Kari-Matti Sahala
Parcifan Safety Consulting Oy
Ympäristövaikutusten arviointiselostus Finland Tank Storage Oy
Tahkoluoto, Pori
GTET-01-COMM-73-02A
Sisällys
TIIVISTELMÄ ... 4
Hankkeen kuvaus ... 4
Ympäristövaikutusten arviointimenettely ... 4
Arvioidut vaihtoehdot ... 4
Merkittävimmät ympäristövaikutukset... 4
Seuranta ... 4
Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus ... 5
TERMIT JA LYHENTEET ... 5
1. JOHDANTO ... 5
2. HANKKEESTA VASTAAVAT ... 6
3. HANKKEEN KUVAUS ... 7
Hankevastaava ... 7
Hankkeen tarkoitus ... 7
Hankkeen yleiskuvaus ... 7
Säiliölaivan purku ... 8
Tuotteen varastointi ... 9
Säiliölaivan lastaus ... 10
Vuotovesien käsittely ... 10
Syrjäytymiskaasujen käsittely ... 10
Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet ... 11
Hankkeen suunnitteluvaihe ja aikataulu ... 11
4. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT ... 11
Vaihtoehto 1: hanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti ... 11
Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta ... 11
5. ARVIOINTIMENETTELY, OSALLISTAMINEN JA AIKATAULU ... 11
6. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA ... 12
7. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS ... 14
Arvioitavat ympäristövaikutukset ... 14
Vaikutusalueen rajaus ... 14
Vaikutusten merkittävyyden arviointi ... 15
8. ARVIOINTIIN KÄYTETTY KESKEINEN AINEISTO ... 16
9. YMPÄRISTÖN NYKYTILA ... 17
Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus ... 17
Kaavoitus ... 17
Maankäyttö ja asutus... 18
Maanomistus ... 18
Maisema ja kulttuuriympäristö ... 18
Ihmisten elinolot, terveys ja viihtyisyys ... 18
Ilmasto ja ilmanlaatu ... 19
Melu ja tärinä ... 19
Liikenne ... 19
Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonkohteet ... 19
Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi ... 19
Pintavedet ja vesiluonto ... 20
10. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ... 21
Päästöt ilmaan ... 22
Melu ... 23
Päästöt vesistöön ... 23
Käytöstä poistaminen ... 24
11. ARVIO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDESTÄ ... 24
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ... 24
Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon ... 25
Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ... 25
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön ... 25
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ... 25
12. HANKKEEN SUHDE ALUEEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIIN ... 25
13. HANKKEEN SUHDE ALUEEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN ... 26
14. HANKKEEN SUHDE ALUEEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN ... 26
15. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET ... 26
Ympäristölupa ... 26
Kemikaalilupa ... 26
Rakennuslupa ... 26
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto koskien GT Energy Oy:n suunnitelmaa pumpata vettä Porin Tahkoluodon kalliovarastosta ... 26
16. EPÄVARMUUSTEKIJÄT ... 27
17. ARVIO YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSISTA ... 27
Maanjäristysriski ... 27
18. SELVITYS HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA ... 28
19. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN RAJAAMINEN ... 29
20. TOTEUTUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU ... 30
21. SEURANTAOHJELMA ... 32
22. YHTEENVETO ... 32
LIITTEET ... 34
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus
Finland Tank Storage Oy on ottamassa uudelleen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitsevaa Tahkoluo- don Polttoöljy Oy:n entistä kalliovarastoa. Varaston kokonaistilavuus on noin 308 000 m3 ja siinä on aiemmin varastoitu raskasta polttoöljyä. Finland Tank Storage Oy tulee suunnitelmien mukaan käyttä- mään kalliovarastoa keskitisleiden sekä bensiinien pitkäaikaisvarastointiin. Varastoitavat tuotteet tuo- daan säiliölaivoilla Porin Tahkoluodon satamaan ja ne puretaan öljylaiturissa. Varastoitavat tuotteet pumpataan kiinteää putkistoa pitkin suoraan kalliovarastoon. Määrätyn varastointiajan jälkeen tuotteet lastataan säiliölaivoihin ja kuljetetaan pois, varaston vuotuinen vaihtuvuus arvioidaan olevan kaksi ker- taa vuodessa. Kalliovarasto on varustettu vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittelyjärjestelmillä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu helmikuussa 2016. Hankkeen toteutta- misesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma toimitettiin yhteysviranomaiselle helmikuun lo- pussa 2016 ja se oli julkisesti nähtävänä 11.3.-22.4.2016. Arviointiohjelmaan liittyvä yleisötilaisuus pi- dettiin 21.3.2016 Porin Reposaaressa ja yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta 17.5.2016.
Hankkeesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle elokuun alussa 2016 ja selostuksesta kuuluttaminen sekä siihen liittyvä yleisötilaisuus ajoittuvat elokuulle 2016.
Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta valmistuu alustavan arvion mukaan marras-joulukuussa 2016.
Arvioidut vaihtoehdot
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on hankeen toteutuksen lisäksi arvioitu 0-vaihtoehtona han- keen jättäminen toteuttamatta.
Merkittävimmät ympäristövaikutukset
Selvitysten mukaan hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat aiheutumaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodostuvista VOC- ja hajupäästöistä sekä säiliölaivojen purkuun ja lastauk- seen liittyvästä melusta. Ympäristövaikutusten vaikutusalue on rajattu arvioidun VOC- ja hajupäästön perusteella säteeltään 200 metrin alueelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 metrin alueelle kallio- varastosta. Lastauksessa muodostuva VOC- ja hajupäästö esiintyvät alueella ajoittain noin kahden kuukauden aikana vuodessa säiliölaivojen lastauksen yhteydessä. Säiliölaivojen purun ja varsinaisen varastoinnin aikana VOC- ja hajupäästöjä ei esiinny. Säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä muodostuva melu ei mallitusten perusteella aiheuta haittaa satama-alueen ulkopuolella.
Seuranta
Hankkeen aiheuttamia ympäristövaikutuksia tullaan seuraamaan tarkkailemalla pohjaveden pinnankor- keutta sekä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia päästöjä vesistöön. Lisäksi toiminnanharjoittajalla on edellytykset osallistua omalta osaltaan myös alueen ympäristömeluselvitysten laatimiseen sekä Porin edustan merialueen yhteistarkkailuun.
Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus
Hankkeen toteutuminen lisää satama- ja varastointitoimintoja Tahkoluodon sataman alueella sekä luo muutamia suoria ja välillisiä työpaikkoja. Alue on kaavoitettu vastaavaa toimintaa varten ja alueella toimii useita muita vastaavan tyyppistä toimintaa harjoittavia toimijoita. Hankkeen toteuttaminen ei lisää kohtuuttomasti satama-alueen ympäristövaikutuksia. Merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat VOC- ja hajupäästöt, joita ei aiheudu ja hanke jätetään toteuttamatta ja kalliosäiliön annetaan täyttyä uudel- leen vedellä.
