LIITTEET
LIITTEET
Liite 1. Perustietoja vesimuodostumista
Liite 1.1 Torniojoen vesienhoitoalueen luokiteltujen virtavesien perustietoja. Tyypit: ESt= Erittäin suuret turvemaiden joet, St= Suuret turvemaiden joet, Kt= Keskisuuret turvemaiden joet, Pt= Pienet turvemaiden joet, Sk= Suuret turvemaiden joet, Kk= Keskisuuret kangasmaiden joet, Sk-Po= Poh-jois-Lapin suuret kangasmaiden joet, Kt-Po= PohPoh-jois-Lapin keskisuuret turvemaiden joet ja Kk-Po=
Pohjois-Lapin keskisuuret kangasmaiden joet.
Nimi
Tyyppi Kunta Joen pituus (km) Valuma-alueen pinta-ala (km2)
Turvemaan osuus (%)
Tornionjoki ESt Tornio 193,8 40131 29
Liakanjoki Kt Tornio 28,0 272 23
Martimojoki Kt Ylitornio, Tornio 37,7 365 59
Muonionjoki Sk Muonio 251,8 14561 23
Äkäsjoki Kk Kolari, Muonio 42,9 649 17
Ylläsjoki Kt Kolari 42,6 484 44
Isojoki-Siosjoki Kt Enontekiö 28,5 399 31
Jerisjoki Kk Muonio 17,0 318 18
Keräsjoki Kt Muonio 27,0 298 27
Kangosjoki Kk Muonio 4,9 291 24
Särkijoki Kt Muonio 18,5 263 29
Utkujoki Kt Muonio 5,2 734 37
Palojoki Enontekiö Kt-Po Enontekiö 54,4 690 32
Tarvantojoki Kt-Po Enontekiö 43,6 322 38
Jietajoki Kt-Po Enontekiö 26,1 320 47
Särkijoki Palojoki Pt Enontekiö 6,5 263 29
Könkämäeno alaosa Sk-Po Enontekiö 16,8 3411 8
Könkämäeno keskiosa Sk-Po Enontekiö 26,9 1039 4
Könkämäeno yläosa Sk-Po Enontekiö 47,0 778 6
Lätäseno Sk-Po Enontekiö 84,9 434 6
Poroeno Kk-Po Enontekiö 57,2 653 1
Rommaeno Kk-Po Enontekiö 30,1 542 1
Naamijoki ala St Pello 26,2 1266 44
Naamijoki ylä Kt Kolari 22,9 767 45
Pasmajoki Kt Kolari 26,2 291 37
Tengeliönjoki St Ylitornio 22,0 3060 38
Tengeliönjoki alaosa St Ylitornio 13,0 3118 37
Konttajoki Kt Pello 11,8 524 27
Kuijasjoki Kt Ylitornio 22,7 359 53
Palojoki Ylitornio Kt Ylitornio 16,7 339 43
Kavantojoki Kt Pello 10,2 330 27
Aalisjoki Kt Pello 27,7 309 28
Alainenjoki Kt Ylitornio 12,1 229 57
Valttijoki Kk-Po Enontekiö 15,0 123 0
Kuerjoki Kk Kolari, Muonio 10,0 162 20
Naalastojoki Kt Kolari 20,0 102 33
Kelhujoki Pt Kolari 11,0 65 37
Liite 1.2. Tornionjoen vesienhoitoalueen virtavesien keskeiset vedenlaatumuuttujat. Tyyppien ly-henteet kuten liitteessä 1.1.
Nimi Tyyppi Kunta Kokonaisfosfori
(μg/l)
Kokonaistyppi (μg/l)
Minimi pH
Tornionjoki ESt Tornio 12 260 6,2
Liakanjoki Kt Tornio 21 307 6,6
Martimojoki Kt Ylitornio, Tornio 32 616 5,7
Muonionjoki Sk Muonio 10 232 6,3
Äkäsjoki Kk Kolari , Muonio 17 227 6,2
Ylläsjoki Kt Kolari 23 383 5,9
Isojoki-Siosjoki Kt Enontekiö 8 170 6,9
Jerisjoki Kk Muonio 16 404 6,5
Keräsjoki Kt Muonio 13 260 6,4
Kangosjoki Kk Muonio 18 279 6,3
Särkijoki Kt Muonio 27 546 6,4
Utkujoki Kt Muonio 15 290 6,8
Palojoki Enontekiö Kt-Po Enontekiö - - -
Tarvantojoki Kt-Po Enontekiö - - -
Jietajoki Kt-Po Enontekiö - - -
Särkijoki Palojoki Pt Enontekiö - - -
Könkämäeno alaosa Sk-Po Enontekiö 7 150 6,8
Könkämäeno keskiosa Sk-Po Enontekiö 7 185 6,8
Könkämäeno yläosa Sk-Po Enontekiö 7 224 6,5
Lätäseno Sk-Po Enontekiö 4 190 7,3
Poroeno Kk-Po Enontekiö - - -
Rommaeno Kk-Po Enontekiö 7 155 6,7
Naamijoki ala St Pello 36 536 6,3
Naamijoki ylä Kt Kolari 25 535 5,9
Pasmajoki Kt Kolari 16 415 6,0
Tengeliönjoki St Ylitornio 22 390 6,6
Tengeliönjoki alaosa St Ylitornio 23 410 6,2
Konttajoki Kt Pello 23 370 6,4
Kuijasjoki Kt Ylitornio 27 377 7,0
Palojoki Ylitornio Kt Ylitornio 29 425 6,1
Kavantojoki Kt Pello 23 340 6,6
Aalisjoki Kt Pello 19 350 6,4
Alainenjoki Kt Ylitornio 54 533 5,9
Valttijoki Kk-Po Enontekiö 5 66 6,9
Kuerjoki Kk Kolari, Muonio 18 180 6,6
Naalastojoki Kt Kolari 12 315 6,8
Kelhujoki Pt Kolari 14 330 6,3
Liite 1.3. Tornionjoen vesienhoitoalueen yli 5 km2 :n suuruiset järvet, järven numero, kunta, tyyppi, pinta-ala (ha) ja syvyystiedot (m). Järvityypit: Kh = Keskikokoiset humusjärvet, Mh = Matalat humusjärvet, MVh = Matalat vähähu-muksiset järvet, PoLa = Pohjois-Lapin järvet, Sh = Suuret humusjärvet, Vh = Vh = Pienet ja keskikokoiset vähähumuk-siset järvet.
