Opinnäytetyötä varten on tuotettu kaksi esitettä aspiraatiopneumonian ehkäisystä. Ensin opinnäytetyöryhmä hankki teoreettisen viitekehyksen, jonka pohjalta esitteet tuotettiin. Tä-män jälkeen opinnäytetyöryhmä keskusteli Peijaksen sairaalan S2 osaston hoitohenkilökunnan sekä omaishoitajien kanssa hyödyntäen palvelumuotoilun metodeja. Keskusteluihin osallistu-neiden henkilöiden nimet on salattu, minkä toivottiin osaltaan vaikuttavan siihen, kuinka to-dellisia vastauksia opinnäytetyöryhmä sai. Näitä keskusteluita käytettiin hyödyksi esitteiden tuottamisessa ja viimeistelyssä.
6.1 Esitteiden sisältö
Hyvärinen (2005) korostaa artikkelissaan, että onnistuneessa potilasohjeessa juoni etenee johdonmukaisesti ja käsitellyt asiat liittyvät toisiinsa. Otsikot kuvaavat käsiteltäviä aiheita.
Kappaleet eivät ole liian pitkiä ja käytetyt termit sekä lauserakenteet ovat kohderyhmä huo-mioiden helposti hahmoteltavissa. Oikeinkirjoitukseen on syytä myös kiinnittää huomioita.
Huolimattomasti laadittu kirjoitus voi lukijan silmissä asettaa kirjoittajan asiantuntemuksen kyseenalaiseksi.
Hoitajille suunnatun esitteen otsikoksi muodostui ”Aspiraatiopneumonian ehkäisy -Check list hoitajille”. Esitteen etukanteen oli suunniteltu otsikon lisäksi aiheeseen liittyvä kuva. Etukan-nen kuva jäi lopullisesta tuotoksesta, sillä sopivaa kuvaa ei löytynyt internetin kuvapankeista.
Esitteen tekstiaukeaman ensimmäisellä sivulla on määritelty aspiraatio, aspiraatiopneumonia ja myöhäinen sekä hiljainen aspiraatio. Lisäksi sivulla on kerrottu aspiraatiopneumonian altis-tavista tekijöistä otsikon ”Aspiraatiopneumonian altistavia tekijöitä ovat mm.” alla ja tunnis-tamisesta on kerrottu otsikon ”Aspiraatiopneumonian tunnistaminen” alla. Tekstiaukeaman toisella ja kolmannella sivulla on tietoa aspiraatiopneumonian ehkäisemisestä otsikolla ”Aspi-raatiopneumonian ehkäisy”.
Hoitajien esitteen neljännelle sivulle on luotu hoitajien käyttöön tarkoitettu muistilista, ot-sikolla ”Check list”. Muistilistaa hoitajat voivat hyödyntää työssään. Check list:n on listattu aspiraatiopneumonian ehkäisyn kannalta tärkeimpiä asioita, jotka tulee huomioida potilaan hoidossa.
Hoitajien esitteen takakannesta löytyy käytetyt lähteet sekä opinnäytetyön nimi ja tekijät, jotta lukija voi halutessaan perehtyä lisää aiheeseen. Esitteen sivuilta löytyy upotettuja teks-tejä, joihin on kerätty tärkeää informatiivista tietoa liittyen aspiraatiopneumoniaan.
Omaishoitajille suunnatun esitteen otsikko on ”Aspiraatiopneumonia –Tämä sinun omaishoi-tajana tulee tietää”. Myös tämän esitteen etukanteen oli suunniteltu aiheeseen liittyvää ku-vaa otsikon lisäksi. Etukanteen kuku-vaa ei päätynyt, mutta tekstiaukeamalla niitä on kaksi. Esit-teen rakenne mukailee hoitajille toteutettua esitettä. Esitteessä käsiteltävät asiat on avattu ja selitetty kattavasti. Tällä on pyritty tekemään esitteestä kaikille mahdollisimman ymmär-rettävä. Esite pyrittiin tekemään niin, että se tukee ja kannustaa omaishoitajia tiedonannon ohella.
Esitteen tekstiaukeaman ensimmäisellä sivulla on määritelty termit aspiraatio, aspiraa-tiopneumonia ja myöhäinen sekä hiljainen aspiraatio. Ensimmäisellä sivulla on myös kerrottu aspiraatiopneumonian altistavista tekijöistä otsikon ”Aspiraatiopneumonian altistavia
teki-jöitä ovat mm.” alla ja tunnistamisesta otsikon ”Aspiraatiopneumonian tunnistaminen” alla.
