• Ei tuloksia

Esitteiden hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet

7   Pohdinta

7.2   Esitteiden hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet

Hoitajille ja omaishoitajille tuotetut esitteet on annettu Peijaksen sairaalan S2 osaston hoito-henkilökunnan vapaaseen käyttöön. Opinnäytetyöryhmä luonnollisesti toivoo, että esitteitä hyödynnetään runsaasti ja, että niiden tarjoama tieto koetaan aidosti tarpeelliseksi. Jatkotut-kimusaiheena olisikin mielenkiintoista nähdä konkreettisemmin, miten esitteitä käytännön hoitotyössä käytettiin ja kuinka hyödylliseksi niiden tarjoama tieto koettiin. Tämä edellyttäisi

mahdollisesti laajempaa seurantaa esimerkiksi kyselytutkimuksen muodossa, jolloin saatua tietoa voitaisiin edelleen käyttää esimerkiksi esitteen jatkokehittelyssä. Tämä voisi nostaa esiin myös muita aihealueeseen liittyviä tiedollisia tarpeita uusien tutkimuksien aiheiksi.

Prosessin aikana keskusteltiin myös muista mahdollisista näkökulmista, kuten potilaan ohjaa-misen ja omaishoitajien emotionaalisen tukeohjaa-misen merkityksen sisällyttämisestä osaksi työtä.

Opinnäytetyöryhmä koki, että vaikkakin aiheina ne ovat mielenkiintoisia, olisivat ne vieneet tarkastelua ohi tämän opinnäytetyön keskeisestä tavoitteesta ja näkökulmasta. Haastattelu-tutkimus tai esimerkiksi kirjallisuuskatsaus näistä näkökulmista voisi olla hyvin yksi mahdolli-nen jatkotutkimusaihe.

Tiedonhaun aikana opinnäytetyöryhmä myös huomasi, kuinka vähän aspiraatiopneumoniaa on tutkimuskirjallisuudesssa tarkasteltu, etenkin hoitotyön näkökulmasta. Tämä puute oli ilmei-nen erityisesti suomenkielisen ja Suomea koskevan tutkimuksen osalta. Väestön vanhentuessa on odotettavissa, että aspiraatiopneumonian esiintyvyys tulee kasvamaan edelleen. Kuten to-dettua, on se myös yhä enemmän julkista terveyden huoltoa kuormittava tekijä. On siis sel-vää, että kaikenlainen aiheeseen liittyvä lisätutkimus, joka tukee hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien osaamista on ajankohtaista ja tarpeellista.

Lähteet

Alahengitystieinfektiot (aikuiset). 2015. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 15.9.2017.

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50100#s16

Bordow, R., Ries, A. & Morris, T. 2001. Manual of Clinical Problems in Pulmonary Medicine (5th ed.). Philadelphia: Lippincott, Williams and Wilkins.

Bosch, X., Formiga, F., Cuerpo, S., Torres, B., Rosón, B. & López-Soto, A. 2012. Aspiration pneumonia in old patients with dementia. Prognostic factors of mortality. European Journal of Internal Medicine, Volume 23, Issue 8, 720-726. Viitattu 18.9.2017.

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0953620512002099?via%3Dihub

Brockett, R. 2006. Medical management of patients at risk of aspiration. Teoksessa J. Cichero

& B. Murdoch (toim.), Dysphagia: foundation, theory and practice. Chichester: Wiley.

Cichero, J. 2006a. Improving swallowing function: compensations. Teoksessa J. Cichero & B.

Murdoch (toim.), Dysphagia: foundation, theory and practice. Chichester: Wiley. 319-341. Vii-tattu 18.9.2017.

http://ibmmyositis.com/CICHERODYSPHAGIA978-1-86156-505-1.pdf

DePippo K., Holas M., Reding M., Mandel F. & Lesser M. 1994. Dysphagia therapy following stroke: A controlled trial. Neurology;44:1655–1660. Viitattu 1.10.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7936292

DiBardino, D. & Wunderink, R. 2015. Aspiration Pneumonia: A review of modern trends. Jour-nal of Critical Care; Philadelphia. Viitattu 15.9.2017.

https://search.proquest.com/docview/1635061593?accountid=12003

Eisenstadt, E. 2010. Dysphagia and aspiration pneumonia in older adults. Journal of the Amer-ican Academy of Nurse Practitioners. Viitattu 18.9.2017.

http://web.b.ebscohost.com/ehost/detail/detail?vid=3&sid=a6970d2c-b2e4-4c1c-9782-

56f47a980df2%40ses-sionmgr103&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN=105281162&db=c8h Finto. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu. Viitattu 24.8.2017.

http://finto.fi/fi/

Finucane, TE., Christmas, C. & Travis, K. 1999. Tube feeding in patients with advanced de-mentia. JAMA, 282. 1365–1370. Viitattu 2.10.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10527184

Gradon, J. 2006. Community-acquired pneumonia in the older patient. Clinical geriatrics, 14, 39-45. Viitattu 13.9.2017.

