3. TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN
3.1. Oy Canon Ab tapaustutkimuksen kohteena
3.2.2. Haastattelujen toteuttaminen ja tutkimusotoksen esittely
Nauhoitetut teemahaastattelut ovat toimineet tämän tutkimuksen ensisijaisena lähdeaineistona. Koska useimmat haastateltavista kertoivat kokemuksistaan avoimesti ja luottamuksellisesti, on osa aineistosta jäänyt tutkimuksen suorittajan käyttöön taustatiedoksi, eikä siksi näy suoranaisesti tässä tutkimuksessa.
Haastattelut kestivät keskimäärin 60 minuuttia. Pisin haastattelu kesti 2 tuntia ja lyhyimpään kului aikaa puoli tuntia. Haastattelurunkoa testattiin ensin projektin vastuuhenkilöiden kanssa, jotta yrityksen tarpeet voitiin ottaa tarkoituksen mukaisella tavalla huomioon. Haastateltaville toimitettiin yleensä noin viikkoa ennen haastattelua kysymysrunko. Näin tutkimusotoksen henkilöille annettiin mahdollisuus rauhassa valmistautua haastattelutilanteeseen, jolloin tutkimus
aineiston luotettavuus saatiin vieläkin paremmaksi.
Haastattelurunko perustui teemahaastattelun periaatteisiin, jossa haastattelun aihepiirit olivat tiedossa. Samat teemat toistuivat haastattelusta toiseen, mutta niiden painoarvo saattoi muodostua erilaiseksi haastattelutilanteesta riippuen.
Tutkimuksen tekijä ei varsinaisessa haastattelutilanteessa tehnyt muistiinpanoja, koska haastatteluista ei haluttu kuulustelunomaisia. Toisaalta keskittymällä kuuntelemaan täysipainoisesti haastateltavien ajatuksia pystyttiin tarkentamaan tutkimuksen kannalta olennaisia asioita huomattavasti helpommin ja mikä tärkeintä vielä haastattelutilanteessa. Haastattelut suoritettiin haastateltavien työpaikoilla tai aluekonttorien ihmisten ollessa kyseessä Canonin pääkonttorin kokoustiloissa. Haastatteluaika oli täysin rauhoitettu, eikä tilaisuuksia
keskeytetty mitenkään.
Tutkija kirjoitti äänittämänsä haastattelut sanasta sanaan ylös paperille. Tämän jälkeen tekstejä analysoitiin ja muokattiin luettavaan muotoon. Epäselvät kohdat
pyrittiin kuitenkin varmistamaan heti haastattelun jälkeen. Lisäksi haastateltaville
toimitettiin raportti yhteenvetona haastatteluista.Toissijaisena lähdeaineistona on käytetty sisäisiä ja julkisia yritysesitteitä sekä lehtiartikkeleita.
Seuraavaksi esitellään haastateltavien johtajien työsuhteiden kestoja ja lukumääriä sekä heidän koulutustaustaansa. (Taulukko 3.4.) 14,3 %:lla haastateltavista Canon oli ensimmäinen työpaikka, ja vajaalla puolella haastatelluista oli ollut ennen Canonia yksi varsinainen työpaikka. Lopuilla kahdeksalla johtajalla (38 %) oli ollut 2-3 työpaikkaa ennen Canonille siirtymistä.
Työnantajien lukumäärä
ennen Canonia Prosenttia Henkilöä
0 14,3 % 3
1 47,6 % 10
2 28,6 % 6
3 9,5 % 2
4 0% 0
yht. 100,0% 21
Taulukko 3.4. Työnantajien lukumäärä ennen Canonia
Runsaalla 40 %:Ha haastateltavista (taulukko 3.5.) oli koko uran aikana ollut 2 - 4 tehtävää. 5 - 7 tehtävää uran aikana oli noin 50 %:lla haastateltavista
Tehtävien määrä Prosenttia Henkilöä
2 - 4 kpl 42,8 % 9
5 - 7 kpl 52,4 % 11
8-10 kpl 4,8 % 1
11 - kpl. 0% 0
yht. 100,0% 21
Taulukko 3.5. Työtehtävien lukumäärä koko uralla (Canon ja muut yritykset)
Tehtävä määriteltiin ajanjaksoksi, jolloin työntekijän työtehtävät eivät muuttuneet huomattavasti. Työntekijä itse sai määritellä milloin työtehtävä oli oleellisesti muuttunut. Suurimmassa osassa tapauksista työtehtävät olivat vaihtuneet vertikaalisen liikkuvuuden kautta, ja selvästi harvemmin oli kyseessä horisontaalisen työnkierron kautta tapahtunut työtehtävän vaihtuminen.
Vertikaalinen liikkuvuus oli tapahtunut useimmiten ylöspäin.
Taulukossa 3.6. tarkastellaan haastateltavien työtehtävien kestoja ennen Canonille tuloa. Selvästi suurin osa tutkittavista oli vaihtanut työtehtävää tai - paikkaa viimeistään 3-4 vuoden työrupeaman jälkeen (73,3 %), ja suurin syy tähän oli ollut työmotivaation ylläpitäminen ja oman uran eteenpäin vieminen.
Lukemaa nostaa luonnollisesti jonkin verran se seikka, että yksilöt vaihtavat alku-uralla työpaikkojaan herkemmin. Yksilöt hakevat omaa ammatillista
identiteettiään ja paikkaa yhteiskunnassa, kokeilevat omia rajojaan ja uskaltavat tehdä kipeitäkin lähtöpäätöksiä, jos nykyinen työ ei enää miellytä.
