Monti ttulti ifoorumtitin omtien huoltien, pelkojen ja pettttymystten kanssa. Se ettttä reuna-aluetiden palvelutt harvenevatt, olti osalltisttujtille ttodelltinen huolti ja ostin jo ttodelltisuuttttaktin. Ilmassa olti pelkoa, ettttä myös optistto lopettttaa ttotimtinttansa alueella. Ltisäksti monelle oltittärkeää, ettttä he sativatt purkaa pa -haa mtielttään kursstilla saattujen huonojen kokemustten suhtteenttati kursstin peruunttumtisen suhtteen. Tämä mahdolltisuus osotittttauttuti ttärkeäksti osaksti tilttaa, ja se korosttti kutinka vahvasti sostiaaltisesttti lattauttunutttta harrasttusttoti -mtintta on optistton ptitirtissä. Montille kyse eti ollutt pelkästtään mukavastta ja kehtittttävästtä harrasttuksestta vaan elämänttavasttaja oman arvonttuntteestta. Optisttottotimtintta onsyvässä kyttköksessä kursstilatisentidentttitteetttttitinja mtinäkuvaan. Myös sen vuoksti tiltta olti onntisttunutt, ettttä osa kursstittotive tis-tta pysttytttttitin ttotteuttttamaan ja kurssetille tilmotittttauttuneett stittouttutivatt myös houkuttttelemaan mutitta patikalle, ntitinettttä kursstittsaatttitin käynntisttettttyä. Senstijaan optisttonestittttelyn osalltisttujatt oltivatt kokeneettttarpeettttomaksti. He etivätt kokeneett ttärkeäksti ptittää tittseään osana kokonatisuutttta, vaan lo-kaaltisuus olti hetille enstistijatistta.
Vatikkatiltta olti kommuntikatttitivtinen, ntitin ehkä eti kutittenkaan voti puhua puhttaassa mtielessä ratttionaaltisesttaja puolueettttomastta argumenttotinntistta, mtikä on deltiberatttitivtisen demokratttian ykstijohttoajattus. Optistton harras-ttusttotimtinttattulee montiatihmtistiä ntitinlähelle,etttteti puolueettttomuus ole mahdolltistta etikä stille ole ttarvettttakaan, stillä puolueelltisuus on juurti stittä, mtikättuottttaa optisttolle senttarvtittsemaatiniformaatttiotta.
Iltta osotittttti, ettttä avotimett optisttoifoorumtitt ovatt hyödylltistiä ntitin kunttala ti-stille kutin optisttollektin. Ntitiden kautttta optisttosaa vältittönttätttiettoattarpetisttaja
palauttetttta ttotteuttuneestta ttarjonnastta. Optistton on tturha arvatilla mukavaa ja kehtittttäväättarjonttaa,jos kursstilatisett votivatt kerttoa sentittse. Vapaan kan -sanstivtisttyksen ”hellä hotivasuhde” on saanutt vätisttyä demokratttisotittuvassa yhttetiskunnassa,jossajokatisella on ttärkeä rooltinsajajossa ttotisen parastta eti voti kukaan määrtittellä ttotiselle. Atikaja yhttetiskunnalltinen menttaltitteettttti onttotinen kutin stillotin, kun vapaa stivtisttysttyö synttyti.
Avotimen optisttoifoorumtin kalttatisett tttilatisuudett ovatt ttärketittä ertittytisesttti muuttosvatihetissa. Muuttokstitin stisälttyy ttotivetttta uudesttaja ratikkaastta mu tt-tta myös paljon pelkoa ja huoltta. Muuttoksett etivätt ole koskaan helppoja. Pälkäneen seudun kansalatisoptisttonltitittttämtinen Valkeakoskti-optisttoon on atiheuttttanutt montissa asukkatissa huoltta ttulevatisuudestta. Stiksti on ttärkeää, ettttä optistto on mennytt anttamaan patikan päälletittselleen kasvott. Samaa demokraatttttistta pertiaattetttta on päättettttyttotteuttttaa myös Kangasallaja ttu-levatisuudessa Akaassaja Urjalassa. Soptimuksettja asettuksett votivatt olla pelottttavtia muttttattuttutt kasvott ovatt stittä harvotin.
Lopuksti
Rattkatisevaa reuna-aluetidenttarpetitta ajattellen on vasttuunjakamtinen. Kun astiakas ottttaa osavasttuun stitittä, ettttä kursstijärjesttyy, hän myös stittouttuutto ti-vetistitin. Nätin kursstittotiveett etivättjää vatintimpulstitivtistiksti hetittotiksti,jottka on helppo unohttaa. Optisttoifoorumtin kautttta vuorovatikuttuksestta ttulee konk-reetttttistta yltiestittttetidenttapahttuvaa kohttaamtisttaja yhttetisttyöttä. Foorumtin kalttatisetttillatt myösruokktivatttittsetittseään. Vatikuttus on kumulatttitivtinen, stillä tihmtistten yhttetiskunnalltinen aktttitivtisuus votiltisäänttyä vatin kansala tis-tten katikenlatisen aktttitivtisuuden, vtireyden, ktitinnosttunetisuudenja kansa -latisosaamtisen anstiostta. Foorumtitt ttuottttavatt aktttitivtistta ttotimtinttaa, mtikä puolesttaanttuottttaa aktttitivtistia kansalatistia,jotille kansalatisaktttitivtisuus on luonttevaajajonka kautttta synttyy uutttta aktttitivtisuuttttaja ntitin edelleen.
