Arvonmääritys

Loput kysymyksistä keskittyivät arvonmääritykseen, siinä apuna käytettäviin mal-leihin ja yrityskauppoihin. Asiaa mitattiin 10 kysymyksellä, jotka liittyivät arvon-määritysmenetelmiin, arvonmääritykseen vaikuttaviin seikkoihin ja siihen, millä menetelmällä päästäisiin lähimmäksi toteutunutta arvoa.

Lomakkeessa ensimmäinen arvonmääritystä koskeva kysymys liittyi henkilöiden taustatietoihin, sillä siinä pyrittiin selvittämään, kuinka monen yrityskaupan pa-rissa henkilö on työskennellyt. Suurin osa eli 81,8 %, vastanneista asiantuntijoista kertoi työskennelleensä yli 15 yrityskaupan parissa. Sekä ryhmässä ’6–10’, että ryhmässä ’11-15’ oli yksi vastaaja eli molempien ryhmien prosentuaalinen määrä oli kaikista vastaajista 9,1 %.

Seuraavaksi keskityttiin siihen mitä arvonmääritysmenetelmää/menetelmiä hen-kilö käyttää eniten pienten ja keskisuurten yritysten arvonmäärityksessä. Kysymys esitettiin monivalintakysymyksenä, mutta henkilö sai valita maksimissaan kolme arvonmääritysmenetelmistä. Kuviossa 3 hahmottuu, kuinka arvonmääritysmallien käyttö hajautui eri menetelmiin pienten ja keskisuurten yritysten yrityskaupoissa teollisuus- ja palvelualoilla. Eniten käytettiin hyödyksi tulevaisuuden kassavirtoihin perustuvaa mallia, joka sai kuusi ääntä eli 54,5 % vastaajista äänesti kyseistä mal-lia. Vähiten käytettiin verottajan mallia, joka sai yhden äänen eli 9,1 % vastaajista äänesti verottajan mallia. Kaikkia menetelmiä hyödynsi kolme henkilöä eli 27,3 % kaikista vastaajista. Yhteensä kyselylomakkeen kohta arvonmääritysmenetelmien käytöstä sai 18 kannattajaa eli osa asiantuntijoista vastasi käyttävänsä montaa me-netelmää ja osa puolestaan vähempää määrää.

Kuvio 3. Arvonmääritysmenetelmien käyttö

Kuudentena kysymyksenä lomakkeella oli kysymys siitä, käytetäänkö montaa me-netelmää yhdistettynä. Vastaajista 90,9 % eli kymmenen henkilöä vastasi käyttä-vänsä montaa menetelmää yhdistettynä. Asiantuntijoista yksi henkilö eli 9,1 % kai-kista vastaajista totesi käyttävänsä ainoastaan yhtä menetelmää. Näin ollen suurin osa vastaajista käyttää montaa aikaisemmin mainituista menetelmistä yhtäaikai-sesti hyödyksi.

Kun henkilö oli vastannut kysymykseen koskien menetelmien yhdistämistä, siirryt-tiin kysymykseen, mitä menetelmiä asiantuntijat yhdistävät, mikäli vastasivat edelliseen kysymykseen ”Kyllä”. Tässäkin kysymyksessä oli mahdollisuus valita ai-noastaan kolme menetelmää, joita asiantuntija yhdistää eniten keskenään. Eniten ääniä sai tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva menetelmä, mikä sai seitsemän ääntä eli 63,6 % vastaajista puolelleen. Toisaalta vähiten kannatusta sai verottajan malli eli substanssi- ja tuottoarvomenetelmät yhdistettynä. Verottajan malli sai nolla ääntä. Substanssiarvo- ja tuottoarvomenetelmät saivat molemmat viisi ääntä

0 1 2 3 4 5 6

Substanssiarvo-menetelmä Tuottoarvo-menetelmä Verottajan malli (substanssi ja tuottoarvo) Tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva Käyttökatteeseen perustuva Kaikkia näistä

