YHDESSÄ TEKEMISEN YHTEISÖT
Esa Po tike la & Sar ti Po tike la ( tto tim .)
YHTEYS
– Yhdessä ttekemtisen yhttetisött
Kannen suunntittttelu: Annti Suuronen Tatitttto: Essti Salorantta/Kronoltia Myynttti:
Laptin yltioptisttokusttannus PL 8123
96101 Rovantiemti Puh. 040 821 4242 julkatisu@ulapland.if www.ulapland.if/lup Kusttanttaja: Laptin yltioptistto
HansaPrtintt, Vanttaa 2014 ISBN 978-952-484-790-2 (ntid) ISBN 978-952-484-791-9 (pdif)
Stisällys
Esa Potikela & Sarti Potikela Stivtisttysosaamtistta rakenttamassa
Aktttitivtinen kansalatinen aktttitivtisessa yhttetisössä
– ... 4 Sarti PotikelajaJenny Vtitittanen
Tartina rakenttaa yhttetisöä O
– salltisttavattartinankerrontta ...14 Kattti Vuontttisjärvti
Setittsemän hutilua sotittttavaa sutttta T
– artinotintttiaja sanattatidetttta nuortten kanssa ...21 Eltina Vesalatinen
Tartinotiden ttakana suurett merktittyksett Kansalatisoptistto, henktiretikä elämään
– ...29 Juha Kaupptinen
Patinetiden purkuaja opptimtistta M
– ties kansalatisoptisttossa...38 Marketttta Vatismaa
Kuuluuks stinne ttaakse?
K
– ansalatisoptisttott reuna-aluetiden puolusttajtina ...48 Rtititttta Hakultinenja Letila Rautttio
Mökktilätisettktin kansalatisoptisttoon T
– uttusttumtisktierroksella Postion kyltissä ...57 Ttitinaltitisa Multtamäkti
Yhttetisttä kyläätideotimassa A
– sukkaatt kunttapalvelutiden kehtittttäjänä ...69 Tarja KtiurujaJenny Vtitittanen
”Hyvä olla Kosktissa”
K
– ysyttttyäja keskusttelttua nuorttenifoorumtiltta ...76
V
Esa Potikela & Sarti Potikela
Stivtisttysosaamtistta rakenttamassa
Aktitivtinen kansalatinen aktitivtisessa yhttetisössä
apaaseenstivtisttysttyöhön on vanhasttaan kuulunuttajattus,ettttä tttietto, tttiettotisuus ja sydämen stivtisttys ttekevätt stivtisttyneen tihmti- sen. Teolltisen ajan kansalatisen ptittti halltitta perustttiedottja –ttati- dott, mutttta myös osatta suhttauttua kanssatihmtistitin ja ttotimtia sti- vtisttyneellättavalla. Nyky-yhttetiskunnan kansalatisen ptittätisti olla oma-alotitt- ttetinen, kyseenalatisttava, yrtitttteltiäsja yhttetisttyökykytinentttitimtittyönttektijä.
Ttietto on helposttti kenenttahansa saattavtilla,jotten sen arvo onlaskenutt. Ttiettotisuudenja osaamtisenroolti,eti vatintttiedonjattatidon vaan moraa- ltisen ja eetttttisen osaamtisen merktittyksessä, on kasvanutt hutimasttti verratt- ttuna tteolltisen ajan ttarpetistitin. Kysymyksett otikeudenmukatisuudestta, ttasa- arvotisuudestta, yhttetisyydesttä, ympärtisttösttä, kuluttttamtisesttaja kesttävästtä kehtittyksesttä etivätt ole uustia astiotitta. Ne ovatt kutittenktin ajankohttatisemptia kutin koskaanja stiksti stivtisttyksen kesketistiä arvojajattavotittttetitta.
Stivtisttysosaamtisen voti määrtittellä kyvyksti ajattella, ttotimtiaja rattkoa yh- ttetiskunnalltistia ongelmtia kesttävälläja otikeudenmukatisellattavalla. Käy- ttännössä se ttarkotittttaa aktttitivtistta kansalatisuuttttaja yhttetisölltisttä ttotimtinttaa, ykstilölltisttä kyvykkyyttttäjattotistten arvojen kunntiotittttamtisttasekä kykyä vuorovatikuttukseenja kulttttuurtien kohttaamtiseen. (Potikela, E. 2012.)
Yhttetisölltisenttotimtinnan, aktttitivtisen kansalatisuudenjastittä kauttttasti- vtisttysosaamtisenedtisttämtinen on ollutt myös YHTEYS – yhdessättekemti- sen yhttetisött -hankkeentideotinntin, suunntittttelunjattotteuttttamtisenttausttalla. Hankettotteuttetttttitin ESR:nrahotittttaman Avotimtissa opptimtisympärtisttötissä aktttitivtiseksti kansalatiseksti -kehtittttämtisohjelman(2007–2014)jälktipuoltis- kolla vuostina 2012ja 2013.
Tässä artttikkeltissa pohdtimmestivtisttysosaamtisen perusttetitta,jottkaltititttty- vätt yhttetisölltisen ttotimtinnan atikaansaamtiseen ja kansalatisvatikuttttamtiseen ntitissä ja ntitiden kautttta. Kesketinen tteema on deltiberatttitivtinen demokratttia jasenttotteuttttamtinen muun muassa katikelle yletisölle avotimtien kansa-
latisifoorumtienja ptientimuottotisemptienttartinattuptien muodossa. Artttikkelti ttotimtiti myösjohdanttona koko ktirjan stisälttöön,jotissa kuvattaan konkreett- tttisemmtinttapahttumtiaja koketiluja,jotillaedtisttetttttitin YHTEYS-hankkeen ttavotittttetitta.
Stivtisttysosaamtinen ttarkotittttaa yhttetisttyöttä
Yhttetiskunnalla on stivtisttys-ja kouluttustinstttittuutttionsa,jottka ptittävätt huolen tttietteen, ttuottannon, sostiaaltistten käyttänttöjen ja kulttttuurtin perusifunktttioti- den uustinttamtisestta. Yltioptisttott edusttavatt enstistijatisesttti tttiedettttä ja tteortiaa, ammatttttikorkeakoulutt ttuottanttoa ja tteknologtiaa, ammatttttiopptilatittoksett käyttännönammattttejaja vapaastivtisttysttyö yhttetiskunnalltisttastivtisttys-ja kulttttuurtittyöttä. (Ks. kuvtio 1).
Kuvtion 1 perustteella stivtisttyksenja osaamtisenttuottttamtistta votidaanttar- kasttellatinhtimtilltisentttiettämtisenja kansalatistten osalltisttumtisen näkökul- mastta. Yhdessä ne anttavatt atiempaa montiulottttetisemmanttavanttarkasttella ntitin yletisen kouluttuksen kutin vapaan stivtisttysttyönktinttehttävtiä.
Atikutiskasvattuksenja-kouluttuksenjuurett ovatt 1800-luvun kansanltitik- ketissä,jotiden pontttimena olti valtisttaa rahvasttaja perusttaa Suomti-ntimtinen kansalltisvaltttio. Tuon ajan stivtisttynetisttö halusti kasvattttaa, valtisttaaja stivtisttää
Kuvtio 1. Osalltisttumtisenja tiettämtisen perusifunktiott (Potikela, E. 2013)
atikutistia. Se eti halunnutt kouluttttaa, stillä ttuottannolltisettja ammatttilltisett tta- votitttteett ja hyödytt etivätt stisälttyneett ajan stivtisttystideaaltitin. Stilttti kansaoptis- ttottja ttyöväenoptisttottjärjestttivättjo varhatin optinttoja,jotiden ttarkotittuksena olti edesauttttaa maalatistten ja kaupunktilatistten selvtiyttymtisttä arjessa ja stittä kauttttattukea myösttotimeenttuloa.
Vapaa kansanvaltisttusttyö muuttttuti Suomentittsenätisttymtisen kotittossa vapaaksti kansanstivtisttysttyöksti ja kohtta senjälkeenvapaaksti stivtisttysttyöksti.
Valtttionja kuntttien ttukea vapaalle stivtisttysttyölleltisätttttitinlähes koko 1900- luvun ajanjopa ntitin,ettttäjotidenktin mtielesttä olti atihetttta puhua valtttion stivtisttysttyösttä. Valtisttus- ja stivtisttysajattttelussa ttapahttuti vähtittellen muuttos, joka nosttti kansan stijaan stivtisttämtisen kohtteeksti ykstilön ja hänen merkti- ttyksensä yhttetiskunnanjäsenenä.
