• Ei tuloksia

"Se on ihan ehdoton se leipäjono" : selviytymistä köyhyydessä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Se on ihan ehdoton se leipäjono" : selviytymistä köyhyydessä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2006-606 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntapolitiikan laitos

Tekijä-Författare-Author

Siiki, Anna-Mari

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Se on ihan ehdoton se leipäjono" : selviytymistä köyhyydessä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalityö

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2006-12-08

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

97 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miksi ihmiset käyvät leipäjonossa. Suomi on maailman vauraimpia maita, mutta silti sadat ihmiset hakevat maksuttomia elintarvikkeita. Leipäjonot ovat olleet paljon julkisuudessa. On arvioitu, että ihmiset lähtevät leipäjonoon, koska heillä on nälkä tai että sosiaaliturva ei toimi. Tässä tutkimuksessa kuunneltiin Myllypuron leipäjonolaisten kertomaa.

Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1) Millaista leipäjonon köyhyys on? 2) Miten leipäjonossa käyminen auttaa selviytymään köyhyydessä? ja 3) Mitkä muut asiat kuin maksuton ruokakassi ovat leipäjonossa tärkeitä?

Tutkimuksen perustana on sosiaalityöntekijän tekemä jalkautunut työ leipäjonossa. Ruoanhakijoiden kanssa käydyistä keskusteluista tehdyt kenttämuistiinpanot muodostavat aineiston pääosan. Ne kattavat 297 keskustelua, jotka käytiin 175:n eri ihmisen kanssa. Aineistona ovat lisäksi kolme teemahaastattelua, jotka on tehty ruoanhakijoiden kanssa.

Aineiston keräämisessä ja työstämisessä tärkeimmäksi lähteeksi muodostui teos Toinen tieto - kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta, jonka ovat toimittaneet Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen ja Tuukka Lahti. Analyysivaiheen kantava teos taas oli Ruth Listerin kirjoittama teos Poverty. Toimijuuden ymmärtämisessä olivat Fiona Williamsin, Jennie Popayn ja Ann Oakleyn avaukset suurena apuna.

Keskeinen tutkimuksen tulos oli, että leipäjonolaisten sosiaaliturvaetuudet ovat pääosin kunnossa. Ehkä hämmentäväkin tulos vei eteenpäin - miksi ihmiset sitten kävivät leipäjonossa? Köyhyyden kuva paljastui monimuotoiseksi. Suurimmat ryhmät leipäjonossa olivat työmarkkinatukea saavat työttömät, paluumuuttajavanhukset ja eläkeläiset. Yhteistä ihmisillä oli jatkuva niukkuus ja vaihtoehtojen kapeus. Leipäjono antaa mahdollisuuden lievittää taloudellista ahdinkoa. Se auttaa akuutissa kriisissä. Tärkeänä pidettiin myös leipäjonon sosiaalista funktiota.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords leipäjonot

köyhyys huono-osaisuus syrjäytyminen sosiaalityö sosiaaliturva toimeentulotuki toimeentuloturva

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

-podcastille ja kymmenien yhteis- työkumppaneiden kanssa julkaisemallemme populaarille kertomuskriittiselle oppaalle Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa

(”Provenienssi”, Arkistolaitoksen sanastowiki [http://wiki.narc.fi/sanasto]) Provenienssiperiaatteella puolestaan sanaston mukaan tarkoitetaan sitä, että

Syvät kokemisen hetket, esimerkiksi luonnon parissa, ovat merkityksellisiä myös oman identiteetin nä- kökulmasta.. Ainakin tämän kirjoituskampanjan

hyödyntää Helsingin yliopiston intranetin, Flam- man, ja yliopiston julkisten sivujen uudistukses- sa tehtävää visuaalisen ilmeen suunnittelutyötä ja sisällönhallinnan

– Toiminut lääkintöhallituksen ylilääkärinä, lääketieteellisen sosiologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa, ylilääkärinä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa,

Puuro- sen (2007, 116) mukaan etnografinen tutkimus voidaan ymmärtää kertomukseksi, jossa kuvataan tutkittava ilmiö siten, että lukija voi sen perusteella saada riittävän

T¨am¨an havainnollisen m¨a¨aritelm¨an etuna on selkeys ainakin siin¨a mieless¨a, ett¨a mik¨a¨an ”ei-suora” viiva ei k¨ay suorasta.. Esimerkiksi ympyr¨an kaaren

Aristoteles tiivistää tämän singulaarin kysymisen ja universaalin välisen suhteen nousin käsitteeseensä, nousin, joka on ”toisenlaista” aisthesista ja joka on ainoa