TERMIT JA LYHENTEET
Tässä ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä:
BAT paras käyttökelpoinen teknologia
BHK Biologinen hapenkulutus
Keskitisleet Esimerkiksi dieselpolttoaineet ja kevyt polttoöljy
LAeq Ekvivalenttimelutaso
Tukes Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
VOC Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Volatile Organic Compounds)
1. JOHDANTO
Finland Tank Storage Oy (ent. GT Energy Oy) on vuonna 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa asiakkail- leen nestemäisten polttoaineiden varastointipalveluja maailmanlaajuisesti. Yritys on ottamassa uudel- leen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitsevaa Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entistä kalliovarastoa. Va- raston kokonaistilavuus on noin 308 000 m3 ja siinä on aiemmin varastoitu raskasta polttoöljyä. Finland Tank Storage Oy tulee suunnitelmien mukaan käyttämään kalliovarastoa keskitisleiden sekä bensiinien pitkäaikaisvarastointiin. Keskitisleitä ovat esimerkiksi dieselpolttoaineet ja kevyt polttoöljy. Varastoin- nissa tullaan varautumaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitetystä poiketen myös kalliova- raston käyttöön bensiinien varastoinnissa. Alla olevassa kuvassa on esitetty kaavio toiminnan päävai- heista.
2. HANKKEESTA VASTAAVAT
Hankevastaava:
Finland Tank Storage Oy (ent. GT Energy Oy) PL 61
02231 Espoo
Y-tunnus: 2609769-9
Hankevastaavan yhteyshenkilö:
Toimitusjohtaja Michael Ek +358 400 520 629
michael.ek@finlandtankstorage.fi
Yhteysviranomainen:
Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 523, Itsenäisyydenaukio 2 20101 Turku
Yhteysviranomaisen yhteyshenkilö:
Ylitarkastaja Petri Hiltunen +358 295 022 867
petri.hiltunen@ely-keskus.fi
YVA-konsultti:
Parcifan Safety Consulting Oy Toimitusjohtaja Kari-Matti Sahala +358 40 822 1097
km.sahala@gmail.com
3. HANKKEEN KUVAUS Hankevastaava
Finland Tank Storage Oy (ent. GT Energy Oy) on vuonna 2014 perustettu yritys, joka tarjoaa asiak- kailleen nestemäisten polttoaineiden varastointipalveluja maailmanlaajuisesti.
Hankkeen tarkoitus
Hankkeen tarkoituksena on ottaa uudelleen käyttöön Porin Tahkoluodossa sijaitseva Tahkoluodon Polt- toöljy Oy:n entinen kalliovarasto ja käyttää varastoa keskitisleiden ja bensiinien pitkäaikaisvarastointiin.
Hankkeen yleiskuvaus
Hankkeen kohde on Finland Tank Storage Oy:n Porin Tahkoluodon palavan nesteen kalliovarasto. Va- rasto on entinen Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n kalliovarasto, joka on tällä hetkellä pois käytöstä. Varas- tossa on viimeksi ollut varastoituna raskasta polttoöljyä 1990-luvun lopulla. Varasto koostuu kolmesta varastoluolasta ja niiden yhdystunneleista. Varaston yhteistilavuus on noin 308 000 m3. Varastoluolat ovat yhteydessä toisiinsa yhdystunnelien kautta, joten kalliovarastossa voidaan varastoida vain yhtä tuotetta kerrallaan. Varasto tullaan ottamaan keskitisleiden ja bensiinien pitkäaikaisvarastointikäyttöön ja varaston vuotuinen kierto arvioidaan olevan kaksi kertaa vuodessa.
Varastoitavat tuotteet kuljetetaan Tahkoluodon satamaan ja satamasta säiliölaivoilla, jotka puretaan ja lastataan sataman öljylaiturissa. Tuotteiden pumppaus tapahtuu kiinteää putkilinjaa pitkin. Putkilinja laiturilta varastolle on suurimmaksi osaksi sataman alueella, joka myös huolehtii alueellaan olevien put- kilinjojen kunnossapidosta. Öljylaituri ja siellä olevat satamalaitteet ovat myöskin sataman omistuk- sessa. Porin Satamalle on myönnetty vuonna 2007 ympäristölupa, johon sisältyy myös öljysataman toiminnot sekä maininta polttoaineiden kalliovarastosta. Tuotteita ei kuljeteta auto- eikä junakuljetuk- sina.
Varastointiin liittyvät toiminnot jakaantuvat kolmeen päävaiheeseen: varastoitavan tuotteen purkuun säiliölaivasta, varastointiin maanalaisessa kallioluolassa ja tuotteen lastaukseen säiliölaivaan. Lisäksi toimintaan liittyy olennaisesti vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittely. Kalliovaraston sekä mui- den hankkeeseen liittyvien toimintojen sijainti ja sijoittelu on esitetty selostuksen liitteinä I-IV.
Kalliovaraston toiminta perustuu siihen, että pohjaveden hydrostaattinen paine on korkeampi kuin luo- lassa vallitseva paine. Tällöin pohjavesi virtaa luolaan päin ja luolassa varastoitava vettä kevyempi tuote pysyy luolassa eikä leviä kallion halkeamissa luolan ulkopuolelle. Tarkempi kuvaus kalliosäiliön toimin- taperiaatteesta on esitetty kuvassa 2 sekä selostuksen liitteenä V.
Kuva 2. Finland Tank Storage Oy:n varastoinnin periaate Tahkoluodon kalliosäiliössä (Äikäs, K., Kal- liosäiliön toimintaperiaate öljytuotteiden varastoinnissa, 2016).
Säiliölaivan purku
Ennen säiliölaivan purun aloitusta operaattorit sopivat varaston työnjohdon kanssa purun aikaisesta miehityksestä sekä tarkistavat kalliosäiliön pinnankorkeuden. Lisäksi operaattorit tarkistavat linjauksen satamasta säiliöille tarkistuslistan avulla, tekevät laivan miehistön kanssa purkaussuunnitelman sekä täyttävät yhdessä turvallisuuden tarkistuslistan. Tämän jälkeen operaattorit kiinnittävät laivan laiturilla olevalla laivavarrella maanpuolen putkistoon sekä antavat laivalle aloitusluvan, heti kun kaikki tarvitta- vat tarkistukset on tehty.
Tyhjään kalliosäiliöön purku aloitetaan täyttöyhteen kokoon perustuvalla maksiminopeudella. Virtaus- nopeus säiliön täyttöyhteessä on maksimissaan 1 m/s, kunnes nestepinta on 250 mm yhteen yläreunan yläpuolella. Tämän jälkeen purkausnopeus voidaan nostaa säiliölle määriteltyyn maksiminopeuteen.
Laivan purun aikana operaattorit seuraavat pinnan muutosta varastoluolan jatkuvatoimisesta pinnan- mittauksesta. Säiliössä on tutka jatkuvana pinnanmittauksena ja pintakytkin ylitäytön estona. Korkean pinnan lukitus sulkee varastoluolan täyttölinjan automaattiventtiilin. Operaattorit tarkistavat satamalin- jan säännöllisesti, noin kerran tunnissa, vuotojen varalta. Operaattorit ovat lisäksi säännöllisesti yhtey- dessä laivan miehistöön, jotta yhteydenpitokanava tulee varmistettua.
Varastoluolan täyttölinjassa on automaattiventtiili, joka voidaan sulkea alueen hätäseis-painikkeesta sekä lisäksi rantalinjassa on useita käsiventtiileitä, jotka voidaan sulkea operaattoreiden toimesta poik- keamatilanteessa. Laivan purun lopuksi operaattorit tyhjentävät satamalinjan tyhjennyspumpulla tai tar- peen mukaan myös imuautolla. Lopuksi kaikki venttiilit suljetaan ja linja tarkistetaan tarkistuslistan mu- kaisesti. Operaattorit mittaavat ja kirjaavat vastaan otetun tuotemäärän.
Viimeisen laivan jälkeen säiliön linjat sokeoidaan (paitsi vuotovesi- ja syrjäytymiskaasulinjat) ja myös varastoalueen putkilinjat tyhjennetään.