1990-luvulle ttulttaessa ttyöelämän, ttuottannonja yhttetiskunnan muuttos ttekti atikutiskasvattuksen kokonatiskuvastta ativanjottatin muutta kutin se olti ol- lutt vapaan valtisttus-ja stivtisttysttyön atikana. Atikutiskasvattusttaja -kouluttustta aletttttitin perusttella eltintikätisen opptimtisenjajattkuvan kouluttuksen ttuottan- nolltistilla ja yhttetiskunnalltistilla ttarpetilla. Patinoptistte stitirttyti ammatttilltiseen atikutiskouluttukseen,jonka kesketistiättotimtijotitta oltivatt ammatttilltisett oppti- latittoksettja korkeakoulutt. Totisaaltta vapaanstivtisttysttyönja yltioptisttojen yhttetisttyöllä on ollutt ptittkä htisttortia ja yhttetinen ttehttävä, joka jattkuu yhä. 1800-luvun puoltivältissä alkanutt, yltioptisttolaajennusltitikkeenättunnettttu va- ltisttus-ja stivtisttysttyöjattkuu yhä mutttta nyttavotin yltioptistto ntimellä.
Htisttortialltisesttti syvtinjuopa erti atikutiskouluttusmuottojen vältillä on val- ltinnutt vapaan stivtisttysttyön ja ammatttilltisen kouluttuksen vältillä. Stilttti käy- ttännölltisammatttilltinen opettus eti ole mtittään uutttta vapaassa stivtisttysttyössä. Kansan-ja kansalatisoptisttott ovattjärjesttäneett perusttamtisvatiheesttaan saak- ka optinttoja,jotiden ttarkotittuksena olti edesauttttaa maalatisttenja kaupunkti- latisttenselvtiyttymtisttä arjessajattukea hetidänttotimeenttuloaan. Tänä päti- vänä konkreetttttinen yhttetisttyö on avauttumassa muun muassa yhttetisöjen hyvtinvotinntin kehtittttämtisessäja sostiaaltisen syrjäyttymtisen ehkätisemtisessä. Alueelltinensaavuttettttavuus onttektijäjoka anttaaestimerktiksti kansalatis- optisttotilleja ammatttttioptisttotille mahdolltisuuden ttotimtia erti patikkakunntilla kansalatisettttavotittttavan atikutiskouluttuksenjärjesttäjänä.
Nykykuva atikutiskouluttuksen yhttetiskunnalltististta ttotimtijotisttaja atikutis- kouluttusttehttävtisttä on ttyystttin ttotisenlatinen kutin muuttama vuostikymmen stitttten. Monenkesktinen yhttetisttyö on noussutt ettualalle verrattttunatinstttittuu-
tttioperusttatiseen kouluttuksenjärjesttämtiseen. Yhä suurempti osa atikutiskou- luttuksestta ttotteuttettaan kahden ttati useamman osapuolen yhttetisttyönä ver- kosttotissa,jossa mukana ovatt myösttyöelämänja aluehalltinnonttotimtijatt.
Aktttitivtinen kansalatisuus ja deltiberatttitivtinen demokratttia
Aktttitivtinen kansalatisuus on demokratttian yksti ptilarti. Settarkotittttaattoti- mtinnalltistta olemtistta ja vatikuttttamtistta tittseä ympärötivässä yhttetisössä.
Ympärtisttön kokea patikalltisena, muttttalaajtimmtillaanse ylttää globaaltitin mtittttaan. Totimti patikalltisesttti, ajattttele maatilmanlaajutisesttti (acttlocal, tthtink global) on ttunnuslause,joka ttunnettaan yhttenä demokratttian edtisttämtisen ttunnuslauseena. Lause vettoaa ykstilötihtin mutttta eti kerro, mtitten he ttotimti- stivatt yhdessä.
Yhttetisölltisyyden vaje onttunntisttettttu ongelma. Se näkyyestimerktiksti yhttetisöön kuulumtisen,soltidaartisuudenja vältittttämtisen puutttteena, yh- ttetisöjen ulkopuolellejäämtisenäja myös ntitinsanottttuna uusyhttetisöllti- syyttenä. Uusyhttetisölltisyys votitilmettä ktitinntittttymtisenälyhyttkesttotistitinja tttilannekohttatistitin ryhmtittttymtitin sekä montitin ryhmtitin samanatikatisesttti. Yhttetisölltisyyden puutttteenja uusyhttetisölltisyyden seurauksena yhttetiskun- tttien, aluetidenja organtisaatttiotiden koheestioja kesttävä kehtittys vaaranttuvatt. (Potikela, S. & Yltittaptio-Mänttylä 2008.)
Kun puhuttaan yhttetisölltisyyden vajeestta, samalla on syyttä puhua de- mokratttian vajeestta. Päättttäjtienja kansalatistten vältille on synttynytt ammott- ttava kutilu,jonka ylti näyttttää ylttävän vatinjokapätivätinen medtiamyrsky neljän vuoden väletin kansalatisttotimettttumuuden kattkatiseva äänesttämtinen vaaltittapahttumassa. Ykstisuunttatinen päättöksentteko, yhden äänen anttamti- nen vaaletissa ttati mtieltiptidemtittttauksett etivätt kohttaa aktttitivtisena kansalatise- na olemtisen ttarpetitta. Yhden astian jäljtillä olevatt kunttalatis- ja kansalatis- alotitttteett etivätt nekään palvele rtitittttävänlaaja-alatisen vatikuttttamtisenttarpeti- tta. (Ratistio & Vartttiatinen 2011; Ratistio & Ltindell 2013.)
Ihmtisett hyväksyvätt vatiketitta päättökstiäja ttotimenptittetittä paremmtin,jos he ovatt saaneett olla mukana ttekemässä päättösttä ja ttunttevatt astiastisälttöjä erti näkökulmtistta. Nätin on myös helpompti ymmärttäätittselle vtieratitta mtie- ltiptittetittä. Parhatimmtillaan yhttetisölltinen keskusttelu pohjaa parhatimman argumentttin otikeuttukseen,jollotin omtia mtieltiptittetittä perusttellaanja samal-
la estittettään vatihttoehttoja ttati uustia rattkatisuja. Keskusttelujen atikana omaa näkemysttä votijouttuasovtittttamaan mutiden mtieltiptittetistitin, muttttaennen katikkea prosesstissa pyrtittäänlöyttämään yhttetisesttti hyväksyttttävtissä oleva lopputtulos. (Ratistio & Vartttiatinen 2011.)
Deltiberatttitivtinen demokratttia ttarkotittttaa osalltisttumtistta ja osalltisttamtis- tta, vuorovatikuttttetistta keskusttelua ja harktinttaa sekä suoraa vatikuttttamtistta päättöksenttekoon ja yhttetiskunnan rakenttamtiseen. Ntimenomaan sel- latistten kysymystten kästittttely,jotihtineti ole olemassa helppojarattkatisuja, vaatttiti deltiberatttitivtisen demokratttian pertiaattttetidenttotteuttusttaestimerktiksti kansalatisifoorumtienja-raatttien muodossa mutttta myös ptientimuottotistten ttartinattortienja -ttuptien merktittyksessältitittttyen yhttetisöjen elvyttttämtiseenja kehtittttämtiseen.
Kansalatisifoorumtien ja -raatttien muodosttamtisessa pyrtittään kokoa- maan kansalatististta mahdolltistimmanlaajaedusttusja vatikuttttavuus. Ta- votitttteena on, ettttä montipuoltinen keskusttelu aktttivoti osalltisttujattttotimtimaan yhttetisen hyvän eduksti. Ydtinajattus on, ettttä katikkti pääsevätt osalltisttumaan keskustteluunttotistiaan kunntiotittttaen. Ryhmtien keskusttelua ohjaaifastiltittaatt- ttorti, keskustteluttttaja. Hän huolehtttiti, ettttä katikkti osalltisttujatt saavatt äänensä kuuluvtitin. (Ratistio & Vartttiatinen 2011; Peura-Kapanen 2013.)
Yhdessä ttehden ja koktien
Onko stivtisttyksesttäktin ttullutt kuluttusyhttetiskunnan palveltija ja kansalatis- tten atikatisemmastta moderntin yhttetiskunnan ttuottantto-ortienttotittuneestta ykstilöntidentttitteetttisttä on kehkeyttynutt kuluttus-ortienttotittunutttidentttitteett- ttti? Onko mtikään stivtisttys enää vapaatta ja onko stivtisttysttyöktin ttotteuttettttu ltitikettalouden opptien mukatisesttti? Nätin kysyvätt Edwards & Usher (1998) pohtttiessaan kansalatisuudenja vapaan stivtisttysttyön muuttostta. Ntitin eti ttar- vtittse olla – yhden ttodtisttuksen kansalatistten osalltisttumtisestta ja osalltistta- mtisestta anttaa kuluvanjattulevan vuoden vatihtteessattotimtinttansa päättttävä YHTEYS-hanke. Näyttött etivätt ole suuren suurtia etikä ptienen ptientiä, mutttta ttodtistte stitittä, ettttättehttävää stivtisttymtisen saralla rtitittttää.
