Pseudonyymi Kuvaus Camilla Koulu toimii perheen arjen tukena
Leena Työstään irtisanoutunut kahden erityislapsen omaishoitaja
Veera Lyhennetyn työviikon kanssa tasapainoileva äiti Taina Taisteli 2,5 vuotta saadakseen lapsensa
erityissairaanhoidon piiriin
Rita Käy jatkuvaa taistelua neliraajahalvaantuneen pojan palveluista
Marika Uupui harvinaisen sairauden omaavan lapsen palveluista taistelemiseen
Erja Oikeuden kautta oikeuksia hakeva äiti
Olivia Kahden erityislapsen hoito vaikeuttaa työntekoa Katri Täysipäiväinen työnteko vaikeuttaa palveluiden hakua Satu Perhe tarvitsi vahvempaa ja varhaisempaa tukea
Vaikka tutkimuksen haastateltavien määrä on suhteellisen pieni verrattuna määrälliseen tutkimukseen, on aineiston määrä sen sijaan laaja ja luonteeltaan rikas. Analyysiyksikkönä ovat palveluiden käyttöön liittyvä toiminta sekä ajankäytön ja toiminnan muutoksen taustalla vaikuttavat tekijät, joita oli riittävästi luotettavan tulkinnan muodostamiseen. Aineiston rikkaus ja analyysiyksiköiden määrä perustuvat siihen, että jokaisen haastateltavan kokemus on erilainen, jolloin myös kertomukset ovat luonteeltaan monimuotoisia (Lieblich, Tuval-Mashiach & Zilber 1998, 9, 115). Vanhempien kertomukset alkoivat haastatteluiden edetessä noudatella toistuvia teemoja, minkä vuoksi arvioin, että olin saanut kymmenellä haastatteluaineistolla tutkimustehtävän kannalta olennaisen tiedon.
Aineistoon liittyy myös rajoitteita, jotka on hyvä tunnistaa tuloksia ja johtopäätöksiä luettaessa. Kuten aiemmin mainitsin, kaikki haastatteluun osallistuneet ovat äitejä ja tutkimukseen vapaaehtoisesti ilmoittauneita. Vaikka aineisto on linjassa muiden vastaavien tutkimusten kanssa, olisi isien kokemusten ymmärtäminen yhtä lailla mielenkiintoista, ja etenkin määrällisen tutkimuksen kautta saatava vertailukelpoinen aineisto voisi mahdollistaa äitien ja isien välisten erojen ja yhteneväisyyksien tunnistamisen. Palveluntuottajille olisi tärkeää tunnistaa ja ymmärtää myös niiden vanhempien ja perheiden kokemuksia, joilla ei ole voimavaroja tuoda aktiivisesti esiin omia kokemuksiaan palveluiden käytöstä niin tutkimukseen osallistumisen kuin palveluiden käyttöön liittyvän vuorovaikutuksenkaan kautta. Näillä perheillä palveluiden tarve on todennäköisesti erityisen korkea. Kyseisten perheiden tutkiminen edellyttäisi aineiston hankinnan kohdalla erityistä pohdintaa siltä osin, että miten niin sanotut kaikkein haavoittuvimmat perheet on mahdollista tunnistaa ja millaisin keinoin aineisto tulisi kerätä tilanteessa, kun perheellä ei ole voimavaroja osallistua tutkimukseen.
Perheiden sosioekonominen taustaa ei ole kuvattu tarkemmin yhtäältä haastateltavien anonymiteetin varmistamiseksi toisaalta kiinnostuksen kohteen vuoksi. Kyseessä olevassa tutkimuksessa kiinnostus kohdistui toiminnan ja ajankäytön analyysiin ja tulkintaan sosioekonomisia taustatietoja vertailevan tutkimuksen sijaan.