Uraliikkuvuutta ei ehkä ole alku-uralla hidastamassa esimerkiksi perhe ja harrastukset. Noin 80 prosentilla tutkituista työsuhteet ennen Canonia olivat kestäneet vähemmän kuin 5 vuotta ja ainoastaan vajaalla 17 prosentilla yksittäisten työsuhteiden pituudet olivat olleet enemmän kuin viisi vuotta (taulukko 3.6.).
Työsuhteen kesto vuosina
Prosenttia Työsuhteiden määrä
0 10% 3
0,1-5,0 73,3 % 22
5,1-10,0 13,3 % 4
yli 10 3,3 % 1
Taulukko 3.6. Työsuhteiden pituudet ennen Canonia
Haastateltavien koulutustausta on jaoteltuna alla olevassa taulukossa (taulukko 3.7.). Otoksen esimiehistä noin 40 % oli suorittanut korkeakoulututkinnon.
Opistopohjaisen tutkinnon oli suorittanut vajaa 30 % haastatelluista. Jokainen tähän ryhmään kuulunut oli suorittanut yo-merkonomin tutkinnon. Loput 30 % haastatelluista kuuluivat ryhmään ylioppilaat, keski- tai ammattikoulu sekä kansa- tai peruskoulun suorittaneet.
Koulutus Prosenttia Henkilöä
Kansa- tai peruskoulu 4,8 % 1
Keski- tai ammattikoulu 4,8 % 1
Ylioppilastutkinto 19,0 % 4
Opistopohjainen tutkinto 28,6 % 6
Korkeakoulututkinto 42,8 % 9
Yhteensä 100,0 % 21
Taulukko 3.7. Koulutustausta
3.3. Tutkimusasetelma
Yin jakaa case -tutkimuksen kuvaileviin, eksploratiivisiin ja selittäviin yhden tai useamman tapauksen case -tutkimuksiin (Yin, 1989, 15-16). Tutkimukseni on luonteeltaan lähinnä kuvaileva yhden tapauksen case -tutkimus. Toisaalta
joitakin eksploratiivisen tutkimuksen aineksia sisältyy tähänkin tutkielmaan. Esiin nousevia ongelmia kuvailevassa tutkimuksessa ovat kuitenkin (Lilja, 1983; vrt.
Glaser & Strauss 1967; Eldridge, 1968):
1) Tietomäärä on liian pieni, ne kattavat liian harvoja ulottovuuksia tutkimuskohteesta ja koskettaa vain tutkimuskohteen pintaa.
2) Tutkimuskohteen kuvaamisessa pääpiirteet, joita käytetään
tutkimuskohteen kuvaamiseen, saattavat olla melko harhaanjohtavia tutkimuskohteen toiminnan ymmärtämisen kannalta.
Viriin mukaan case -tutkimusta on kritisoitu yleisimmin seuraavista heikkouksista (Yin, 1989, 21):
1) Menetelmien kurinalaisuuden puute
2) Tarjoaa huonon pohjan tulosten tieteelliselle yleistettävyydelle 3) Aikaavievä tutkimustapa, joka tuottaa lukemattoman määrän
tutkimusdokumentteja
Yhden tapauksen case -tutkimus on perusteltavissa seuraavissa olosuhteissa (Yin, 1989, 47):
1) Kyseessä on kriittinen tapaus hyvin muotoillun teorian testaamiseksi.
2) Kyseessä on äärimmäistapaus tai hyvin harvinainen tapaus.
3) Kyseessä on aikaisemmin tutkimaton, “paljastava tapaus”.
Perusteluna oman case-tutkimukseni valinnalle oli osittain se, että
tutkimusongelma saatiin yhden yrityksen toimeksiannon muodossa ja osittain siksi, että aihetta haluttiin lähestyä juuri edellä mainitun “paljastavan tapauksen”
näkökulmasta.
Yhden tapauksen case-tutkimuksen lisäksi tutkimukseen sisältyy pienempiä case-tapauksia ikään kuin yhden suuremman tapauksen sisälle (vrt. Yin, 1989, 46). Näillä ns. minicaseillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa yrityksen eri osastoja kuten myyntiä, markkinointia ja huoltoa. Edellä mainittujen osastojen sisäistä uraliikkuvuutta vertaillaan toisiinsa, jolloin voidaan tarkemmin löytää mahdollisia ongelmia ja kehittämiskohteita.
Vertailevaa aineistoa hankittiin haastattelemalla IBM:n ja Kaukomarkkinoiden henkilöstöjohtajia. Kyseisissä haastatteluissa ei käytetty nauhuria, vaan ne perustuivat kirjoitettuihin muistiinpanoihin. Jotta tutkimustulosten merkitys ei jäisi
vähäiseksi, pyrittiin vertailupohjaa hakemaan alan muista yrityksistä, ja sitoa näin tulokset suurempaan kokonaisuuteen.Tutkimusotoksen vertaaminen muihin yrityksiin nähtiin tarpeellisena, jotta ongelmien yleisyys ja olennaisuus
paljastuisi. Tutkimalla muitakin samalla toimialalla olevia yrityksiä pystyttiin paremmin havainnoimaan, olivatko Canonilla esiin nousseet ongelmat samankaltaisia myös muissa yrityksissä.