YHTEYS – yhdessättekemtisen yhttetisött -hanke on ollutt osa Laptin ELY- keskuksen koordtinotimaa valttakunnalltistta kehtittttämtisohjelmaa ”Avoti- mtissa opptimtisympärtisttötissä aktttitivtiseksti kansalatiseksti”. Kehtittttämtisoh-
jelmassa on paneuduttttu kansalatistten aktttivotimtiseenertilatistissa opptimtis- ympärtisttötissä, opptilatittosttenltisäksti estimerktiksti ktirjasttotissa, museotissaja kulttttuurtilatittokstissa. Ohjelmanttavotitttteena ovatt olleett myös non-iformaaltitt opptimtisympärtisttött, kutten kahvtilatt, kadutt ttatiluontto. (Vatintio, L. & Vtittelti, J. 2012.)
YHTEYS – hankkeenttehttävä on ollutt rakenttaa vuorovatikuttus-ja ttotimtinttamalleja kansalatisoptisttojen, yhdtisttystten, yrtittystten, ktirjasttojenja yltioptisttojen vältille käyttttämällä olemassa olevtia tttilojaja opptimtisympärtis- ttöjä. Tarkotittuksena onedtisttääeltintikätisenjajattkuvan opptimtisen mah- dolltisuukstia, hyödynttää yhttetisölltistiä opptimtisen resursseja, paranttaa tttie- donhanktinnan ttatittojaja saada atikaan kansalatisttotimtinttaa. Tavotitttteena on olluttluodaja mahdolltisttaa verkosttomatisesttti ttotimtivtia yhdessä ttekemtisen yhttetisöjä.
Verkottttumtisttaja kansalatisifoorumetitta hyödynttämtisttättarvtittaanttur- vaamaan ptienyhttetisöjen, yrtittystten, palveluttuottttajtien samotin kutin kyltien jattkuvuuttttaja hyvtinvotintttia. Samalla halutttttitin kohttauttttaa”ertilatisett Suo- mett”, pohjotinenjaettelä, kaupunktija maaseuttu. Laptin yltioptistton vettä- män hankkeen valttakunnalltistia kumppanetitta ovatt olleett Ahjolan, Postion, Rovalanja Valkeakosken kansalatisoptisttottsekä Kansalatisoptisttojenltititttto (KoL), Postion, Rovantiemen, Somptionja Valkeakosken ktirjasttott sekä Suo- men ktirjasttoseura.
Kansalatisifoorumtitt ja ttartinattuvatt
Totimtinnalltisena hankkeena YHTEYS ttotimti kahdella ttasolla. Verkosttossa järjesttetttttitin semtinaarejaja ntitihtin osalltisttuvatt kansalatisoptisttottja ktirjasttott suunntitttteltivattja ttotteutttttivatt YHTEYS-ifoorumetittaja ttartinattuptia (ks. kuva 1). Foorumetittajärjesttävätt kansalatisoptisttottja ttartinattuptia ktirjasttott yhttetis- ttyössä kansalatisoptisttojen kanssa.
Hankkeessa ttotteuttettutistta ”parlamenttetistta” elti kansalatisifoorumetistta käyttetttttitin ntimtittysttä YHTEYS-ifoorumtitt. Ntitiden suunntittttelun ttukena ttoti- mtivatt deltiberatttitivtisen demokratttian ajattuksett. Foorumetihtin osalltisttutivatt tihmtisett,jottka oltivatt ktitinnosttunetittaeltinolosuhttetidensa paranttamtisestta, ympärtisttöjen kehtittttämtisesttäsekä patikalltisenja alueelltisen päättöksentteon, kansalatis- ja astianttuntttijattotimtinnan lähenttämtisesttä ttotistitinsa. Foorumtien
ttavotitttteena olti aktttivotidaja votimaannuttttaatihmtistiä sekä saada kästittttelyyn uudenlatistia näkökanttojattotistin kutin estimerktiksti vtirkamtiesselvtittykstissä.
Tartinattuptien ttarkotittuksena on elvyttttää sostiaaltisenja kulttttuurtisen kohttaamtisen vanhtintta muottoa elti suulltistta ttartinapertinnettttä mutttta myös hyödynttää dtigtiajan mahdolltisuukstia ttartinotidenluomtisessajajakamtises- sa. Erti tikäpolvett kohttaavatt ja luodaan yhttetistiä merktittykstiä opptimtisen ja kehtittttymtisenttueksti. Tartinatt ponntisttavatt patikalltisestta kulttttuurtistta, ntitittä kehtittelläänja kerrottaan sekä opettellaan kerttomtisen ttatittoja ntitin pertintteti- stinja moderntinttekntitikkojen ketinotin.
Totimtinttaa ja ttulokstia
Kästillä oleva ktirja on yksti ttodtistte YHTEYS-hankkeen ttulokstistta. Hank- keen ttotteuttumtinen tittsessään kerttoo ttarpeestta elvyttttää patikalltisuutttta, edtisttää yhttetisölltisyyttttäja ttäydenttää demokraatttttistta osalltisttumtistta yhttetis- kunnalltiseen päättöksenttekoon. Vastta päättttymässä olevan hankkeen koh- dalla on mahdottontta kuvatta pysyvtiä vatikuttukstia mutttta osalltisttunetiden aktttitivtisuuden, luovuuden ja etteenpätin suunttauttuvan optttimtismtin perus- tteella votidaan sanoa, ettttä kansalatisaktttitivtisuudelleja yhttetisöjen kehtittttämti- selle on sostiaaltisttatttilaustta.
Sarti Potikela ja Jenny Vtitittanen kuvaavatt yhttetisölltisttä mutisttamtistta ja mutisttelukerronttaa erti puoltilla Suomea järjesttettttytihtin ttartinattuptitin ltititttty- en. Tuvtissa halutttttitin elvyttttää suulltisttattartinapertinnettttä mutttta myösluoda nyky-yhttetiskunnanelämästtä kerttovtiattartinotitta nyky-yhttetiskunnan ker-
Kuva 1. YHTEYS – alotittussemtinaartin otivallus
ronttattekntitikotiden ketinotin. Tavotitteltttitin menneenja nykytisen sekä erti su- kupolvtien vältisttä kohttaamtistta.
Kattti Vuontttisjärven artttikkelti kokoaa kokemukstia nuortillejärjesttettytis- ttättartina-jasanattatidepajotistta,jotissa haasttetttttitin mtieltikuvtittuslenttoonja ttartinotiden käyttttöön. Ktirjastton ttavotitte on ttarjotta ttasapuoltinen mahdollti- suus tttiedonsaantttitin katiktille kansalatistille, mutttta nuortten huomtiotimtinen ktirjastton ttotimtinnassa on ollutt htittaampaa kutin monen muuntikäryhmän. Rovantiemen ktirjasttossa on kehtittetttty montiajuurti nuortillesuunnattttuja ttotimtinttamuottoja.
Eltina Vesalatisen artttikkelti anttaa äänen kansalatisoptisttojen optiskelti- jotille. Usetin omaa optiskeluattati harrasttamtistta vähättellään. Tarkemmtin kysyttttäessä votiselvtittä,ettttä ptienesttä alkanutt optiskelu on votinuttjohttaa estimerktiksti kokonaan uutteen kulttttuurtitinttuttusttumtiseen ktieltioptinttojen avulla. Optiskeluttartinotiden ttakana avauttuvatt suurett merktittyksett. Kansa- latisoptisttojenttotimtinnan vatikuttttavuutttta oltistittarpeenttarkasttella numeertis- tten mtittttaretidenltisäksti myöslaadulltistilla mtittttaretilla, kutten narratttitivtisesttti optiskeltijotidenttuottttamtienttartina-atinetisttojen kautttta.
Marketttta Vatismaa puolusttaa kansalatisoptisttojen asemaareuna-alu- etiden eltinvotimatisuuden edtisttäjtinäjasätilyttttäjtinä. Syrjäseuttujen väesttö tikäänttyyja nuorett muuttttavatt kaupunketihtin. Yksti ketino saada äänett kuu- luvtitin on järjesttää kansalatisifoorumti, jonka Valkeakosken optistto ttotteuttttti Avotimen optisttoifoorumtin ntimtisenä ttapahttumana. Optisttojen roolti votiktin ollattärkeä asukkatiden arjen hyvtinvotinntin edtisttämtisessä.
Juha Kaupptinen pureuttuu kysymykseen mtiksti ttyötikätisett mtiehett ovatt vähemmtisttö kansalatisoptisttojen optiskeltijotissa? Onkosyyse,ettttä keskti- tikätisett natisett suunntittttelevatt kansalatisoptisttojen kursstitt keskti-tikätistiä, kou- luttettttuja natistia vartten? Mtitten saada mtiestten äänti kuuluvtitin ja mtillatistitin optinttotihtin mtiehett osalltisttutistivatt? Kansalatisoptisttojenttarjonttaaja markkti- notintttia on syyttä mtietttttiä myös mtiesnäkökulmastta.
