4 ESIMERKKIVAYLAN TIENKÄYTTÄJIEN JA OMINAISUUKSIEN TUTKIMUKSET
4.3 Autoilijoiden kokemat hankaluudet .1 Hämeenlinnanväylän toimivuus
Noin 10 % kyselyyn vastanneista piti sisääntulotietä kaikin puolin hyvänä sekä sujuvana jopa ruuhka-aikoina eikä pitänyt minkäänlaisia muutoksia tarpeellisi
na. Yli 80 % vastanneista sen sijaan piti sisääntulotietä ainakin joiltain osin puutteellisena. Vastauksia saatiin yhteensä 478 kappaletta.
Hämeenlinnanväylällä liian lyhyet kiihdytys-, liittymis- ja erkanemiskaistat sekä jyrkät rampit aiheuttavat suurimmat toimivuusongelmat (kuva 24). Tämä tuli ilmi joka yhdeksännestä vastauksesta. Myös Hakamäentien liittymän ruuhkaisuus harmittaa vastaajia. Heistä 60 haluaisi paikalle rakennettavan eritasoliittymän.
Vastaajista 22 mielestä tilannetta voisi parantaa joko vasemmalle kääntyvää kaistaa pidentämällä tai toisella kääntyvällä kaistalla.
Useista vastauksista (16 kpl) käy ilmi, että Hämeenlinnanväylällä tiheässä ja lä
hes tulkoon ilman kiihdytyskaistoja olevien bussipysäkkien takia on koko tie
osuuden ajaville muodostunut tapa ajaa koko ajan ohituskaistalla. Vastaajien mielestä tilannetta voisi parantaa joko liittämällä bussikaistat kiihdytyskaistojen yhteyteen tai rakentamalla busseille oman kaistan.
5
í
i'
MART'N
I
Kuva 24. Tyypillinen Hämeenlinnanväylän liittymägeometria, esimerkkinä Mar- tinkyläntien liittymä.
4.3.2 Sopeutuminen kaupunkiliikenteeseen
Koska Mannerheimintiellä tapahtuu melko paljon onnettomuuksia, haluttiin ky
selyllä selvittä, onko autoilijoiden vaikea sopeutua kaupunkiliikenteeseen Hä
meenlinnanväylän vapaan ajon jälkeen. Tarkoituksena oli myös selvittää onko eri käyttäjäryhmien vastausten välillä eroja eli vaikuttaako joko asuinpaikka tai Hämeenlinnanväylällä ajetun matkan pituus kaupunkiliikenteen rytmiin sopeutu
miseen. Eri käyttäjäryhmien vastaukset on esitetty taulukossa 8. Jos taulukossa
"kyllä"- ja "ei" -vastausten summa ei ole 100 %, se on osoituksena siitä, etteivät kaikki kuljettajat ole vastanneet kyseiseen kysymykseen. Samoin selitysten pro
senttiosuuksien summa voi ylittää "kyllä" -vastausten osuuden, sillä osa vastaa
jista oli kirjoittanut monta syytä Mannerheimintien hankaluuksien aiheuttajaksi.
Taulukko 8. Koetteko ajamisen Mannerheimintiellä hankalana ajettuanne en
sin Hämeenlinnanväylällä? Miksi?
syy, miksi Mannerheimintiellä ajo on hankalaa, asuin kpl
paikka
vastaus
paljon liiken
nevaloja, huono vihreä aalto, hitaus, paljon pysäh kyllä huonot kais
tajärjestelyt, muu kaupun 161
ginosa
Vastauksia tarkasteltaessa käy ilmi, ettei vuorokaudenajalla ja Mannerheimin
tien hankaluuksilla ole yhteyttä toisiinsa, jos oletetaan, että autoilijat ovat vas
tanneet kysymyksiin lomakkeen saantihetkellä vallinneiden olosuhteiden perus
teella. Kyllä- ja ei-vastausten osuus on kaikkina vuorokaudenaikoina lähes sa
ma. Eri käyttäjäryhmien välillä vastauseroja sen sijaan on.
Eniten vaikeuksia Mannerheimintien kaistajärjestelyt ja -merkinnät aiheuttavat pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulleille, joista joka kymmenes kokee ne han
kaliksi. Sen sijaan haagalaisista ainoastaan kahdella prosentilla on hankaluuk
sia, jotka aiheutuvat itse kadusta tai opasteiden puutteellisuuksista.