Helposti nieltävä. Apua nielemisen vaikeuksiin. 2013. Suomen MS-liitto ry. Viitattu 10.11.2017.

https://neuroliitto.fi/wp-content/uploads/Helposti_nieltava_2013_naytto7-2013.pdf

Hengityselinten sairaudet (J00-J99). 2011. ICD-10. THL. Viitattu 8.9.2017.

https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2

Hinchey, J., Shephard, T., Furie, K., Smith, D., Wang, D. & Tonn, S. 2005. Formal Dysphagia Screening Protocols Prevent Pneumonia. Stroke, Volume 36, Issue 9, 1972-1976. Viitattu 19.9.2017.

http://stroke.ahajournals.org/content/36/9/1972

Huckabee, M & Pelletier, C. 1999. Management of adult neurogenicdysphagia. San Diego: Sin-gular Publishing Group.

HUS, 2017. Peijaksen sairaala. Sisätautien osasto S2. Viitattu 8.9.2017.

http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/peijaksen-sairaala/Sisataudit/Sivut/Sis%C3%A4tau-tien-osasto-S2.aspx

Hyvärinen, R. 2005. Millainen on toimiva potilasohje. Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 12.9.2017.

http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo95167.pdf

Hänninen, T. & Hallikainen, M. 2016. Normaalia ikääntymistä vai alkavaa muistisairautta?

Muistisairaan kuntouttava hoito. Terveyskirjasto. Duodecim. Viitattu 15.9.2017.

http://www.terveysportti.fi/dtk/pit/koti?p_haku=muistisairauden%20yleiset%20oireet

Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOY.

Kayser-Jones, J. & Pengilly, K. 1999. Dysphagia among nursing home residents. Geriatric nurs-ing. Volume 20, Issue 2, 77-84. Viitattu 2.10.2017.

http://www.gnjournal.com/article/S0197-4572(99)00024-5/fulltext

Kuntoutuksen edistämiskeskus. 2012. Omaishoitajakuntoutus. Viitattu 30.10.2017.

http://www.omaishoitajakuntoutus.info/

Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväskylä: Gumme-rus Kirjapaino Oy.

Laheij, R., Sturkenboom, M., Hassing, R., Dieleman, J., Stricker, B. & Jansen, J. 2004. Risk of community-acquired pneumonia and use of gastric acid-suppressive drugs. Journal of the American Medical Association, 292, 1955–1960. Viitattu 18.9.2017.

http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/199672

Langmore, S., Skarupski, K., Park, P. & Fries, B. 2002. Predictors of Aspiration Pneumonia in Nursing Home Residents. Springer-Verlag New York Inc. Viitattu 13.9.2017.

https://search.proquest.com/docview/214003039?accountid=12003

Langmore, S., Terpenning, M., Schork, A., Chen, Y., Murray, J., Lopatin, D. & Loesche, W.

1998. Predictors of Aspiration Pneumonia: How Important Is Dysphagia? Dysphagia, 13, 69-81.

Viitattu 15.9.2017.

https://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/handle/2027.42/42426/455-13-2-69_13n2p69.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Leikas, J. 2008. Ikääntyvät, teknologia ja etiikka. Näkökulmia ihmisen ja teknologian vuorovaikutustutkimukseen ja –suunnitteluun. VTT. Viitattu 18.9.2017.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W110.pdf

Loeb, M., McGeer, A. & McArthur, M. 1999. Risk Factors for Pneumonia and Other Lower Res-piratory Tract Infections in Elderly Residents of Long-term Care Facilities. Archives of Internal Medicine, 159, 2058–2064. Viitattu 15.9.2017.

http://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/485121

Logemann, J. A., Gensler, G., Robbins, J.A., Lindblad, A., Brandt, D., Hind, J., Kosele, S., Di-keman, K., Kazandjian, M., Gramigna, G., Lundy, D., McGarvey-Toler, S. & Miller Gardner, P.