Tuotteen varastointi
Tuotteen varastoinnin aikana operaattorit tekevät säännöllisiä tarkistuskierroksia varaston alueella, kierrokset kattavat kaikki varaston toiminnot. Lisäksi operaattorit kirjaavat kaikki tapahtumat varastolla pidettävään ns. varastopäiväkirjaan, seuraavat säännöllisesti varastosäiliön ja vuotovesien viivästys- säiliön pintoja ja kirjaavat ne muistiin, seuraavat pohjaveden pinnan korkeutta ennalta sovituista pai- koista. Tämä on tärkeää, sillä keskitisleiden varastointi kalliovarastossa perustuu siihen, että pohjave- den pinta on aina turvamarginaalin verran varastoitavan tuotteen pintaa korkeammalla. Tällöin veden virtaus on aina luolaan päin eikä varastoitava tuote pääse kulkeutumaan kallion sisään. Käytettävä varastoteknologia perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan teknologiaan ja se on esitetty tarkemmin yleiseurooppalaisessa BAT-dokumentissa: ”Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July 2006”.
Kuva 3. Periaatekuva kalliovaraston toiminnasta (Lähde: Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July 2006).
Operaattorit pumppaavat tarvittaessa vuotovesiä varastoluolasta vedenkäsittelyjärjestelmään, josta ne johdetaan edelleen öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Lisäksi operaattorit tarkkailevat säiliöitä ja muita laitteita vuotojen yms. poikkeavien tapahtumien varalta, sekä tekevät kaikille varaston laitteille niiden ennakkohuoltosuunnitelman mukaiset tarkistukset ja huoltotyöt. Lisäksi operaattorit kir- jaavat kaikki puutteet ja viat kunnossapitojärjestelmään sekä tekevät välittömästi tarvittavat korjaavat toimenpiteet.
Säiliölaivan lastaus
Ennen lastauksen aloitusta operaattorit sopivat varaston työnjohdon kanssa lastauksen aikaisesta mie- hityksestä ja tarkistavat kalliovaraston pinnankorkeuden. Lisäksi operaattorit tarkistavat linjauksen sa- tamasta säiliöille tarkistuslistan avulla.
Operaattorit tekevät laivan miehistön kanssa lastaussuunnitelman sekä täyttävät turvallisuuden tarkis- tuslistan ja kiinnittävät laivan laiturilla olevalla laivavarrella maanpuolen putkistoon. Operaattorit voivat aloittaa pumppauksen laivaan, heti kun kaikki tarkistukset on tehty ja laivan miehistö antaa aloitusluvan.
Laivan lastauksen aikana operaattorit seuraavat pinnan muutosta varastoluolan jatkuvatoimisesta pin- nanmittauksesta. Operaattorit tarkistavat satamalinjan säännöllisesti vuotojen varalta, noin kerran tun- nissa ja ovat säännöllisesti yhteydessä laivaan, jotta yhteydenpitokanava tulee varmistettua.
Laivauspumput voidaan pysäyttää hätäseis-painikkeesta ja rantalinjassa on useita käsiventtiileitä, jotka voidaan sulkea operaattorin toimesta poikkeamatilanteessa. Lastauksen lopuksi operaattorit tyhjentä- vät satamalinjan tyhjennyspumpulla sekä sulkevat kaikki venttiilit ja tarkistavat linjan tarkistuslistan mu- kaisesti. Jokaisen lastauksen yhteydessä mitataan ja kirjataan lastattu tuotemäärä. Viimeisen laivan jälkeen säiliön linjat sokeoidaan (paitsi vuotovesi- ja syrjäytymiskaasulinjat) ja myös varastoalueen put- kilinjat tyhjennetään.
Vuotovesien käsittely
Varastoinnin aikana varastoitavan tuotteen alapuolelle kertyy pohjavettä (ns. patjavettä), joka pumpa- taan tarvittaessa pois kalliovarastosta ja edelleen viivästyssäiliöön ja sieltä edelleen vedenkäsittelyjär- jestelmään. Varastosäiliö on varustettu vesirajapintamittauksella, jonka perusteella operaattorit suorit- tavat veden pumppauksen. Pitkäaikaisvarastoinnissa myös tuotteen kokonaispinnan kohoaminen ker- too veden kertymisestä luolaan tuotepatjan alle. Veden pumppaus suoritetaan aina valvottuna, joten mahdolliset häiriöt mittauksissa eivät pääse aiheuttamaan virheellistä pumppausta.
Matala vedenrajapinta ja korkea viivästyssäiliön pinta pysäyttävät pumppauksen luolasta maanpäälli- seen viivästyssäiliöön. Pumppauksen maksimiaika on myös rajoitettu automaatiossa olevan ajastimen avulla. Maanpäällisestä säiliöstä pohjalla oleva vesi valutetaan hallitusti operaattorin toimesta I-luokan öljynerottimen kautta alueen hulevesijärjestelmään. Viivästyssäiliöistä valutettavan veden virtausta säädetään öljynerottimen etukaivossa olevalla käsiventtiilillä. Öljynerottimen etukaivossa on pintakyt- kin, joka sulkee valutuslinjan automaattiventtiilin ja estää näin järjestelmän tulvimisen tukkeutuma- tai ylikuormitustilanteessa. Öljynerottimessa on tunnistin, joka hälyttää sinne kertyneestä öljystä. Hälytys sulkee valutuslinjassa olevan automaattiventtiilin. Maksimi valutusaika on rajoitettu automaatiossa ole- van ajastimen avulla. Ajan täyttyminen sulkee valutuslinjan automaattiventtiilin. Vuotovesien viivästys- säiliön matalan pinnan kytkin sulkee valutuslinjan automaattiventtiilin, jottei säiliön nestepinnalle mah- dollisesti kertynyt öljy ei pääse valumaan öljynerottimeen. Vuotovesien viivästyssäiliö puhdistetaan säännöllisesti. Säiliön puhdistuksesta mahdollisesti syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsit- telyyn.
Syrjäytymiskaasujen käsittely
Kalliosäiliön täytön sekä varastoitavien tuotteiden lastauksen yhteydessä muodostuu ns. syrjäytymis- kaasuja. Merkittävä osa näistä kaasuista muodostuu kalliovaraston täytön yhteydessä ja nämä kaasut tullaan ottamaan talteen tai käsittelemään erillisellä talteenotto- tai polttolaitteistolla. Säiliölaivojen las- tauksen yhteydessä muodostuvia syrjäytymiskaasuja ei tulla toistaiseksi käsittelemään, vaan ne johde- taan ilmaan, jossa ne laimenevat nopeasti. Tehtyjen selvitysten perusteella syrjäytymiskaasuista ei ole haittaa satama-alueen ulkopuolisille kohteille.
Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet
Hankkeen toteutuksen yhteydessä rakennetaan uutta putkilinjaa olemassa olevien kannatinrakenteiden päälle noin 250 metriä. Kalliovaraston tontille rakennetaan 200 m3:n maanpäällinen viivästyssäiliö sekä öljynerotusjärjestelmä käsiteltävälle vuotovedelle. Lisäksi alueelle rakennetaan yksikerroksinen, pohja- pinta-alaltaan noin 15 m2:n kokoinen muuntamorakennus. Hankkeen yhteydessä toteutettavat uudet rakenteet ovat kokoluokaltaan pieniä, eivätkä ne poikkea alueen muista olemassa olevista rakenteista tai rakennuksista.
