Faktorianalyysiin perustuva tulkinta opettajien käsityksistä

Kuvausta opettajien käsityksistä yrittäjyydestä pelkistettiin käyttämällä faktori­

analyysia. Tarkoituksena oli löytää opettajien käsityksiin perustuvia yrittäjyy­

den perusulottuvuuksia ja ryhmitellä muuttujia, joilla yrittäjyyden sisältöä mi­

tattiin. Keskeistä oli myös antaa tulkinta näille ulottuvuuksille. Faktorien tul­

kinnan avulla pyrittiin löytämään kullekin faktorille muuttujien sisällön perus­

teella samaan ilmiöön liittyvä, mutta ylemmällä käsitteellisellä tasolla oleva si­

sältö. Tämä tulkinta tapahtuu faktorilatausten avulla. Täten oli siis mahdollista tiivistää samaa ilmiötä koskevia muuttujia entistä harvalukuisempiin muuttu­

jiin, faktoreihin. Tarkoituksena oli myös muodostaa summamuuttujia jatko­

analyysia varten. Faktoreista sinällään ei ole tietoa, ne ovat piileviä, latentteja muuttujia, jotka siis latautuvat faktorilla. Faktorianalyysissa keskeisillä ns. kär­

kimuuttujilla tarkoitetaan muuttujia, joilla on korkeimmat lataukset faktorilla ja jotka siten ovat lähimpänä sitä sisällöllisesti.

Tilastollisessa mielessä ei ole kunnollisia kriteerejä siitä, kuinka monta faktoria ja mitkä faktoreille latautuvat muuttujat otetaan tulkittavaksi. Eräänlai­

sina "nyrkkisääntöinä", joita on noudatettava tervettä järkeä käyttäen, esitetään kuitenkin yleisesti seuraavat:

1. faktorien ominaisarvo (kuinka paljon faktori selittää anal_yysissa mukana ol­

leita muuttujia) on yli yhden

2. suhteellinen ominaisarvo (kunkin faktorin selitysosuus) on vähintään 5 % 3. lataus eli painokerroin (alkuperäisen muuttujan ja faktorin välinen korrelaatio)

on vähintään 0.40

4. kommunaliteetti (kuinka paljon faktorianal_yysi selittää kyseisen muuttujan vaihtelusta) on yli 0.20

5. suhteellinen kumulatiivinen ominaisarvo (selitysosuus muuttujien koko- nais­

varianssista) on vähintään 50 %

6. faktorirakenteelle voidaan antaa selkeä ja mielekäs tulkinta.

Faktorimenetelmänä käytettiin pääkomponenttiratkaisua ja varimax-rotaatiota.

Varimax-rotaation tarkoituksena oli saada mahdollisimman selväpiirteinen tul­

kinta faktoreille. Faktorien lukumäärän määrittämiseksi käytettiin aluksi omi­

naisarvorajana yhtä. Tällöin muodostui yksitoista (11) faktoria, jotka selittivät 68,2 % muuttujien vaihtelusta. Tämän jälkeen faktorianalyysissa muodostettiin 6-10 faktorin ratkaisut. Edellä mainitut kriteerit huomioiden ja korostaen mie­

lekästä tulkintaa, päädyttiin yhdeksän faktorin ratkaisuun. Tällöin faktorit se­

littivät 63,7 % muuttujien kokonaisvaihtelusta. Tätä voidaan pitää hyvänä.

Faktorirakenne oli selkeä. Faktoreiden muuttujien kommunaliteetit olivat sen verran korkeat, että ne näyttivät sopivan tähän faktoriratkaisuun.

Seuraa-vassa on esitetty faktorien nimeäminen, faktoreille korkeimmin latautuneet muuttujat, niiden lataukset, kommunaliteetit sekä keskiarvot.

Fl Työhön sitoutuminen (selitysosuus 14,9 % kokonaisvarianssista) (ka = 4.11, s = .58)

Muuttuja Lataus Kommunaliteetti Keskiarvo

Työvireys .74 .67 3.86

Työn kunnioittaminen .73 .73 4.22

Työhalu .68 .63 4.35

Myönteinen työasenne .68 .58 4.35

Omatoimisuus .65 .57 4.54

Töiden sujuminen .63 .71 3.66

Tarmokkuus .62 .70 4.15

Vastuun kantaminen .60 .52 4.11

Toimeliaisuus .59 .62 4.10

Reippaus .57 .50 3.62

Määrätietoisuus .49 .61 4.16

Rohkeus .43 .53 4.11

Tässä faktorissa painottuvat suurilla latauksilla työhön sekä vireään ja vastuul­

liseen työskentelytapaan liittyvät muuttujat. Omatoimisuus (4.54) nousi selvästi muiden muuttujien edelle. Sen jälkeen seuraaviksi suurimmat keskiarvot saa­

tiin muuttujille työhalu ja myönteinen työasenne. Muuttujalla töiden sujuminen on kohtuullisen suuri lataus (.51) myös faktorilla kaksi, muuttujilla tarmokkuus (.43) ja rohkeus (.39) faktorilla yhdeksän. Faktorin nimi on "Työhön sitoutuminen".