Nimi Järven nro Kunta Tyyppi Pinta-ala
[ha]
Keskisyvyys (m)
Maksimisyvyys (m)
Äkäsjärvi 67.352.1.001 Muonio MVh 1310 2,95 12,0
Liepimäjärvi 67.469.1.003 Muonio Mh 520 1,19 2,2
Jerisjärvi 67.473.1.001 Muonio Vh 2351 3,44 11,7
Vuontisjärvi 67.475.1.001 Muonio Kh 621 6,63 22,9
Kangosjärvi 67.482.1.001 Muonio Kh 544 3,61 11,2
Särkijärvi 67.484.1.001 Muonio Vh 504 5,12 14,0
Kelottijärvi 67.610.1.014 Enontekiö PoLa 704 2,80 7,0
Kilpisjärvi - Alajärvi 67.640.1.001 Enontekiö PoLa 3733 19,50 57,0
Pasmajärvi 67.862.1.001 Kolari Mh 838 1,59 4,0
Iso Lohijärvi 67.922.1.001 Ylitornio Mh 1461 1,48 5,8
Ajankijärvi 67.924.1.004 Pello Vh 645 11,63 34,7
Törmäsjärvi 67.927.1.001 Ylitornio Vh 812 6,49 18,9
Miekojärvi 67.931.1.001 Ylitornio Sh 5334 6,54 22,8
Alanen Alposjärvi 67.932.1.001 Pello Vh 850 7,16 22,9
Aalisjärvi 67.954.1.001 Kolari Mh 600 2,40 5,0
Iso-Vietonen 67.961.1.001 Ylitornio Kh 3538 6,36 20,4
Raanujärvi 67.962.1.002 Ylitornio Kh 2543 6,26 25,9
Liite 1.4. Tornionjoen vesienhoitoalueella sijaitsevia pienempiä järviä, joissa on todettu olevan vesien tilaan tai käyttö-kelpoisuuteen liittyviä ongelmia. Järvityypit: Mh = Matalat humusjärvet, MRh = Matalat runsashumuksiset järvet.
Mataluus Rehevyys Liettyminen
Aapajärvi 67.150.1.001 Tornio MRh 107 X
Ratasjärvi 67.271.1.001 Pello MRh 147 X X
Tapojärvi 67.343.1.002 Muonio Mh 155 X
Ylläsjärvi 67.372.1.001 Kolari MRh 193 X
Kurtakkojärvi 67.375.1.001 Kolari MRh 121 X X X
Sieppijärvi 67.822.1.001 Kolari MRh 93 X X
Lampsijärvi 67.936.1.003 Pello MRh 14 X X
Konttajärvi 67.951.1.001 Pello Mh 235 X
Rattosjärvi 67.964.1.001 Pello MRh 405 X
Nimi Kunta Tyyppi Pinta-ala ha
Vedenpinnan lasku Todetut ongelmat
Järvinro
Liite 1.5. Tornionjoen vesienhoitoalueella sijaitsevat lintuvesikohteet.
Nimi Järvinro Kunta Tyyppi Pinta-ala
ha
Keskisyvyys m
Maksimisyvyys m
Muonionjärvi 67.422.1.001 Muonio Mh 85 1
Iso Meltosjärvi 67.982.1.001 Ylitornio MRh 131 0,29 0,8
Vähä Meltosjärvi 67.982.1.003 Ylitornio Mh 60 0,3 1
Pysäjärvi 67.989.1.001 Ylitornio Mh 46 1
Pellojärvi-Säynäjäjärvi 67.251.1.001 Pello MRh 389 0,29 1,3
Liite 1.6. Tornionjoen vesienhoitoalueen yli 5 km2 suuruisten säännöstelemättömien järvien vedenlaatutietoja vuosilta 2000–2007. Pitoisuudet ovat kasvukauden (1.6.–30.9.) pintakerroksen (0–2 m) mediaaneja ellei toisin mainita.
Kok-P (µg/l)
Kok-N (µg/l)
Väri 1)
(mg Pt/l)
Näkösyvyys (m)
a-klorofylli (µg/l)
md md md md md md min
Äkäsjärvi MVh 14,5 324 24 2,2 6,8 2 0
Liepimäjärvi Mh 17,5 415 65 1,5 4,3 38 38
Jerisjärvi Vh 15 379 32 1,8 8,6 0 0
Vuontisjärvi Kh 5 210 40 2,5 2,0 51 51
Kangosjärvi Kh 25 352 - - - 31 9
Särkijärvi Vh 17 292 10 - 8,3 4 0
Kelottijärvi PoLa 6 215 18 2,6 1,5 95 95
Kilpisjärvi - Alajärvi PoLa 3 110 5 8,0 0,5 73 63
Pasmajärvi Mh 30 500 75 1,2 13,0 7 0
Iso Lohijärvi Mh 26 480 60 1,4 4,6 87 85
Ajankijärvi Vh 4,5 155 13 7,3 1,4 51 48
Törmäsjärvi Vh 5 200 10 4,5 2,6 16 14
Miekojärvi Sh 16 320 55 2,5 7,3 13 4
Alanen Alposjärvi Vh 6 225 23 3,9 3,5 0 0
Aalisjärvi 4) Mh 40 560 90 1,1 21,0 41 24
Raanujärvi 4) Kh 15 300 58 2,4 5,6 14 5
Nimi Tyyppi
Hapen kyllästysaste kevättalvi 2, 3) %
1) Koko vuosi. 2) Pohjanläheinen vesikerros 3) 1.1.-15.4. 4) Vedenlaatutiedot vuosilta 1995-2007.