Hankkeen suunnitteluvaihe ja aikataulu
Hanke on täällä hetkellä toteutussuunnitteluvaiheessa ja varastointitoiminta tullaan aloittamaan nykyi- sen aikataulun mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn sekä ympäristölupaprosessin valmis- tuttua vuoden 2016 lopulla.
Kallioluolan tyhjennys vedestä on jo aloitettu helmikuussa 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen an- taman luvan mukaisesti.
4. TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tullaan tarkastelemaan kaksi eri vaihtoehtoa, joista vaihtoehto 1 perustuu hankkeen toteuttamiseen suunnitelmien mukaisesta ja vaihtoehto 0 hankeen jättämiseen toteuttamatta.
Vaihtoehto 1: hanke toteutetaan suunnitelmien mukaisesti
Hankevaihtoehdossa 1 Porin Tahkoluodossa sijaitseva kalliovarasto otetaan käyttöön ja siinä varastoi- daan keskitisleitä ja bensiinejä. Hankkeeseen kuuluvat keskeisesti seuraavat toiminnot: laivojen purku ja lastaus, keskitisleiden tai bensiinien varastointi kallioluolassa sekä vuotovesien ja syrjäytymiskaasu- jen käsittely.
Vaihtoehto 0: hanketta ei toteuteta
Hankevaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta ja jo tyhjennetyn kalliosäiliön annetaan täyttyä uudelleen pohjavedellä.
5. ARVIOINTIMENETTELY, OSALLISTAMINEN JA AIKATAULU
Finland Tank Storage Oy:n suunnittelemaan Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entisen kalliovaraston uudel- leen käyttöön ottoon liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty toimittamalla hank- keen toteuttamisesta laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma yhteysviranomaiselle 29.2.2016.
Tämän jälkeen arviointiohjelman vireilläolosta on kuulutettu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen mukaisesti Porin kaupungin ilmoitustaululla. Arviointiohjelma on pidetty näh- tävänä Porin kaupungin ympäristövirastossa, kaupunkisuunnittelussa ja teknisen palvelukeskuksen palvelupiste Porinassa sekä Porin pääkirjastossa 11.3.2016-22.4.2016. Ohjelmasta on pyydetty lau- sunnot Porin kaupungilta sekä muilta keskeisiltä viranomaisilta. Kuulutus arviointiohjelman nähtävänä olosta on julkaistu Satakunnan Kansassa. Arviointiohjelmaa esittelevä yleisötilaisuus pidettiin 21.3.2016 Reposaari-yhdistyksen kokoustila Katiskassa Porin Reposaaressa. Yhteysviranomainen an- toi lausuntonsa arviointiohjelmasta 17.5.2016.
Hankkeesta laadittava ympäristövaikutusten arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle elokuun alussa 2016 ja selostuksesta kuuluttaminen sekä siihen liittyvä yleisötilaisuus ajoittuvat elokuuhun
2016. Yhteysviranomaisen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta valmistuu alustavan arvion mukaan marras-joulukuussa 2016.
6. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 17.5.2016 (VARELY/758/2016). Lausun- nossa todetaan, että ohjelman sisältö on esitetty YVA-asetuksen 9 §:n edellyttämällä tavalla ja että hankkeen arviointiohjelma on varsin selkeä kokonaisuus, johon kuitenkin on tarpeen sisällyttää joitakin lisäyksiä ja tarkennuksia arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella.
Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa:
Lausunnon kohta
Selostuksessa vaikutusalue tulee esittää havainnolli- semmin kartalla.
Vaikutusalue on esitetty kuvassa 4. Lisäksi vaikutus- alueen rajausperusteet on esitetty kappaleessa 7.
Selostuksessa tulee arvioida, onko hankkeessa tar- vetta vaikutustyyppikohtaisesti määritellä erikseen lähi- ja kaukovaikutusalueet.
Arvio on esitetty kappaleessa 10.
Riskitarkastelu VE1:n osalta tulee asettaa esitettyä tärkeämmälle sijalle.
Arvio ympäristöonnettomuuksista on esitetty kappa- leessa 17. Riskianalyysiraportti on esitetty liitteenä VIII.
Hankekuvauksessa tulee huolehtia, että hankeku- vaus sisältää kaikki toiminnan edellyttämät oheis- ja lisätoiminnot ja on jo suunnitteluvaiheessa mahdolli- simman täsmällinen.
Hankkeen kuvaus on esitetty kappaleessa 3.
Eri osaprosessien tekninen kuvaus on hankkeessa hyvin keskeinen ja siihen tulee selostuksessa panos- taa erityisesti.
Hanketta on kuvattu tarkemmin kuvissa 1 ja 2 sekä liitteessä V.
Jatkossa tulee huolehtia siitä, ettei aikataulun kiirehti- minen vaikuta työn laatuun.
Uusi aikataulu on esitetty kappaleessa 5.
VE1:n edellyttämät maankäyttö- ja rakennuslain mu- kaiset lupamenettelyt tulee selvittää.
Lupamenettely on esitetty kappaleessa 15.
Hankkeen kytkeytymistä valtakunnallisten tai alueel- listen alueidenkäytön, kestävän kehityksen, huolto- varmuuden tai puolustusvoimien tavoitteisiin ei ole tarkasteltu.
Tarkastelu on esitetty kappaleessa 12.
Arviointiselostuksessa erityisesti laskentamenetel- mien kuvaus tulee esittää niin selkeästi ja ymmärret- tävästi, että ilman erityistä asiantuntemustakin mene- telmien käyttökelpoisuudesta, yleisestä luotettavuu- desta ja menetelmiin sisältyvistä keskeisistä epävar- muuksista saa käsityksen.
Ilmapäästöjen leviämismallinnuksen kuvaus on esi- tetty liitteessä VI. Lisäksi epävarmuustekijöitä on arvi- oitu kappaleessa 16.
Myös liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusnäkökohdat tulee sisällyttää tarkasteluun.
Laivaliikenteen turvallisuuden sekä ympäristöystäväl- lisyyden osalta toiminnassa noudatetaan voimassa- olevia kansallisia ja kansainvälisiä säädöksiä ja mää- räyksiä sekä Porin Satama Oy:n turvallisuusohjeita ja määräyksiä.
Nykytilan kartoitukseen tulee kutenkin liittää myös ku- vaus parhaillaan suoritettavasta veden pumppauk- sesta pois kalliovarastosta.
Kuvaus on esitetty kappaleen 10 kohdassa Päästöt vesistöön.
Toimintojen kuvauksessa tulee tarkastella riittävän yksityiskohtaisesti myös toiminnan lopettamisen edel- lyttämiä toimia.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät toimet on esitetty kappaleen 10 kohdassa Käytöstä poistaminen.
Ylimalkaan kaikkien toimintojen yleis- ja teknisen ku- vauksen tulee olla riittävän tarkkaa.
Hankkeen kuvaus on esitetty kappaleessa 3. sekä liitteessä V.
Selostuksessa tulee olla löydettävissä vastaukset mm. yleisötilaisuudessa esiin tulleisiin kysymyksiin
- kalliovaraston lämpötilasta Kalliovaraston lämpötila on noin 10°C.
- kalliovaraston mahdollisesta lämmittämisestä Kalliovarastoa ei lämmitetä eikä varastossa ole siihen liittyviä laitteistoja.
- hajuhaitoista Hajuhaitat on esitetty kappaleen 10. kohdassa Pääs-
töt ilmaan.
- mahdollisuudesta varastoida kerralla useampaa eri polttoainetta
Luolat ovat yhteydessä toisiinsa, eikä niissä ole mah- dollista varastoida kerralla useampaa polttoainetta.