F2 Tavoitteellisuus ja tuloksellisuus (selitysosuus 9,5 %) (ka = 3.85, s = .65)

Muuttuja Lataus Kommunaliteetti Keskiarvo

Tuottavuus .78 .71 3.84

Taloudellisuus .69 .66 3.65

Tehokkuus .65 .71 3.78

Tuloshakuisuus .61 .66 4.03

Kannattavuus .61 .61 3.78

Tavoitteellisuus .59 .67 4.09

Palveluhalu .42 .53 3.78

Tällä faktorilla latautuvat toiminnan tavoitteellisuutta, taloudellisuutta ja tulok­

sellisuutta ilmaisevat muuttujat. Nämä ovat pitkälti ikään kuin seurausta tie­

tynlaisesta toiminnasta tai piirteestä. Tavoitteellisuus (4.09) ja tuloshakuisuus (4.03) erottuivat selvästi muista muuttujista. Muuttuja palveluhalu saattaa pin­

nallisesti tarkasteltuna vaikuttaa tähän ryhmään kuulumattomalta, olihan sen latauskin selvästi muita alhaisempi. On kuitenkin muistettava, että palvelu ymmärretään nykyisin eräänä keskeisenä organisaatioiden tuloksellisuuteen vaikuttavana tekijänä. Muuttujilla tehokkuus (.41), tavoitteellisuus (.40) ja palvelu­

halu (.39) on kohtuullisen suuri lataus myös faktorilla yksi ja muuttujalla

tu-loshakuisuus (.41) faktorilla kolme. Ne voisivat sopia siis liittymään myös mai­

nittuihin ulottuvuuksiin. Faktori saa nimen "Tavoitteellisuus ja tuloksellisuus".

F3 Saavuttamishalu (selitysosuus 8,9 %) (ka = 3.51, s = .69)

Muuttuja Lataus Kommunaliteetti Keskiarvo

Vaikutushalu .69 .66 3.29

Kunnianhimo .69 .61 3.59

Menestymishalu .68 .58 4.16

Kilpailuhalu .66 .68 3.94

Vallanhimo .60 .70 2.52

Rahan tavoittelu .54 .67 3.61

Tähän faktoriin latautuneet muuttujat kuvaavat pitkälti saavuttamishalua ja

"kilvoittelua". Muuttujat menestymishalu (4.16) ja vallanhimo (2.52) erottuivat selvästi muista. Muuttuja vallanhimo latautui kohtuullisesti (.50) myös faktorille viisi, samoin muuttuja rahan tavoittelu (.51). Faktorille sopii nimeksi "Saavutta­

mishalu".

F4 Uudistamishalu ja -kyky (selitysosuus 6,2 %) (ka 3.81, s = .73)

Muuttuja Lataus Kommunaliteetti

Kekseliäisyys .73 .70

Luovuus .70 .73

I1movatiivisuus .69 .59

Kokeilunhalu .69 .57

Keskiarvo 3.79 3.76 4.00 3.70

Faktorille neljä latautuneet muuttujat ovat uudistamishalua ja -kykyä ilmaise­

via. Lataukset olivat korkeita ja hyvin lähellä toisiaan. Muuttuja luovuus latautui kohtuullisesti (.36) myös faktorille yksi ja kokeilunhalu (.38) faktorille kolme.

Faktori saa nimen "Uuudistamishalu ja -kyky ".

FS Itsekkyys (selitysosuus 5,6 %) (ka = 2.75, s = .84)

Muuttuja Lataus

Häikäilemättömyys .78

Itsekkyys .78

Kovuus .64

Kommunaliteetti Keskiarvo

.71 2.39

.67 2.94

.67 2.94

Tälle faktorille latautuneet muuttujat miellettäneen yleisesti kielteisiksi. Ne liittyvät egoismiin, tahdonsuuntaan, jonka määrääjänä on oma hyöty. Muuttuja kovuus latautui kohtalaisesti (.45) myös faktorille kolme. Tätä faktoria kuvaa nimi "Itsekkyys".