3.3 AINEISTON ANALYYSI JA TULKINNALLISTEN RESURSSIEN HYÖDYNTÄMINEN
Laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä, että tulkintaa tapahtuu analyysin kaikissa vaiheissa aineiston keräämisestä lopullisten tulosten tulkintaan (Ehrnrooth 1990, 40; Hänninen 2004, 48). Näin tapahtui myös tämän tutkimuksen kohdalla. Koska litteroitu teksti oli laaja ja rikas, aineiston läpikäynti vei alussa paljon aikaa. Aineiston läpikäyntiä ja hallintaa tehostaakseni tiivistin aineistoa poistamalla sieltä esittämäni haastattelukysymykset. Jätin tarvittaessa hakasulkuihin selittäviä sanoja tai lauseita, mikäli haastateltavien kertomuksista ei muuten ilmennyt kysymyksen tai kertomuksen aihe. Näin pystyin tiivistämään aineiston noin 160 A4-kokoiseen sivuun menettämättä tutkimuksen kannalta relevanttia aineistoa.
Tiivistäminen paransi myös tekstien tulkintaa, kun kysymykset ja epäolennaiset sanat tai lauseet poistuivat. Tiivistämisen avulla pääsin entistä syvemmälle haastateltavien kokemuksiin.
Aloitin aineiston jäsentämisen sisällönanalyysin keinoja hyödyntäen.
Sisällönanalyysi ei ole mikään yksittäinen menetelmä, vaan sitä voi kuvailla prosessiksi, jossa ongelman ratkaisuun pyritään teorian ja aineiston vuoropuhelun kautta. Analyysissä aineisto aluksi jaetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudella tavalla tulkinnan ja päättelyn avulla loogiseksi kokonaisuudeksi (Tuomi & Sarajärvi 2018, 122). Alussa jäsensin aineistoa lukemalla ja havaintoja tehden. Etsin teemoja, jotka vastasivat alustaviin tutkimuskysymyksiin, kuten millaisia toiminnan muotoja on mahdollista tunnistaa. Omakohtaiset kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä auttoivat aineiston haltuun ottamista. Aineistosta alkoi nousta esiin yhteneväisiä, pienempiä ”minikertomuksia”, joiden pohjalta ryhdyin intuitiivisesti kirjaamaan ylös erilaisia kokemuksiin liittyviä metateemoja kuten ”yhteyshenkilönä toimiminen” ja ”tiedon hankinta”.
Perehdyin jo aineistoa lukiessa palvelu-, kulutus- ja kotitaloustutkimusten teorioihin sekä aiempaan erityislapsia ja –perheitä koskevaan tutkimus-kirjallisuuteen. Kirjallisuuden ja aineiston vuorovaikutuksen myötä aloitin aineiston systemaattisen koodaamisen. Otin käyttöön laadullisen tutkimuksen avuksi suunnitellun Atlas.ti-ohjelman (versio 8.4.2). Pystyin sen avulla jäsentämään helpommin rikasta aineistoa, ja samalla aineiston hallinta ja luokittelu helpottuivat (Miles & Huberman 1994).
Kokosin tiettyyn luokkaan sopivat, eri haastateltavien kertomuksista poimitut tekstikatkelmat yhteen. Systemaattinen aineiston lukeminen sekä
tutkimuskirjallisuuteen perehtyminen auttoivat erilaisten luokittelujen rakentamista. Erilaisten asioiden ja toiminnan nimeäminen ja luokittelu tuottaa kategorioita, joiden avulla voidaan järjestää ympärillä olevaa maailmaa paremmin ymmärrettäväksi (Jokinen, Juhila & Suoninen 2012, 9-10). Niin myös tässä tutkimuksessa. Jo aineiston ensimmäisten lukukertojen kohdalla ryhdyin tiedostamattani kategorisoimaan siellä esiintyviä mielenkiintoisia havaintoja. Aineiston luokittelu mahdollisti oleellisen tiedon poiminnan ja systemaattisen tarkastelun. Atlas.ti-työkalu helpotti myös teorian ja empirian vuoropuhelua ilman etukäteen lukkoon lyödyn analyysikehikon rakentamista.