Menetelmän käyttömäärä

Arvonmääritysmenetelmien käyttö

eli molempien prosentuaalinen määrä kaikista vastaajista oli 45,5 %. Käyttökattee-seen perustuvaa mallia yhdisti 4 asiantuntijaa, jolloin sen saama äänimäärä oli 36,4 % kaikista vastaajista. Yksi asiantuntijoista koki käyttävänsä kaikkia näistä me-netelmistä yhdistettynä. Kuviossa 4 näkyy mitä menetelmiä henkilöt ovat yhdistä-neet eniten keskenään. Eniten keskenään yhdistetään tuottoarvo-, substans-siarvo- ja tulevaisuuden kassavirtoihin perustuvia menetelmiä.

Kuvio 4. Arvonmääritysmenetelmien yhdistäminen keskenään

Seuraavaksi asiantuntijoiden tuli arvioida, kuinka monessa arvonmääritystapauk-sessa on ollut kyse sukupolvenvaihdostilanteesta. Tällä pyrittiin selvittämään seik-koja, jotka voivat vaikuttaa yrityksen arvonmääritykseen. Osa Suomen yrityskaup-pojen henkilökunnasta on erikoistunut sukupolvenvaihdostilanteisiin ja nämä ovat ainoita yrityskauppoja, joita he käsittelevät. Vastaajista 63,6 % eli seitsemän hen-kilöä koki arvonmäärityskaupoista 1-25 % olevan sukupolvenvaihdostilanteita. Lo-put 36,4 % vastasivat 0 % eli heidän kohdallaan ei ole ollut sukupolvenvaihdosti-lanteita. Kukaan vastaajista ei kokenut yrityskauppatilanteista yli 25 prosentin ole-van sukupolvenvaihdostilanteita.

0 1 2 3 4 5 6 7

Substanssiarvo-menetelmä Tuottoarvo-menetelmä Verottajan malli (substanssi ja tuottoarvo) Tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva Käyttökatteeseen perustuva Kaikkia näistä

Äänimäärä

Arvonmääritysmenetelmien yhdistäminen keskenään

Jatkona edelliseen kysymykseen haluttiin selvittää, mikä on sukupolvenvaihdosti-lanteessa eniten käytetty arvonmääritysmenetelmä. Neljä henkilöä eli 36,4 % ker-toi, ettei ole koskaan toiminut arvonmäärittäjänä sukupolvenvaihdostilanteessa.

Seitsemän asiantuntijaa eli 63,6 % vastaajista kertoi käyttäneensä verottajan mal-lia, jossa yhdistyy substanssiarvo- ja tuottoarvomenetelmä. Kukaan vastaajista ei kokenut mitään toista arvonmääritysmenetelmää suositummaksi arvonmääritys-tilanteessa, mikäli kyseessä on sukupolvenvaihdostilanne.