Liite 1.7. Tornionjoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutettujen järvien vedenlaatutietoja vuosilta 2000–2007. Pitoi-suudet ovat kasvukauden (1.6.–30.9.) pintakerroksen (0–2 m) mediaaneja ellei toisin mainita.
Kok-P (µg/l)
Kok-N (µg/l)
Väri 1)
(mg Pt/l)
Näkösyvyys (m)
a-klorofylli (µg/l)
md md md md md md min
Iso-Vietonen 4) Kh 13,8 290 55 2,5 5,1 5,5 1
Nimi Tyyppi
Hapen kyllästysaste kevättalvi 2, 3) %
Liite 1.8. Tornionjoen vesienhoitoalueella sijaitsevien pienempien järvien vedenlaatutietoja vuosilta 1995–2007. Pitoi-suudet ovat kasvukauden (1.6.–30.9.) pintakerroksen (0–2 m) mediaaneja ellei toisin mainita.
Kok-P (µg/l)
Kok-N (µg/l)
Väri 1)
(mg Pt/l)
Näkö- syvyys (m)
a-klorofylli (µg/l)
md md md md md md min
Aapajärvi MRh 20,5 600 120 1,2 7,5 20 0
Ratasjärvi MRh 40,0 510 140 0,8 11,0 6 0
Tapojärvi Mh 23,0 315 65 1,7 7,1 7 0
Ylläsjärvi Mh 40,0 645 75 1,3 17,5 65 54
Kurtakkojärvi MRh 53,5 795 160 0,8 11,0 26 15
Sieppijärvi MRh 32,0 472 96 - 8,4 -
-Lampsijärvi MRh 73,3 973 130 0,6 42,5 42 14
Konttajärvi Mh 24,5 410 80 1,5 5,6 5 0
Rattosjärvi Mh 29,3 370 95 1,3 6,9 37 0
Muonionjärvi Mh 23,0 355 65 1,0 4,1 0 0
Iso Meltosjärvi MRh 58,0 610 160 0,3 9,5 39 4
Vähä Meltosjärvi Mh 71,8 955 170 0,6 12,9 4 0
Pysäjärvi Mh 220 1300 280 1,0 46,0 -
-Pellojärvi-Säynäjäjärvi MRh 36,5 530 132,5 1,0 6,2 72 37
Hapen kyllästysaste kevättalvi 2, 3) %
Nimi Tyyppi
1) Koko vuosi 2) Pohjanläheinen vesikerros 3) 1.1.–15.4.
Liite 2. Vesimuodostumien ekologinen tila ja tavoitetila
LIITE 2.1. Tornionjoen vesienhoitoalueen virtavesien luokittelutulokset ja tilatavoitteet.
Nimi Tyyppi
Biologisten tekijöiden mukainen luokka Fys.-kem.
luokka
Kemiallinen tila
Ekologinen tila
Arvio
ekologises-ta tilasekologises-ta Tilatavoite Pohjalevät Pohjaeläimet Kalat
Tornionjoki ESt Hyvä Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä
Liakanjoki Kt Hyvä Tyydyttävä Hyvä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä
Martimojoki Kt Hyvä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä
Muonionjoki Sk Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Äkäsjoki Kk Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Ylläsjoki Kt Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Isojoki-Siosjoki Kt Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Jerisjoki Kk Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä
Keräsjoki Kt Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Kangosjoki Kk Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Särkijoki Kt Hyvä Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä
Utkujoki Kt Erinomainen Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä
Palojoki Enontekiö Kt-Po Ei luokiteltu Hyvä Ei luokiteltu Erinomainen Erinomainen
Tarvantojoki Kt-Po Ei luokiteltu Hyvä Ei luokiteltu Erinomainen Erinomainen
Jietajoki Kt-Po Ei luokiteltu Hyvä Ei luokiteltu Erinomainen Erinomainen
Särkijoki Palojoki Pt Ei luokiteltu Hyvä Ei luokiteltu Erinomainen Erinomainen
Könkämäeno alaosa Sk-Po Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Könkämäeno keskiosa Sk-Po Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Könkämäeno yläosa Sk-Po Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Lätäseno Sk-Po Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Poroeno Kk-Po Ei luokiteltu Hyvä Ei luokiteltu Erinomainen Erinomainen
Rommaeno Kk-Po Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Naamijoki ala St Tyydyttävä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä
Naamijoki ylä Kt Hyvä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä
Pasmajoki Kt Ei luokiteltu Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä
Tengeliönjoki St Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Konttajoki Kt Hyvä Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä
Kuijasjoki Kt Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Palojoki Ylitornio Kt Hyvä Hyvä Ei luokiteltu Tyydyttävä Hyvä
Kavantojoki Kt Hyvä Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä
Aalisjoki Kt Hyvä Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä
Alainenjoki Kt Tyydyttävä Hyvä Ei luokiteltu Tyydyttävä Hyvä
Valttijoki Kk-Po Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Kuerjoki Kk Hyvä Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä
Naalastojoki Kt Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Kelhujoki Pt Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Liite 2.2. Tornionjoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutettujen virtavesien luokittelu.
Nimi Tyyppi
Biologisten tekijöiden mukainen luokka
Fys.-kem.
luokka
Kemiallinen tila
Ekologinen tila
Arvio saavutettavissa
olevasta tilasta Tavoitetila Pohjalevät Pohjaeläimet Kalat
Tengeliönjoki alaosa St Erinomainen Hyvä Hyvä Tyydyttävä Ei määritelty Ei määritelty
LIITE 2.3 Tornionjoen vesienhoitoalueen yli 5 km2 suuruisten säännöstelemättömien järvien luokittelu ja tavoitetila.
