• Ei tuloksia

Alakohtaiseen vuorovaikutuskoulutukseen kehitetty

5. Aineistot ja menetelmät

5.3 Alakohtaiseen vuorovaikutuskoulutukseen kehitetty

Opetusmenetelmän kehittämisen lähtökohdat, eri vaiheet, teoreettinen viitekehys ja kuvaus oppimisprosessista on esitetty osajulkaisussa (osatutkimus III). Kolmannen osatutkimuksen taustalla oli tarve saada tarkennusta ja lisävahvistusta toisessa osa-tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Opiskelijoiden näkemysten rinnalle haluttiin ottaa mukaan opiskelijoita ohjanneiden farmaseuttien näkökulma, koska heillä oli keskei-nen rooli harjoitusten totettamisessa. Farmaseuttien näkökulman liittämikeskei-nen tutki-mukseen antoi samalla tilaisuuden arvioida harjoituksiin valittujen vuorovaikutustai-tojen alakohtaista relevanssia sekä toteuttaa kahden eri vastaajaryhmän vertaileva analyysi. Lisäksi tutkimuksessa tehtiin vastaajaryhmien sisäinen vertailu eri vuosina kerättyjen aineistojen pohjalta.

Tutkimusaineisto (N= 481) kerättiin internet-kyselyinä opiskelijoilta (n= 264) ja heidän työharjoitteluaan ohjanneilta farmaseuteilta (n = 217) ensimmäisen työhar-joittelujakson päätteeksi vuosina 2005 ja 2007. Molemmille vastaajaryhmille oli omat kyselylomakkeensa. Kyselylomakkeiden laatimisesta vastasi väitöskirjantekijä yhdessä osajulkaisun toisen kirjoittajan (PT) kanssa.

Vuonna 2005 kyselyihin vastasi yhteensä 136 opiskelijaa ja 149 ohjaajaa. Vas-taavasti vuonna 2007 kyselyihin vastasi 128 opiskelijaa ja 68 ohjaajaa. Vuonna 2005 työharjoittelun suorittaneista opiskelijoista 93 % vastasi kyselyyn ja vuonna 2007 kaikki (100 %) opiskelijat vastasivat. Vuonna 2005 ohjaajien aineistossa oli edustettuna 95 % opetusapteekeista ja vuonna 2007 edustus oli 59 % (osatutkimus III, aineistonkeruu). Vaikka vuonna 2007 ohjaajilta saatiin vähemmän vastauksia, kokonaisuutena aineiston katsottiin edustavan suhteellisen kattavasti sekä opiskeli-joiden että ohjaajien näkemyksiä tutkimusajankohtana.

Kaikki tutkimukseen osallistuneet opiskelijat suorittivat farmaseutin kolmivuotis-ta perustutkintoa. Vuonna 2005 opiskelijoiden kyselyyn vaskolmivuotis-tasi 117 naiskolmivuotis-ta ja 19 miestä. Vuonna 2007 vastaajista naisia oli 111 ja miehiä 16, yhden vastaajan tiedot puuttuivat. Vastaavasti ohjaajien kyselyyn vastasi vuonna 2005 yhteensä 135 far-maseuttia/proviisoria (joista 95 oli nimetty harjoitteluvastuuhenkilöksi apteekissa) ja 13 apteekkaria, yhden vastaajan tiedot puuttuivat. Vuonna 2007 kyselyyn vastasi 58 farmaseuttia/proviisoria (joista 50 toimi harjoitteluvastuuhenkilönä) ja 10 apteekka-ria. Tutkimukseen osallistuneista opetusapteekeista 73 % oli toiminut

opetusapteek-kina kuusi vuotta tai enemmän. Ainoastaan 13 % oli toiminut opetusapteekopetusapteek-kina kak-si vuotta tai vähemmän. Näin ollen kokonaisuutena ohjaajien aineiston voitiin kat-soa edustavan melko kokeneiden opetusapteekkien näkökulmaa.

Kyselyissä oli Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Kyselyt laa-dittiin tätä tutkimusta varten, koska käytössä ei ollut vastaavia kyselyitä. Struktu-roiduissa väittämissä molempia vastaajaryhmiä pyydettiin arvioimaan harjoitusten ja harjoittelun kohteeksi valittujen vuorovaikutustaitojen käyttökelpoisuutta ja hyödyl-lisyyttä, ohjaajien osaamista ja harjoitusohjeita. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin ar-vioimaan ohjaajilta saamansa palautteen laatua. Kyselyn avoimilla kysymyksillä sekä opiskelijoita että ohjaajia pyydettiin kirjoittamaan vapaasti omasta oppimises-taan asiakasneuvonnan harjoituksissa, harjoitusten ohjaamiseen tarvittavasta tuesta sekä harjoitusten kehittämiseen ja oppimisen haasteisiin liittyvistä kysymyksistä.

Kyselytutkimusten sisältöä on kuvattu tiivistetysti osajulkaisussa (osatutkimus III, aineistonkeruu). Lisäksi liitteessä 5 esitetään kooste niistä väittämistä ja avoimista kysymyksistä, jotka on analysoitu ja raportoitu tässä tutkimuksessa (ks. myös osa-tutkimus III, tulokset).

