoittajien johdatuskokemuksia, jotka liittyivät heidän omaan hengelliseen elämäänsä sekä seurakunnassa palvelemiseen ja lähetystyöhön. Molemmista kirjoitettiin runsaasti: palvelemiseen ja lähetystyöhön liittyen kirjoitti reilu puolet vastaajista, mikä tekee siitä suurimman itsenäisen kategorian.
5.3.1 Oma hengellinen elämä
Lähes puolet kirjoitti Jumalan johdatuksesta, jonka myötä heidän hengellinen elämänsä syveni tai he kokivat hengellisen heräämisen.274 Kirjoittajista reilu puolet oli miehiä ja vajaa puolet naisia
271 N2, N3, N6, N9, N11+M8.
272 N3, N8, N12, M3.
273 Hovi 1996, 113; 2007, 161.
274 N1, N2, N3, N6, N7, N8, N11, N14, M3, M6, M7, M9, M10, M11.
(8N, 6M). Vastauksia tuli kaikista ikäryhmistä, aktiivisimmin kirjoittivat alle 46-vuotiaat ja seurakuntataustaltaan eniten helluntailaiset ja yhteiskristilliset.
Suurin osa tässä kategoriassa kertoi kokeneensa Jumalan johdattaneen heitä niin, että heidän uskon elämänsä oli syventynyt tai he olivat kasvaneet hengellisesti.275 Muutamat kirjoittivat siitä, kuinka he seurakunnan toiminnassa olivat kokeneet Jumalan puhuttelua, saaneet elämälleen vankan pohjan tai muuten muuttuneet ihmisenä koettuaan Jumalan rakkautta. Nämä kokemukset johdattivat lisäksi töihin hengelliselle alalla tai muuhun aktiiviseen hengelliseen toimintaan. Yksi kirjoittajista oli kokenut johdatusta koko elämänsä kohti tunnustavaa kristillisyyttä, seurakuntayhteyttä sekä muiden palvelemista kuvaten asiaa näin:
Aika myöhäisellä iällä vasta olen tulossa "tunnustavaksi" kristityksi… Vapaaseurakunnassa olen käynyt viimeaikoina, koska siellä pastori on hyvä opettaja ja seurakunta on ottanut minut hyvin vastaan. Kaipasin kristittyjen välistä yhteyttä ja keskusteluseuraa. [Kristillinen kahvila] on aivan ihmeellinen paikka, siellä kyllä ihan oikeasti Jumala toimii… Olen saanut palvella siellä nyt toista vuotta. (M7)
Yksi vastaajista kertoi kokeneensa, että Jumala johdatti hänen elämäänsä rikollisesta elämäntavasta ja huumeista uskoontulon myötä löytyneeseen rauhaan ja vapauteen sekä haluun elää rehellistä ja nuhteetonta elämää.276 Uskonelämänsä alun onnistumisista ja epäonnistumisista huolimatta hän kirjoitti luottavansa Jumalan läsnäoloon elämässään. Muutama muu kertoi kokeneensa johdatusta niin, että usko tai luottamus Jumalaan lisääntyivät tiettyjen vaikeiden kokemusten myötä tai että tällainen kokemus kirkasti evankeliumia ja Jumalalle kuuluvaa kunniaa.277 Yhden elämässä taas tuli kausi, jolloin hän ei jaksanut enää uskoa edes Jumalaan, mutta koki johdatusta seurakunnan esirukoushetkessä saaden vastauksen ”puhu minulle Jumala nyt, jos olet olemassa” -rukoukseensa erikoisella tavalla kuvaten kokemustaan valloittavaksi.278
Muutamat kertoivat Jumalan johdatuksen myötä kokemastaan hengellisestä heräämisestään. 279 Monet kutsuivat tätä uskoontuloksi, yksi ilmaisi tulleensa tunnustavaksi kristityksi. Kaikki heistä kirjoittivat jostain käänteen tekevästä tapahtumasta tai asiasta, josta hengellinen etsiminen tai löytäminen alkoi, kuten turvattomaksi koetusta maailman tilanteesta lapsen syntymän jälkeen tai kristilliseen päihdekuntoutukseen osallistumisesta.280 Osa kertoi pidemmästä prosessista, osa taas vain yksittäisestä tapahtumasta, kaksi kertoi myös
275 N1, N2, N3, N6, N7, N8, M3, M6, M7, M10, M11.
276 M6.
277 N6, M7, M11.
278 M3.
279 N11, N14, M6, M7, M9, M10.
280 N14, M6.
elämänmuutoksen olleen suuri uskoontulon myötä. Muutama oli saanut jo lapsuuden kodissa uskon siemenen tai tullut uskoon.281 Yksi heistä kirjoitti uskoontulostaan seuraavasti:
Tulin uskovaksi n. v. 1970 huhtikuun toisen päivän aamuna 30-vuotiaana useamman päivän juopottelun jälkeen. Kasvoin uskovaisessa kodissa ja tiesin nämä hengelliset asiat pikkupojasta asti, mutta elin kuitenkin tuhlaajapojan elämää. Koin uskoontulon erikoisen voimakkaasti. Oli kevätaamu ja koin, että kevät alkoi myös minun elämässä. (M9)
Muutamat myös kirjoittivat johdatuksesta seurakuntayhteyden löytymisessä. 282 Esimerkiksi rippikoulusta ja isostoiminnasta sekä muusta hengellisten tilaisuuksien ja kristittyjen yhteyden löytymisestä kerrottiin.