Kasviplankton Pohjaeläimet Vesikasvit Kalat
Äkäsjärvi MVh Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Liepimäjärvi Mh Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen
Jerisjärvi Vh Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Vuontisjärvi Kh Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen
Kangosjärvi Kh Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Särkijärvi Vh Hyvä/Tyydyttävä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Kelottijärvi PoLa Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen
Kilpisjärvi - Alajärvi PoLa Erinomainen Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen Erinomainen
Pasmajärvi Mh Hyvä Välttävä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä
Iso Lohijärvi Mh Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Ajankijärvi Vh Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen
Törmäsjärvi Vh Erinomainen Erinomainen Hyvä Erinomainen Erinomainen
Miekojärvi Sh Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Alanen Alposjärvi Vh Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Aalisjärvi Mh Hyvä/Tyydyttävä Hyvä/Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Hyvä
Raanujärvi Kh Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Asiantuntija-arvio tilasta Tavoitetila
Nimi Tyyppi
Biologisten tekijöiden mukainen luokka
Fys.-kem. luokka
Kemiallinen
tila Ekologinen tila
Liite 2.4. Arvio Tornionjoen vesienhoitoalueella sijaitsevien tarkastelussa mukana olevien pienempien järvien tilasta ja tavoitetila.
Kasviplankton Pohjaeläimet Vesikasvit Kalat
Aapajärvi MRh Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Ratasjärvi MRh Hyvä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Hyvä
Tapojärvi Mh Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Ylläsjärvi Mh Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Kurtakkojärvi MRh Hyvä (Tyydyttävä) Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Hyvä
Sieppijärvi MRh Hyvä Ei luokittelua Hyvä
Lampsijärvi MRh Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Hyvä
Konttajärvi Mh Hyvä Hyvä Ei luokittelua Hyvä
Rattosjärvi Mh Hyvä Hyvä Hyvä Ei luokittelua Hyvä
Muonionjärvi Mh Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Iso Meltosjärvi MRh Erinomainen Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä
Vähä Meltosjärvi Mh Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä
Pysäjärvi Mh (Välttävä) Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä
Pellojärvi-Säynäjäjärvi MRh Erinomainen (Hyvä) Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Asiantuntija-arvio tilasta Tavoitetila
Nimi Tyyppi
Biologisten tekijöiden mukainen luokka
Fys.-kem. luokka Kemiallinen tila Ekologinen tila
Liite 2.5. Tornionjoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutettujen järvien luokittelu.
Kasviplankton Pohjaeläimet Vesikasvit Kalat Kokonaisarvio
Iso-Vietonen Kh Erinomainen Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Tavoitetila
Nimi Tyyppi
Biologisten tekijöiden mukainen luokka Fys.-kem.
luokka
Kemiallinen tila
Asiantuntija-arvio
saavutettavissa olevasta tilasta
Liite 2.6. Tornionjoen vesienhoitoalueen rannikkovesien luokittelu.
Kasviplankton Pohjaeläimet Vesikasvit
Tornio sisä Ps Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Hyvä
Röyttä sisä Ps Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Hyvä Tyydyttävä Tyydyttävä Hyvä
Tornio ulko Pu Hyvä/Tyydyttävä Erinomainen Tyydyttävä Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä
Fys.-kem. luokka Ekologinen tila
Asiantuntija-arvio
tilasta Tavoitetila Nimi
Kemiallinen tila
Tyyppi
Biologisten tekijöiden mukainen luokka
Liite 3. Tornionjoen vesienhoitoalueella tehdyt järvikunnostukset
Kunta Kohde Jjärvinro/
vesistöalue
Nimi Tyyppi pa ha Ongelmat Toimenpiteet Ajankohta
Kolari Luosujärvi 67.373.1.001 MVh 68 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 2000 - 2003 Kolari Kurtakkojärvi 67.375.1.001 MRh 122 Mataluus, rehevyys,
sisäinen kuormitus
Vedenpinnan nosto, virtausjärjestelyt
suunnitelma valmistunut 2004
Vesikasvien niiitto 1996 - 2004
Kolari Pasmajärvi 67.862.1.001 Mh 838
Mataluus, rehevyys, leväkukinnat
Vedenpinnan nosto,
uimaranta, venevalkama suunnitteilla 2008 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 2002 - 2004
Kolari Sieppijärvi 67.822.1.001 MRh 93
Mataluus,
liettymi-nen ja rehevyys Vedenpinnan nosto 1992 - 1993
Uimaranta, virtauskanavat 1998
Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 1984 - 1986, 2002 - 2006 Kolari,