- polttoaineiden kuljetusksesta Tuotteet kuljetetaan säiliölaivoilla.Tuotteita ei kulje- teta auto- eikä junakuljetuksina.
Selostuksessa tulee tehdä huolellisesti selkoa kallio- varaston tiiviydestä, vuotovesien ja vesien käsitte- lystä.
Selvitys kalliovaraston toiminnasta on esitetty liit- teessä V ja vesien käsittely kappaleen 3. kohdassa Vuotovesien käsittely.
Hankkeen vaatimat uudet rakennelmat tulee myös kuvata.
Hankkeen vaatimat uudet rakennelmat on kuvattu kappaleen 3 kohdassa Hankkeen edellyttämät uudet rakenteet.
Arviota hankkeen työllistävästä vaikutuksesta tulee täsmentää.
Työllistävä vaikutus on esitetty kohdassa 20.
Ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutusten yhteydessä tulee tarkemmin perustella, mistä syystä VOC-päästöjä ei arvioida juuri syntyvän itse varastoinnin aikana.
Perustelu on esitetty kappaleen 10. kohdassa Pääs- töt ilmaan.
Vesistövaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä me- neillään olevan kalliovaraston tyhjennyspumppauk- sen vaikutuksia lähialueen veden laatuun.
Tyhjennyspumppaus on käsitelty kappaleen 10. koh- dassa Päästöt vesistöön.
Melutarkastelussa tulee ottaa huomioon nykyinen melutilanne alueella.
Arvioinnissa on käytetty hyväksi aiemmin toteutettua ympäristömeluselvitystä. Selvitys on esitetty liitteenä VII.
Hanke tulee liittää osana meneillään olevaan Tahko- luodon teollisuusalueen ja sataman ympäristömelu- selvitykseen.
Hanke liitetään meneillään olevaan Tahkoluodon te- ollisuusalueen ja sataman ympäristömeluselvityk- seen.
Melumallinnus. Arvioinnissa on käytetty hyväksi aiemmin toteutettua
ympäristömeluselvitystä. Selvitys on esitetty liitteenä VII.
Riskien ja poikkeustilanteiden sekä niihin varautumi- sen arviointi ovat tässä hankkeessa keskeisiä.
Riskien hallintaan liittyvät dokumentit on kuvattu kap- paleessa 8. Arvio ympäristöonnettomuuksista on esi- tetty kappaleessa 17. Riskianalyysiraportti on esitetty liitteenä VIII. Maanjäristysriski on arvioitu kappaleen 17 kohdassa Maanjäristysriski sekä liitteessä IX.
Liikenteen arviointi. Tahkoluodon kemikaalisataman laivaliikenne kasvaa hankkeen myötä noin 50%. Laivaliikenteen ympäris- tövaikutuksia on esitetty kappaleen 10 kohdassa Päästöt ilmaan.
Arvioinnin sisältämät epävarmuustekijät sekä oletuk- set tulee tuoda esille mahdollisimman selkeästi.
Epävarmuustekijät on kuvattu kappaleessa 16 sekä ilmapäästöjen osalta tarkemmin liitteessä VI.
Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot. Vuotovesien sekä syrjäytymiskaasujen käsittely on esitetty kappaleessa 3 sekä kappaleessa 10. Poik- keustilanteisiin varautuminen on esitetty kappaleessa 17.
Vaihtoehtojen vertailu. Vaihtoehtojen vertailu on esitetty kappaleessa 20.
Seuranta. Ympäristövaikutusten seuranta on esitetty kappa-
leessa 21 sekä liitteessä X.
7. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS Arvioitavat ympäristövaikutukset
Ympäristövaikutuksista annetun lain (469/1994) perusteella arvioinnissa tulee tarkastella toiminnan ai- heuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia:
• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
• maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
• luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Tämän hankkeen kannalta keskeisimmät tarkasteltavat, ympäristövaikutukset tulevat olemaan VOC- ja hajupäästöt, melu sekä toiminnan vaikutukset alueen laivaliikenteeseen.
Vaikutusalueen rajaus
Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen vaikutusalue on rajattu VOC- ja hajupäästöjen perusteella 200 metrin säteellä alueelle säiliölaivan lastauspaikasta sekä 500 metrin säteelle kalliovaraston ympä- ristössä. Kalliovaraston ympäristössä esitetty vaikutusalue perustuu mahdolliseen syrjäytymiskaasujen käsittelyyn liittyvään toimintahäiriöön. Normaalista toiminnasta aiheutuvat muut ympäristövaikutukset rajoittuvat merkittävästi pienemmälle alueelle kalliovaraston ja öljylaiturin välittömään läheisyyteen.
Vaikutusalue sijoittuu kuvan 4 mukaisesti Porin Tahkoluodon sataman pohjoisosaan ja sen pohjoispuo- lella olevalle vesialueelle. Vaikutusalueen perusteena käytettyä VOC- ja hajupäästöä esiintyy alueella ainoastaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, jos lastattavana tuotteena on bensiini. Keskitisleiden lastauksen, säiliölaivojen purun sekä varastoinnin yhteydessä vaikutusalue on merkittävästi pienempi.
Tehtyjen selvitysten perusteella on arvioitu, että muodostuvat VOC- ja hajupäästöt rajoittuvat vallitse- vista ilmavirtauksista johtuen selvästi Kuiva-Paakkarin eteläpuolelle, eikä aiheuta haittaa alueen loma- asutukselle.
VOC- ja hajupäästöä esiintyy esitetyllä vaikutusalueella arvioiden mukaan ajoittain maksimissaan kah- den kuukauden aikana vuodessa, jos lastattavana tuotteena on bensiini.
Kuva 4. Vaikutusalueen rajaus.
Vaikutusten merkittävyyden arviointi
Ympäristövaikutusten merkittävyyden arvioinnissa tullaan käyttämään viisiportaista luokittelua:
1. merkityksetön vaikutus 2. vähäinen vaikutus 3. kohtalainen vaikutus 4. merkittävä vaikutus
5. erittäin merkittävä vaikutus.
8. ARVIOINTIIN KÄYTETTY KESKEINEN AINEISTO
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty varastointitoiminnan turvallisuuteen, riskien hallintaan sekä ympäristöonnettomuuksiin varautumisen osalta Porin Satama Oy:n olemassa olevaa turvallisuusdokumentaatiota, jotka ovat saatavilla Porin Sataman kotisivuilla:
• Porin Satama Oy:n satamajärjestys
• Porin Satama Oy:n turvallisuusopas
• Öljyntorjuntasuunnitelma 2015, Porin Satama Oy
• Turvallisuustiedote Tahkoluodon lähiseudun asukkaille, Porin Satama Oy 2016.
Lisäksi toiminnanharjoittaja, Finland Tank Storage Oy, on laatinut yhteistyössä eri alojen asiantuntijoi- den kanssa hanketta varten seuraavat turvallisuusdokumentit:
• Riskianalyysiraportti. Finland Tank Storage Oy Tahkoluodon varasto, ATOR-Consultants Oy/TkSoft Oy, 2016.
• Sisäinen pelastussuunnitelma. Finland Tank Storage Oy, ATOR-Consultants Oy/Logiwin Oy, 2016.
• Turvallisuusselvitys. Finland Tank Storage Oy, ATOR-Consultants Oy/Logiwin Oy, 2016.
• Toiminnan ja vaikutusten tarkkailusuunnitelma, ATOR-Consultants Oy, 2016.
