Eettisyys ja luotettavuus

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehittämiskohteita kohdeosaston asiakas-lähtöisestä omahoitajuudesta ja hoitotyöstä. Aihe on noussut minulle kiinnostuksen kohteeksi, toimittuani useita vuosia sairaanhoitajan työssä kyseisellä osastolla. Kank-kunen & Vehviläinen-JulKank-kunen (2009) korostavat, että tutkimusaiheen valinta on jo

tutkijan tekemä eettinen ratkaisu. Tutkimuksen tulee palvella tutkimuskohdetta ja sen tulee olla hyödyllinen. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009: 176–177.) Toivon, että tekemästäni opinnäytetyöstä on hyötyä osaston toiminnan kehittämisessä, ja siitä pääsevät tulevaisuudessa osalliseksi sekä hoitajat, että potilaat.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin hyvän tutkimusetiikan mukaisesti. Opinnäytetyössä on noudatettu EU:n tietosuoja lainsäädäntöä, ja henkilötietoja on käsitelty EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n ohjeiden mukaisesti. Kaikessa tutkimustoiminnassa on turvattava potilaiden itsemääräämisoikeus, osallistumisen vapaaehtoisuus sekä mahdollisuus keskeyttää tutkimus (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009:177). Ennen jokaisen haastattelun aloittamista osallistujille kerrottiin opinnäytetyön tavoitteesta ja tarkoituk-sesta. Haastateltaville korostettiin ehdotonta vapaaehtoisuutta, ja mahdollisuutta kes-keyttää haastattelu halutessaan. Uskon tämän antaneen potilaille rohkeutta olla avoi-mia kerronnassaan. Potilaille kerrottiin, että haastatteluun osallistuminen tai osallistu-matta jättäminen ei vaikuta millään tavalla heidän hoitoonsa. Saatuja tietoja kerrottiin käytettävän vain kyseiseen opinnäytetyöhön.

Haastateltavista ei kerätty tarpeettomia henkilötietoja. Haastateltaville annettiin kirjalli-nen tietosuojalomake, mistä kävi ilmi henkilötiedoiksi katsottavien haastattelujen käsit-tely. Tietosuojalomakkeen sisältöä käytiin läpi yhdessä haastateltavien kanssa. Jokai-selta haastateltavalta pyydettiin vielä kirjallinen suostumus haastatteluun. Haastattelut nauhoitettiin, mutta aineisto ei ollut kenenkään sivullisen kuultavissa. Aineisto hävitet-tiin opinnäytetyön valmistuttua, tämä kerrothävitet-tiin myös haastatteluun osallistuville. Haas-tateltavien tuottamaan tietoon ja mielipiteisiin suhtauduttiin kunnioittavasti. Haastattelut litteroitiin tarkasti ja huolellisesti. Litteroitu aineisto poltettiin opinnäytetyön valmistuttua.

Haastateltaville kerrottiin, että anonymiteetti säilyy opinnäytetyön kaikissa vaiheissa, sekä valmiissa työssä. Opinnäytetyön tekemiselle anottiin tutkimuslupa Tampereen kaupungilta ennen työn aloittamista.

Mäkisen (2006) mukaan, luotettavuuden kannalta sairaiden potilaiden haastattelut ovat haasteellisia. Haastateltavat ovat riippuvaisia hoitohenkilökunnasta, ja siten voivat jät-tää kokemiaan asioita kertomatta. (Mäkinen 2006: 94.) Nieminen (2006) mainitsee tär-keiksi tutkittavien valintaperusteiksi halukkuuden ja ilmaisukyvyn, kun on tarkoitus saada tietoa jostakin ilmiöstä (Nieminen 2006: 216). Tähän opinnäytetyöhön on valittu ainoastaan niitä henkilöitä, jotka ovat kysyttäessä osoittaneet halukkuutensa osallistua.

Toisena kriteerinä oli heidän kykynsä ilmaista mielipiteitään.

Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan persoonallinen näkemys sekä hänen intuitionsa vaikuttavat tuotettuun tulkintaan. Laadullista tutkimusta ei ole mahdollista siirtää sellai-senaan toiseen kontekstiin. (Nieminen 1998: 215.) Tämän työn luotettavuutta arvioita-essa tulee huomioida, että opinnäytetyöllä ei pyritä yleistettävyyteen, vaan sillä pyritään kehittämään kyseisen osaston toimintaa.

Opinnäytetyöntekijä työskentelee itse kohteena olevalla osastolla, samassa tehtävässä kuin haastateltavat hoitajat. Tarkastelun kohteena ovat myös opinnäytetyöntekijän omat toimintatavat. Opinnäytetyöntekijä on pyrkinyt huomioimaan ennakkokäsityk-sensä. Hän on pyrkinyt olemaan mahdollisimman objektiivinen haastatteluja tehdessä ja aineistoa käsitellessä. Opinnäytetyöntekijä oli ollut haastatteluja edeltävästi kaksi kuukautta opintovapaalla, mikä antoi hyvällä tavalla etäisyyttä käytännön työhön.

Lähteet

Hakala, Markku – Malmivaara, Antti – Eskelinen, Janne – Toivonen, Ulla – Haapala, Jussi – Valjakka-Heimola, Merja – Mikkelsson, Marja – Häkkinen, Unto 2014. Kuntou-tusosaston perustamisen vaikutus lonkkamurtumapotilaiden hoitotuloksiin. Lääkärilehti 5, 319–323.

Hegyvary, Sue 1987. Yksilövastuinen hoitotyö. Kirjayhtymä. Helsinki.

Hirsjärvi, Sirkka – Hurme, Helena 2009. Tutkimushaastattelu. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press Oy Yliopistokustannus, HYY yhtymä.

Hjerppe, Marjo 2008. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen omahoitajien arvioimana.

Pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Hoitotieteen laitos.

<https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/80430/gradu03423.pdf?se-quence=1&isAllowed=y> Viitattu 10.8.2021.

Huhtinen, Aki-Mauri & Tuominen, Juha 2020. Fenomenologia. Ihmisten kokemukset tutkimuksen kohteena. Teoksessa Anu, Puusa & Pauli, Juuti (toim.): Laadullisen tutki-muksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus. 296–307.

Juuti, Pauli & Puusa, Anu 2020. Johdanto. Mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan?

Teoksessa Puusa, Anu & Juuti, Pauli (toim.): Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki: Gaudeamus. 9–19.

Kankkunen, Päivi & Vehviläinen-Julkunen, Katri 2015. Tutkimus hoitotieteessä. Hel-sinki: Sanoma Pro Oy.

Karhe, Liisa 2017. Potilaan hoitoyksinäisyys. Käsitteellinen malli potilaan yksinäisyy-destä hoitosuhteessa ja hoitoyksinäisyyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Akateemi-nen Väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere.

<https://docplayer.fi/39922362-Potilaan-hoitoyksinaisyys.html >. Viitattu 15.10.2021.

Kotisaari, Marja-Liisa & Kukkola, Sirkka 2012. Potilaan oikeudet hoitotyössä. Helsinki.

Fioca Oy.

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020—

2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020: 29. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1>. Viitattu 25.3.2021.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 < https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1992/19920785#L2P4a >. Viitattu 5.10.2021.

Lumme-Sandt, Kirsi 2017. Vanhojen ihmisten haastattelu. Teoksessa Hyvärinen, Matti

& Nikander, Pirjo & Ruusuvuori, Johanna (toim.): Tutkimushaastattelun käsikirja. Tam-pere. Kustannusosakeyhtiö Vastapaino. 297–311.

Munnukka, Terttu 1993. Tehtävien hoidosta yksilövastuiseen hoitotyöhön. Väitöskirja.

Hoitotieteen laitos. Tampereen Yliopisto: Tampere.

Mäkinen, Olli 2006. Tutkimusetiikan ABC. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.

Nieminen, Heli 2006. Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuus. Teoksessa Paunonen, Marita – Vehviläinen -Julkunen, Katri 2006. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Helsinki:

WSOY Oppimateriaalit Oy. 215–221.