2008. A randomized study of three interventions for aspiration of thin liquids in patients with dementia or Parkinson's disease. Journal of Speech, Language and Hearing Research. Volume 51, Issue 1. 173–183. Viitattu 2.10.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2894528/

Lumio, J. & Jalanko, H. 2016. Keuhkokuume (pneumonia) aikuisilla. Duodecim. Viitattu 8.9.2017.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00273

Manabe, T., Teramoto, S., Tamiya, N., Okochi, J. & Hizawa, N. 2015. Risk Factors for Aspira-tion Pneumonia in Older Adults. Plos One. San Francisco. Viitattu 13.9.2017.

https://search.proquest.com/central/docview/1720163025/D4A1ADF6C12C499DPQ/4?ac-countid=12003

Marik, P. & Kaplan, D. 2003. Aspiration pneumonia and dysphagia in the elderly. Chest, 124, 328–335. Viitattu 13.9.2017.

http://portalbiocursos.com.br/ohs/data/docs/57/263-_Aspiration_Pneumonia_and_Dyspha-gia_in_the_Elderly.pdf

Marrie, T. 2000. Community-acquired pneumonia in the elderly. Clinical Infectious Disease, 31, 1066–1078. Viitattu 13.9.2017.

https://academic.oup.com/cid/article/31/4/1066/373198/Community-Acquired-Pneumonia-in-the-Elderly

Marrie, T., Fine, M., Capoor, W., Coley, C., Singer, D. & Oprosky, D. 2002. Community-ac-quired pneumonia and do not resuscitate orders. Journal of the American Geriatrics Society, 50, 290-299. Viitattu 18.9.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12028211

Murry, T. & Carrau, R. 2006. Clinical management of swallowing disorders. San Diego: Plural Publishing.

Nuutinen, O., Siljamäki-Ojansuu, U., Mikkonen, R., Peltola, T., Silaste, M-L., Uotila, H. & Sar-lio-Lähteenkorva, S. 2010. Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Edita. Viitattu 18.9.2017.

https://www.evira.fi/globalassets/vrn/pdf/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf

Näin autat henkilöä, jolla on vierasesine hengitysteissä. 2016. Suomen Punainen risti. Viitattu 10.11.2017.

https://www.punainenristi.fi/sites/frc2011.mearra.com/files/tiedostolatauk-set/2016_suomi_aikuinen_tukehtuminen.pdf

Oinonen, S. 2013. Palvelumuotoilu ja asiakkaiden osallistaminen palvelukehitykseen. Viitattu 31.10.2017.

http://videonet.fi/web/tekes/2013bootcamp/5/oinonen.pdf

Omainen hoitajana. Syömällä hyvää mieltä ja vireyttä. 2017. Omaishoitajat ja läheiset –liitto ry. Viitattu 10.11.2017.

https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2017/09/OmainenHoita- jana_01_Sy%C3%B6m%C3%A4ll%C3%A4Hyv%C3%A4%C3%A4Mielt%C3%A4JaVi-reytt%C3%A4_176x250_WEB.pdf

Palmer, J. & Metheny, N. 2008. Preventing aspiration in older adults with dysphagia. Ameri-can Journal of Nursing. Volume 108, Issue 2, 40-48. Viitattu 15.9.2017.

http://journals.lww.com/ajnonline/pages/articleviewer.aspx?year=2008&issue=02000&arti-cle=00024&type=abstract

Pouru, A. 2016. Koulutusintervention vaikutus hoitajien tietämykseen syömisen ja nielemisen vaikeuksista muistisairauksissa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Viitattu 15.9.2017.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130701/PouruAino.pdf?sequence=2

Ramsey, D., Smithard, D. & Kalra, L. 2003. Early assesments of dysphagia and aspiration risk in acute storke patients. Storke, Volume 34, Issue 5, 1252-1257. Viitattu 15.9.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12677020

Shanahan, T., Logemann, J., Rademaker, A., Paulowski, B. & Kahrilas, P. 1993. Chin-down posture effect on aspiration in dysphagic patients. Archives of Physical Medicine and Rehabili-tation, 74, 736–739. Viitattu 1.10.2017.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8328896

Shariatzadeh, M., Huang, J. & Marrie, T. 2006. Differences in the features of aspiration pneu-monia according to site of acquisition: Community or continuing care facility. Journal of the American Geriatrics Society, 54, 296-302.