Porin satamassa on lisäksi laadittu vuonna 2009 koko satama-alueeseen liittyvä ympäristömeluselvitys:
• Tahkoluodon teollisuusalue ja satama, ympäristömeluselvitys. Insinööritoimisto Akukon Oy, 2009.
• Tahkoluoto, ympäristömeluselvitys Kemikaalisatama. Insinööritoimisto Akukon Oy, 2009.
Hankkeen ilmapäästöjen arviointia varten on lisäksi laadittu kaksi erillistä päästölaskentaa sekä le- viämismallinnus:
• GT Energy Oy Tahkoluodon varasto. Diesel varastoinnin VOC-laskenta (EPA-42 arvio), ATOR- Consultants Oy, 2016.
• Finland Tank Storage Tahkoluodon varasto. Bensiinivarastoinnin VOC-laskenta (EPA-42 arvio), ATOR-Consultants Oy, 2016.
• Finland Tank Storage Tahkoluodon varasto. Bensiinivarastoinnin VOC-leviämismallinnus.
TkSoft Oy, 2016.
Hankkeessa käytettävää kalliosäiliövarastointia ja siihen liittyvää maanjäristysriskiä on kuvattu erilli- sissä raporteissa:
• Kalliosäiliön toimintaperiaate öljytuotteiden varastoinnissa. ATOR-Consultants Oy/Saanio &
Riekkola Oy, 2016.
• Maanjäristysriski kalliosäiliövarastoinnissa. ATOR-Consultants Oy/Saanio & Riekkola Oy, 2016.
Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on huomioitu toimintaan liittyvä yleiseurooppalainen BAT-dokumentti:
• Reference Document on Best Available Techniques on Emissions from Storage, July 2006.
9. YMPÄRISTÖN NYKYTILA
Tahkoluoto sijaitsee noin 27 kilometriä Porin kaupungin keskustasta luoteeseen, aivan ulkosaariston tuntumassa. Ensimmäiset öljysäiliöt ja öljysatama rakennettiin Tahkoluotoon 1950-luvun lopulla. Hiili- laituri ja hiilikenttä valmistuivat 1970-luvulla. Rautatie Tahkoluotoon valmistui 1980-luvulla ja syväsa- tama 1985. Useat toiminnanharjoittajat purkavat, lastaavat ja varastoivat Tahkoluodon sataman alu- eella polttoaineita ja kemikaaleja.
Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja kaavoitus
KaavoitusSatakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Maakuntakaavassa Tahkoluoto on satama-aluetta (LS), teollisuus- ja varastotoimintojen aluetta (T), josta suurin osa vaa- rallisten kemikaalien valmistamiseen, varastoimiseen ja kuljetuksiin varautuen (T-1) sekä energiahuol- lon aluetta (EN). Alueelle johtaa seututie, yhdysrata/sivurata-luokkainen rautatie ja laivaväyliä, voima- linja ja ohjeellinen voimalinja (400 kV + 110 kV ja varaus 400 kV) sekä maakaasuverkon yhteystarve maalta ja mereltä. Kokonaisuus sisältyy satamatoimintojen kehittämisen kohdealueeseen (ls) ja lisäksi Kokemäenjoen laakson valtakunnallisesti merkittävään monikeskuksisen aluerakenteen kehittämis- vyöhykkeeseen (kk1). Tahkoluoto kuuluu myös koko rantavyöhykkeen käsittävään merkittävään mat- kailun ja virkistyskäytön kohdevyöhykkeeseen (mv1). Sv1-merkinnällä on osoitettu Tahkoluodon sata- man varallisten kemikaalien suojavyöhyke (konsultointivyöhyke).
Kuva 5. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (30.11.2011).
Alueella on voimassa 24.3.1997 hyväksytty Reposaari-Tahkoluoto-Lampaluoto-Ämttöö osayleiskaava 1996. Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Osayleiskaavassa asemakaavanmuutosalue on osin ve- siliikenteen, osin teollisuus- ja varastoaluetta. Alueelle on laadittu uusi Tahkoluoto-Paakarit osayleis- kaavaehdotus, viimeinen versio päivätty 21.8.2012. Sen käsittely on keskeytetty 24.9.2012. Osayleis- kaavaehdotuksen jatkokäsittely on selvitysvaiheessa. Asemakaavan muutosalue sijaitsee satama-alu- eella (LS), rajautuen teollisuus- ja varastoalueeseen, jolla vaarallisten kemikaalien valmistaminen ja varastoiminen on sallittu (T/kem).
Alueen asemakaava on vahvistettu 13.8.1986. Aluetta koskeva merkintä ja määräys on LS-1, Satama- alue. Alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Alueen kautta on järjestettävä ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Alueella tulee olla yksi auto- paikka kolmea alueella samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohti. Korttelialueiden autopaikat saa sijoittaa satama-alueelle. Lähiympäristössä ei ole vireillä muita asemakaavan muutoshankkeita. Alueen itäpuolisella, viereisellä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella on laajentumissuunnitelma ja aluevaraus luoteeseen, kemikaalilaiturin suuntaan.
Maankäyttö ja asutus
Satama-alueen kaakkoispuolella on maa- ja metsätalousaluetta sekä Tahkoluodon asuinalue. Varsi- naisella hankealueella ei ole asutusta. Lähin asutus sijaitseen Tahkoluodon asuinalueella, noin puolen kilometrin etäisyydellä. Muut asuinalueet: Parkkiluoto sijaitseen noin yhden kilometrin, Reposaari 1,5 kilometrin ja Iso-Katava kahden kilometrin etäisyydellä. Lähin koulu, päiväkoti ja leirintäalue sijaitsevat Reposaaren taajamassa, noin kahden kilometrin etäisyydellä kaakkoon.
Maanomistus
Alueen omistaa Porin Satama ja Finland Tank Storage Oy on vuokrannut alueen pitkäaikaisella vuok- rasopimuksella.
Maisema ja kulttuuriympäristö
Hanke sijaitsee Porin Tahkoluodon öljysataman alueella pääosin maan alla ja siinä hyödynnetään pää- osin jo olemassa olevia satama- ja kalliorakenteita. Tahkoluodon satama-alueella tai sen läheisyydessä ei ole suojeltuja maisema-alueita. Lähimmät valtakunnalliset arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat yli viiden kilometrin etäisyydellä.
Valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävä Reposaaren kulttuuriympäristö sijaitseen hankealueesta noin 2,5 kilometrin etäisyydellä. Lisäksi samalla etäisyydellä sijaitsee kaksi muinaisjäännöskohdetta:
Kappelinluoto ja Reposaaren puolustusvarustus.
Ihmisten elinolot, terveys ja viihtyisyys
Porin edustan merialueella kalasti vuonna 2013 18 ammattikalastajaa (vuonna 2000 ammattikalastajia oli 30) ja näiden kokonaissaalis oli noin 62 tonnia (vuonna 2000 vastaava saalismäärä oli noin 76 ton- nia). Vaikka ammattikalastajien määrä on laskenut, ei ammattikalastajien pyyntiponnistus ole merkittä- västi laskenut 2000-luvun aikana. Yleisimmät saalislajit olivat silakka, ahven, siika ja lohi.
Porin edustan merialueella harjoitetaan myös runsaasti vapaa-ajan kalastusta (2008 kalastaneita ruo- kakuntia vuonna 2013) ja selvästi suosituimmat pyydystyypit olivat mato-onki, heittovapa ja verkot. Ko- konaissaalis oli 113 tonnia ja alueen runsaimmat saalislajit olivat hauki, ahven, silakka ja kuha. Kyselyn mukaan tämän alueen merkittävimmät kalastushaitat olivat rehevöityminen ja vesikasvillisuuden lisään- tyminen.