Tekstiaukeaman toisella ja kolmannella sivulla on tietoa aspiraatiopneumonian ehkäisemi-sestä otsikolla ”Aspiraatiopneumonian ehkäisy”. Aukeamalta löytyy myös aiheeseen sopiva ruokakuva. Neljännellä sivulla on ohjeet tukehtumistilanteesta selviytymiseen. Sivulta löytyy myös havainnollistava kuva Heimlichin-otteen toteuttamisesta.
Omaishoitajien esitteen takakannessa on tietoa terveysneuvontapuhelimesta. Siinä kerrotaan myös, kuinka löytää oman terveysneuvontapuhelimen puhelinnumeron. Takakannesta löytyy opinnäytetyön nimi ja tekijät sekä lähteet listattuna, jotta lukija voi halutessaan käydä luke-massa lisää tietoa aiheesta. Esitteen sivuilla on upotettuja tekstejä, joissa on rohkaisevia ja informatiivisia lauseita.
6.2 Esitteiden muotoilu
Esitteen sisältöä ja kirjoitustyyliä harkittaessa on tärkeää tiedostaa muun muassa kohderyh-män ikä, asema, tietämys aiheesta, esitteen käyttötarkoitus sekä sen mahdollinen erityis-luonne. Samat tekijät on syytä huomioida myös visuaalisessa ilmeessä ja taiton suunnitte-lussa. Tärkeää olisi olla vuorovaikutuksessa kohderyhmän kanssa ja tarjota heille mahdollisuus antaa palautetta työstä sen eri vaiheissa. Myös mahdollisesta opponoinnista saatava palaute ja kehittämisehdotukset on syytä hyödyntää. (Vilkka & Airaksinen 2004, 129-134.)
Esite poikkeaa tekstuaaliselta asultaan opinnäytetyön raportista. Opinnäytetyössä kuvataan käytyä prosessia ja oppimista, kun taas esitteen tarkoituksena on puhutella sen kohde- ja käyttäjäryhmää. Tämä kaksijakoisuus on syytä tiedostaa toiminnallisen työn toteutuksessa.
(Vilkka & Airaksinen 2004, 65.)
Opinnäytetyön molemmat esitteet ovat A5 kokoisia (148 x 210 millimetriä). Esitteet ovat 6 si-vuisia 4-väriesitteitä sisääntaittuvalla sivulla (Kuva 1 Taittomalli). Fonttina on käytetty teks-tissä Calibri Regular ja otsikoissa Calibri Bold fontteja. Tekstin pistekoko on 12-15 pistettä ja otsikoiden pistekoko on 33 pistettä. Fontti on selkeä, jotta kohderyhmien on helppo lukea esitteitä. Esitteet on tuotettu suomen kielellä.
Kuva 1 Taittomalli
Esitteet sisältävät tekstiin upotettuja tekstielementtejä. Lisäksi omaishoitajien esitteessä on käytetty tekstiin upotettuja kuvia. Omaishoitajien esitteen ruokakuva on haettu internetistä Shutterstock kuvapankista, jossa on saatavilla tekijänoikeuksista vapaata materiaalia. Heim-lich-otetta kuvaava kuva on opinnäytetyöryhmän jäsenen Milla Närhen piirtämä.
Esitteiden värimaailmasta tehtiin samankaltainen, mutta kuitenkin selkeästi toisistaan erot-tuva. Molemmat esitteet ovat tehty valkoiselle pohjalle, jossa on käytetty tehostevärejä. Mo-lemmissa esitteissä on käytetty tummaa turkoosia yhtenäisenä värinä. Erottavana värinä hoi-tajien esitteessä on käytetty vaaleaa lilaa ja omaishoihoi-tajien esitteessä vaaleaa vihreetä. Eri-laisilla väreillä pyrittiin siihen, että esitteet erottuvat toisistaan helposti.
Esitteet on taitettu muistuttamaan toisiaan. Molemmissa esitteissä kansilehti, tekstiaukeama ja takakansi on tehty samanlaisella mallilla. Esitteiden samankaltaisella ulkoasulla on pyritty yhdistämään esitteitä toisiinsa värimaailmojen ollessa erilaiset. Esitteiden taitto ja paino on tehty Hyvinkäällä T-Print Ky kirjapainossa.
