T O V E R I T A R 69
Toisin nyt kuin 25 vuotta takaperin,
IK U IN E N KIERTOKULKU.
Y [ T än ä v u o n n a tulee kulun eek si k ak sik y m -
L
m entäviisi v uotta siitä, k u n y k sik am arin e n e d u sk u n ta h y v äk sy i ensim m äisen kieltolain. E ik ä m ik ä ä n laki ole saa n u t niin su u rta ja yksim ie
listä k a n n a tu sta ed u sk u n n a ssa k u in kieltolaki.
K aikki suom alaiset p uolueet olivat ottaneet kiel- to lak iv aatim u k sen v aa lio h jelm aa n sa ja e d u sk u n nassa jäte ttiin k o k o n aista viisi kieltolakianom us- ta. K un n y t kokonaiset p uolueet ovat k ieltolain kum oam isen k an n a lla , on syytä m ain ita, että r y h m änsä kieltolakiesityksen allek irjo ittiv a t k o k o o m uspuolueesta 48, edistyspuolueesta 21, m a a la is
liitosta 10, ru o tsalaise sta p u olueesta 4 ja sosiali
dem o k raattisesta ry h m ä stä 80 ed u staja a. Alle
k irjo itta ja n i joukossa olivat suom alaisten p o rv a ri
puolueiden johtom iehet, k u ten N evanlinna, K aira- nio, Y rjö-K oskinen, K äpy, A rajärvi, Soininen, Se
tälä, A hm avaara, B ran d er ja G ebhard, sekä naisis
ta A leksandra G ripenberg, L ucina H ag m an ja Hedvig G ebhard. K ieltolakiesityksien p eru ste lu is
sa k e rro ta a n erikoisesti siitä taistelusta, jo ta k u li
säin väliseksi yhteistoim innaksi riittä v ä n sen, että k u stak in m aasta läh etetään erinäisiä ty ö läisn ai
sia koskevia tietoja »G leichheitille», saksalaisten nais tovereiden lehdelle, niin tä n ä p äiv än ä m eillä on Sosialistisen T yöväen In tern atio n alen y h te y dessä k ansainvälinen naistentoim isto p itäm ässä yllä y h te y ttä eri m aiden sosialid em o k raattisten naisten ja n aisjärje stö jen välillä. T ä m ä n toim is
ton välityksellä saa p u u k e rra n k u u k au d e ssa eri
koinen tiedonantolehti > F rauenbeilage», jo n k a avulla voidaan seu rata k u n k in m aan ty ö läisn ais
ten toim intaa.
M eilläkin on täten tilaisuus v e rra ta om an m aam m e to im intaa toisten m aid en sos.-dem . naisten to im in taa n , sekä sam alla teh d ä h a v a in nolta ja ottaa huom ioon sellaiset seikat, joiden luulem m e toim intaam m e h y ö d y ttäv än .
M utta v aik k a k an sa in v ä lin e n tu n tem u s onkin nyt eri k a n so je n välillä p aljo n läheisem pi kuin vuosikym m enet taaksepäin, niin k aik k i v a n h a t ristiriidat ja etupyyteet ovat y h ä jäljellä. Me näemm e tä llä k in hetkellä m iten u seat m a a t esiin
tyvät viham ielisesti toisiaan k o h taan ja että suo
ranainen aseisiin ta rttu m in e n on jo ta p a h tu n u t.
T untuu sangen m asen ta v alta ajatella, että ju u ri
n a t olivat k äy n e et v äk iju o m ara jo itu k sia aik aän - saadakseen. K un n y t v äitetää n m u k a kieltolaki- kiihkoilijoiden järje ttö m ästi ajan e en ja kiinnipitä- neen kieltolaista, niin on terveellistä tietää, että v a p a a n v ä k iju o m a n v ää rin k äy ttö p a k o tti k u n n a t toim im aan k u n n allisen k ieltolain hyv äk si jo niin aikaisin, k u in kotipolton lopettam isen jälkeen.
V. 1866 sää ty valtiopäivät m yönsivät m a a la isk u n nille oikeuden kieltää viinan m y y n n in alueillaan;
ja silloin kaikki, paitsi kolm e k u n ta a , sen kielsi
vät. S am oin v. 1888 jälk ee n kiellettiin oluen m yynti u k opuolella teh taid en ja m ajatalo jen , vain 13 k u n ta a salli olutanniskelun. Jälk ee n v.
1895 k u n n a t, saad essaan siihen laillisen oikeuden, kielsivät tä m ä n k in m yynnin.
Y. 1900 säätyvaltiopäiville oli jä te tty 305 k u n n a n puolesta anom us, joka tälliä si yleiseen k iel
tolakiin, jo h o n oli k e rä tty 140,000 nim eä. T äm ä nim ien k eru u silloisissa oloissa oli h yvä sa a v u tus.