Rtititttta Hakultinen ja Letila Rautttio ttapastivatt helttetisenä vtitikkona mök- ktilätistiä Postiolla. Asunttoautto ”kouluttuspatikkana” hämmensti mattkahalltin- ttoaja herätttttitihmettysttäjatihasttustta ktierttäessään postiolatistissa ptikkukyltis- sä. Mökktilätisett soptistivatt ntitin kansalatisoptistton kutin kunnan astiakkatiksti. Hettotivotivatt optisttonjärjesttävän kursseja,jottka anttatistivatt vatihttelualomati- luunja mtieluustttiltitittttytistivättluonttoon, vatikkapa kalasttuksen merketissä.
Ttitinaltitisa Multtamäkti pohtttiti, mtitten otikeasttti votidaan edesauttttaa kun- ttalatistten osalltisttumtisttaja kootta hetidän mtieltiptittetittään palvelujen kehtittttä- mtisesttä. Sodankylässä organtisotittu ”Ätittti-ifoorumti” kokosti yhtteen muualtta muuttttanetidenlapstiperhetiden ätittejäja kunttapäättttäjtiä. Tuloksena olti ntippu konkreetttttistia, ttotteuttttamtistta vatilla olevtia tideotitta, jottka helpottttavatt arjen elämää ja luovatt pohjaa lapptilatiseen ympärtisttöön sopeuttumtiselle ja yh- ttetisölltisyyden kokemtiselle.
Tarja KtiurujaJenny Vtitittanen ttuttkatilevatt Valkeakoskellasyksyllä 2013järjesttettyn nuortten keskustteluifoorumtinsattoa. Foorumtillasaatttitin nuortten oma äänti kuuluvtitinja sen kuultivatt myös kunttapäättttäjätt. Nuorett koktivatt olleensa mukana tideotimassaja vatikuttttamassa stitihen, mtillatisessa kaupungtissa on hyvä asua.
Lähtteett
Edwards, R., Usher, R. 1998. Modern ifeld and posttmodern moorland: adultt educa- tttion bound ifor glory or bound and gagged. Teoksessa D. Wtildemeersch, M. Ftinger, T. Jansen (eds.) Adultt Educatttion and Soctial Responstibtiltitty. Frankifurtt am Matin: Petter Lang.
Peura-Kapanen, L., Rask, M., Saasttamotinen, M., Tuortila, H. & Harju, A. 2013. Kan- salatisraatttisuomalatistta demokratttiaa kehtittttämässä. Loppuraporttttti. Kuluttttaja- ttuttktimuskeskus ttyöselosttetitta ja estittelmtiä 147/2013. Helstinkti: Kuluttttajattuttkti- muskeskus.
Potikela, E. 2012. Vapaa stivtisttysttyö sostiaaltisen pääoman rakenttajana. Atikutiskasva- ttus 4/2012. 288-297.
Potikela, E. 2013. Osaamtinen verkosttossa – lapptilatisen atikutiskouluttuksen kehtittttä- mtinen.Julkatisussa H. Kangastttie, O. Kokkonen & K. Rautttio(ttotim.) Atikutis- kouluttus nyttja ttulevatisuudessa. Laptin atikutiskouluttuksen ttotimtinttamalltin ke- htittttämtishankkeenjulkatisu. Laptin yltioptistto 15-27.
Potikela, S., Yltittaptio-Mänttylä, O. 2008. Atikutiskasvattuksen vtirttaa. Teoksessa S. Poti- kela & O. Yltittaptio-Mänttylä (ttotim.) Atikutiskasvattus kevyttyhttetisöjen ajassa. Ro- vantiemti: Laptin yltioptisttokusttannus. Saattavtilla httttp://www.ulapland.if/loader. aspx?tid=d29718if4-63ed-4a75-98cif-4c620cd5389c
Potikela, S. & Vtitittanen, J. 2014. Yhdessä ttekemtisen yhttetisött –ifoorumtittotimtintta ttäh- ttää aktttitivtiseen kansalatisuutteen. Kansalatisyhttetiskuntta 1/2014. 158–168. Ratistio, H. & Ltindell,J. 2013. Kansalatisraadtitt osana uutttta patikalltisuutttta. Suomen
Settlementttttiltititttto ry:n Uusti patikalltisuus -hankkeenttotteuttttamtien kansalatisraa- tttien ulkotinen arvtiotinttti. Helstinkti: Suomen Settlementttttiltititttto.
Ratistio, H. & Vartttiatinen, P. 2011. Osalltisttumtisentilluustiostta atittoon vatikuttttamtiseen. Deltiberatttitivtisestta demokratttiastta ja kansalatisraatttien ttotteuttttamtisestta Suomes- sa. Helstinkti: Kunttaltititttto. Luettttu 23.1.2014: httttp://shop.kunnatt.nett/download. php?iflename= uplo-ads/kansalatisosalltisttumtisenstisaltto_ebook.pdif
Vatintio, L., Vtittelti, J. 2012. Mattkalla kohttti avotintta opptimtisympärtisttöä. Teoksessa M. Stihvonen & K. Salontiemti. Apuja aktttitivtisuutteen, vältinetittä verkosttotihtin – avoti- mtissa opptimtisympärtisttötissä aktttitivtiseksti kansalatiseksti -kehtittttämtisohjelman hyvtiä ja lupaavtia käyttänttöjä. HAMK:n julkatisuja 1/2012. Hämeenltinna: Hä- meen ammatttttikorkeakoulu. 11–16.
S
Sarti PotikelajaJenny Vtitittanen
Tartina rakenttaa yhttetisöä
Osalltisttava ttartinankerrontta
anattttartinajattupa ltitittttyvättttotistitinsattartinan kerttojanja kertto- mtisen patikan kautttta. Kuultijan huomtion vangtittsevattartina voti olla kerttojansa kokemustta, kokemusttenjakamtistta,ttapahttumtien mutisttelua ja yhttetisölltistten pertinttetiden jattkamtistta. Tartina myös salltiti kuultijotiden osalltisttumtisen kerttomukseen jopa keskeyttttämtisen jatt- kuakseenttaas. Ntitin kerttomussaa votimansa atina uudelleenja uudtisttaa tittseään ehttymättttömällättavalla. (Potikela, E. & Potikela, S. 2012.)
Vatikka kerttomtinen on henktilökohttatinen tteko, se stisälttää yhttetisölltistiä arvoja, asenttetitta, pertinttetittäja muottoja. Samalla ne ovatt henktilökohttatises- ttti merktittykselltistiä stisälttäen kerttojalle ttärkeää atinestta. Henktilökohttatisen kerronnanltisäksti votidaan puhua kokemuskerronnastta, stillä kerrottutt ko- kemuksett votivatt yhttälatilla ollajaettttuja kutin henktilökohttatisesttti koettttuja. Kokemuksett votivatt stilttti olla henktilökohttatistina kerrottttujattati ne votivatt olla kerttojalle muutten merktittttävtiä. Lähtimennetisyytteen perusttuvaa kerronttaa votidaan kuttsua myös mutisttelukerronnaksti. (Ukkonen 2000, 25 - 26.)
Mutisttelukerronnan avulla votidaan rakenttaa kokonatisen ryhmän men- nyttttä atikaa, vatikka katikkti osalltisttujatt etivätt oltistikaan kokeneett kerrottttua tttilannetttta henktilökohttatisesttti. Yhttetisen mutisttelunja mtieleen palauttttamti- sen kautttta on mahdolltisttaluoda mennetisyyttttä,jonka avullajäsennettään ryhmän nykytisyyttttä,tidentttitteetttttiäja htisttortiaa. Ykstilölltisesttti ttati yhttetisöllti- sesttti koettun kokemuksen mutistteluun vatikuttttaa olennatisesttti sen merktittys kuultijotiden mtieltissä. (Pelttonen 1996, 27, 39.)
YHTEYS-hankkeen ttartinattuptien ttavotitttteena oltiluoda mahdolltisuuk- stiatikäpolvtien kohttaamtiselle, elvyttttää suulltisttattartinapertinnettttäja synnytt- ttää osalltisttujtissajaettttuja merktittykstiä opptimtisenja kehtittttymtisenttueksti. Kyse eti ollutt vatin pertintteen stitirrostta sukupolvtien vältillä, vaan tttilatisuuk- stissa kannusttetttttitin osalltisttujtia luomaan uustia, nyky-yhttetiskunnassa elä- mtisttä kuvaavtiattartinotitta.
Tuomme artttikkeltissaestille YHTEYS-hankkeenttartinattuptienttausttaa, ttotimtinttaa sekä optittttuja kokemukstiaja ntitisttä synttynetittätideotitta. Patikalltis- tta ympärtisttöä, elämääjatihmtistiä huomtiotitttitin tttilatisuukstien valmtisttelutissa jatteemotistta pyrtitttttitinlöyttämään osalltisttujtille merktittykselltistiä astiotitta.