Hovi on kirjoittanut paljon kääntymyksestä ja siihen liittyvästä konversioretoriikasta, jossa kääntymyskertomus voi kasvaa koko elämänhistorian käsittäväksi johdatuskertomukseksi alkaen lapsuuden tapahtumista.283 Tätä samaa ilmiötä oli havaittavissa muutamissa aineistoni kirjoitelmissa, erityisesti M7:n kirjoitelmassa, joka oli alun perin kirjoitettukin todistukseksi elämän vaiheista kohti tunnustavaa kristillisyyttä. Toisaalta kääntymystä voi jatkumon sijaan kuvata muutos, jossa näkyy selkeästi ero elämässä ennen ja jälkeen kääntymyksen, kuten kirjoittajan M6 vankilassa uskoontuloa kuvaavassa kirjoitelmassa. Hovi on tuonut esille myös uskovien yhteyteen liittyviä johdatuskokemuksia.284 Lisäksi Huffmanin kirjassa kolmas tapausesimerkki, johon eri näkökulmien edustajat antoivat ohjeensa johdatuksen ja Jumalan tahdon löytymiseen, liittyi seurakunnan valitsemiseen perheen muuttaessa uudelle paikkakunnalle. 285 Jumalasuhde-mallissa/näkökulmassa korostuu oma hengellinen elämä, joka on kaiken keskiössä. Myös sisäisen muutoksen mallissa / viisaus-näkökulmassa kristityn pyhitys ja uskonelämä nähdään niin ikään keskeisenä. Näiden myötä muu johdatus elämässä löytää omat uomansa. Myös kaitselmuksen näkökulmasta Pyhän Hengen merkitys korostuu erityisesti Jumalan vetäessä ihmisiä puoleensa sekä seurakunnan rakentajana, evankelikaalisessa kontekstissa henkilökohtaista uskoa ylipäätään pidetään tärkeänä. Muuten edellisissä tutkimuksissa puhuttiin hyvin vähän uskoontulosta ja hengellisen elämän syvenemisestä johdatuksen kontekstissa.
5.3.2 Palveleminen ja lähetystyö
Eniten yksittäisen kategorian vastauksia tilanteista, joissa johdatusta oli koettu, kirjoitettiin hengelliseen palvelemiseen ja lähetystyöhön liittyen. Niistä kirjoitti reilu puolet.286 Palvelemista
281 N11, M7, M9.
282 N1, N11, M6, M7.
283 Hovi 2004, 396; 2007, 33, 140, 142, 160, 161.
284 Hovi 2007, 161.
285 Huffman et al. 2009.
286 N1, N2, N7, N8, N10, N11, N12, N13, N15, N16, N19, M3, M6, M7, M9, M10, M11.
tehtiin seurakunnassa tai muissa kristillisissä yhteisöissä tai vastaavissa. Lähetystyö taas tässä tarkoittaa niin kaukana kuin lähelläkin tehtävää evankeliointia. Miehistä enemmistö kertoi tästä aiheesta, naisista noin puolet (11N, 9M). Helluntailaisista kaikki kirjoittivat aiheesta ja noin puolet yhteiskristillisistä kirjoittajista. Kaikista ikäluokista puolet tai enemmän kertoi palvelemiseen ja lähetystyöhön liittyvistä kokemuksistaan, paitsi 26–35-vuotiaista vain joka neljäs.
Joka kolmas kaikista vastaajista kirjoitti Jumalan johdattaneen heitä palvelemaan seurakunnassa tai muussa kristillisessä toiminnassa.287 Osa oli kokenut johdatusta perinteisiin palvelumuotoihin: isosena toimimiseen, musiikkiin ja todistuspuheenvuoron pitämiseen. Muutamat kertoivat myös omastaan antamisesta seurakunnalle ja kaksi kirjoitti, kuinka Jumalan heille johdattamasta kodista löytyi tilat myös hengelliselle pienryhmälle. Yhdellä vastaajista oli useita kokemuksia siitä, kuinka hän oli kokenut kehotusta antaa varoistaan muille ihmisille, kuten lähetystyöntekijälle ja vähävaraisille.288 Varsinaisten seurakuntaorganisaatioiden ulkopuolisista kokemuksista kerrottiin kristillisdemokraattien kunnallisvaaliehdokkaiden saamisesta, kristillisessä kahvilassa palvelemisesta sekä johdatuksesta kristillisen päihdekuntoutusjärjestön puheenjohtajaksi.
