Asiakkaan oikeus valintaan

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa asiakasnäkökulmasta tarkasteltuna yksityisen päi-vähoidon palvelusetelillä tuotetun varhaiskasvatuspalvelun keskeisimpiä ongelma-alueita ja ke-hittämisen kohteita. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna palvelujen järjestämisvas-tuussa olevan tahon on pyrittävä tarjoamaan erilaisia palveluntuotantomuotoja asiakkaan tarpei-den ja toiveitarpei-den mukaan, ei kysynnän.

Palvelusetelijärjestelmän keskeinen tekijä on asiakkaan mahdollisuus valita palveluseteli tarvit-semansa palvelun tuotantomuodoksi. Valintaprosessiin liittyy asiakkaan kyvykkyys suorittaa valinta. Tässä tutkimuksessa lähtöoletuksena oli, että vanhemmat ovat tietoisesti valinneet lap-sensa päivähoitomuodoksi yksityisen päivähoidon palvelusetelillä tuotetun varhaiskasvatuspal-velun. Aineistosta kävi ilmi, että ihan kaikille vanhemmille palvelusetelijärjestelmään siirtymi-nen ei ollut aktiivisiirtymi-nen valinta, vaan palvelusetelin käyttäjäksi ajauduttiin, koska palveluntuottaja oli siirtynyt tai siirtyi palvelusetelijärjestelmään. Vanhempien näkemystä palvelusetelijärjestel-män mukanaan tuoman valinnan mahdollisuuden lisääntymisestä kysyttiin monessa eri kohdassa.

Valinnan osalta voidaan tarkastella asiakkaan valinnan vapauden toteutumista (vanhempien hen-kilökohtaisia syitä valita palvelusetelillä tuotettu varhaiskasvatuspalvelu lapsensa päivähoito-muodoksi) sekä itse valintaprosessissa toteutunutta palvelujen tarjonnan monimuotoisuutta ja joustavuutta. Aineiston osalta voidaan todeta, että palvelusetelillä tuotettu varhaiskasvatuspalve-lu oli kuitenkin olvarhaiskasvatuspalve-lut osalle vanhemmista realistinen vaihtoehto, etenkin tilanteissa, joissa kau-pungin tarjoama vaihtoehto olisi ollut jossain toisessa kaukau-punginosassa. Palvelusetelijärjestelmän avulla näiden vanhempien osalta ajatus päivähoitopalvelun toteuttamisesta lähipalvelun periaat-teella, riittävyyden ja saatavuuden osalta, toteutui.

Osa vanhemmista oli valinnut palvelusetelijärjestelmän ja yksityisen palveluntuotannon nimen-omaan päiväkodin profiloitumisen tai etukäteen tiedossa olevan laadukkaan toiminnan vuoksi, mikä tuli esille myös avovastausten osalta. Seuraavassa taulukossa 14 tarkastellaan valintaan vaikuttavia tekijöitä suhteessa lapsen hoitomuotoon ennen palvelusetelijärjestelmään siirtymistä.

Taulukko 14. Valintaan vaikuttavien tekijöiden jakaantuminen suhteessa lapsen aikaisempaan päivähoi-tomuotoon

kotihoidossa kunnallisessa hoidossa yksityisessä pk:ssa

lkm % lkm % lkm %

Päiväkodilla hyvä maine; toiminnan laadukkuus

17 68 9 60 12 39

Päiväkodin sijainti 2 8 1 7 0 0

Kunnallinen palveluntuotanto ei vastan-nut tarpeisiin

3 12 0 0 3 10

Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen 2 8 5 33 15 48

Palvelusetelin edullisuus asiakkaalle 1 4 0 0 1 3

Yhteensä 25 100 15 100 31 100

Taulukon 14 mukaan yksityisen päiväkodin hyvä maine ja jo ennakkoon tiedossa oleva toimin-nan laadukkuus oli selkeästi ollut suurin palvelusetelijärjestelmään siirtymisen valintakriteeri, huolimatta siitä, mikä oli ollut lapsen / lasten aikaisempi päivähoidon tuotantomuoto. Kotihoi-dosta päivähoitoon siirtyvien lasten (12 %), sekä jo yksityisen palvelutuotannon piiriin kuuluvien lasten (10 %) kohdalla kunnallinen palveluntuotanto ei ollut joko riittävyyden tai saatavuuden osalta pystynyt vastaamaan perheen tarpeisiin.

Melkein puolet, (48 %) jo aikaisemmin yksityisen palvelutuotannon käyttäjistä, ilmoitti valintaan vaikuttavana tekijänä päiväkodin siirtymisen palvelusetelijärjestelmään. Näin ollen päiväkodin sijainnilla ei ollut näille perheille mitään merkitystä. Päiväkodin sijainnilla oli ollut jonkin verran merkitystä niille perheille, joiden lapsi / lapset olivat tulleet palvelusetelijärjestelmän piiriin ko-tihoidosta tai lapsi oli siirtynyt yksityiseen päiväkotiin julkisen sektorin päiväkodista.

