Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi

(1)

Vesiensuojelun kustannukset investoinneiksi

Sosiaalisella pääomalla ja yhdessä tekemällä vaikuttavuutta

Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017

Jukka Koski-Vähälä Pia Rotko

Toiminnanjohtaja, MMT Tutkimusinsinööri, DI

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Suomen ympäristökeskus

(2)

TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS TOTEUTUS

Iisalmen

reitin vesivisio

Jukka Koski-Vähälä Toiminnanjohtaja, MMT

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry.

YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON

(3)

TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT KOULUTUS, TUTKIMUS TOTEUTUS KULTTUURI, HALLINTO

LUONNON

MONIMUOTOISUUS

LISÄARVOA VESISTÖSTÄ

GLOBAALI VESIPULA ILMASTONMUUTOS NYKYINEN

VESIEN TILA

VESIEN KÄYTÖLLÄ LISÄRESURSSEJA VESIEN HOITOON

MIKSI VESIVISIO?

• Ylä-Savon vesivarojen kestävän käytön edistämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi alueelle on keväällä 2017 luotu Iisalmen reitin vesivisio. Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on koottu toteutus- ja seurantaohjelma.

• Iisalmen reitin vesivision ovat laatineet vuorovaikutteisesti alansa parhaat asiantuntijat – yläsavolaiset itse!

• Vesivision toimenpiteistä useat ovat sektorirajat ylittäviä yhteisiä toimenpiteitä tai toisiaan tukevia. Toimenpidekokonaisuuden kautta pohjavesiä ja vesistöjä voidaan käyttää aiempaa monipuolisemmin, kestävämmin ja tuottavammin.

• Globaalin vesipulan, ilmastonmuutoksen ja ympäristön

pilaantumisen myötä Ylä-Savon elintärkeän luonnonresurssin – puhtaat pohjavedet ja monikäyttöiset pintavedet – arvo ja merkitys koko ajan kasvaa.

• Vesien tilasta huolehtiminen on kaikkien alueen toimijoiden yhteinen etu.

(4)

POHJAVEDEN HYVÄ LAATU, RIITTÄVYYS JA KILPAILUKYKYINEN HINTA

TERVE VESIEKOSYSTEEMI

VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

VESILUONNOSTA VIRKISTYSTÄ, TERVEYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ KESTÄVÄ TUOTANTO JA

VESILUONNONVAROJEN KÄYTTÖ

TEOLLISUUS KALATALOUS

MATKAILU

VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT

KOULUTUS, TUTKIMUS KULTTUURI, HALLINTO METSÄTALOUS

MAATALOUS

PÄÄ- JA OSATAVOITTEET SEKTORITAVOITTEET JA TOIMENPITEET TOTEUTUSOHJELMA

YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ

HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-

SAVOON

(5)

VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

1. Tietoisuus, avoimuus ja ymmärtäminen

2. Alueen imagon vaaliminen

3. Luontosuhteen kehittäminen

1. Tietoisuus, avoimuus ja ymmärtäminen

TOIMENPITEET: 1) Maatalous: Vesistötietoa viljelijöille

Tuotetaan selkeää tietoa maatalouden toimenpiteiden vesistövaikutuksista sekä mahdollisuuksista vesien tilan parantamiseksi.

2) Metsätalous: Metsätalouden tiedotus, koulutus ja neuvonta

Kehitetyn käytännönläheisen neuvonnan ja koulutuksen toteuttaminen metsäneuvojille ja metsäalan ammattilaisille. Perustellun yhteisen viestin jalkauttaminen metsänomistajille saakka.

3) Koulutus, tutkimus, kulttuuri, hallinto: Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta

Viestinnällä, koordinoinnilla ja aktivoinnilla saavutetaan vesivisioon synergiaedut.

4) Kaikki: Tiedotus, koulutus, neuvonta

Ymmärrettävää tietoa veden merkityksestä. Tiedotus vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kaikille toimijoille ymmärrettävällä kielellä.

Tiedotetaan kotimaisen kalan ympäristö- ja terveyseduista.