Muiden kuljettajien välinpitämättömyyden liikennesääntöjä sekä muita tienkäyt
täjiä kohtaan mainitsee noin 4 % vastaajista pääsyyksi, miksi ajaminen tuntuu hankalalta. Suurinta häiriötä aiheuttavat bussikaistalta pieniin rakoihin kiilaavat henkilöautojen kuljettajat sekä autoilijat, jotka ajavat risteyksen yli, vaikkei sen toisella puolella olisikaan tilaa ja tukkivat näin ollen risteyksen vihreän valon vaihtuessa poikittaisliikenteelle.
Taulukon 8 kahden viimeisen sarakkeen prosenttimäärät yhteenlaskettuina saadaan niiden kuljettajien osuus, joita häiritsee Mannerheimintien ruuhkaisuus tai huono sujuvuus. Viimeiseen sarakkeeseen on näistä eroteltu ne kuljettajat, joita erityisesti ärsyttää se, että joukkoliikenteelle on varattu toinen kahdesta kaistasta tai että liikennevalot suosivat busseja tai raitiovaunuja.
Mannerheimintiellä toimivuusongelmia aiheuttaa suuri liikennemäärä suhteessa kaistojen lukumäärään. Mannerheimintien toimivuutta voitaisiin vastaajien mie
lestä parantaa seuraavin keinoin:
• bussit raitiovaunukiskoille (5 vastausta)
• bussikaistavalvonta (2)
• bussikaistoille autot, joissa on kaksi tai useampia matkustajia (2)
• liikenteen vähentäminen katutasolla, tunnelit (2)
• bussikaistojen käyttöaikojen tarkistus
• parempi vihreä aalto.
Vain muutama vastaaja sanoi hyväksyvänsä sen, että Mannerheimintiellä ajo on hankalaa. Eräs vastaajista epäili kaiken keskustaan suuntautuvan liikenteen tarpeellisuutta. Eivätkö työpaikat voisi sijaita kantakaupungin ulkopuolella?
"Ei" -vastaajat perustelivat mielipiteitään mm. seuraavasti:
liikennevalot ovat tarpeen (3 vastausta)
liikenteen tihentyminen on luonnollista keskustaan mentäessä (3) kaikkeen tottuu, kaupungissa kaupungin tavalla (10)
liikennevalojen ajoitusta voisi tarkistaa (2)
hieman enemmän tarkkuutta vaativaa, mutta suhteellisen sujuvaa julkisen liikenteen kaistan vähäinen kuormitus harmittaa (6)
kaistanvaihdot bussikaistalta ärsyttävät (3) Mannerheimintie vetää kohtuullisen hyvin (4) samanlaista kuin muillakin kaduilla (2)
hitauteen osaa varautua (3) jonot liikkuvat hyvin (3)
bussikaistan väärinkäyttö harmittaa, lisättävä valvontaa (5).
4.3.3 Viitoituksen puutteet sekä parannusehdotukset
Hämeenlinnanväylän viitoituksesta, lukuunottamatta Hakamäentien risteyksen opasteita, ei yksikään vastaajista antanut negatiivista palautetta. Viitoituksen selkeyttä sen sijaan kehuttiin.
Mannerheimintiellä ongelmia aiheuttavat epäselvät bussikaistamerkinnät. Osa vastaajista mainitsi bussikaistamerkintöjen epäselvyyden yhtenä pääsyynä aja
misen hankaluuteen Mannerheimintiellä, osa taas kertoi käyttävänsä bussikais- taa osuudella, jossa bussikaista ei todellisuudessa ole edes voimassa.
Suurimmat vaikeudet ilmenevät risteysalueilla. Koska bussikaistamerkintöjä ei ymmärretä, ei myöskään tiedetä, milloin kääntyvälle kaistalle saa siirtyä oikealle käännyttäessä. Ennen Tullinpuomia oikealle kääntymisen todetaan olevan on
gelmallista, koska kaistanvaihto täytyy ajoittaa hyvin lyhyelle matkalle ja kaistan vaihtaminen bussikaistan yli on epäselvää ja hankalaa. Todellisuudessa kais
tanvaihdon voi tehdä jo kolme kortteliväliä ennen risteystä. Yhden korttelin ajan bussikaistaa ei ole ja toisessa se alkaa uudelleen kaistojen väliin sijoitettuna.