Moni myös kertoi johdatuskokemuksistaan evankelioinnissa ja lähetystyössä.289 Useat heistä kirjoittavat siitä, kuinka Jumala oli johdattanut heitä erilaisiin tilanteisiin, joissa olivat saaneet kertoa toisille ihmisille hengellisistä asioista ja evankelioida, mistä eräs kirjoittaa näin290:
Koen johdatuksen pään sisäisenä, Pyhän Hengen äänenä esimerkiksi kehotuksena kohdata joku ihminen jota en tunne, ja sanoa jotain spesifiä mitä Jumala haluaa puhua kauttani -tilanteet ovat olleet hämmästyttäviä positiivisesti – usein ihmiset ovat tulleet kosketetuiksi ja he ovat päässeet kohtaamaan Jumalaa, jonka olivat kuvitelleet kaukaiseksi. (N2)
Useimmiten ihmiset, joita evankelioitiin, olivat olleet ennestään tuntemattomia, joidenkin kohdalla tuttujakin. Moni heistä myös kertoi johdatuksesta kohdata potilaan kanssa sairaalassa tai rukoilla sairaan puolesta. Aina evankelioinnissa ei ollut kyse suullisesta kertomisesta vaan esimerkiksi Raamatun antamisesta. Kerrottiin naapurin uskoon johdattamisesta, juuri uskoon tulleen tukemisesta ja yleisesti oman uskon kertomisesta.
Moni kertoi kokemuksistaan, kuinka Jumala oli johdattanut heidät lähetystyöhön, joko pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa.291 Kaksi heistä kertoi, kuinka halusivat lähteä lukion jälkeen lähetystyöhön ja sitten päätyivät pariksi vuodeksi ulkomaille, kaksi muuta suuntautui erityisesti Aasiaan. Muutamat kirjoittivat omasta halustaan lähteä lähetystyöhön, jos Jumala niin johdattaisi ja tahtoisi, toiset kirjoittivat näystä tai profetiasta, joka liittyi heidän tehtäväänsä. Jollain lähtöön oli
287 N1, N12, N13, N15, N16, N19, M3, M6, M7, M11.
288 M11.
289 N2, N7, N8, N10, N11, N15, M6, M9, M10.
290 N2, N11, N15, M6.
291 N7, N8, N10, M9, M10.
liittynyt epäröintiä ja ongelmia, kuten rahan tai kielitaidon puuttuminen tai epävarmuus asian suhteen. Kuitenkin, kun asiat tavalla tai toisella ratkesivat, heidän reittinsä oli selvä. Yksi heistä kuvailee vaiheitaan seuraavasti:
Lukion viimeisenä keväänä etsin johdatusta elämääni. Halusin lähteä lähetystyöhön, mutta en tiennyt miten se voisi tapahtua. Sen jälkeen [lopetettuaan lukemisen lääketieteellisen pääsykokeisiin] kuulin … lähetyslaivoista… Ongelma oli, että minulla ei ollut taloudellista mahdollisuutta lähteä sinne. Rukoilin Jumalaa ja sanoin, että olen valmis lähtemään, jos rahat järjestyvät jotenkin. Muutama päivä myöhemmin itselleni entuudestaan tuntematon nainen soitti minulle ja sanoi, että jos olen aikeissa lähteä … lähetyslaivoille, hän tulee kannattamaan minua taloudellisesti. Otin sen merkkinä Jumalalta ja ilmoittauduin lähtemään. Seuraavien kuukausien aikana onnistuin saamaan kokoon myös loput kannatukseen tarvittavat rahat. (N7)
Myös Hovi on kirjoittanut johdatuskokemuksista muiden palvelemisesta sekä lähetystyöhön lähtemisestä.292 Erityisesti erään naisen kertomus hänen visiostaan lähteä lähetystyöhön muistuttaa monelta osin oman aineistoni N10-vastaajan kirjoitelmaa. Molemmat kuvailivat maallista ammattiaan siivittelemässä heitä lähetystyöhön ja kokivat jo etukäteen varmuutta lähdöstään.
Lisäksi kaitselmuksen näkökulmasta yhtenä keskeisenä seikkana voidaan pitää Hengen työtä seurakunnan rakentamisessa. Myös pelastussuunnitelmallisesti kirkko elää lähetystyön aikakautta, jonka loppuunsaattamista ja evankeliointia pidetään keskeisenä evankelikaalisuudessa.