LISÄARVO: Vesivastuullisuuden lisääntyminen ja toimenpiteiden muuttuminen yhteiseksi tekemiseksi yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(6)

TOIMENPIDEKORTTI Tiedotus, koulutus, neuvonta

TARVE JA TAUSTA

Iisalmen reitin vesivision laatimisessa on korostunut puhdas vesi elämisen ja

toimintojen perustana. Vesien hyödyntäminen vaikuttaa vesien tilaan, joten oma

vastuullisuus on edellytyksenä kestävälle toiminnalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja

toimenpiteisiin vaativat tiivistä, asiaperusteita ja ymmärrettävää vesitietoa.

LISÄARVO

Vesien arvostuksen kautta vastuullisuutta lisäresurssia vesien hoitoon. Kustannnusten sijaaan investointeja tuotantohyödykkeeseen.

Alueellisella toiminnalla vaikuttavuutta.

Toimenpiteen kuvaus: Tuotetaan havainnollista ja tiivistä tietoa veden merkityksestä. Tiedotetaan vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kaikille toimijoille ymmärrettävällä kielellä. Tiedotetaan kotimaisen kalan ympäristö- ja terveyseduista. Toimenpiteessä laaditaan Iisalmen reitille asiaperusteinen yhteinen vesiviesti, jota jalkautetaan useiden toimijoiden ja työkalujen kautta kunkin tahon painopistealueiden mukaisesti. Teemavuoden kautta kootaan toimijoita ja toimenpiteitä.

Vesiviestin sisällössä huomioidaan Iisalmen reitin vesivision tavoitteet, reittivesien ominaisuudet sekä alueellinen ja paikallinen vaikuttavuus yleisten normien sijaan.

Toimenpide aloitetaan kartoittamalla olemassa olevan tiedon käyttökelpoisuus ja kokoamalla reitin tiedot omalle Iisalmen reitin verkkosivustolle.

Toimenpidettä tukevat lisäksi Vesistötietoa viljelijöille, Metsätalouden tiedotus, koulutus ja neuvonta, Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa sekä Tutkimushankkeiden lisääminen.

Kohderyhmä: 1) Kansalaiset, järjestöt, media

2) Kaikki elinkeinosektorit, oppilaitokset

Toteuttaja 1) Kunnat, oppilaitokset, tutkimusorganisaatiot

2) Pohjois-Savon Kalatalouskeskus ry, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Vastuutaho: Vesivision koordinointi kokoaa.

Toteutettavuus: Sivuston materiaalia on runsaasti käytettävissä, mutta kokoaminen vaatii erillisrahoituksen.

Ohjauskeinoja: Teemavuosi sekä oppilaitosten projektikurssit hyödynnettävissä.

Kustannusarvio: 50 000 – 100 000 euroa

KOULUTUS, TUTKIMUS KULTTUURI, HALLINTO

(7)

TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TAVOITTEET

1. Vesiluontosuhdetta edistävän koulutuskokonaisuuden, opetuspolun muodostaminen esiopetuksesta

korkeakouluihin saakka.

2. Maailman parhaan koulutuskokonaisuuden luominen vesialalle.

3. Tutkimustoiminnan suuntaaminen alueen elinkeinojen ekologisesti kestävään kehittämiseen.

4. Koulutus- ja tutkimusektorin, hallinnon sekä ekosysteemi- palveluja käyttävien tahojen työskentely yhteisten

tavoitteiden saavuttamiseksi.

7

KOULUTUS, TUTKIMUS, KULTTUURI, HALLINTO

Vesien ja kalavarojen hyödyntämisen, suojelun, hoidon ja kunnostusten tukena toimivat opetus-, koulutus- ja tutkimusektori sekä hallinto. Näillä on paikallista, alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä ulottuvuutta sekä merkittävä ohjausvaikutus ja –mahdollisuus. Vesi elämisen edellytyksenä on luontevaa sisällyttää kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmien teema- kohtaisiin opetuskokonaisuuksiin. Veden keskeisen merkityksen vuoksi on myös perusteltua kehittää vesialan koulutuskokonaisuutta, mille hyvänä pohjana ovat maakunnan nykyinen vesitekniikan ja -turvallisuuden, maatalouden vesistövaikutusten sekä vesistötutkimuksen osaamiskeskittymä.