Kalojen aistinvaraisessa arvioinnissa arvoitiin vuonna 2013 alueelta pyydettyjen haukien laaduksi melko hyvän ja hyvän välillä. Kalojen aistinvarainen laatu on parantunut tarkkailun kuluessa (2007/2010/2013).
Ilmasto ja ilmanlaatu
Porin ja Meri-Porin merkittävimmät rikkidioksidi-, typpidioksidi- ja hiukkaspäästölähteet ovat energia- tuotanto ja teollisuus. Taajama-alueella ilmanlaatuun vaikuttaa lisäksi liikenne.
Porissa on toteutettu jatkuvatoimista ilmanlaadun tarkkailua vuodesta 1985 lähtien, Porin kaupungin ja teollisuuden yhteinen mittausjärjestelmä käsittää nykyisin kaksi mittausasemaa, jotka sijaitsevat Itätul- lissa kaupungin keskustassa ja Pastuskerissa. Porin keskustassa mitattavat komponentit ovat hiilimo- noksidi, pienhiukkaset, hengitettävät hiukkaset, otsoni, rikkidioksidi sekä typenoksidit ja Pastuskerissa rikkidioksidi.
Vuoden 2014 tulosten perustella valtioneuvoston säätämät ilmanlaadun raja-arvot ja tavoitearvot (38/2011) alittuivat Porin keskustan ja Pastuskerin mittausasemilla kaikille mitattaville komponenteille.
Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot (480/1996) alittuivat niin ikään kaikkien mitattujen kom- ponenttien kohdalla. Ilmanlaatuindeksi Porin keskustassa vaihteli vuoden 2014 mittaustulosten perus- tella hyvästä erittäin huonoon, enimmäkseen ilmanlaatu oli välttävä (n. 37 %), tyydyttävä (23 %) tai huono (n. 20 %). Sataman alueella ei ole jatkuvatoimista ilman laadun seurantaa.
Melu ja tärinä
Tahkoluodon satamassa melua aiheuttavat alueelle sijaitsevat voimalaitokset, satamatoiminnot sekä liikenne. Tahkoluodon teollisuusalueelta ja satamasta on tehty ympäristömeluselvitys vuonna 2009.
Selvityksen perusteella Tahkoluodon asuinalueen länsireunalla sijaitsevien kiinteistöjen pihoilla on ekvi- valenttimelutaso (LAeq) ollut yöaikaan 50-51 dB. Päivällä ekvivalenttimelutaso (LAeq) 55 dB ei ole ylitty- nyt.
Liikenne
Tahkoluodon satamaan johtaa syväväylä, jonka kulkusyvyys on 15,3 metriä. Väylä kulkee Gumman- dooran saaristo (FI0200075) Natura -alueen läpi. Tahkoluodon satamassa on vuosittaisia laivakäyntejä noin 300-400 kappaletta.
Ajoneuvoliikenne Tahkoluodon satamaan on huippuliikenteen aikana noin 950 ajoneuvoa vuorokau- dessa, joista raskaan liikenteen osuus on noin 20 %.
Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonkohteet
Tahkoluodon alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä erityisiä luontoarvoja. Lähin Natura-alue, Gummandooran saaristo (FI0200075), sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä. Gummandooran saaristo on luonnontilainen saaristoalue ja siellä on edustava eläin- ja kasvilajisto. Etäämpänä sijaitsevat Kokemäenjoen suisto, Preiviikinlahti ja Yyterinsannat kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon. Kokemäenjoen suistoalue (FI200079) on luokiteltu kansainvälisesti merkittä- väksi kosteikkoalueeksi, joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Preiviikinlahden Natura-alue (FI200080) on suojeltu lintudirektiivin perusteella.
Maa- ja kallioperä sekä pohjavesi
Tahkoluodon alue on toiminut satamana useita vuosikymmeniä. Tahkoluodon alueella kallion päällä olevat maakerrokset ovat suurelta osin täytemaata. Täytemaa on rakeisuudeltaan yleisesti soraista hiekkamoreenia, joka johtaa hyvin vettä. Luonnontilainen maakerros on vettä huonommin johtavaa
hiekkamoreenia. Kallion pinta vaihtelee alueella noin 1,0-12,0 metrin syvyydellä maanpinnasta, joten myös täyttömaakerrosten ja luonnontilaisten maakerrosten paksuudet vaihtelevat.
Alueen kallion kivilaji on lähes kauttaaltaan oliviinidiabaasi, jonka pintaosissa on rikkonaisia osia ja vuonna 2007 tehdyn kalliotutkimuksen perusteella todettiin alueella kohtalaisen suurta vesimenekkiä.
Pintaosan rikkonaisuuden ja vedenläpäisevyyden takia varastoluola on alun perin sijoitettu poikkeuk- sellisen syvälle. Tehtyjen tutkimusten perusteella rikkonaisuutta esiintyy noin tasolle -40 asti. Tällä pe- rusteella luolien yläosat läpäisevät rikkonaisia vyöhykkeitä.
Kalliovaraston pohjavesipinta on luonnollista tilannetta huomattavasti alempana, noin tasolla -45, josta syystä varasto on pohjavesiä ympäriltään imevä rakenne. Noin 30 metrin etäisyydellä kalliovaraston länsipuolella pohjavesipinta on 2007 tehtyjen mittausten perusteella +0,12, kun taas itäpuolella se on tasolla -5,56. Tämän on arvioitu johtuvan länsipuolella esiintyvästä voimakkaammasta virtauksesta me- restä.
Aluetta ei ole luokiteltu pohjavesialueeksi. Tahkoluotoa ympäröi meri. Kalliovaraston länsipuolella si- jaitseva merenlahti on täytetty lentotuhkalla. Täytemaa on hyvin vettä läpäisevää, joten pohjavesi nou- dattelee meriveden pinnan tasoa. Pohjaveden gradientti on Tahkoluodon alueella pieni, keskiosassa pohjavesi on hieman korkeammalla kuin rantavyöhykkeellä ja tästä johtuen pohjavesi virtaa merta koh- den. Pohjavesipintojen korkeuserojen ollessa pieniä, voivat meriveden pinnanvaihtelut muuttaa tilan- netta ja aiheuttaa pohjaveden virtaussuunnan muutoksen.
Geobotnia Oy on tehnyt vuonna 2007 Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n toimeksiannosta kyseisen kalliova- raston pohjavesivirtausten mallinnuksen, jossa on selvitetty pohjaveden virtausolosuhteita sekä mah- dollisten haitta-aineiden leviämistä kalliovarastosta ympäristöön pohjavesivirtausten mukana.
Pintavedet ja vesiluonto
Vesien sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet ovat Tahkoluodon edustalla hyvät. Meri syvenee loivasti ja tasaisesti rannikolta poispäin siirryttäessä. Merialueen luontaiset virtaukset suuntautuvat Selkämeren rannikolla etelästä pohjoiseen virtausnopeuden ollessa 2-4 cm/s. Sääolosuhteet vaikuttavat osaltaan virtausten suuntaan ja nopeuteen. Veden vaihtuvuus pintakerroksissa on erittäin tehokasta. Kokemä- enjoen makea vesi leviää merialueelle Ahlaisten saariston läpi pohjoiseen ja toisaalta Kallon aukosta etelään. Eteläinen virtaus kääntyy pääosin pohjoiseen Reposaaren ja Kaijakarin välistä. Tietyissä oloissa makeaa vettä leviää pintakerroksessa myös pitemmälle etelään ja Yyterin rannikolle. Talvella jääpeitteisenä aikana makea vesi levittäytyy ohuena jäänalaisena kerroksena myös Säpin suuntaan.