Sievers, A. 2008. Nursing evaluation and care of the patient with dysphagia. Teoksessa R.

Leonard & K. Kendall (toim.), Dysphagia assessment and treatment planning: a team ap-proach, 85–102. San Diego: Plural Publishing.

Simonian, M. & Goldberg, A. 2006. Swallowing disorders in the critical care patient. Teoksessa Carrau, R. & Murry. T. Comprehensive management of swallowing disorders, 363-368. San Di-ego: Plural Publishing.

Sirvent, JM., Torres, A., El-Ebiary, M., Castro, P., De Batlle, J. & Bonet, A. 1997. Protective effect of intravenously administered cefuroxime against nosocomial pneumonia in patients with struc-tural coma. American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine; 155: 1729–

34. Viitattu 1.10.2017.

http://www.atsjournals.org/doi/pdf/10.1164/ajrccm.155.5.9154884

Smith Hammond, C. & Goldstein, L. 2006. Cough and aspiration of food and liquids due to oral-pharyngeal dysphagia. ACCP evidence-based clinical practice guidelines. Chest Journal, Volume 129, Issue 1. 154–168. Viitattu 13.9.2017.

http://journal.chestnet.org/article/S0012-3692(15)52844-4/fulltext

Smithuis, R. 2007. Swallowing disorders-Interpretation of radiographic studies. Viitattu 13.9.2017.

http://www.radiologyassistant.nl/en/p440bca82f1b77/swallowing-disorders-interpretation-of-radiographic-studies.html

Stuart-Hamilton, I. 2000. The Psychology of Ageing. An Introduction. Third edition. London:

Jessica Kingsley Publishers.

Strachan, P. & Solomita, M. 2007. Aspiration syndromes: Pneumonia and pneumonitis- Preven-tive measures are still the best strategy. The Journal of Respiratory Diaseases; Darien. Vii-tattu 15.9.2017.

http://search.proquest.com/docview/195863381?accountid=12003

Torppa, K. Magneettisairaalamallin mukaisten HUS-tasoisten hoitotyön moniammatillisten asi-antuntijaryhmien asettaminen. Työryhmän asettaminen §95. HUS-Kuntayhtymän hallinto. Hel-singin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 4.9.2017.

http://hus01.tjhosting.com/kokous/20152030-9-105454.PDF

Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. Talentum; Helsinki.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö.

http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf

Valtonen, M. 2001. Vanhusten infektiot. Teoksessa Tilvis, R., Hervonen, A., Jäntti, P., Lehto-nen, A. & Sulkava, R. (toim). Geriatria, 224-229. Helsinki, Duodecim.

Varis, K. & Väyrynen, L. 2017. Palvelumuotoiluun tutustumassa Helsingin yliopiston Kaisa-ta-lossa. Viitattu 6.11.2017.

http://www.karelia.fi/vasu/2017/09/25/kaisatalo/

Viitanen, M. 2016. Aspiraatio. Duodecim. Viitattu 8.9.2017.

http://www.terveysportti.fi/dtk/oppi/avaa?p_artikkeli=ger01403&p_haku=aspiraatio

Vilkka, H., Airaksinen, T. 2004. Toiminnallinen opinnäytetyö. Helsinki: Tammi.

Vilkka, H. 2006. Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Yli-Korhonen, L. 2012. Syömisen ja nielemisen vaikeudet dementiassa. Vanhustenhoitoyksiköi-den henkilökunnan hoitokäytänteet ja tietämys. Pro gradu –tutkielma. Oulun yliopisto. Vii-tattu 18.9.2017.

http://mantykoti.fi/data/documents/GRADU_Leena-ylikorhonen.pdf

Yoon, M. & Steele, C. 2007. The oral care imperative: The link between oral hygiene and aspi-ration pneumonia. Topics in Geriatric Rehabilitation, 23, 280–288. Viitattu 1.10.2017.

https://www.researchgate.net/publication/232112398_The_Oral_Care_Impera-tive_The_Link_Between_Oral_Hygiene_and_Aspiration_Pneumonia

21.12.2005/937. Laki omaishoidon tuesta. 2§. Viitattu 2.11.2017.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937

28.12.2012/980. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 3§. Viitattu 24.8.2017.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Taulukko 1