Vesien ja kalavarojen seuranta ja tarkkailu tuottavat pitkäjänteisesti tärkeää tietoa vesien käytön, suojelun ja kunnostusten tarpeisiin, mitä on jatkuvasti kehitettävä sekä täydennettävä tutkimustoiminnalla. Vesiin liittyvää

tieteellistä tutkimusta on lisättävä tukemaan alueen kestävää vesien hyödyntämistä.

Vesi ja vesiympäristö tarjoavat myös kulttuuri-, hyvinvointi- ja

terveyspalveluita, joita hyödynnetään matkailussa ja virkistyskäytössä.

Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyö muiden sektoreiden kanssa, veden tuottamat kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut sekä hallinnon sitoutuminen ekosysteemipalveluista huolehtimiseen tuottavat alueelle vihreää kasvua.

Pohjaveden laatu, hinta ja riittävyys

Vesiluonnosta virkistystä, terveyttä ja viihtyisyyttä

Terve vesiekosysteemi Vesien arvostuksen ja ympäristötietoisuuden

lisääminen

Kestävä tuotanto ja vesiluonnonvarojen käyttö

Pohjavesien suojelu Tiedonvälitys kouluissa ja

opistoissa Tiedotus, koulutus, neuvonta Tiedotus, koulutus, neuvonta Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa

Pohjavesialueiden lisätutkimukset

Vesialan opetus-

kokonaisuuden luominen

Tutkimushankkeiden lisääminen

Tiedonvälitys kouluissa ja opistoissa

Vesialan opetus-

kokonaisuuden luominen Vesihuollon yhteistyö Imagon hyödyntäminen Vesivision viestintä,

koordinointi ja seuranta

Imagon hyödyntäminen Maatalouden tutkimus

Vettä hyödyntävän liiketoiminnan lisääminen

Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta

Vesistökunnostukset Vesivision viestintä, koordinointi ja seuranta

Metsätaloustoimenpiteiden kustannusvaikutusten arviointi

Imagon hyödyntäminen Vesivision viestintä,

koordinointi ja seuranta Vesivision viestintä,

koordinointi ja seuranta

Ympäristöriskien pienentä- minen ja vedenkäytön tehostaminen parempaa teknologiaa käyttäen Biomassan hyödyntäminen

TOIMENPITEET

(8)

Miten Vesivisio muodostettiin

Maatalous Metsätalous Kalatalous Matkailu Virkistys-

käyttö Yhdyskunnat Opetus, tutkimus

hallinto Teollisuus

Vaihe 1

Taustatietojen täydentäminen

Projektiryhmän kokoaminen (17 tahoa / hlöä, 3 kokousta, 30 osall. )

 - hankkeen tavoitteiden ja toimintatapojen täsmentäminen

Vaihe 2

Nykytilanteen kokoaminen strategioiden, ohjelmien, suunnitelmien ja asiantuntija-arvioiden perusteella

Sektorikohtaiset työryhmät (8 kpl, 1 tapaaminen / ryhmä, 67 osall. )

Työryhmien ja projektiryhmän yhteiset työpajat (2 kpl, 75 osall.)

 yhteiset tavoitteet ja vision muodostaminen

Vaihe 3

Tulosten yhdistäminen vesivisioksi; tavoitteet, toimenpiteet, toteutus, seuranta

Toimijoiden vastuut, projektiryhmän esitys, ohjausryhmän hyväksyntä

Osallistujamäärä noin 170 hlöä, 60 eri tahoa

(9)

Virittäminen

• Valmistaa spontaaniuteen

• Mahdollistaa uuteen tilanteeseen reagoimisen riittävällä tasolla tai vanhaan tilanteeseen reagoimisen uudella tavalla

• Autetaan osallistujia

rauhoittumaan aiheen äärelle ja vähennetään vastustusta toimintaa ja pienryhmäkes- kusteluja kohtaan