Esitteitä tehdessä on oletettu, että omaishoitajat ovat suurimmaksi osaksi iäkkäämpiä ihmi-siä. Ikääntyminen vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, jolloin tiedonkäsittely hidastuu, lyhyt-aikainen muisti kaventuu, sujuva päättely vaikeutuu ja asioiden mieleen painaminen vaatii enemmän aikaa sekä tietoista ponnistelua (Hänninen & Hallikainen 2016). Tämän vuoksi var-sinkin omaishoitajille suunnatun esitteen tuli olla kokonaisuutena helposti ymmärrettävä ja
kirjoitusasun selkeä. Esitteessä ei ole käytetty lääketieteellistä- tai ammattisanastoa ilman termien määrittelyä.
6.3 Esitteiden arviointi
Opinnäytetyöryhmä pyysi hoitajilta ja omaishoitajilta arviointia esitteistä suunnitteluvai-heessa. Hoitajien esitettä arvioivat osaston S2 hoitohenkilökunta, puheterapeutti ja opetta-jat. Omaishoitajien esitteestä pyydettiin arviointia edellisten lisäksi myös omaishoitajilta.
Esitteet lähetettiin saatekirjeen ja kysymysten kanssa arvioijille sähköisessä muodossa sähkö-postin välityksellä (Liite 2). Arvioinnin sai antaa sähköpostilla tai puhelimitse. Esitteitä ar-vioivia henkilöitä oli informoitu jo aiemmin, että esitteitä tullaan pilotoimaan ja näin ollen myös arviointia pyytämään.
Yleisesti ottaen saatu palaute oli positiivista ja opinnäytetyöryhmä sai muutaman kehityseh-dotuksen. Osa Peijaksen sairaalan S2 osaston hoitajista, puheterapeutti ja Laurea-ammatti-korkeakoulun opettaja arvioivat kummatkin esitteet. Omaishoitajille suunnatun esitteen ar-vioivat edellisten lisäksi omaishoitajat sekä toinen Laurea-ammattikorkeakoulun opettaja. Ar-vioijia oli yhteensä yhdeksän, joista kaksi opettajia, kolme omaishoitajia, yksi puheterapeutti ja loput hoitajia.
Esitteiden ulkonäköä pidettiin muun muassa selkeänä, hyvänä, tyylikkäänä, asiallisena ja siis-tinä. Omaishoitajien esitteen värimaailma koettiin miellyttäväksi, mutta yksi vastanneista toi-voi värejä käytettävän rohkeammin. Kummassakin esitteessä otsikoita pidettiin hyvinä ja sel-keinä. Otsikoiden kuvattiin kertovan, mitä kappaleet pitävät sisällään. Erityisesti omaishoita-jille suunnatun esitteen pääotsikkoa pidettiin hyvänä, sillä se kertoi heti kohderyhmän.
Molempien esitteiden sisällön koettiin olevan tärkeää, ytimekkäästi ilmaistua, selkeää ja helppolukuista. Esitetty tieto oli vastaajien mukaan tarpeellista ja sitä oli sopivasti, eikä esit-teistä koettu puuttuvan mitään olennaista. Eräs omaishoitajista totesi, ettei jäänyt ihmette-lemään mitään.
”Esitteessä on aika paljon asiaa, mutta tarkoitus on varmaan jakaa esitteitä asiakkaalle niin, että he saavat tutustua niihin rauhassa kotona. Tällöin asiaa saa ollakin kattavasti, kun sitä voi omaksua ja kertailla pikkuhiljaa.”
Vastaajat olivat tyytyväisiä käsitteiden määrittelyyn, jotka olivat helposti ymmärrettäviä.
Kieli koettiin selkeänä, ymmärrettävänä ja kansankielisenä. Fonttia luonnehdittiin selkeälu-kuiseksi. Erityisesti hoitajien esitteen Check List auttoi sisäistämään aspiraatiopneumonian ehkäisyn tärkeimmät pointit.
Molempiin esitteisiin annettiin muutamia lisäys- ja muutosehdotuksia, joista osan opinnäyte-työryhmä toteutti. Esitteille koettiin olevan kysyntää ja tarvetta. Erityisesti omaishoitajat ko-rostivat esitteen hyödyllisyyttä omaishoitajuuden alkutaipaleella. Myös esitteiden aihe ym-märrettiin tärkeäksi yhteiskunnalle aspiraatiopneumoniasta aiheutuvien kustannusten vuoksi.
Yksikään arvioijista ei kokenut esitteitä tarpeettomiksi. Kaikenkaikkiaan esitteitä pidettiin hy-vinä, selkeinä ja tärkeinä.
”Mielestäni esitteen sisältö osui juuri oikeisiin asioihin etenkin omaisille tarkoitetussa versi-ossa. Ainakin itse koen, että tällaisella esitteellä on varmasti kysyntää ja tarvetta ihan käy-tännössä.”