Nyman, Anu 2006. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen potilaiden arvioimana. Pro Gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos.

<https://docplayer.fi/24215725-Yksilovastuisen-hoitotyon-toteutuminen-potilaiden-arvi-oimana.html >. Viitattu 7.8.2021.

Puusa, Anu 2020. Haastattelutyypit ja niiden metodiset ominaisuudet. Teoksessa Puusa, Anu & Juuti, Pauli (toim.): Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät.

Helsinki: Gaudeamus. 103–117.

Räsänen, Riitta 2017. Hoitajien työajan merkitys asiakkaiden elämänlaadulle vanhus-ten ympärivuorokautisessa hoidossa. Gerontologia 31 (2), 1–8.

Räsänen, Riitta 2011. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan ja johtamisen laadun merkitys sille. Väitöskirja. Yhteiskuntatietei-den tiedekunta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. <https://lauda.ulapland.fi/bitstream/han-

dle/10024/61722/R%E4s%E4nen_Riitta_DORIA.pdf;jsessio-nid=B71EC666D0BB16B0E241F70A1F00DEE9?sequence=4>. Viitattu 7.8.2021.

Ryhänen, Arja 2005. Yksilövastuisen hoitotyön toteutuminen: seurantatutkimus opera-tiivisen hoitotyön alueella. Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin julkaisuja. Joensuu.

<https://docplayer.fi/3657724-Yksilovastuisen-hoitotyon-toteutuminen-pohjois-karjalan- sairaanhoitopiirin-kuntayhtymassa-maarit-kalasniemi-leena-kuivalainen-ja-arja-ryha-nen.html>. Viitattu 10.9.2021.

Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2006. KvaliMOTV - Menetelmäope-tuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [yllä-pitäjä ja tuottaja]. <https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/.>. Viitattu 30.03.2021.

Saarni, Samuli 2018. Potilasta pitää hoitaa asiakaslähtöisesti, asiakasta ei. Lääkärilehti 44/2018 vk 73, s. 2556–2557. <Lääkärilehti - Potilasta pitää hoitaa asiakaslähtöisesti, asiakasta ei (metropolia.fi)>. Viitattu 22.3.2021.

Salonen, Anita 2018. Henkilöstön toimijuuden ja osallisuuden tukeminen: Asiakasläh-töisen hoivakulttuurin vaikutuksia vanhustenhuollossa. Pro Gradu -tutkielma. Sosiaali- ja terveyshallintotiede. Vaasan Yliopisto; Johtamisen yksikkö.

<https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/9532/osuva_8244.pdf?se-quence=1&isAllowed=y>. Viitattu 12.10.2021.

Sote-uudistus. Lainsäädäntö. Hallituksen esitys 8.12.2020. Tavoitteet.

<3.pdf (soteuudistus.fi)>. Viitattu 2.2.2021.

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudis-tettu laitos vuoden 2002 teoksesta. Helsinki: Tammi.

Tuominen, Sanna 2006. ”Ei täällä paljon kuunnella ihmistä”. Asiakaslähtöisyys geriatri-sella osastolla vanhusten kokemana. Pro gradu – tutkielma. Sosiaalipolitiikan ja sosiaa-lityön laitos. Tampereen yliopisto. <http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-16105>. Viitattu

15.5.2021.

Virtanen, Petri & Suoheimo, Maria & Lemminmäki, Sara & Ahonen, Päivi & Suokas, Markku 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämi-seen. Tekesin katsaus 281. <https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/mat-kaopas.pdf?_t_id=1B2M2Y> Viitattu 1.2.2021.

Vähäkangas, Pia 2010. Kuntoutumista edistävä hoitajan toiminta ja sen johtaminen pit-käaikaisessa laitoshoidossa. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta. Terveyshallinto-tiede. Oulun Yliopisto; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

<http://jultika.oulu.fi/fi-les/isbn9789514262319.pdf >. Viitattu 15.5.2021.