Tartinankerronnan merktittys ja hyötty
Tartinattuptiajärjesttetttttitin avotimtina yletisötttilatisuukstina hankkeeseen osal- ltisttunetiden ktirjasttojen ja kansalatisoptisttojen sekä mutiden yhttetisttyö- kumppanetiden kanssa. Kerronttaan kannusttavtia menettelmtiä ttesttatttttitin erti tttilatisuukstissaertilatisttenryhmtien, kutten ätitttiryhmtien,sukuttuttktijotidenja optiskeltijotiden kanssa. Koketilujen jälkeen käyttännön ttotteuttuksessa huo- mtiostitirretttttitin potisttartinotiden muodosttaja kerttomtisen ykstittytiskohtttien htiomtisestta. Osalltisttujtien mtielenktitintto ja ttarpeett kohdtisttutivatt enemmän kokemukstienjakamtiseenja mutistteluun,jollotinttartinattuvtisttattulti vältine lähtinnä yhttetisölltisyydenttuottttamtiseen. Ajattussuulltisenttartinapertintteen elvyttttämtisessä vätisttyti htiljalleen yhttetisölltisen keskusttelunja mutisttamtisen alle.
Osalltisttujtien kannusttamtinen ttehttävtienja harjotittttetiden avulla vatikuttttti stitihen, ettttä tittsensä muuksti kutin hyväksti kerttojaksti luoktittttelevatt kerttojatt uskalttauttutivatt atidostttijakamaan kokemukstiaan,jottkaltitittttytivätt usetimmtin lähtimennetisyytteen ja tittse koettttutihtin astiotihtin. Vältillä koettttu omakohttati- suus, ykstittttätisentihmtisen ääntittulti estillettavalla,joka kyseenalatisttti vtirallti- stina ptidettttyä htisttortianktirjotittusttattati valltittsevtia näkemykstiä.
Yhttetisölltisttä mutisttamtistta käyttettään hyväkstittuottettttaessa astianttuntttijoti- den,ttuttktijotidenttati vtiranomatistten näkemykstiä kyseenalatisttavaa htisttortiaa ja mennetisyyttttä. Mutisttelukerrontta korosttaaktin merktittystten mutisttamtisen ttärkeyttttäetikä ntitinkään pelkkää kokemuksestta kerttomtistta. Mutistttitttiettoa hyödynnettttäessäjattuttktittttaessa on ottettttava huomtioon kerttojansubjek- tttitivtisuusstittä vähättttelemättttä. Kerronnasttaetiettstittä otikeaattati vääräätto- delltisuutttta, vaan kokoamalla ja jakamalla ryhmän kerttomuksett saadaan ttuloksekstitttiettynryhmänsubjektttitivtinen kokemus.(Ukkonen 2000, 30; Pelttonen 1996, 33.)
Harvallattartinattupaan osalltisttuneella olti käyttännön kokemustta pe- rtinttetiseksti ttartinankerronnaksti mtiellettysttä tttilantteestta ttati stitinä kerrottustta
ttartina-atineksestta. Kativola-Bergenhøj(1988, 15)ttotteaaktinttuttktimukses- saan, ettttä hyvtien kansankerttojtien ttausttaltta löyttyy usetin opptimesttaretitta, jottka kokevattttehttäväkseen pertintteen vältittttämtisen. Hänen mukaansa olemassa olevan pertintteenttarjontta on ykstinkerttatisesttti vatin yksti konk- reetttttinen kerttomuspertintteenja pertintteenttunttemtiseen vatikuttttavattektijä elämänkokemuksenja henktilökohttatisen ktitinnosttuksenltisäksti.
Tartinotinntinjattartinan ker ronnan hyödytt ovatt samotin montinatisett. Ta- rtina vtitihdyttttää ja osalltisttaa kuultijotittaan sekä auttttaa hahmottttamaan ym- pärötivää maatilmaa. Tartina votittotimtiajopa untiver saaltina”petiltinä”,joka näyttttää kuultijotille ttottuuden tittsesttään. Tartinalla voti olla opettukselltistia ja kouluttukselltistia ifunktttiotitta ja ttartina stttimuloti mtieltiku vtittustta, estimerktiksti ttarjoamalla näköaloja mennetistitin ttapahttumtitin. Tartinan avulla voti kehtitt- ttää ktielelltistiä kykyjäjastillä voti ollatterapeutttttistiattatijopasptirtittu aa ltistia merktittykstiä. Tartinattotimtitittehokkaana kulttttuurtisen pertintteenstitirttäjänä ja ptittää pertintteenelossa.(Ltivo 1986; McDrury & Alttertio 2002; Chasse 2009.)
Tartinattuptien ttyöttapoja
Tartinattuvtissa käyttetttttitin ttyöskenttelyn apuvältinetinä valokuvtia, postttikortt- tteja, estinetittä, nauhotittettttuja kerttomukstiaja ntitisttä ttuottettttuja dtigtittartinotitta. Ntitiden avulla käynntisttetttttitin juttusttelua, jostta stitirrytttttitin ryhmässä ttapah- ttuvan kerronnanjatimprovtisaatttion astteelle harjotittttetiden avulla.
Tartinattuptientteemotina oltivatt estimerktiksti elämäJäämerentttien varrella, juhannusmutisttott, ruokapertinne, stitirttolatisuus, suvun ttartinatt, koulumutis- ttott ja elämäntikätinen opptimtinen. Tavotitttteena olti tinnosttaa jokatinen ker- ttomaantteemaanltitittttyvtisttä kokemukstisttaanjaluomaan ntitiden pohjaltta uutttta. Korosttamatttta otikeaattati vääräättapaa,ttyyltiättatistisälttöä halutttttitin nosttaa estitinjokatisen kerttojanja hänen kerttomuksensattärkeys.
Seuraavassaestittttelemme muuttaman menettelmän,jotitta koketiltimme onntisttuneestttittartinattuptienttotteuttusvatiheessa:
Tartinakortttitt
Postttikorttttejattati kuvakortttteja avulla osalltisttujtille avatttttitin mahdolltisuus kerttoajottatintittsesttäänttati koettustta pätivästtäjoestittttelyktierroksen yhttey- dessä.
Tartinakorti
Ptientillä estinetillä ttäyttettysttä kortistta pyydetttttitin jokatistta osalltisttujaa nostta- maan yksti estine,jotta hyödynttäen olti mahdolltisuus kerttoa omastta ttati ttoti- sen kokemuksestta.
Lahjattartinotitta
Omastta ttati yhttetisesttä ttartinakortistta potimtittustta estineesttä ptittti kekstiä ker- rottttavaa ttyöpartille. Estinetittäja ttartinotitta vatihdetttttitin kummanktin estittelttyä oma estineensä kerttomuksen kera. Työpartilttalahjaksti saattu estinejattartina kerrotttttitin uudelle henktilölle, muttttaltisättenjottatin uutttta. Jälleen estinettttäja ttartinaa vatihdetttttitinja samattotisttetttttitin montta kerttaa.
Sanaletikkejä ja jattkokerttomukstia
Helpommassa vartiaatttiossajokatinen osalltisttuja kerrallaanltisästilausee- seen uuden sanan ntitin, ettttä kerttomusjattkuti. Vatikeammassa harjotitttteessa osalltisttujatt sativatt ohjaajaltta papertilappuja,jotissa olti määrätttty sana, sana- parti ttatilauseen osa,joka ptitttiltitittttääjattkokerttomukseen kuuluvaksti koko- natisekstilauseeksti.
Dtigtittartinatt
Ohjaajan ttuella olti mahdolltistta kehtittellä ykstin ttati ptienryhmtissä dtigtittarti- notitta,jotidentteossa hyödynnetttttitin dtigtisaneltinttattati mattkapuheltimen nau- hurtia, valmtititta ttati skannattttavtia kuvtia sekätilmatistia vtideontteko-ohjelmtia. Varstinatisen dtigtivtideonttekoonetittartinattuvtissa kutittenkaanjäänytt atikaa. Sen stijaan ntitittä ttehtttitin estimerktin ttapaan ohjaajtien avusttuksella ttartinattu- van atikanaja ntitidenjälkeenktin.
Osalltisttavtien, tilmaptitirtin renttouttttaltisäävtien harjotittusttenjälkeen ryh- mässä kehtitteltttitin keskusttellen ja ohjaajan ttuella ptienti estittettttävä juttttu. Se votitttitinttehdä ykstittati ptienryhmtissä. Ohjaaja kerttoti samalla hyvän ttartinan rakenttamtisen pertiaattttetisttaja pertintteen hyödynttämtisen mahdolltisuuk- stistta. Nämä stisällölltisett, ntitin sanottusttti tteoreetttttisett astiatt etivätt kutittenkaan patinottttuneett ttartinattuvan ttyöskenttelyssä. Harjotittttetiden ttavotittttetina olti
renttouttttaa ja vapauttttaa ttunnelmaa ja ttukea jokatistta ptienen juttun estittttä- mtisttättati dtigtittartinan valmtisttamtistta vartten. Pyrktimys olti, ettttäjokatisen olti- sti helppoattuoda estille kokemukstiaan.