• Sekä yli- että alivirittämistä tulee varoa

Toiminta

• Tärkeää ryhmän kunnioittaminen

=> tasapuolista kuuntelemista ja ryhmästä huolehtimista

• Tarkoituksena on tutkia asioita ja ilmiöitä, ei välttämättä ratkaista ongelmia

• Tutkiminen on mahdollista tekemällä asioita, ilmiöitä ja piilossa olevia näkemyksiä näkyväksi, olemalla suhteessa toisiin

• Nostetaan esim. näkemyserot esiin siten, että niistä on mahdollista puhua samalla tasolla

Jakaminen ja

Pohdinta

• Jakamisessa on kyse osallistujien omien

kokemusten jakamisesta:

liittää osallistujat myös toisiinsa

• Lisätään ymmärrystä siitä mitä tehtiin, mitä tuli

näkyväksi

• Konkreettisten tulosten turvaaminen tärkeää =>

konkreettiset

toimintasuunnitelmat =>

Mitä?, Miksi?, Kenelle?, Kuka?, Milloin?

Vuorovaikutteisuus prosessina

(10)

Sektorikohtaiset tapaamiset:

 Herättelevää taustatietoa ja kysely sekä alustuksia

 Vesi liiankin itsestäänselvyys, joten o Miten kukin sektori vettä käyttää

(ekosysteemipalvelut),

heräteltiin pohtimaan veden merkitystä.

 Vuorovaikutukset; ristiriidatkin yhteiseksi vahvuudeksi

 Mitä toimenpide-ehdotuksia sektorilla on?

 Mitä tavoitteita sektorilla on (osa ryhmistä ehti miettiä)?

Sidosryhmätyöpajassa:

 Kutsu (virittäminen aikaan ja paikkaan)

 Alustukset (virittäminen aiheeseen )

 Kartta- ja korttityöskentely omista henkilökohtaisista tavoitteista vesistöä ja aluetta kohtaan sekä osallistujien esittely

(virittämistä itseen, aiheeseen ja osallistujia toisiinsa)

 Virittämistä tuettiin ohjaamalla osallistujat mahdollisimman paljon suhteeseen,

esim. keskustelemalla vaihtuvissa pienissä ryhmissä, ryhmät mahdollisimman tuntemattomien kanssa.

Virittäminen Iisalmessa

Vuorovaikutteisuus käytännössä

(11)

Pari ja pienryhmätyöskentelyjä:

 Sektorikohtaiset tavoitteet Vesivisiolle

 Iisalmen reitin yhteiset tavoitteet (sektorit eri ryhmiin sekaisin)

o Purettiin seinälle ryhmitellen

o Muodostettiin otsikot eri tavoiteryhmille

 Yhteisen visiolauseen muodostaminen seinälle, työstettiin vielä tilaisuuden jälkeen

 Sektoreittain keskustelua

toimenpiteistä ja niiden jaottelu yhteisten tavoitteiden alle

 Vaikuttavimpien tavoitteiden tunnistaminen

 Viimeisessä tilaisuudessa toimenpide- ehdotusten toimintasuunnitelmien

teko sekaryhmissä

o Mitä?, Miksi?, Kenelle?, Kuka?, Miten?, Milloin?

Toiminta Iisalmessa

Vuorovaikutteisuus käytännössä ^Jakaminen

ja Pohdinta

Jakaminen ja Pohdinta

(12)

Vuoropuhelun tukeminen

 Toteutuksen joustavuus suhteessa

suunnitelmiin. Rentous ja joustavuus luovat keskustelevaa ilmapiiriä

 Kaikkia osallistujia/sidosryhmiä kuullaan yhtä paljon arvostaen

 Työpajojen vetäjät ”jokaisen osallistujan puolella”, jotta arvostava ilmapiiri on

mahdollista syntyä

 ”Ilmassa” olevien asioiden ääneen lausuminen ja niistä keskustelu

 Hiljaisuuden sietäminen: Menee vähän aikaa, ennen kuin kukaan puhuu, miten sietää sitä

 Ihmiset eri rytmisiä, jotkut tarvitsevat enemmän aikaa, tasapuolisuus

vuorovaikutuksessa: kaikille mahdollisuus, kenenkään ei ole pakko

 Ryhmäkeskustelut ensin pienemmissä ryhmissä ja vasta myöhemmin yhteisesti

 Osallistujille kerrotaan, kuinka heidän kannanottonsa

vaikuttivat päätöksiin

 Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien

osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä

keskustellaan

 Rentous ja jousto luovat

keskustelevaa ilmapiiriä!