Kyselylomakkeessa edettiin seuraavaksi kysymykseen siitä, mitkä asiat vaikuttavat eniten arvonmääritysmenetelmän/menetelmien valintaan. Vastausvaihtoehtoina oli toimiala, kaupan tarkoitus, yhtiömuoto, yrityksen tulos, yrityksen varallisuus ja toimialan kiinnostavuus mediassa. Vastaajalla oli mahdollisuus valita maksimis-saan kolme eniten menetelmän/menetelmien valintaan vaikuttavaa tekijää. Yh-teensä ääni annettiin 18 ”kohdalle”. Arvonmääritysmenetelmän valintaan vaikutti yrityksen tulos ja sitä äänesti seitsemän henkilöä, mikä on 63,6 % kaikista vastaa-jista. Toiseksi eniten äänestettiin kaupan tarkoitusta mille antoi 54,5 % kaikista vastaajista äänensä. Vähiten vaikuttivat yhtiömuoto ja toimialan kiinnostavuus mediassa, mitkä eivät saaneet yhtäkään vastausta puolelleen. Neljä asiantuntijaa koki yrityksen varallisuuden olevan menetelmään tai menetelmien valintaan vai-kuttavat tekijä. Tämä on 36,4 % kaikista vastaajista. Toimiala vaikutti arvonmääri-tysmenetelmän valintaan yhden äänen verran eli 9,1 % suhteessa kaikkiin vastaa-jiin. Lisäksi kaksi henkilöä ovat antaneet vapaan sanan kommentit. Ensimmäinen kuuluu seuraavasti: ” Toimiala ei ole merkityksellinen menetelmän valinnassa. Toi-miala vaikuttaa lähinnä takaisinmaksuajan määrittämiseen.” Toinen kommentti on seuraavanlainen: ”Eri määritysmenetelmät antavat vähän erilaisen kuvan yri-tyksestä.” Kolme henkilöä oli vastannut täysin samalla tavalla, eli vastannut saman kombinaation. Heidän vastauksensa muodostui kaupan tarkoituksesta, yrityksen tuloksesta ja yrityksen varallisuudesta. Nämä kolme tekijää saivat muutenkin eni-ten ääniä yhdistettäväksi muiden menetelmien kanssa. Kuviossa 5 esitellään me-netelmän tai menetelmien valintaan eniten vaikuttavat tekijät.

Kuvio 5. Menetelmän valintaan eniten vaikuttavat tekijät

Seuraavaksi kyselylomakkeessa pyrittiin selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat eni-ten yrityksen arvoon. Näin haluttiin tuoda esille seikkoja, jotka voivat olla osana vaikuttamassa yrityksen arvonmääritykseen. Myös tässä kohtaa asiantuntija sai valita maksimissaan kolme vaihtoehtoa. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin tulevai-suuden näkymät, toimiala, johto & henkilökunta, asiakaskunta, tuloshistoria, tase-asema (varallisuus) ja teknologia. Yrityksen arvoon ajateltiin vaikuttavan tulevai-suuden näkymät, jota äänesti kaikki 11 asiantuntijaa. Seuraavaksi eniten sai ääniä tuloshistoria, jota äänestettiin 8 kertaa eli vastaajista 72,7 %. Kolmanneksi nousi taseasema eli varallisuus ja sen koettiin vaikuttavan yrityksen arvoon eniten 7 ää-nen näkökulmasta eli 63,6 % kaikista vastaajista. Asiakaskunta sai viisi ääntä eli 45,5 % vastaajista koki tämän olevan yksi vaikuttavimmista tekijöistä. Vähiten kiin-nostusta loi teknologia saamatta yhtäkään ääntä sekä toimiala ja johto & henkilö-kunta saamalla yhdet äänet eli 9,1 % vastaajista.

Viimeisenä monivalintakysymyksenä haluttiin selvittää millä arvonmääritysmene-telmällä useimmiten päästään lähimmäksi toteutunutta kauppahintaa. Kysymyk-seen, kuten kaikkiin muihinkin lomakkeen kysymyksiin oli vastannut 11 henkilöä.

Kyseisessä kohdassa sai valita ainoastaan yhden vaihtoehdon. Suurin osa eli 72,7

0 1 2 3 4 5 6 7

Toimiala Kaupan tarkoitus Yhtiömuoto Yrityksen tulos Yrityksen varallisuus Toimialan kiinnostavuus mediassa