Kyselyiden kehittäminen muodostui kolmannen osatutkimuksen yhdeksi keskei-sistä haasteista. Jotta voitiin varmistaa sisällöllisesti riittävän moniulotteinen ja yh-denmukainen tietojenkeruu molemmilta vastaajaryhmiltä, katsottiin tutkimuksen edetessä tarpeelliseksi lisätä kysymyksiä ja täsmentää yksittäisiä väittämiä. Tällä haluttiin mahdollistaa tutkimuksen vertailevat analyysit. Käytännössä opiskelijoiden kyselyyn lisättiin vuonna 2007 kolme kysymystä, jotka käsittelivät harjoitusten ja harjoittelun kohteeksi valittujen vuorovaikutustaitojen käyttökelpoisuutta ja hyödyl-lisyyttä (liite 5). Lisäksi muutoksia tehtiin avoimiin kysymyksiin. Sen sijaan ohjaa-jien kyselyt pysyivät pääsääntöisesti samanlaisina vuosina 2005 ja 2007. Ainoastaan yhtä väittämää tarkennettiin. Liitteenä 5 olevasta koosteesta käy ilmi, mitä kysy-myksiä eri vastaajaryhmille esitettiin eri vuosina ja miten eri kyselyversiot poikke-sivat toisistaan.

Ensimmäiset kyselyt sekä opiskelijoilta että ohjaajilta kerättiin vuonna 2005, minkä jälkeen molemmille kohderyhmille suunnatut kyselyt on toistettu vuosittain.

Alkuperäisten kyselyiden luotettavuutta arvioitiin vertaamalla kaikkien vastaajien antamia määrällisiä ja laadullisia vastauksia keskenään vuosina 2005, 2006 ja 2007.

Vertailun perusteella todettiin kyselyiden eri osioiden mittaavan kyselytutkimuksen kohteena olevia asioita luotettavasti: samoille kohderyhmille osoitetuissa kyselyissä

(toistomittauksissa) samaa asiaa mittaavien osioiden tulokset olivat keskenään sa-mankaltaisia (osatutkimus III, menetelmä). Lisäksi kyselyiden luotettavuuden tar-kastelussa vertailtiin laadullisilla kysymyksillä saatuja tuloksia määrällisiin. Vertai-lun perusteella tulosten katsottiin olevan myös tältä osin keskenään yhteneviä ja ver-tailukelpoisia. Samalla voitiin todeta, etteivät kyselyihin tehdyt täydennykset ja yk-sittäisten kysymysten tarkennukset heijastuneet vastauksiin.

Kyselyiden kvantitatiiviset kysymykset analysoitiin tilastollisin menetelmin. En-nen varsinaista analyysiä opiskelijoiden vastaukset, joissa he arvioivat ohjaajilta saamansa palautteen laatua, koodattiin uudelleen. Tässä yhteydessä katsottiin par-haimmaksi poistaa ne havaintoyksiköt, joissa opiskelija oli valinnut alkuperäisissä kyselyissä olleen vaihtoehdon 1 (en pyytänyt palautetta tästä osa-alueesta). Tilas-tollisessa analyysissä käsiteltiin ainoastaan ne vastaukset, joissa opiskelija oli otta-nut kantaa palautteen laatuun.

Tulokset kuvailtiin esittämällä kunkin muuttujan kohdalla keskiarvot, keskiha-jonnat ja prosenttiosuudet. Koska kerättyjen aineistojen välillä oli kokoeroa ja muut-tujat olivat järjestysasteikollisia ja epäsymmetrisesti jakautuneita, analyysimenetel-mäksi valittiin Mann-Whitneyn U-testi (Metsämuuronen 2006, 379-383; 1066-1075), jonka avulla toteutettiin sekä kahden eri vastaajaryhmän vertaileva analyysi että kummankin vastaajaryhmän sisäinen vertailu. Keskiarvojen eroja testaamalla haluttiin selvittää vastaajaryhmien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä sekä mahdollista muutosta vastauksissa. Muutosta mitattiin sekä kahden eri mittauksen välillä (vuo-det 2005/2007) että kahden eri vastaajajoukon välillä (opiskelijat/ohjaajat).

Puuttuvien tietojen osalta toimittiin seuraavasti: koska kaikkiin kyselyihin saatiin riittävästi aineistoa ja puuttuvat tiedot jakaantuivat molemmissa vastaajaryhmissä sattumanvaraisesti vastaajien kesken, katsottiin parhaaksi vaihtoehdoksi puuttuvien havaintoyksikköjen poistaminen tilastollisesta analyysistä (Harel, Zimmerman &

Dekhtyar 2008, 356; Mattila 2003; Metsämuuronen 2006, 512-522). Lisäksi kes-kiarvojen erojen testaamiseen käytetty analyysimenetelmä sallii erikokoisten aineis-tojen vertaamisen; U-testi on ns. järjestyslukutesti, joka perustuu havainaineis-tojen järjes-tyslukuihin ja jossa kahden eri aineiston välisellä mahdollisella kokoerolla ei ole merkitystä testituloksiin.

Avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönana-lyysimenetelmällä, joka noudatti samoja periaatteita kuin ensimmäisen osatutki-muksen analyysi (luku 5.1). Tiivistetty kuvaus tutkiosatutki-muksen laadullisesta analyysistä

on esitetty osajulkaisussa (osatutkimus III, analyysimenetelmä). Aineiston käsitte-lystä ja analyysiprosessista vastasi väitöskirjantekijä, joka keskusteli analyysimene-telmästä ja arvioi sen luotettavuutta yhdessä kolmannen osajulkaisun toisen kirjoit-tajan (PT) kanssa. Arviointiprosessin tuloksena syntyi yksimielisyys analyysimene-telmästä ja luokittelun periaatteista sekä luokittelun pohjalta syntyneistä temaattisis-ta kategorioistemaattisis-ta, jotka on raportoitu osajulkaisussa (osatutkimus III, tulokset).

5.4 Asiakasneuvonnan harjoitusten arviointikriteerit