Tarkasteltaessa vanhempien vastauksissa esiintyviä havaintoja toteutuneessa valintaprosessissa, vastausten osalta hajontaa esiintyi suhteellisen vähän. Tästä voidaan tulkita, että lähes kaikki vastaajat olivat joiltakin osin kokeneet palvelusetelijärjestelmän valintaprosessin myönteiseksi ja onnistuneeksi ratkaisuksi huolimatta siitä, oliko varsinainen valinta ollut heille realistinen tilanne juuri sillä hetkellä, kun Oulun kaupunki oli siirtynyt palvelusetelijärjestelmään, vai oliko van-hempien osalta palvelusetelijärjestelmään siirtyminen ollut jatkumo jo aikaisemmin valitulle yksityiselle palveluntuotantomuodolle.

Kuviossa 9 tarkastellaan Boxplot -kuvioiden¹⁴ avulla vanhempien Likert -asteikollisten vastaus-ten jakaantumista ja poikkeavien havaintojen esiintymistä valintaan vaikuttavissa tekijöissä.

14 Boxplot kuvioiden tulkintaa on selitetty luvussa 5.4 Aineiston analysointi, sivulla 59-60.

Kuvio 9. Havaintojen esiintyminen valintaan vaikuttavissa tekijöissä

Kuviossa 9 havaintojen painottuminen skaalaan 3-4 (jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä) osoittaa, että vanhempien kokemus valintaan vaikuttavista tekijöistä on ollut myönteinen.

Erityisesti nousee esille tyytyväisyys palveluntuottajan toimintaan. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta, kaikki vastaajat olivat samaa mieltä siitä, että palvelun tuottajien joukosta löytyi juuri sopiva päiväkoti lapsen ja perheen tarpeita ajatellen. Myös kirjallisen sopimuksen solmiminen, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, oli ollut helppoa.

Havainnot valinnan mahdollisuuksien lisääntymisen osalta asettuvat noin 50 % skaalaan 1-3, mikä osoittaa, että valinnan mahdollisuudet varhaiskasvatuspalvelujen osalta olivat lisääntyneet vain osittain. Tämä selittynee sillä, että tieto muista mahdollisista vaihtoehdoista on ollut puut-teellista. Taulukosta 5 (s. 69) käy ilmi, että kahdeksalla vastaajalla (14 %) ei ollut tietoa muista vaihtoehdoista, mistä voidaan päätellä, että informaation puute mahdollisesti vaikutti siihen, että muita vaihtoehtoja tai kieltäytymistä palvelusetelijärjestelmästä ei ollut edes harkittu. Valinnan mahdollisuuksien lisääntymistä ei todennäköisesti ollut koettu myöskään niissä tapauksissa, jois-sa lapsen päivähoitomuotona oli ollut yksityinen päivähoito jo ennen palvelusetelijärjestelmään

siirtymistä (taulukko 3, s. 66). Näissä tapauksissa palvelusetelijärjestelmään oli siirrytty mielel-lään, mutta kaikki vastaajat eivät olleet todellisuudessa tehneet valintaa palvelusetelin puolesta, vaan valinnan lapsensa päivähoidon jatkumisesta entisessä tuotantomuodossa. Vastaajista mel-kein puolet (taulukko 5, s. 69) ilmoitti, että vaihtoehtona olisi voinut olla myös julkisen sektorin päiväkoti, jos lähiseudun päiväkodista olisi ollut mahdollisuus saada lapselle hoitopaikka. Avo-vastauksissa tuotiin esille, että kunnalliset päiväkodit olivat olleet täysiä, eikä kuljettaminen muuhun kaupunginosaan ollut vanhemmille mieluinen ratkaisu. Palveluseteli oli antanut van-hemmille mahdollisuuden valita lapsensa hoitopaikka omalla alueella sijaitsevasta yksityisestä päiväkodista.

Valintaan vaikuttavien havaintojen jakaantumisen perusteella eniten kehitettävää näyttää olevan Oulun kaupungin osalta palvelusetelin valintaa ohjeistavien nettisivujen toimivuudessa. Noin 75

% havainnoista asettuu asteikoille 1-3 (eri mieltä, jokseenkin eri mieltä tai jokseenkin samaa mieltä), mediaanin asettuessa kohtaan 3. Kehitettävää löytyy myös asiakkaan asemaan liittyvän tiedon jakamisen osalta. Neljännes havainnoista asettuu skaalaan 1-2 (täysin eri mieltä), puolet skaalaan 2-3 (jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä) ja neljännes havainnoista skaalaan 3-4 (täysin samaa mieltä), mediaanin asettuessa kohtaan 3. Taulukon 7 (s. 74) mukaan 17 (28

%) vastaajaa olisi kaivannut enemmän asiakasohjausta joko Oulun kaupungin taholta tai puolu-eetonta tietoa joltain muulta taholta. Avokysymyksiin saaduista vastauksista oli tulkittavissa, että asiakasohjausta olisi tarvittu lisää niissä tapauksissa, joissa perheen ensimmäinen lapsi tulee uu-tena palvelusetelijärjestelmän piiriin.