Kittilä Ylläsjärvi 67.372.1.001 MRh 193 Mataluus, rehevyys Ruoppaus, vedenpinnan
nosto 1981 - 1983
Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 1998 - 2003 Muonio Tapojärvi 67.343.1.002 Mh 155 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 1996 - 1997
Muonio
Kirkonkylän veneväylä - Rukomapudas
67.422 Muonionjoki 4
Vesikasvillisuus, umpeenkasvu, mataluus, rehevyys
Veneväylän ruoppaus,
Rukomapudas 1976- 1977, 1990 - 1992
Uimaranta 1990 - 1992
Veneväylän ruoppaus,
kirkonkylän veneväylä 2003 Vesikasvien niitto
kirkonkylän veneväylä - Rukomapudas
2005- 2007
Muonio Oustajärvi 67.423.1.001 MRh 53 Mataluus Vedenpinnan nosto suunnittelussa 1998 - 1999
Muonio Utkujärvi - Nulusjärvi
67.441.1.004 Nulusjärvi Mh 82 Mataluus, umpeenkasvu
Vedenpinnan nosto, veden virtauksen ohjaus, veneily-rakenteet, pohjanperkaus
suunnittelussa 1997 - 1999
67.441.1.005 Utkujärvi Mh 357 Vesikasvien niitto 1997 - 2001
Muonio Kenttälompolo 67.442.1.001 Alalompolo Mh 16 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 2000 - 2001 Muonio Isolompolo
-Pikkulompolo 67.471.1.001 Isolompolo Mh 54 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 1999 - 2001 Muonio Särkilompolo 67.483.1.008 Ph 125 Happitilanne,
mata-luus, rehevyys Ilmastus (Mixox) 1982 Pello Pellojärvi ja
Säynäjäjärvi 67.251.1.001 Pellojärvi MRh 389 Umpeenkasvu, mataluus
Vedenpinnan nosto, venereitin ruoppaus, keinolietteiköt
2003
Pello Ratasjärvi 67.271.1.001 MRh 147 Ranta-alueiden
mataluus
Vedenpinnan nosto, matalikkojen ja vanhan uoman ruoppaus
suunnittelussa 1997 - 2000 Pello Orajärvi 67.892.1.001 RrRk 197 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 2002 - 2005
Pello Lampsijärvi 67.936.1.003 MRh 140 Mataluus Vedenpinnan nosto suunnitelma valmistunut
2000
Pello Lankojärvi 67.941.1.001 MRh 463 Vesikasvillisuus Vesikasvien niitto 2002
Pello
Matinlompo-lojärvi 67.944.1.001 MRh 21 Mataluus, rehevyys,
vedenvaihtuvuus
Ranta-alueiden ruoppaus, vesikasvillisuuden niitto, vesitilavuuden lisääminen
suunnittelussa - 1986
Tornio Kantojärvi 67.113.1.003 MRh 81 Umpeenkasvu,
kelluvat turvelautat
Turvelauttojen poisto, vedenpinnan nosto, ranta-alueiden maisemointi
1994 - 1997
Tornio Aapajärvi 67.150.1.001 MRh 107 Mataluus Vedenpinnan nosto,
vesikasvien niitto suunnittelussa 1995 - 1997
Tornio
Alkunkarin-lahti (um-peenkasvanut merenlahti)
84V161 Perämeri (Lv) 44 Umpeenkasvu Vedenpinnannosto,
ruoppaukset, tekosaaret 2000 - 2001
Ylitornio
Kivilompolo-järvi 67.918.1.003 MRh 29 Mataluus Vedenpinnan nosto suunnittelussa - 2005
Vesikasvien niitto 1998 - 2002
Ylitornio Meltosjärvet
67.982.1.001 Iso
Meltosjärvi MRh 131 Mataluus Turvelauttojen poisto 2002
67.982.1.003 Vähä
Meltosjärvi Mh 60 Mataluus Vedenpinnan nosto, uomien ruoppaus
suunnitelma valmistunut 2005
Liite 4. Voimassa olevat merkittävimpien pistekuormittajien lupatiedot vuoden 2008 alussa.
Liite 4.1. Voimassa olevat merkittävimpien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden luvat Tornion-joen vesienhoitoalueella vuonna 2008 (Lähde: VAHTI-rekisteri, lupapäätökset).
Kuormittaja AVL Lupa-päätös
Lupaehtojen tarkistus
Lupaehdot
BOD7ATU kok.P mg/l teho
%
mg/l teho
% Enontekiön
kun-ta, Karesuvannon viemärilaitos
400 SRRJK
2004 2012 25 80 0.8 90
Enontekiön kun-ta, Kilpisjärven jvp
1100 SRRJK
1998 2004* 17 85 0.8 90
Kolarin
vesihuol-tolaitos 1750 SRRJK
1974 vireillä 17.5 65 2 80
Ylläksen yhdys-kuntatekninen huolto Oy
4500 SRRJK
2006 2012 60 70 0.8 90
Muonion kun-nanviemärilaitos, kk
1200
SRRJK2 007 2009
2017 17.5
15 90
2 0.8 90 Pellon
vesihuol-to-osuuskunta, kk 1200 SRRJK
1977 vireillä 20 60 1
Ylitornion kun-ta,viemärilaitos, kirkonkylä
4000 SRRJK
1989 vireillä 25 80 1.5 80
*vireillä
Liite 4.2. Voimassa olevat teollisuuslaitosten jätevesien johtamista koskevat luvat Tornionjoen vesienhoitoalueella vuonna 2008. (Lähde: VAHTI-rekisteri)
Kuormittaja Lupapäätös
Lupaehtojen tarkistus
Lupaehdot BOD7/ATU kok.P NO3 Kiinto-
aine kok.Cr Liuk.
Cr
Kok.
Zn
Kok.
Ni
Kok CN mg/l mg/l kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Outokumpu
Chrome Oy, Outokumpu Stainless Oy, Tornion tehtaat
SRRJK 2001
ja 2006
2008 17,5* 1* 850 400 7 3 4 5 4
Oy Hartwall Ab, Lapin Kulta
SRRJK
2008** 2008
* koskee talousjätevesiä, joille erillinen puhdistamo
** koskee jäähdytysvesien johtamista Tornionjokeen, jätevedet Haaparannan keskuspuhdistamolle
Liite 4.3. Turvetuotantoalueet Tornionjoen vesienhoitoalueella vuoden 2008 alussa. (Lähde: VAH-TI-rekisteri).