Reijolankadun risteys Tullinpuomin jälkeen ei enää kuulunut alueeseen, jolta mielipiteitä kyseltiin, mutta siitä huolimatta risteystä kritisoitiin voimakkaasti. Lä
hes 40 vastaajaa piti risteystä ongelmallisena, sillä keskimmäistä kaistaa pitkin saa ajaa sekä suoraan että siltä saa kääntyä vasemmalle, mutta liikennevaloilla ei ole sama vaihejako. Muutama ihminen totesi käyttävänsä risteyksen kohdalla bussikaistaa, ettei tukkisi kääntyvien kaistaa. Muutama kertoi haluavansa käyt
tää bussikaistaa, mutta kunnioittavansa kuitenkin liikennesääntöjä. Bussikaistaa ei kyseisellä välillä ole. Vaikuttaakin siltä, että suuri risteysalue, liikennevalot, kaistamerkinnät ja raitiovaunukiskot vaativat niin paljon huomiota, ettei mahdol
lisesta bussikaistan alkamisesta osoittavaa liikennemerkkiä etsitä, vaan bussi- kaistan oletetaan jatkuvan koko ajan Mannerheimintiellä. Reijolankadun sijainti on esitetty kuvassa 41.
Samantapaisia ongelmia esiintyy Mannerheimintiellä pohjoiseen ajettaessa Korppaanmäentien jälkeen. Korppaanmäentien jälkeen ajoradalle tulee oikealle yksi kaista lisää, joka toimii päivisin bussikaistana. Vasemmanpuoleinen kaista kääntyy Vihdintielle ja keskimmäinen kaista jakaantuu sekä vasemmalle kään
tyväksi että suoraan meneväksi.
Suurin osa parannusehdotuksista liittyy reittiopastukseen ja siten myös liiken
teen sujuvuuden parantamiseen. Tärkeimpänä parannuskeinona pidetään kais
ta- ja ryhmitysopasteiden uusimista.
Tällä hetkellä ryhmitys- ja opastusmerkit ovat usein vasta juuri ennen risteystä, vaikka kaistajako olisi tapahtunut jo paljon aikaisemmin. Opasteita toivottiinkin ensimmäisen kerran jo ennen kaistajaon alkua. Tällöin vältytään turhilta kais
tanvaihdoilta sekä kaistanvaihto pystytään tekemään helposti heti kaistan alka
essa häiritsemättä muuta liikennettä.
Hämeenlinnanväylän opasteita pidetään yleisesti ottaen hyvinä. Pahimpana puutteena pidetään juuri ennakoivien kaistaopasteiden puutetta, mikä pysyttäi
siin helposti parantamaan edellä mainitulla keinolla. Siltojen kaiteita pidettiin so
pivina suunnistustaulujen sijoituspaikkoina. Mannerheimintiellä ennakoivat opasteet olisivat tarpeen ainakin etelään ajettaessa ennen Reijolankadun riste
ystä sekä Kuusitien ja Tullinpuomin välillä bussikaistan loppuessa sekä pohjoi
seen ajettaessa Korppaanmäentien risteyksessä.
Toisena tärkeänä kaupungin liikennettä helpottavana keinona pidettiin opastau
luja, jotka kertovat vaihtoehtoisista reiteistä kaupungissa, sekä opastauluja, jot
ka kertovat kaupungin läpi ja kaupunginosista toiseen kulkevista reiteistä. Esi
merkiksi ensimmäistä opastetta Lauttasaaren suuntaan toivottiin jo heti Haka
mäentien risteyksen jälkeen. Myös selkeämpiä ja suurempia katujen nimikyltte- jä toivottiin. Myös näillä keinoilla pystyttäisiin vähentämään turhaa kaistanvaih
toa.
Etäisyyttä keskustaan ei Mannerheimintiellä kerrota tällä hetkellä kertaakaan.
Kuusi vastaajaa toivoikin etäisyyskylttejä myös sinne, jotta myös henkilöt, jotka eivät tunne kaupunkia, tietäisivät sijaintinsa keskustan suhteen.
Bussikaistamerkinnät ja -käyttöajat koetaan epäselvinä ja hankalina, mutta siitä huolimatta ei parannusehdotuksia esitetty. Ainoastaan yksi ihminen toivoi selke
ää opastusta bussikaistojen käytöstä ja voimassaoloajoista, mutta hänkään ei ehdottanut toteuttamiskeinoja.
Muita toivottuja parannuksia olivat mm. ajoratamaalauksien uusiminen tarpeek
si usein, jotta oikealla kaistalla pysyminen helpottuisi. Tällöin myös kaupunkiku
va parantuisi ja tulisi siistimmäksi. Myös liikennemerkkien määrää katujen var
silla toivottiin vähennettävän.