Tuvtissa koettttua ja optittttua
Tartinotidenttati mtinkättahansaluovan stisällönttuottttamtinen avotimessa yletisötttilatisuudessa eti ole pulmattontta. Tartinattuptien osalltisttujtien motttitivtitt ja ktitinnosttusttartinotintttia kohttaan vatihtteltivatt paljon.Jokuttulti patikalle val- mtisttellun puheenjalukutistien valokuvtien kanssa. Totinenttaas oltisti halun- nutt ettupäässä kuunnella ttartinotitta, mutttta eti ollutt mtielellään tittse äänessä. Jotidenktin osalltisttumtisttarajotittttti näköön, kuuloonttati puheenttuottttamti- seenltitittttyvätt pulmatt. Kolmas olti patikalla ”vatin kavertin kusktina”.
Kokemukstistta optimme, ettttä ttartinattuvan aluksti on ttarpeen kysyä osalltisttujtien motttitivetisttajattotivetistta, vatikka ykstikerttatisella kysymyksel- lä:”Mtiksti olettttäällättänään?”. Tartinattuvatt vaatttivatt ohjaajtilttatttilantteen huomtiotimtisttaja hetittttäyttymtisttättekemään yhdessä osalltisttujtien kanssa. Ertilatistten ttotivetiden ääneen sanomtinen ja huomtiotimtinen lotivatt osalttaan tturvalltistta tilmaptitirtiä. Osalltisttujtien aktttitivtisuusttason vatihttelustta jokatinen olti olemuksellaanläsnätttilantteessaja vatikuttttamassa yhttetisölltisyydenttun- tteeseen.
Tartinattuptia ttotteuttetttttitin ertilatistissa putittttetissa, ja ttyöskenttely-ympärtis- ttöllä olti selvästtti vatikuttuksensa. Vapauttunetimmatt juttusttelutt kehkeyttytivätt epämuodolltisessa ympärtisttössä, kutten vanhalla utitton ptirtttilläjaluonnon lähellä. Luokkahuonettati kokoustttilajäyktisttää osalltisttujattjolähttökoh- ttatisesttti. Kokoustttilassa pyrtittään asettttumaan kutin kokoukseen. Luokka- huoneessa kuunnelttatistitin mtieluummtin opettttajaa, kutin puhuttttatistitin tittse. Tottuttutt rooltitt ertilatistissa tttilotissa näytttttivätt olevan myös tikäpolvtikysymys, stillä nuorett osalltisttujatt oltivatt valmtitimptia muokkaamaantttilaa omanlati- sekseen.
Pertintteenjaertittytisestttisuvunttartinotiden hyödynttämtinenttartinotiden atineksena eti ole ongelmattontta. Ykstittytisyyden suoja on huomtiotittava, sa- motin pertimätttiedon ttapa muunttua sen stitirttyessä kerttojaltta ttotiselle. Har- valla osalltisttujalla oltikaan kovtin perustteelltistta patikalltisen pertintteen ttun- ttemustta. Tartinattuvtissa kannusttetttttitinttartinotintttitin henktilökohttatistten koke-
musttenja ttunttemustten pohjaltta. Kerronnan ykstittytisyyttttä kunntiotittetttttitin, etikättavotitttteena alun pertinkään olluttjulktisesttti estittettttävtienttartinotiden ttekemtinenja ttallenttamtinen. Tärkeämpää oltiluottttamukselltisentilmaptitirti, jossajokatinen sati kokemuksensa estillettotivomallaanttavalla.
Tartinattuvatt oltivatt osa YHTEYS-verkostton kumppanetiden, ktirjasttojen ja kansalatisoptisttojen kerronnalltistten tttilatisuukstienjattkumoa. Tartinattupti- entideatt ovattjattkossa hyödynnettttävtissäertilatistten kulttttuurtittapahttumtien ttotteuttttamtisessa, vatikkapasanattatidepajotissa,sentiortimutisttelutissattatijutt- ttuttuvtissa. Tartinattuvtissa pysttytttttitinjakamaan ykstilölltistiäja patikalltistia ko- kemukstia. Pysyvtimmtilläänttartinotistta muottouttuti puhttaaksti ktirjotittettttua mutisttojattati dtigtittartinotitta omakstijajaettukstitiloksti.
Haastteelltisttajotissaktinttartinattuvtissa oltiluodaluottttamukselltinentilma- ptitirti. Se onntisttutisti parhatitten ttuttussa, säännölltisesttti kokoonttuvassa ryh- mässä. Tartinattuptien kokemustten pohjaltta huomastimme, ettttätttitivtitissä yh- ttetisötissä voti ryhmän ttati kylän stisätinen htierarktia salltia enemmän puhetttta jotillektinja samalla ptittääjottkutt htiljatistina.
Kokemuksettttartinattuvtistta oltivatt montipuoltistiaja opettttavatistia,jokatinen ntitisttä on kehtittttänytt käyttettttyjä ttartinamenettelmtiä etteenpätin. Tärketin kan- nustttin oltivatt aktttitivtisett osalltisttujatt,jottka herätttttivätt pohtttimaan kysymykstiä kerttomtisenja yletisemmtin kästittttelevän keskusttelunttarpeestta.Josttartinalle annettaan mahdolltisuus, ntitin mtittä me haluamme kerttoaja mtiksti?
Lähtteett
Chasse, E. S. 2009. Tellting Tales. A Gutidebook & DVD. New York: Neal-Schuman. Ltivo, N. 1986. Sttoryttellting: Process and Practttice. Ltittttletton, CO: Ltibrarties Unltim-
titted.
Pelttonen, U.-M. (1996). Punakaptinan mutisttott. Tuttktimus ttyöväen mutisttelukerron- nan muottouttumtisestta vuoden 1918jälkeen. Helstinkti: Suomalatisen Ktirjallti- suuden Seura.
Potikela, E.ja Potikela, S. 2012. TartinaMestta – opasttajaja mattkalatisen kohttaamtisen ttatitto. Rovantiemti: Laptin yltioptisttokusttannus. httttp://urn.if/URN:NBN:if:ula- 201205031099
McDrury, J. ja Alttertio, M. 2003. Learnting tthrough Sttoryttellting tin Htigher Educa- tttion. Usting Reifectttion and Expertience tto Improve Learnting. London: Kogan Page.
Ukkonen, T. 2000. Mennetisyyden ttulktintta kerttomalla. Mutisttelupuhe oman htistto- rtianja kokemuskeromustten ttuottttamtisprosesstina. Helstinkti: Suomalatisen Ktir-
K
Kattti Vuontttisjärvti
Setittsemän hutilua sotittavaa sutta
Tartinotintia ja sanattatidetta nuortten kanssa
tirjastton perusarvotihtin kuuluu ttarjotta mahdolltisuus ttasapuo- ltiseen tttiedonsaantttitin katiktille kansalatistille tikään, sukupuo- leen, rottuun ja asemaan kattsomatttta. Nuortten huomtiotimtinen on kesttänytt vatin ptidempään kutin montien mutidenryhmtien. Vuoden 2013 Nuortten vapaa-atikattuttktimuksen mukaan notin kolmasosa nuortistta etilue kouluktirjojenltisäksti mtittään, eti ktirjoja,lehtttiä ttati sarjaku- vtiakaan. Lukuharrasttuksen on usetissa ttuttktimukstissa ttodettttu paranttavan opptimtisttulokstiasekä kesktittttymtiskykyä. Ktirjasttojenja perusopettuksen ttultistittehdä yhttetisttyöttä,jottttalukemtinen sätilytisti osana nuortten arkea. Yh- ttenä rattkatisuna votisti olla ktirjasttojen saamtinen mukaan kuntttien opettus- suunntittelmtitin,jottka uudtisttuvatt vuonna 2016.
Ktirjasttotiden tttilarattkatisutissa nuorett ntiputtetttttitin ptittkään yhtteenlastten- osasttojen kanssa. Ktirjasttojenttulevatisuus onlasttenja nuortten varassa,jo- tten on tihmeelltisttä, mtitten ptittkään nuorett sativatt odottttaa oman asemansa ttunnusttamtistta. Nuorett oltivatt vältitinputtoajtia:ltitian vanhojalasttenosasttotille jaltitian nuortia atikutistten puolelle. Kumptikaan osastto eti ktitinnosttanutt. Nytt he ovatt saaneett omtia nuorttenosasttojaan ktirjasttotihtin.