Kuormittaja Kunta Lupapäätös Lupaehtojen tarkistus Tuotantoala ha JAIVUOMA,
TRAK-TORI- JA KONEURA-KOINTI J. VANHANEN
Pello SRRJK 2004
PSY 2003 2012
2012 55
KAPUSTAVUOMA, PALATURVE V. PA-LOKANGAS
Ylitornio SRRJK 2004
PSY 2006 2014
2013 89
LAUKKUVUOMA, VAPO OY
Tornio SRRJK 2000 PSY 2002 PSY 2003 VaHO 2004 VaHO 2007
2005
2012 126
LEVÄJÄNKKÄ, NOPES OY
Tornio SRRJK 2006 PSY 2004
2012
2013 40
LEVÄJÄNKKÄ, VAPO OY
Tornio SRRJK 1998 SRRJK 2004 PSY 2002
2005
2012 50
MARTIMO, VAPO OY Tornio SRRJK 2000 PSY 2002 PSY 2003 VaHO 2004 VaHO 2007
2005 2013
47 Tuotanto päättynyt TEIKOVUOMA, VAPO
OY
Pello SRRJK 2004 PSY 2004 VaHO 2005
2013
2013 92
TEURAVUOMA, VAPO OY
Kolari SRRJK 2001 PSY 2002
2010
2011 446
Liite 4.4. Voimassa olevat kalankasvatuslaitosten luvat Tornionjoen vesienhoitoalueella vuonna 2008. (Lähde: VAHTI-rekisteri)
Kuormittaja Kunta Lupapäätös Lupaehtojen tarkistus
kok.P kg/a RKTL, Muonion
kvl Muonio SRRJK 2004 2009 45
Tornionlaakson
Jaloste Pello 2005
Liite 5. Rannikon mallitarkastelu
Rannikkoalue on luokiteltu tyydyttäväksi pääasiassa rehevyyttä kuvaavan klorofyllipitoisuuden perusteella. Joet tuovat pääosan ravinteista rannikkoalueelle. Kemijärven pienen viipymän ja koko Kemijoen valuma-alueen vähäisen järvisyyden takia suuri osa Kemijoen vesistöön joutuvasta ra-vinnekuormasta kuormittaa Perämerta (Kauppila & Pitkänen 1995). Perämeren pohjukassa maan-kohoaminen on varsin voimakasta, mikä vaikuttaa syvyyssuhteiden muutoksiin (mataloitumiseen) ja sitä kautta olosuhteiden muuttumiseen. Hydrologiset olosuhteet vaikuttavat voimakkaasti mm.
alueelle tulevaan huuhtouman määrään ja laatuun. Lisäksi luokitteluaineisto alueelta on ollut niuk-kaa. Rannikon alueen a-klorofylliin perustuvat luokittelurajat vaikuttavat olosuhteisiin nähden tiu-koilta, joten lisätutkimukset niiden tarkistamiseksi ovat välttämättömiä.
Perämerimallilla tehtiin malliskenaarioita, joilla arvioitiin kuormituksen vähentämisen vaikutuksia rannikon leväbiomassamääriin. On syytä muistaa, että mallinnusta voidaan käyttää suuntaa antava-na arvioita tehtäessä. Tässä tarkastelussa ei pienien jokien kuormitusta ole huomioitu, lisäksi Lia-kanjoen kautta tuleva Tornionjoesta tulevan veden muuttumista valuma-alueella ei ole huomioitu, eli sen edustalla mallinnuksen levämäärät ovat aliarvioita. Ruotsin puolen rannikon hajakuormitus ja pienet puhdistamot puuttuvat myös.
Malli on testattu vuosien 1999 ja 2000 tilanteeseen. Näissä ajoissa käytettiin vuotta 2000, joka vas-tasi leväbiomassamääriltään paremmin luokittelussa käytetyn ajanjakson tilannetta (kuva 1).
Tarkan mallinnuksen alueella on otettu huomioon Tornion-, Kemi- ja Simojoen sekä Akkunusjoen ainevirtaamat sekä rannikon pistekuormittajista Simon, Maksniemen, Kemin ja Haaparannan jäte-vedenpuhdistamot, Stora Enso Oy Veitsiluodon tehtaat, Metsä Botnia Oy:n Kemin tehdas, Kemin-maan kalanviljelylaitos, Outokumpu Oy:n Röyttän tehdaskompleksi. Suoraan rannikolle tuleva hajakuormitus on otettu mukaan Kemijoen vha:lta ja Tornionjoen Suomen puolen alueelta. Ruotsin puolelta näitä tieoja ei ollut käytettävissä. Käyttökelpoisuuskertoimet (lähtötilanne) olivat yhdys-kuntien jätevedenpuhdistamot P 0,4, N 1, Sellu- ja paperitehtaat P 0,4 N 0,05, Outokumpu: P 0,4, N 1. Jokien kuormituksen vähentämislaskelmissa on huomioitu Kemijoen ainetaselaskelmat ja käyt-tökelpoisuuslaskelmat (Kauppila & Pitkänen xxxx) pienin täydennyksin.
Malliajojen perusteella rehevyystason alentaminen edellyttäisi jokien tuoman ravinnekuorman vä-hentämistä huomattavasti. Perämerimallilla tehtyjen tarkastelujen perusteella Lapin arvion mukai-nen kuormituksen vähentämimukai-nen (hajakuormituksen osalta on käytetty 50 % fosforikuormituksen ja 30 % typpikuormituksen vähennystä, sekä Kemijoen kuormituksessa teollisuuden osalta typen ja fosforin 90 % vähennystä) ei näkyisi Kemijoen vesienhoitoalueen rannikkovesien leväbiomassa-määrissä käytännössä lainkaan (mallinnusvuosi 2000, kuva 2). Kuormituksen vähentämisen vaiku-tukset näkyisivät todennäköisesti ensisijaisesti matalissa ja suojaisissa lahdissa ja pienempien joki-en suualueilla, joissa vedjoki-en vaihtuvuus on heikompaa ja joidjoki-en tarkasteluun käytetty malli ei sovel-lu kovin hyvin.