F6 Omistajayrittäjyys (selitysosuus 5,3 %) (ka = 4.20, s = .70)

Muuttuja Lataus Kommunaliteetti

Omistajayrittäjänä .76 .69

toimiminen

Pienyrityksen perustaminen .75 .63 Liiketoiminnan harjoitta- .57 .61 minen

Keskiarvo 4.11 4.02 4.47

Faktorille kuusi latautuneet muuttujat kuvaavat ulkoista, omistajayrittäjyyttä.

Liiketoiminnan harjoittaminen (4.47) erottui selvästi muista kahdesta muuttujasta.

Liiketoimhman harjoittaminen latautui kohtalaisesti (.35) myös faktorille kaksi.

Tämä on luonnollista, sillä liiketoiminnan harjoittamisessa korostuvat taloudel­

lisuus- ja tuloksellisuustekijät. Faktorille sopii nimeksi "Omistajayrittäjyys".

F7 Aktiivisuus ja riskinotto (selitysosuus 4,7 %) (ka

=

^{4.50, s}

=

^.48)

Muuttuja Lataus Kommunaliteetti

Aktiivisuus .72 .70

Ahkeruus .72 .68

Aloitteellisuus .62 .63

Halu ottaa riskejä .50 .51

Tälle faktorille latautuneiden muuttujien keskiarvot ovat lähellä toisiaan. Yllät­

tävää on, että tämän faktorin muuttujista ahkeruus ei latautunut suuremmin (.32) ensimmäiselle faktorille, jonka muuttujat liittyivät pitkälti työhön ja työn tekoon. Halu ottaa riskejä sopii hyvin tähän ryhmään, sillä aktiivinen ja aloitteel­

linen ihminen ottaa yleensä myös riskin ryhtyessään toimeen. Faktori saa ni­

men "Aktiivisuus ja riskinotto".

F8 Johtajuus (selitysosuus 4,6 %) (ka = 3.66, s = .71)

Muuttuja Lataus

Johtajuus .63

Liiketoiminnan johtaminen .63

Jämäkkyys .58

Faktorille kahdeksan latautuneet muuttujat liittyvät lähinnä johtamiseen. Muut­

tuja johtajuus latautui kohtuullisesti (.54) myös faktorille kolme, liiketoiminnan johtaminen (.35) faktorille kuusi, jämäkkyys (.47) faktorille yksi ja järjestel­

mällisyys faktoreille yksi (.38) ja kaksi (.45). Faktoria kuvaa nimi "Johtajuus".

F9 Sisukkuus (selitysosuus 3,9 %)

Tähän faktoriin sisältyvät muuttujat ilmaisevat sisukkuutta. Molemmat muut­

tujat latautuivat myös faktorille yksi (sisukkuus: .48, sitkeys: .51). Faktori saa nimen "Sisukkuus".

Faktorianalyysin perusteella myöhemmän tarkastelun ulkopuolelle jätet­

tiin muuttujat itsenäisyys ja sijoitustoiminta, sillä ne eivät latautuneet millekään faktorille riittävän suuresti (� 0.40). Yrittäjyyden ulottuvuuksien ja niiden vä­

listen erojen havainnollistamiseksi on kuvioon 25 vielä koottu muodostettujen summamuuttujien keskiarvot.

-KUVIO 25 Yrittäjyyden ulottuvuudet

-

l

Yrittäjyys liitettiin siis eniten ulottuvuuksiin aktiivisuus ja riskinotto (4.50), sisuk­

kuus (4.24), omistajayrittäjyys (4.20) ja työhön sitoutuminen (4.11), vähiten puoles­

taan ulottuvuuteen itsekkyys (2.75). Hajonta oli vähäisin aktiivisuuden ja ris­

kinoton (.48) ja suurin itsekkyyden (.84) osalta.

9.1.2 Ryhmien välisten erojen analysointi

Taustamuuttujittain esiintyviä eroja muodostettuihin summamuuttujiin tutkit­

tiin t-testillä (Independent-Samples T Test) ja yksisuuntaisilla varianssianalyy­

seilla (ANOVA). Taustamuuttujina käytettiin vastaajien sukupuolta, "yrittäjä­

taustaa" (kuinka läheinen on vastaajan suhde omistajayrittäjyyteen), työsuhteen luonnetta, "opetusainetta" sekä opetuskokemuksen kestoa. Ennen keskiarvojen testausta tarkasteltiin jakautumia. Normaalijakautuman ehdot eivät täyttyneet kaikkien summamuuttujien osalta. Tämä rajoittaa tulosten yleistämistä.