Äänimäärä

Arvonmääritysmenetelmän/menetelmien valintaan

eniten vaikuttavat tekijät

% vastaajista koki tulevaisuuden kassavirtoihin perustuvan menetelmän olevan menetelmä, jolla päästään lähimmäksi toteutunutta kauppahintaa. Tämä tarkoit-taa kahdeksan asiantuntijan vastauksen. Seuraavaksi suosituin menetelmä on tuottoarvo-menetelmä, jolle annettiin 18,2% äänistä, eli kaksi ihmistä koki tämän menetelmän olevan lähimpänä toteutunutta hintaa. Yksi henkilö eli 9,1 % kaikista vastaajista koki substanssiarvo-menetelmän olevan lähimpänä toteutunutta hin-taa. Muina vaihtoehtoina kohdassa oli verottajan malli (substanssi ja tuottoarvo), käyttökatteeseen perustuva ja viimeisenä vaihtoehtona kaikki tässä kappaleessa mainitut mallit mutta näistä mikään ei saanut vastauksia. Kuviossa 6 hahmottuu, minkä menetelmän asiantuntijat kokivat arvonmääritysmenetelmäksi, jolla pääs-tään lähimmäksi toteutunutta arvoa.

Kuvio 6. Millä menetelmällä päästään lähimmäksi toteutunutta arvoa

Viimeisenä kohtana vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa muuta huomioitavaa arvonmäärityksestä. Ensimmäinen kommentti kuuluu seuraavasti: ” Huomaa, että

9,1%

18,2%

72,7%

Millä arvonmääritysmenetelmällä päästään lähimmäksi toteutunutta kauppahintaa

Substanssiarvo-menetelmä Tuottoarvo-menetelmä

Verottajan malli (substanssi ja tuottoarvo yhdistettynä) Tulevaisuuden kassavirtoihin perustuva

Käyttökatteeseen perustuva Kaikkia näistä

arvonmääritys ei ole tilinpäätösanalyysi vaan luvut perustuvat oikaistuihin tie-toihin ja on myös huomioitava kilpailutilanne ja markkinoiden kehitys. Kaikki kulminoituu ennustettuun kassavirtaan ja sen luotettavuuteen. Ostaja ei osta jollei kykene maksamaan ostostaan tulevasta kassavirrasta mielekkäässä aika-taulussa. Tyypillisin takaisinmaksuaika on 3–4 vuotta vaihtelun ollessa 2-7 vuotta.” Seuraava vastaaja antoi hyvin kattavan näkökulman arvonmäärityk-sestä seuraavanlaisesti: ” Arvonmääritys ja määritysmenetelmän valinta eivät ole niinkään toimiala- tai edes yrityskoko- tai teknologiasidonnaisia. Mikään niistä ei sellaisenaan ota myöskään kantaa yrityksen henkilöstöön, johtoon tai asiakkaisiin. Yrityksen markkina-arvoon vaikuttavat eri menetelmillä saatujen arvojen lisäksi yrityksen eri ulkoiset ja sisäiset ominaisuudet, markkinatilanne, rahoitustilanne, ostajien määrä ja ostajien laatu. Teoreettiset diskontattujen tu-levien kassavirtojen menetelmät eivät sovellu pk-yritykselle. Niiden tuottama arvo on käytännössä aina reilusti liian korkea siihen verrattuna, mikä yrityskau-pan kauppahinta olisi rahoitettavissa ja toteutettavissa. Lisäksi on vielä huomi-oitava mm. seuraavat asiat: 1) yrityksen teoreettinen arvo ei useinkaan tarkoita, että yritys olisi myytävissä tuolla arvolla. 2) Yrityksen esittämät talousluvut eivät läheskään aina kerro suoraan oikeaa totuutta yrityksen omaisuuden todellisesta arvosta tai liiketoiminnan todellisesta tuottavuudesta. Kaikkia lukuja on tarkas-teltava kriittisesti ja tarvittaessa oikaistava arvonmäärityksessä vastaamaan to-dellisuutta.” Viimeinen kyselylomakkeen kohtaan vastannut henkilö tiivistää ajatuksensa yritysten hintojen ja takaisinmaksuaikojen päätekijästä seuraavasti:

” Vain yritysvälittäjillä on tiedossa toteutuneet kauppahinnat pk yrityksissä. Vain tätä kautta voidaan muodostaa näkemys toimialan yritysten hinnoista ja käyte-tyistä takaisinmaksuajoista”. Kohtaan vastasi yhteensä kolme asiantuntijaa kai-kista 11 vastaajasta.