Ktirjasttotissa aletttttitin mtietttttiäsamaan atikaan nuorttenosasttojen yletis- ttymtisen kanssa myösentttisttä montipuoltisemmanttotimtinnanttarjoamtistta nuortille. Nuorttenosasttotihtin saatttitin estimerktiksti nuortisottyön edusttaja ttati nuortisotttila,jotissa nuortille annetttttitin neuvonttaa montissa erti astiotissa. Nuo- rtille suunnatttttitin enemmän ttapahttumtiaja ntitittä aletttttitin suunntittellajajär- jesttää yhdessä nuortten kanssa. Nykytistin ttapahttumtia mtittattaan Opettus-ja kulttttuurtimtintisttertiön ktirjasttotttilasttotissa,jossa nelaskettaan mukaan ktirjas- tton käyttttölukutihtin. Tapahttumtienjärjesttämtisesttä onttullutt osa ktirjasttojen arkea.
Ktirjasttott ovatt muuttosttenedessä,ja hakemassasuunttaa omallettoti- mtinnalleen. Ktirjojenlatinausluvuttlaskevatt,ttarjollettuleeentttisttäenem-
mänsähkötistiä atinetisttojaja perusttotimtinnott koneelltisttuvatt. Pysyäkseen yhttetiskunnan muuttoksessa mukana, ktirjasttojen on muuttuttttava, ntitin myös Rovantiemen kaupungtinktirjastton. Artttikkeltinttavotitttteena on kuvatta, mtinkälatisttaluovaattotimtinttaa nuortille Rovantiemen kaupungtinktirjasttos- sa onjärjesttetttty yhttetisttyössä YHTEYS-hankkeen kanssa sekä reifekttotida ttotimtinnan onntisttumtistta. Nuorett ovatt haasttava, mutttta myös ertittttätin pal- ktittseva kohderyhmättapahttuman onntisttuessa.
Nuortten osastton perusttamtinen
Leppävaaran ktirjastto Sellon kauppakeskuksessa olti enstimmätinen suoma- latinen ktirjastto, johon rakennetttttitin ertilltinen nuorttenosastto vuonna 2003 (Jäpptinen 2007, 21), Tokti nuortten atinetisttoja on ollutt ktirjasttotissa ptittkään, mutttta nuorett on ptittkään ntiputtettttu yhtteen lastten kanssa, vatikka kyse on ollutt melko ertilatisestta astiakasryhmästtä. Vuoden 2003jälkeen uudenlati- stia nuorttenosasttoja onluottu montitin erti ktirjasttotihtin Suomessaja nykytistin sellatisettlöyttyvättjo mtiltteti katiktistta suurtimmtistta ktirjasttotistta.
Rovantiemen pääktirjasttosati uuden nuorttenosasttonsa vuonna 2013, kun atiemmtin gallertiana ttotimtinutt tttila muokatttttitin uutttta käyttttöttarkotittus- tta vartten. Jo atiemmtin nuortten atinetisttott oltivatt olleett kahdessa ertilltisessä tttilassa, mutttta stillotin ntitidenjoukossa olti myöslasttenktirjalltisuutttta. Uuden tttilan suunntittttelussa nuortten edusttajatt ottetttttitin mukaan jo alustta alkaen, jollotin hesativatt olla mukana päättttämässä osasttontilmeesttä, väretisttäja ttotimtinnotistta. Ttilan suunntittttelustta järjesttetttttitin ktilpatilu arkktittehtttioptiske- ltijotille,jonka votittttajaksti valtitttttitin Saara Kanttele suunntittelmallaan Eemelti. Valtittstijaraadtissa oltivatt mukana kaupungtin, ktirjastton, nuorttenja Alvar Aaltto säätttiön edusttajatt.
Votittttajaehdottuksessa tttila jaetttttitin lastisetinällä kahtteen osaan, Oloon ja Rauhaan, jottka kuvaavatt hyvtin ntitihtin stijotittettttuja ttotimtinttoja. Olo-osassa onttarkotittus vtitihttyä. Stielttälöyttyy ketitttttiöjääkaappetineenja mtikrotineen unohttamatttta kahvtin-ja vedenketitttttimtiä, onpa patikalla myös uunti. Ltisäksti tttilassa on mahdolltisuus kuunnella mustitikktia, kattsoa ttelevtistiottaja pelatta konsoltipelejä. Ttilasttalöyttyvättlehdett,sarjakuvatt,elokuvattja ääntiktirjatt. Rauhatttilassa on optiskelupatikkoja, tttiettokone, astiakaspalveluptistte sekä kauno- ettttätttiettoktirjalltisuus.
Ttilatt on stisusttettttu erti väretinja patikalltisett nuorett ovattttotteuttttaneett seti- ntille upetittasetinämaalaukstiatittse valtittsemtisttaan atihetistta. Koskatttila olti alun pertinsuunntittelttuttalonmtiehen asunnoksti,stittäsati muokatta vapaammtin kutin ktirjasttottalon arkktittehttontisesttti arvokasttatttilaa. Tämä palvelti myös hyvtin nuorttenosastton ttarpetitta. Uusti nuorttenosastto ntimetttttitin OMAkstija se on nytt ollutt käyttössä ylti vuoden saaden paljon hyvää palauttetttta sekä nuortiltta ettttä vanhemmtiltta. Uustien kouluryhmtien vtieratillessa monett ovatt yllättttyneetttilotisesttti uudestta osasttostta. On kuulunutt kommentttteja,jotiden mukaan ktirjasttoon ttulee nytt helpommtin ttulttua ja stiellä vtitihdyttttyä, kun nuortille on omaa tttilaa. Osastton vtierasktirjaan on ktirjotittettttu paljon posti- tttitivtistta palauttetttta.
Rovantiemen kaupungtinktirjasttolla on nuorttenttapahttumtia,jotilla on ptittkätt pertintteett. Ktirjasttorokktia onjärjesttettttyjo ylti kakstikymmenttä vuott- ttaja 24ttuntttiasarjakuvaa-ttapahttumaaktinjo mtiltteti kymmenen vuotttta. Vuostien varrella nuortille on ttarjottttu sanattatidepajoja, elokuvakerhoa,lu- kuptitirejäja ertilatistia vtieratiltijattuoktiotitta. YHTEYS-hankkeen kanssattotteu- ttettutt ”Tartinattuvatt” ttati sanattatidepajatt soptivatt hyvtinjo atiemmtiltta vuostiltta ttuttttuunttotimtinttaan. Hankkeessattotteuttetttttitin ntimenomaan nuortille suun- nattttuja pajoja yhtteensä kahdeksan kappaletttta vuostien 2013–2014 atikana.
Koketiltimme ttuptia ja pajoja myös tiäkkäämmtille, mutttta Rovantiemelle ne etivättttavotittttaneettttati ktitinnosttaneett otikeaa kohdeyletisöä, stillä osannott- tta oltittodella vähätisttä. Patinottus nuortitin olti perusttelttua myös stillä, ettttä ku- vapohjatistia mutistteluttuoktiotitta Rovantiemelläjärjesttääjo Laptin maakuntta- museo. Muualla Laptissa, ettenktin Postiolla ttartinattuvatt tiäkkäämmtille ovatt olleett htittttejä. Kenttties koketilemme ntitittä myös Rovantiemellä uudelleenja paremmtin markktinotittunattulevatisuudessa.
Tartina setittsemästtä hutilua sotittttavastta sudestta ja mutitta kerttomukstia – mtieltikuvtittus ltitikkeelle!
YHTEYS-hankkeella ja ktirjasttotilla on montia yhttetistiä ttavotittttetitta aktttitivti- sestta kansalatisuudestta,ttasa-arvosttaja mahdolltisuudesttatittsensättotteutt- ttamtiseen. Samojattavotittttetittalöyttyy myös koulujen opettussuunntittelmtistta, jotten pajojen kohderyhmäksti oltiluonttevaa valtittajuurti nuorett.
Enstimmätinen nuortille suunnattttu paja olti atiheelttaan dtigtittartinotihtin ltitittttyvä,jasatimme hankkeesttastitihen vettäjäkstittartinamesttarti Ltitisa-Ma- rtia Ttitihosen. Paja järjesttetttttitin Rovantiemen pääktirjasttossa ktirjastton sul- keuduttttua mutiltta astiakkatiltta, jotten satimme rauhassa käyttttää koko tttilaa. Alotitttimme pajanttuttusttumtisletiketillä,jossattunnelma vapauttuti, etikättotistia osalltisttujtiattarvtinnutt enääjänntittttää. Ittse pajassattetimme paretittttatin ptientiä kerttomukstia,jottka stitttten kuvastimme stttill-kuvtinja ääneenlukemallattarti- notiksti. Atika vatinttunttutiloppuvanltitian nopeasttti kesken.
Enstimmätisellä kerralla vasttaanttulti montia muttktia. Valtittsemamme ajankohtta olti nuortille huono,stilläseuraavalla vtitikolla alkoti koevtitikko. Opettttajatt oltivatt kyllä kerttoneett pajotistta, mutttta monett nuorett,jotitta pajatt oltistivatt votineett ktitinnosttaa,jätttttivättsen vältitin ajotittuksen vuoksti. Optim- mettästtä atinaktinsen, mtittenttärkeää opettttajtiltta ontttiedusttella koulujen ryttmtisttä, mtikä vatikuttttaa paljon stitihen, mtitten nuorett jaksavatt osalltisttua muuhun. Yhttetisttyö opettttajtien kanssa motttivoti nuortia myös osalltisttumaan, stillä osalltisttumtisella sati korvattttua unohttunetitta ttehttävtiä ttatiltitikoja potissa- oloja. Opettttajtien kautttta olti myös helppoattavotittttaa nuortia,jotitta ktirjastton ttavalltisett markktinotintttikanavatt etivätt saavutta.