Kulttttuurti ptidenttäätikää-ktirjassaan Markku T. Hyyppä kerttoo Ok ti-nawan saarestta. Oktinawa on Ittä-Ktitinan merellä stijatittseva Ahvenanmaatta ptienempti saarti. Saaren asukkatitta ptidettään maatilman ttervetimptinäja pti tt-kätikätistimptinä. Oktinawalatistten hyvä kunttoja ptittkätikätisyys ovatt hämmäs-ttyttttäneett kokoläntttisttä maatilmaa vuostikymmentien ajan. Stiellä onsatta -vuotttiatitta suhtteessa enemmän kutin mtissään muualla maatilmassa.
Oktinawantterveystihmeen seltittysttä on ravtinnonltisäksti ettstitttty kultt ttuu-rtittradtitttiostta. Kun eräälttä 107-vuotttiaaltta oktinawalatiseltta natiseltta kysytttttitin salatisuutttta hänen ptittkääntikäänsä, hän vasttasti, ettttätilman basho-ifa-ku tto-mtistta hän oltistijo kuollutt. Basho-ifa on kankaankudonttaa,jotta ertittytisesttti vanhatt natisett harjotittttavatt Oktinawassa. Vanhasttaan katikkti kylän asukkaatt lapstistta vanhukstitin osalltisttutivatt kudonttaan. Tuttktimustten mukaan basho-ifa-kuttojatt ovatt mutitta tterveemptiä, aktttitivtisemptia, paremptikunttotistia, sosti -aaltisemptia, käyttttävätt vähtitten tterveyspalvelujaja elävätt ptistimpään verra tt-ttuna muuallaJapantissaelävtitin asukkatistitin. Hetillä on hyvätittsettunttoja stisätisentturvalltisuudenttunne.
Oktinawan salatisuus on ntimenomaan suurti sostiaaltinenja kulttttuurtinen pääoma. Stiellä harrasttettaan, kokoonnuttaan yhtteen ja elettään hyvää e lä-mää. Votiko Oktinawaa kuttsua reuna-alueeksti? Metidän perspektttitivtis ttäm-me se on mtiltteti maatilmanreunalla. – Enttä Euroopanja Suomen syr jäky-lätt? Mtittä ttapahttuu, kun on ”enää korpti ja mutisttott htimmenevätt, ptihotilla nokkosett kukktitija pellott mettstittttyvätt”? – Stillotin kansalatisoptisttossa pe-rusttettaan vatikkapa vtilltiyrttttti-ttatilankojenvärjäyskursstitihan stitihen ktirkon ttunttumaan.
Vapaa stivtisttysttyö kehtittttyti moderntin yhttetiskunnan ja me ttakerttomus-tten kultta-atikana. Sen htisttortialltinenttehttävä olti kasvattttaa hyvtiä kansalatistia moderntille valtttiolle. Muttttajos optistto edelleen ptittää hyvänätttiettttyjä astiotitta ja määrtittttelee arvokkaanja arvottttoman, otikeanja väärän, edtisttykselltisen ja ttaanttumukselltisen, asettttuu se tttiettttyyn postitttioon astiakkatistitin nähden. Postitttio eti ole ttasa-arvotinen, jos se ptittää stisällään vtiestttin tttiedon omtis tta-mtisestta. Tällatinen tttiedon omtisttajuussuhde on kutittenktin kadonnutt. Sen stijaan ttärkeää on varusttaa ertilatisett ryhmätt sellatisellatiniformaatttiolla,jotta nettarvtittsevatt päättöksentteossaan. Nyky-yhttetiskunnassa optisttottotimtiti vas-ttutiden montinatisuudessa, ntitiden kesktinätisessärtitippumattttomuudessaja jopa rtistttirtitittatisuudessa. Se velvotittttaa optisttoa jousttavuutteen, suvatittsevati -suutteenja nopealtitikketisyytteen.
Lähtteett
BeLL. 2014. Beneiftts oifltiifelonglearnting - BeLL. Ftinal reportt. German Instttittutt ifor Adultt Educatttion. Saattavtilla: httttp://www.bell-projectt.eu/cms/wp-conttentt/uploads /2014/06/Ftinal-Reportt1.pdif. Vtitittattttu 2.9.2014.
DEMO-verkostto 2012. Ikävotimaa aluetille! – Hyvtiä käyttänttöjätikärakennemuu ttok-sen haasttetistitin. Julkatisussa Tuusa, R. & Korkka, A. (ttotim.). DEMO-verkostto. Ylä-Ptirkanmaan seuttuyhdtisttys ry.
Hyyppä, Markku T. 2013. Kulttttuurti ptidenttää tikää. Helstinkti: Kusttannus Oy Duo-dectim.
Juujärvti, J. 2011. Deltiberatttitivtinen näkökulma suomalatiseen demokratttiaan. Pro gradu -ttuttktielma.Johttamtiskorkeakoulu. Tampereen yltioptistto. httttp://ttampub.utta.if/bti tt-sttream/handle/10024/82788/gradu05267.pdif?sequence=1. (Luettttu 3.9.2014). Manntinen,J. 2014. Hyödytt onttuttktittttu. Soulti, 3.6.2014. Kansanvaltisttusseura. httttp://
www.soulti.if/nakokulma/hyodytt-ttuttktittttu/. (Luettttu 2.9.2014).
Ptihlaja, R. 2010. Kolmas sekttorti maaseuttukunntissa. Ruraltia-tinstttittuuttttti, Julkatisuja 19. Helstingtin yltioptistto.
Stihvonen, J. 1996. Stivtisttysttä katiktille vati valtittutille? Kansalatisoptisttottotimtinnan keh ti-ttys vapaastta kansanvaltisttusttyösttä maksupalveluun. Actta untiverstittas Tampe -renstis. Ser A vol. 519. Tampereen yltioptistto.
Rtititttta Hakultinenja Letila Rautttio