Työsuhteen luonteella ei tämän tutkimuksen mukaan ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vastaajien käsityksiin yrittäjyyden sisällöstä minkään summamuuttujan osalta. Sama tulos saatiin myös vertailtaessa summamuuttu­

jien keskiarvoja "opetusaineen" ja opetuskokemuksen keston mukaan. Suku­

puolen mukaan tarkasteltuna miehet antoivat naisia enemmän yrittäjyydelle itsekkyyden sisällön. Ero on merkitsevä (t = -2.65, p = .009). "Yrittäjätaustan"

mukaan tarkasteltuna löytyi tilastollisia eroavaisuuksia summamuuttujan si­

sukkuus osalta. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että mikäli opettaja itse tai hänen vanhempansa on tai on ollut yrittäjä, hän antoi yrittäjyydelle enemmän sisuk­

kuuden sisällön. Sisukkuuden ulottuvuuden varianssianalyysin tulokset on esitetty taulukossa 23.

TAULUKKO 23 Opettajien "yrittäjätaustan" mukaan tilastollisesti eroavan summamuuttujan keskiarvot

Opettajan puoliso Opettajan vanhempi/

on yrittäjä tai on vanhemmat ovat yrit­

toiminut yrittäjänä täjiä tai ovat toimi-neet yrittäjinä

henkilö on vaihtoehdoista yrittäjä

p < .05 (melkein merkitsevä) p < .01 (merkitsevä)

*** p < .001 (erittäin merkitsevä)

9.2 Opettajien suhtautuminen yrittämiseen ja yrittäjyyteen

.

* •

. . . .

Elämänkatsomus, arvot, asenteet ja motivaatio muodostavat tämän tutkimuk­

sen teoreettisessa osassa tarkastelun kohteena olleen kokonaisuuden, yrittäjyy­

den henkisen hierarkian. Edellä mainitut käsitteet liittyvät läheisesti toisiinsa.

Niissä on paljon yhteistä, vaihtelua esiintyy lähinnä kohdealueessa, aikajäntees­

sä ja pysyvyydessä. Tässä tutkimuksessa pitäydytään pitkälti yleisellä "suh­

tautumistasolla" ilmiön laaja-alaisuuden ja moniulotteisuuden takia.

Yrittämiseen ja yrittäjyyteen suhtautumista opettajien keskuudessa mitat­

tiin esittämällä vastaajille väittämiä, joihin heitä pyydettiin ottamaan kantaa (1 = täysin eri mieltä ... 5 = täysin samaa mieltä). Kuviossa 26 on esitetty tässä tutkimuksessa käytetyt suhtautumisen kohteiden ulottuvuudet sekä niihin liit­

tyvät muuttujat.

Suhtautuminen Suhtautuminen markkinatalouteen yrityksiin

- k2.01-k2.09 - k2.10-k2.16

\

,.

^/

Suhtautuminen Suhtautuminen Suhtautuminen

yri-yrittäjiin tyksen perustamiseen

- k2.19-k2.29 � yrittämiseen ja

�-

- k2.17-k2.18 ja k2.30

yrittäjyyteen _,i

[

- k3.0l-k3.22Suhtautuminen työhön

1

KUVIO 26 Yrittämiseen ja yrittäjyyteen suhtautumisen kohteet

Kuviossa 27 on puolestaan esitetty edellisen jaottelun mukaisesti muodostettu­

jf>n summamuuttujien keskiarvot.

Yritykset Työ Markkinatalous

Yrittäjät Yrityksen perustaminen

'

1,0 1,5 2,0

-Keskiarvo n=208-216

2,5 3,0

KUVIO 27 Suhtautuminen yrittämiseen ja yrittäjyyteen

1 1 1 1 1

3,5 4,0 4,5 5,0

Määritetyistä yrittäjyyteen suhtautumisen kohteista yritysten ja työn ulottuvuu­

det saivat korkeimmat keskiarvot (ka = 4.01). Suhtautuminen markkinatalouteen sai edellisiä jossain määrin alhaisemman keskiarvon. Viimeiseksi, muista sel­

västi erottuvaksi, asemoitui suhtautuminen yrityksen perustamiseen (ka = 3.35).

In document Yrittäjyyskasvattaja : ammattikorkeakoulun hallinnon ja kaupan alan opettajien näkemykset itsestään ja työstään yrittäjyyskasvattajana (sivua 162-169)