V äkijuom ien v ä ä rin k ä y ttö oli niin yleinen, et
sinnällä hetkellä, jolloin aseistariisum iskonforens- si k okoontuu, jolle eri m aiden k an sa la iste n k o k o am in a m.m. jätettiin useiden m iljoonien k a n salaisten n iin illään v a rm e n ta m a pyyntö, että konferenssi vaikuttaisi siihen, että sodat eivät uudistuisi, jossakin m aapallon kulm alla eri k a n sat k äy v ät ase kädessä toistensa k im p p u u n , k u ten p a rh a illa a n Ja p a n i ja Kiina tekevät.
T äm ä o so ittaak in m eille y h ä selvem m in, että niin k a u a n k u n kapitalistin en jä rje ste lm ä on ole
m assa, niin k a u a n sodat voivat uud istu a. Vasta silloin, k u n on saatu todellinen sotia aih eu ttav a syy pois, loppuvat sodat. T äm ä onkin kaikille sosialisteille selviönä v aik k ak in lie o ttavat voi
m a k k a a sti k aikkeen siihen ty ö h ö n osaa, jo ta n y kyisenkin jä rje ste lm ä n vallitessa ra u h a n p y sy ttä m iseksi ja sotien lopettam iseksi teh d ään .
Useissa m aissa n y t esillä olevan k a n sa in v ä li
sen n aisten p ä iv ä n vietto ta p a h tu u aseistariisu- m isvaatim usten ja ra u h a n k ysym ysten m erk e is
sä. N iinpä m ekin sam alla, k u n selvitäm m e itsel
lem m e ju h lissam m e ja kokouksissam m e, m ikä m erkitys on sosialistisella kansainvälisellä n a is
liikkeellä, voim m e y h d istää siihen m yöskin r a u
h a n kysym yksen. H. S.
70 T O V E R I T A R tä jokaisten säätyvaltiopäivien piti kek siä ja s ä ä
tä ä uu sia an n isk elu m ää räy k siä. E ik ä sa la k a u p pa, tro k au s, ollut sillo in k aan tu n tem ato n , niinpä m ain itaan , että sa la k a u p a n h äv ittäm isek si k e k sittiin k a n sa a v a rte n ann isk elu y h tiö id en ra v in to lat, joissa ru o a n ohella ta rjo ttiin väkijuom ia. Sil
loin u sk o ttiin n äid en ra v in to lain ed istäv än r a it
tiu tta. M utta p ia n tä y ty i todeta, että anniskelu- yhtiöiden ra v in to la t m u o d o stu iv at ju o m atap o jen ylläpitäjiksi, jo p a edistäjiksi. A nniskeluyhtiöiden vuosikirjat k erto v a t siitä o m alla k o ru tto m a lla ta vallaan. N iinpä selviää niistä, että y h d en ainoan vuoden kiiluessa yli s a ta tu h a tta p ä ih ty n y ttä h e n kilöä oltiin p a k o te ttu p o istam aan ravintoloista, h eittäm ään yksink ertaisesti k ad u lle poliisin k o r
jattav ak si. M utta siihen a ik a a n eivät leh d et k e r
toneet ju o p p o u stap au k sista eikä rä h in ö istä, n eh än ku uluivat jokap äiv äiseen eläm ään , k u n k e rra n v äkijuom ani m yynti oli v ap aata.
K öyhäinhoitom enot nousiv at ju o p p o u d en ta kia su h teetto m an suuriksi, v a ik k a ei ty ö ttö m y y s
kysym ystä silloin vielä tu n n e ttu k a a n . Siksi m a a laisk u n n at, joille m y ö n n ettiin itsem äärääm iso i
keus, k atsoivat v ältäm ättö m äk si sä ä tä ä k u n n a lli
sia kielto lak eja ja yleisen kieltolain sää tä m in e n h e rä tti toivo rik k aan m ielialan tulevaisuuteen nähden.
M utta toisin on käynyt. Yleinen k a n sa n ä ä n e s
tys antoi m a sen ta v an k u v a n Suom en k an sasta.
V astauksesta selväsi, että Suom en k a n sa tahtoo juoda, eikä se tyy d y vain m ietoihin viineihin ja m allasjuom iin, v a a n se tah to o väkeviä juom ia.