Kategorioiden laaja hyödyntäminen kertoo käytännön toimintaan orientoitumisesta. Olin kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu perheiden arjessa, heidän vuorovaikutuksessaan erilaisten palveluiden ja palveluntuottajien kanssa ja miten he kokevat toimintaan liittyvän ajallisuuden. Näin ollen tutkimuksen painopiste on toiminnan, ei ihmisten tai ihmisten käyttämien kategorioiden tunnistamisessa ja tulkitsemisessa (Jokinen, Juhila & Suoninen 2012). Minä tutkijana tulkitsin ilmiötä ja nimesin kategoriat käydessäni samanaikaisesti vuoropuhelua aiemman kirjallisuuden ja teorian kanssa.
Käytetyt kategoriat ja kuvaukset ovat muodostuneet paikallisesti eli ne ovat sidoksissa haastateltavien perheiden tilanteisiin (ks. Juhila, Jokinen &
Suoninen 2012, 75).
Kategorioiden sisään asettuvien aineistositaattien määrä vaihteli. Osaan tuli runsaammin kuvauksia, osaan vähemmän. Iso osa valituista kuvauksista sisälsi toisiinsa kietoutuneita useampaan sisältöalueeseen liittyviä merkityksiä, joita oli mahdollista tulkita eri näkökulmista. Siksi yhteen valittuun tekstiosuuteen saattoi tulla monta eri luokittelukoodia. Koska tavoitteena oli kuvailla ilmiötä, keskityin erilaisten tilanteiden ja tapahtuminen poimintaan ja tunnistamiseen niiden määrällisen laskennan tai vertailevan tarkastelun sijaan. Osa kuvauksista oli yksinkertaisia viittauksia esimerkiksi ’käyntiin’ jossakin, osassa taas kuvailtiin värikkäästi yksittäistä toimintaa. Esimerkiksi ’käynnin’ ajankäyttöön liittyvässä tulkinnassa oli tärkeää huomioida, että yksittäinen käynti on harvoin
”vain” käynti, vaan siihen sisältyy liikkuminen kodista palveluntuottajan luo sekä mahdollinen aikataulullinen järjestely koulun, terapioiden ja työnantajan kanssa. Näin ollen ajallinen vaikutus perheen arkeen voi olla merkittävä, vaikka itse aineistositaatti olisikin yksinkertainen ja lyhyt. Atlas.ti:n avulla tehdyn systemaattisen luokittelun jälkeen otin käyttöön vielä MS Excel-työkalun, jonne nostin Atlas.ti:stä mielenkiintoisimmat ja tulkinnan ja raportoinnin kannalta tärkeimmät sitaatit. Lopulliset kategorioiden nimet ja tulosten raportoinnissa hyödynnetyt sitaatit viimeistelin Excel-tiedostoissa.
Luokittelua ja tulkintaa ohjasi arjen toiminnan, ajankäytön ja rytmin tarkastelu. Keskityin analysoimaan aineistoa lähiluvun (Moisander & Valtonen 2006) keinoin aikaisempien tutkimusten ja teoreettisen kirjallisuuden näkökulmista. Aineiston lähiluku painottui erityisesti tutkimusyksiköiden yksityiskohtaiseen tarkasteluun sekä tulkintojen selkeyttämiseen ja tarkentamiseen. Analyysissä hyödynnetyt tulkinnalliset resurssit löytyivät analyysiprosessin edetessä.
Aineiston analyysiprosessista on mahdollista erottaa kaksi erillistä, toistaan seuraavaa analyysivaihetta. Molempia edeltää aineiston valmistelu, lukeminen ja alustava jäsentäminen. Taulukko 5 näyttää yksinkertaistetun version analyysin etenemisestä.