Ittse pajan atikana myös ttekntitikka pettttti. Huomastimmeltitian myöhään, ettttä emmesaaneett yltioptisttolttalatinattttuja konetittattotimtimaan ktirjastton
verkossaja ktirjastton konetille ttaas emme kyenneett asenttamaan vaadtitttta- vtia kuvankästittttelyohjelmtia. Huolelltisella suunntittttelulla ttälttäktin oltisti voti- ttu välttttyä, mutttta onntisttutimme vatihttelemaan konetitta ttarpeen mukaan ja satimmejopa yhdenttartinan vtitimetisttelttyä haluttullattavalla.
Jälkeenpätin ajattelttunattyöpaja oltisti ptittänytt suunntittella yhdessäjonkun koulun kanssa, jollotin ajankohtta oltisti ollutt soptivampti. Alun ttuttusttumtis- letiketisttä oltisti ehkä ptittänytt karstia,jotttta varstinatisen dtigtittartinanttekemtiseen oltisti jäänytt paremmtin atikaa. Ltisäksti konetiden ja ohjelmtien yhtteensopti- vuus oltisti ptittänytt varmtisttaaja ttesttatta ettukätteen. Optimme stitis enstimmäti- sesttä kerrastta paljon mutitta pajoja ajattellen.
Sanaletikkejä ja jattkokerttomukstia
Totisessa kokonatisuudessa koketiltimme htieman pertinttetisemptiäsanattati- deharjotittukstia. Satimme ntitihtin vettäjäksti Sttetiner-koulussa harjotittttelussa olevan optiskeltijanIlkka Hauttalan. Hän olti hyvtintinnosttunutt astiasttaan ja markktinoti ttapahttumaa myös omtissa verkosttotissaan. Suurtin osa osal- ltisttujtistta oltiktin ttullutt mukaan ttati kuullutt ttapahttumastta enstistijassa Ilkan Facebook-kuttsun kautttta. Muuttama olti huomannutt myös Laptin Kansassa olleen puifn astiastta. Oltimme markktinotineett ttapahttumaa myös ktirjastton stivutilla,ifacessa,lehdtissäja muualla, mutttta vatikuttttavtinttapa saada osalltis- ttujtia näyttttti olevan henktilökohttatisett konttaktttitt.
Pajatt avastimmettuttusttumtisletiketillä. Jokatisen ptittti kerttoatittsesttään kak- sti ttostiastiaa ja yksti valhe. Jäti arvatilujen varaa, mtittkä kerrottutistta astiotistta oltivatt valhetittaja mtittkä ttotttta. Seuraavaksti otttimmejokatinenjonktin oman estineen ja kerrotimme paretittttatin stitihen ltitittttyvän ptienen ttartinan. Kuultija kerttoti ttartinan etteenpätinja patisutttttijaltisästi stitihen uustia astiotitta. Totistttim- me ttartinotitta, kunnes ne oltivatt ktierttäneett usetimmtilla henktilötillä. Lopuk- sti kerrotimmettartinatt kokoryhmälle. Olti hauska kuulla, mtittensatimme muodosttettttua ttavalltististta estinetisttä ttartinotitta estimerktiksti kuustta ttuodutistta mattkamutisttotisttattati avatimtistta,jottka atinalöyttytivättttati mummon kuudesttti laukeavtisttajuomapullotistta.
Seuraavaksti stitirrytimme varstinatistitin ttartinotihtin. Aluksti kerrotimme sana kerrallaanttartinaa,jokattällä kerttaa kerttoti setittsemästtä sustihukasttaja hutilustta. Tartinaan ttultitihme kyllä selkeä rakenneja se myöslopputi mel-
ketin tittsesttään montien hullunkurtistten vatihetiden jälkeen. Harjotittus vaattti ptienttä hetittttäyttymtisttäjatittsesensuurtin unohttamtistta. Mtikättahansa sana olti hyvä, etikä ollutt mtittään otiketitta vatihttoehttoja.Jattkotimme seuraavaksti haas- ttavammalla harjotittuksella. Kerronnanttuekstisatimme valmtitikstittehttyjä muuttaman sanan stisälttävtiä lappuja, jotissa lukti enstimmätinen lause stitittä, mtittenttartinajattkuti.
Loppu ptittti kekstiätittse. Kun ttartinaa eti enäätittse osannuttluonttevastttija ttauottttajattkaa, ntitinseuraava ptitirtissälukti omanlappunsajajattkoti ker- ronttaa. Tällä latilla satimme atikaan romantttttisen ttartinan laavahtirvtiösttä ja busstimattkastta. Lopukstirauhotittutimme ktirjotittttamaan ykstinlyhytittättarti- notitta,jottkalopuksti oltisti ollutt mahdolltisuus vtielälukea. Muuttama rohkea uskalttauttuti oman kerttomuksen myös estittttämään, mutttta ttärketinttä olti se, ettttä oltimme ptittäneett hauskaa keskenämme.
Osalltisttujatt ptitttivätt kovasttti pajastta. Myös muuttamatt muutt nuorttenosas- ttolla samaan atikaan vtieratilleett potisttutivatt hymy huultilla. Sanattatitteen mer- ktittys nuortten kasvamtisen ttukemtisessaja oman tidentttitteetttinlöyttämtisesttä onttärkeä. Sanattatideharjotittukstillaluottettttavassa ympärtisttössä kasvattettaan tittseluottttamusttajatilmatisua. Letikketihtin osalltisttumtinenja ttartinotiden estitt- ttämtinen vaatttiti hetittttäyttymtisttä, mutttta myös palktittsee. Katikkea eti ttarvtittse ottttaa ntitin vakavasttti.
Mtinä olen, stinä olett – jultistte- ja kortttttipaja
Mtinä olen -pajotissa yhdtistttimme sanattatidetttta askartteluun. Tarkotittuksena oltilyhyessä pajassattehdä ktirjastton potisttolehdtisttä kuvtia, sanojattati ktirjati- mtia sommtittellen oma jultistte ttati korttttti, joka kuvasti tittseä ttati kavertia. Jo- katinen satittuoda omaa persoonalltisuuttttaan estitin sanojenja kuvtienltisäksti myössommtittttelulla.Joukosttaerottttutivatt nopeasttti analyytttttisettluontteett, jotiden sanatt oltivatt suortissa ja ttarkotissa rtivetissä ja ttotisaalla ttatitteelltisem- mattttyyptitt,jottka saattttotivattjärjesttää sanansa vatikkapa sptiraaltitin.
Nätihtin pajotihtin satimme hyvtin osalltisttujtiatilmotittttamalla ntitisttä ettukä- tteen koulutilleja muokkaamalla ajankohdatt koulujen opettukseensopti- vtiksti. Pajatt ajotittttutivatt koulujen ttotiseksti vtitimetiselle vtitikolle,jollotin myös opettttajtilla on ttapana kekstiä jottatin ttavalltisestta potikkeavaa. Pajatt sujutivatt
hyvtin. Muuttamaa potikkeustta lukuun ottttamatttta katikkti sativatt ttyön atikati- seksti. Sanattatitteenluontteen mukatisestttitittse mattka oltittärkeämpää kutin lopputtulos. Hyvä yhttetishenkti, hauskuus jaluova yhdessä ttekemtinen ko- rosttutivatt.
Oltimme myös opptineett atikatisemmtisttattyöpajotistta sen, ettttättällä kerttaa osalltisttujatt olti suoraan kuttsuttttu ttyöpajaan. Emme olleett pelkktien sattun- natistten osalltisttujtien armotilla. Jattkon kannalttaktin nuortten ttavotittttamtinen on helpotinttattehdä opettttajtien kautttta. Mutitta kanavtia ovattestim. harras- tteryhmätt ja nuortisotttilatt, mutttta ntitiden kautttta ttavotittttaa vatin murtto-osan kokotikäryhmästtä.
Suunntittttetilla on vtielä syksyksti partitttitivtisttä ktirjattratilertipajaa,jotitta emmesaaneett opettttajtien atikattaulutisttajohttuenttotteuttettttua keväällä. Al- kusyksyn ktitiretidenttaktia voti olla, ettttä nämä pajattttotteuttamme vastta hank- keenloputtttua, kunsoptiva atikasekä koulutilleettttä ktirjasttotillejärjesttyy. Mallti ttratilertipajojen ttotteuttukseen on jo suunntittelttu YHTEYS-hankkeen atikana.