S uom alaisethan ovat tu n n e ttu ja siitä, että he ai
n a ju o v at itsensä h u m a la a n ja ovat vielä hyvin h a n a k o ita tap p elem aan . K an sa n ään e sty k se n p e
rusteella ei tosin voida sanoa, onko Suom en k a n san enem m istö niin v iin an h alu ista k u in p ää ltä - k atso en n ä y ttä ä , sillä ää n esty k seen ei o tta n u t osaa k u in v ä h ä n yli 40 % ään estäjien lu k u m ä ä rä stä . Mitä m ieltä lienevät olleet ne, jo tk a olivat pois
sa? Ä änestyksen tulokseen v aik u tti m y ö sk in n y ky in en p u la k a u si työ ttö m y y k sin een ja ra sk ain e veroineen. K ieltolain vastaisen agitation pääpe- ru ste oli yleisen k a n sa n ra ittiu d e n nim essä tu o t
ta a k an sa lle verohelpotuksia, tu lliale n n u k sia ja työtä! V a rm a a n k in su u ri osa ää n estäjistä uskoi todella n y kyisen v aik ean tilanteen h elp o ttu v an kieltolain kum o am isen k a u tta , a ja tte le m a tta m in kälaisek si tila n n e sitten m u u ttu u , k u n väkijuo- m aliikkeet av ataan .
P oliittisessa eläm ässä täy ty y oppia ta p p io ita kin k estäm ä än , ja ra ittiu sv äk i on n y t sa a n u t k e s
tä ä m u se rta v a n tappion. M utta jos tappiosta o sataa n v etää oikeat jo h to p äätö k set, o ttaa v a r teen sen a n ta m a t opetukset, voi tappio joskus m yöhem m in m u u ttu a voitoksikin. Nyt m eillä on k o k em u sta kieltolaista, siinä esiintyvistä virh eis
tä ja hyvistä puolista ja en n en k aik k ea sen to teuttam ism ahdollisuuksista. Nyt k u n kieltolaki k u m o ta a n , on p elättävissä, että se a n ta a aivan erikoisen sysäyksen v äkijuom ani v ää rin k äy tö lle ja yleiselle hulinoitsem iselle, jo k a m u u ten k in jo a lk a a k ä y d ä y h ä arv elu ttav am m ak si.
T ässä ei ole kysym ys y k sin kieltolaista, v aan tässä on k ysym ys k an sa m m e siveellisestä elä m ä s
tä. S an o taan k y llä eräässä p y h ässä k irja ssa , e t
tä ken en ju m a la t ta h to v a t h u k u tta a , sen he ly ö vät sokeudella. Jos ko sk aan , niin ju u ri n y t 011 vallalla sokea väkiju o m ah im o ja sokea raivo ty ö v ä e n jä rje stö jä ja sen toim ihenkilöitä k o h taan . P e rä ssä se u raa kenties kostotoim enpiteet kieltolain valvojia ja raittiu sp o liiseja k o h taan . T äm ä k a ik ki h e rä ttä ä kysym yksen, m ikä on Suomen k a n sa n ko h talo ?
T yöläisnainen, älä u m m ista silm iäsi a ja n il
m iöiltä, v aa n se u ra a n iitä valppaasti, m ieti k y sym ystä, m ik ä on oleva n aisten osuus tulevassa taistelussa k an sa m m e siveellisen ta rm o n k o h o t
tam iseksi.
Miina Sillanpää.
N aiset j a B elgian ty ö ttö m y y sv ak u u tu s.
T o v e r i t a r I s a b e l l e JS lu m e k i r j o i t t a a b e l g i a l a i s t e n t o v e r i t t a r i e n ä ä n e n k a n n a t t a j a n » V oi x d e l a F e m m e » ( N a i s t e n iiäni) m a r r a s k u u n n u m e r o s s a :
N
aistyöläisten jo u k o ssa on n y k y ä ä n p aljo n työttöm iä. Senvuoksi on ollut u skottavaa, että he n y t tu lev at osallisiksi työttöm yyshuollosta, k u n he ovat olleet jä rje sty n e itä sam o in k u in m iehetkin. He luulivat, että heillä on sam at oikeu
det ty ö ttö m y y sv ak u u tu k seen n ä h d e n k u in m ie
hilläkin.
M utta — m itä n y t n äe m m e k ään . Avustusoi- keus p iten n etään m iehiin sekä naineisiin että n a i
m attom iin n ä h d e n jo u lu k u u n loppuun. M utta naineet naiset eivät saa m itä ä n p iten n y stä ja tu
levana v u o n n a tu lev at he sa a m a a n työttöm yys- a v u stu sta vain k o rk e in ta a n 50 päivän aikana.
T äte n ovat k a ik k i kunnolliset työläisnaiset, jo t
k a ovat olleet am m atillisesti järje sty n e itä, ase te t
tu sa m a a n ase m a an järje sty m ättö m ien kanssa.
J a perheissä, joissa vaim ojen oli k ä y tä v ä an sio työssä, jo tta ei h eid än n o rm aa lisin a aik o in a t a r vitsisi k ä rsiä p u u tetta, k ä rs itä ä n ny t h ätää .
K ysyn k aik ilta jä rje sty n e iltä naisilta: O nko tä m ä oikein? N aisten 011 jä rje stö issää n p o h d itta v a tä tä asiaa ja v aa d ittav a siihen k o rjau sta.