(13)

TAUSTA VISIONAVIGAATTORI MAATALOUS METSÄTALOUS KALATALOUS TEOLLISUUS MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS TOTEUTUS

TOTEUTUS

POHJAVEDEN HYVÄ LAATU, RIITTÄVYYS JA KILPAILUKYKYINEN HINTA

KESTÄVÄ TUOTANTO JA VESILUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN

TERVE

VESIEKOSYSTEEMI

VESILUONNOSTA VIRKISTYSTÄ, TERVEYTTÄ JA VIIHTYISYYTTÄ

YHTEISESTÄ PUHTAASTA VEDESTÄ HYVINVOINTIA JA MENESTYSTÄ YLÄ-SAVOON

Iisalmen reitin vesivision tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan alueen toimijoiden sitoutumista

kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen.

Vesivisiossa on pystytty määrittämään sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä, jota vaativat toimijoiden verkostoitumista ja todellista yhdessä tekemistä.

Vastaavasti sektorikohtaisten toimenpiteiden vaikuttavuus lisääntyy, kun tiedämme mitä kukin tekee.

Vesivision toimenpiteille on määritetty toteuttajat sekä vastuutahot. Lisäksi on yhdessä arvioitu toteuttamisen ohjauskeinoja.

Vesivision etenemistä edistää ohjausryhmä ja lisäksi keskeiseksi toimenpiteeksi on kirjattu viestintä, koordinointi ja seuranta.

Seuraavaksi on vesivision toteuttamisen vuoro – siinä meillä kaikilla on tekemisen paikka.

VESIEN ARVOSTUKSEN JA YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN

Toteutusohjelma

TEOLLISUUS KALATALOUS

MATKAILU VIRKISTYSKÄYTTÖ

YHDYSKUNNAT OPETUS, TUTKIMUS METSÄTALOUS MAATALOUS

(14)

Iisalmen reitin Vesivision toteutus

1.Sitoutuminen kehittämistoimenpiteiden toteutukseen 2.Verkostoituminen ja yhdessä tekeminen, vaikuttavuus 3.Toteuttajat, vastuutahot, ohjauskeinot

4.Viestintä, koordinointi, seuranta

5.Toteuttamisessa kaikilla tekemisen paikka

(15)

Kustannus investoinniksi

 Lähtökohtana eläminen, asuminen ja oleminen, ihmistoiminta

 Aktiivisesta puhdistamisesta, kunnostuksista ja suojelusta muodostuu kustannuksia kaikilla sektoreilla

 Lähestymistapa: Vesiensuojelutoimenpide sisällytetään ”tuotannollisen” toiminnan kehittämiseen

 Toimintatavoilla positiivisia ympäristövaikutuksia sekä samalla tehokkuutta ja säästöjä

o Tuotannollisen toiminnan ja vesienhoidon synergiaedut, kustannus muuttumassa joksikin muuksi….

 Alueellinen yhteinen tekeminen (kosteikko - oja - joki - järvi - reitti - vesienhoitoalue) soveltaen psykodraamaprosessia

o Vaikutukset vuorovaikutuksiksi, yhteiset tavoitteet ja parhaimmillaan yhteiset toimenpiteet o Oman tekemisen vastuu vastuuksi yhteisistä puhtaista vesistä, MITEN, MIKSI ?

Ymmärretty ja oivallettu veden keskeinen merkitys …. kaikille,

on huolehdittava vesien tuottamien ekosysteemipalveluiden hyvästä tuotantokunnosta, mikä vaatii jatkuvaa huoltoa ja investointeja

(16)