Valtakunnallisen skenaarion 2 (VSS 2015) mukaiset kuormituksen vähennystasot olisivat massa- ja paperiteollisuudessa fosforin (P) osalta 20 %, typen (N) osalta 15 %, yhdyskuntien osalta P ja N 40
% , kalankasvatuksen osalta P 30 %, N 20 %, turvetuotannon osalta P 25 % ja N 20 %, maatalou-den osalta P 15 % ja N 20 %, haja-asutuksen osalta P 65 % ja N 45 % sekä metsätaloumaatalou-den osalta P 5 % ja N 15 %.
Tämän tasoinen biomassan muutos voisi olla riittävä luokan muuttumiseen tyydyttävästä hyväksi, mikäli leväbiomassa 0,8 mg/l vastaisi sisempienrannikkovesien hyvän ja tyydyttävän rajaa (kloro-fyllimäärää 4,1 µg/l). Tällaiset vähennystasot ovat nykyisessä tilanteessa epärealistisia, sillä mm.
sellu- ja paperiteollisuus toimii vesiensuojelun osalta kokonaisuudessaan BAT-tasolla,
maatalous-tuotannon rakenne vaikuttaa kuormituksen vähentämismahdollisuuksiin ja esim. turvetuotannossa parhaaksi vesiensuojelumenetelmätasoksi määritetty pintavalutuskenttä on jo nykyisellään käytössä pääosassa tuotantoalueita.
Kuva 1. Leväbiomassa 1.7.–7.9. vuoden 2000 tilanteessa. Perämerimalli.
Kuva 2. Leväbiomassa 1.7.–7.9. arvioidulla kuormituksen vähenemistasolla.
Kuva 3. Leväbiomassa 1.7.–7.9. vuoden 2000 tilanteessa, jos kuormitusta voitaisiin vähentää val-takunnallisen skenaarion 2 mukaisesti.
Liite 6. Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoonpano
(1.9.2009)Valtion viranomaiset Henkilö Organisaatio
Ympäristöviranomainen Johtaja Matti Hepola Puheenjohtaja Lapin ympäristökeskus Aluekehitys- ja
kaavoitusvi-ranomainen Aluesuunnittelija Riitta Lönnström Jäsen Lapin liitto Aluesuunnittelija Juha Piisilä Varajäsen Lapin liitto
Terveydensuojeluviran-omainen
Terveys- ja
elintarvi-ketarkastaja Matti Mattas Jäsen Lapin lääninhallitus Läänineläinlääkäri Risto M. Ruuska Varajäsen Lapin lääninhallitus
Kalaviranomainen Jussi Kuusela Jäsen Lapin TE-keskus
Kalatalousjohtaja Pentti Pasanen Jäsen Lapin TE-keskus Maatalousviranomainen Toimistoinsinööri Osmo Saloniemi Jäsen Lapin TE-keskus Yleisten teiden tienpito Ympäristöasiantuntija Eira Järviluoma Jäsen Lapin tiepiiri
Suunnitteluinsinööri Ulla Alapeteri Varajäsen Lapin tiepiiri Metsänkäytön valvonta ja
edistäminen Pentti Olli Jäsen Lapin metsäkeskus
Metsätalous- ja
ym-päristöpäällikkö Ari Keskimölö Varajäsen Lapin metsäkeskus Kunnat
Utsjoki, Inari, Sodankylä Aulis Nordberg Jäsen Pohjois-Lapin
alueyh-teistyön ky
Arja Mäkitalo Jäsen Pohjois-Lapin alueyh-teistyön ky
Kari Tammela Varajäsen Pohjois-Lapin alueyh-teistyön ky
Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä
Kunnanrakennusmes-tari Lasse Mäkitalo Jäsen Tunturi-Lapin kehitys
ry Salla, Savukoski,
Pelkosen-niemi, Kemijärvi, Posio Pekka Nyman Jäsen Itä-Lapin kuntayhtymä
Juha Pikkarainen Varajäsen Itä-Lapin kuntayhtymä Rovaniemi, Roi mlk Ympäristösihteeri Erkki Lehtoniemi Jäsen Rovaniemen
kaupun-ki/mlk
Ranuan kunta Päiviö Karttunen Jäsen Ranuan kunta
Lauri Kauhanen Varajäsen Ranuan kunta Pello, Ylitornio Osastopäällikkö Ari Risto Jäsen Tornionlaakson
seutu-kunta
Osastopäällikkö Jarmo Jaako Varajäsen Tornionlaakson seutu-kunta
Kemi, Keminmaa, Tornio,
Tervola, Simo Erkki Rauma Jäsen Kemi-Tornio alueen
keh.keskus
Ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Varajäsen Kemi-Tornio alueen keh.keskus
Vesihuoltolaitokset
Lapin vesihuoltolaitokset Suunnitteluinsinööri Markku Koivisto Jäsen Kemijärven vesi- ja viemärilaitos Tekninen johtaja Pekka Koskenranta Varajäsen Kemijärven vesi- ja
viemärilaitos Teollisuus, elinkeinot
Terästeollisuus DI Kirsi-Marja Fyhr Jäsen Outokumpu Stainless
Oy
Ympäristöpäällikkö Juha Kekäläinen Varajäsen Outokumpu Stainless Oy
Sellu- ja paperiteollisuus Ympäristönsuojelu- Hannu Nurmes- Jäsen Stora Enso Oyj
päällikkö niemi
Ympäristöinsinööri Jouko Sarivaara Varajäsen Stora Enso Oyj Kalankasvatus Toimitusjohtaja Mauno Liukkonen Jäsen Savon Taimen oy
Toimitusjohtaja Hannu Pesonen Varajäsen Koillis-Suomen Lohi Oy
Vesivoiman tuotanto Erkki Huttula Jäsen Kemijoki Oy
Jorma Autio Varajäsen PVO-Vesivoima Oy
Turvetuotanto Petri Tähtinen Jäsen Vapo Oy
Tarja Väyrynen Varajäsen Turveruukki Oy Maataloustuottajat Maanviljelijä Juhani Lampela Jäsen MTK-Lappi
Toiminnanjohtaja Kaija Kinnunen Varajäsen MTK-Lappi Metsätalous, valtion maat Maankäyttö- ja
ympä-ristöpäällikkö Lauri Karvonen Jäsen Metsähallitus Maankäyttö- ja
ympä-ristöpäällikkö Pertti Sarajärvi Varajäsen Metsähallitus Metsätalous, yksityismaat Toiminnanjohtaja Jukka Aula Jäsen Pohjois-Suomen
met-sänomistajien liitto Eero Törmänen Varajäsen Pohjois-Suomen
met-sänomistajien liitto
Metsäteollisuus Heikki Leppänen Jäsen Tornator Oy
Yleiset kunnalliset satamat Satamajohtaja Reijo Viitala Jäsen Kemin satama Jukka Kotajärvi Varajäsen Kemin satama Muut järjestöt
Ympäristöjärjestöt Aluepäällikkö Sari Hänninen Jäsen Lapin luonnonsuojelu-piiri
Päivi Taavo Varajäsen Lapin luonnonsuojelu-piiri
Vesiensuojeluyhdistykset Riitta Vilmilä Jäsen Kemijoen
vesiensuoje-luyhdistys
Saamelaisjärjestöt Maria Sofia Aikio Jäsen Saamelaiskäräjät
Ari Seipiharju Varajäsen Saamelaiskäräjät Vesialueiden omistajat/
kalastajat/vesien käyttäjät Vesialueiden
omista-jat/ammattikalastajat Toiminnanjohtaja Eero Liekonen Jäsen
Lapin Maaseutukes-kus ry / Lapin Kalata-louskeskus
Lapin
kalatalouskes-kuksen pj. Jouko Jurmu Varajäsen
Lapin Maaseutukes-kus ry / Lapin Kalata-louskeskus
Vapaa-ajan kalastajat Kalatalouskonsulentti Petter Nissen Jäsen
Suomen vapaa-ajankalastajien keskus-järjestö
Timo Lakkala Varajäsen
Suomen vapaa-ajankalastajien keskus-järjestö
Tutkimuslaitokset
Geologian tutkimuskeskus Geologi Ulpu Väisänen Jäsen Geologian tutkimus-keskus
Peter Johansson Varajäsen Geologian tutkimus-keskus
Riista- ja kalatalouden
tut-kimuslaitos Erkki Jokikokko Jäsen Riista- ja kalatalouden
tutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Erikoistutkija John Derome Jäsen Metsäntutkimuslaitos
Erikoistutkija Hannu Hökkä Varajäsen Metsäntutkimuslaitos
Liite 7. Alueellinen yleisötilaisuus
Tilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden avaus
2. Uuden vesienhoitojärjestelmän esittely 3. Pinta- ja pohjavesien tila
4. Ajankohtaiset ja suunnitellut hankkeet
- vesihuolto ja haja-asutuksen jätevesien käsittely - virtavesikunnostukset
- järvikunnostukset
- tulvasuojelu, säännöstelyt Keskustelua ja kommentointia
Tornio 6.11.2007
Paikka: kaupungin valtuustosali, klo 18.00–21.25 Osallistujia 20 henkilöä
Vesien tila
Liakanjoesta ja sen tilasta esitettiin erisuuntaisia näkemyksiä. Maatalouden merkitystä vesien pilaa-jan liioitellaan ja pitäisi olla näyttöä maatalouden osuudesta joen tilaan. Ihmeteltiin myös, mikä Liakanjokea voisi vaivata kun Tornionjoesta tulee siihen puhdasta vettä. Yli-Liakanjoella on viralli-nen uimaranta, joten ei vesi voi olla likaista. Eräissä näkemyksissä juuri maatalous nähtiin suurim-pana syypäänä Liakanjoken heikkoon tilaan. Toimenpiteinä joen tilan parantamiseksi esitettiin Lia-kanjoen lähtökohdan ruoppausta, jotta Tornionjoen vettä pääsisi enemmän jokeen. LiaLia-kanjoen poh-japato on väärässä paikassa, ja se pitäisi siirtää, jotta saataisiin Keroputaallekin vettä enemmän.
Liakanjoelle on laadittu ympäristökeskuksen toimesta kunnostushanke, mutta se on tällä hetkellä jäissä, koska alueella ei ole tarpeeksi yksimielisyyttä hankkeesta. Ympäristökeskuksen arvion mu-kaan Liakanjoella ei saavuteta vesienhoitolain mukaisia ympäristötavoitteita vuoteen 2015 mennes-sä.
Mustajärven ja Hurujärven tilaa pidettiin huonona ja ne ovat kunnostustarpeessa. Esitettiin, josko niitä voisi ruopata jos vedenpintaa ei saa nostaa Natura-alueilla. Kunnostustarve on todettu myös Lapin lintuvesityöryhmän mietinnössä. Alueelle on suositeltu laadittaman hoidon ja käytön suunni-telma.
Korpijärven katsottiin olevan kunnostustarpeessa. Järvessä esiintyy leväkukintoja ja järvi on ollut uinti- ja käyttökiellossa. Rannoilla on mökkiasutusta ja vakituista asutusta noin 30 taloutta. Suurim-pana syynä järven huonoon tilaan pidettiin maanviljelyä. Todettiin, että ohjeita mm. laiduntamis-käytännöistä on ja maatalouden ympäristötuki ja nitraattiasetus säätelevät maatalouden ympäristön-suojelua. Lapissa vesistöjen varsilla käytetään esim. suojavyöhykkeitä melko vähän ja niihin tulisi panostaa aiempaa enemmän.
Kaakamojoen tilasta oltiin huolestuneita. Ympäristökeskuksen arvion mukaan Kaakamojoella ei saavuteta vesienhoitolain mukaisia ympäristötavoitteita vuoteen 2015 mennessä.