Tahkoluodon edustan merialuetta kuormittavat pistemäisten kuormituslähteiden (kunnalliset jätevedet ja teollisuus) lisäksi alueelle laskevien jokien hajakuormitus. Suurin yksittäinen pistekuormittaja on BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen suhteen Porin kaupungin Luotsinmäen puhdistamo.
Kokemäenjoen ja Porin edustan merialueen veden laadun ja kalataloudellista tarkkailua on toteutettu 1970-luvulta lähtien. Meriveden keskimääräinen laatu on Porin edustan vuoden 2014 merialueen yh- teistarkkailutulosten mukaan seuraava:
Happi 9,5-10,5 mg/l
Sähkönjohtavuus 104-990 mS/m
Kokonaisfosfori 13-29 µg/l
Kokonaistyppi 232-831 µg/l
Porin edustan merialueen veden laatu on parantunut pitkällä aikavälillä. Meriveden happililanne on Po- rin edustan merialueen yhteistarkkailun tulosten mukaan ollut hyvä jo pitkään. Veden laadun osalta Ahlaisten saariston ulko-osat ovat lievästi reheviä. Aivan saariston ulkoreuna ja muu merialue ovat kui- tenkin lähellä karua tyyppiä. Karuimmat vedet esiintyvät mm. Säpin suunnalla, jossa Kokemäenjoen vaikutus on vähäisempää.
Porin edustan merialueen ekologinen tila on ulkosaaristossa tyydyttävä. Kokemäenjoen makeiden ve- sien pohjoiseen painottunut leviämissuunta on nähtävissä myös merialueen ekologisesta tilasta. Prei- viikinlahdessa, jonne Kokemäenjoen vedet eivät ulotu, ekologinen tila on hyvä.
Pohjaeläin tarkkailun tulosten mukaan Pihlavanlahden, Kolpanselän ja Ahlaisten saariston eteläosan pohjat olivat yleensä välttäviä, mutta Ahlisten saariston pohjoisosan avoimemmilla alueilla sijaitsevat pohjat ovat hyviä. Huonokuntoisimmat pohjat tavattiin Ahlaisten ja Merikarvia välillä lähellä mannerta, missä pohjan ekologinen tila luokiteltiin useimmiten huonoiksi. Pääsääntöisesti pohjien tilan kehitys on ollut suotuisaa matalilla asemilla sekä taantunut jonkin verran syvillä asemilla.
10. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
Hankkeen aiheuttamat välittömät ympäristövaikutukset liittyvät säiliölaivojen purkuun ja lastaukseen, tuotteiden varastointiin kalliovarastossa sekä ilmapäästöjen ja vuotovesien hallintaan. Välillisiä ympä- ristövaikutuksia, kuten alueen ympäristöolosuhteiden muutosta, luontokokonaisuuksien pirstaloitumista tai maankäytön tai alueen muiden toimintojen muutosta hankkeen myötä ei tässä arvioinnissa ole tun- nistettu. Hankkeen hyvin rajatusta vaikutusalueesta johtuen ympäristövaikutuksia ei ole katsottu tar- peelliseksi tarkastella erikseen lähi- ja kaukovaikutuksina.
Hankkeeseen liittyvä säiliölaivaliikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin. Hankkeen myötä Porin sataman liikennemäärä kasvaa noin 40-60 säiliölaivakäynnillä vuodessa. Nykyisin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalilaitureissa käy vuosittain hieman yli sata säiliölaivaa. Hanke lisää säiliölaivaliikennettä arvion mukaan noin 50 %.
Kuva 6. Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset.
Päästöt ilmaan
Säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä vapautuu pumpattavasta tuotteesta ilmaan kaasumaisia päästöjä, joiden määrä on arvioitu laskennallisesti kahdelle eri tuotteelle. Keskitisleiden pumppauk- sessa kalliovarastoon, pitkäaikaisvarastoinnissa sekä lastauksessa takaisin säiliölaivaan kokonais- päästö VOC-kaasujen osalta on alle yksi tonni vuodessa. Bensiinin varastoinnin mahdollistamiseksi kalliovarasto tullaan varustamaan VOC-kaasujen talteenotolla tai niiden poltolla, jolloin yli 99,5 % kal- liovaraston täytön aikana muodostuvista VOC-päästöistä saadaan otettua talteen tai poltettua. Bensii- nin lastauksessa säiliölaivaan muodostuu arvion mukaan VOC-päästöjä yhteensä noin 77 tonnia vuo- dessa. Muodostuvia VOC-päästöjä ei käsitellä, vaan niiden annetaan sekoittua ilmaan.
VOC-päästöjen vaikutukset alueella työskentelevien henkilöiden työturvallisuuteen on arvioitu rajoittu- van alle 100 metrin etäisyydelle päästökohdasta. Lisäksi säiliölaivojen lastauksen yhteydessä muodos- tuvan hajupäästön on arvioitu leviävän bensiinien lastauksessa maksimissaan noin 100 metrin etäisyy- delle öljylaiturista. Päästöjä esiintyy alueella ainoastaan säiliölaivojen lastauksen yhteydessä, kun las-
tattavana tuotteena on bensiini. Keskitisleiden lastauksen, säiliölaivojen purun sekä pitkäaikaisvaras- toinnin yhteydessä merkittäviä VOC- ja hajupäästöjä ei esiinny. Tehtyjen selvitysten perusteella on ar- vioitu, että muodostuva hajupäästö rajoittuu vallitsevista ilmavirtauksista johtuen Kuiva-Paakkarin ete- läpuolelle eikä toiminnasta aiheudu haittaa alueen loma-asutukselle.
Kalliosäiliössä varastoitavan bensiinin lastaus säiliölaivoihin kaksinkertaistaa kuitenkin koko sataman vuosittaiset VOC-päästöt ja niiden osalta voidaan hankkeen ympäristövaikutuksia pitää kohtalaisina (3), mutta kuitenkin hyvin paikallisina (vaikutusalueen säde noin 200 m) ja lyhytkestoisina. Keskitislei- den osalta ilmapäästöjen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi (2).
Liitteessä VI on esitetty tarkemmin VOC-päästöjen leviämismallinnus.
Koska kalliovarastossa lämpötila pysyy alhaisena ja lähes vakiona (noin 10°C), kalliovarastossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ja vähäiset ilmapaineen muutokset eivät aukaise hengitysputkessa olevaa yli- ja alipaineventtiiliä, hiilivetypäästöjä ei arvioida syntyvän varsinaisen varastoinnin aikana ja varastoinnin ilmapäästöjen ympäristövaikutukset ovat merkityksettömät (1).
Varastointitoiminnan johdosta laivakäynnit Tahkoluodon satamassa lisääntyvät arvioin mukaan noin 40-60 säiliölaivakäynnillä vuodessa. Laivojen vuoden 2015 alusta voimaan tullut rikkidirektiivi sekä lai- valiikenteelle suunniteltu tiukat typpirajoitukset vähentävät laivaliikenteen aiheuttamia ilmapäästöjä ja näin ollen laivaliikenteen lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta satama-alueen rikkidioksidipäästöjen ja typen oksidien päästöihin määrään. Kokonaisuutena laivakäyntien aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat vähäiset (2).
Poikkeustilanteessa säiliölaivan purun yhteydessä VOC-kaasujen käsittelyjärjestelmän vikaantuminen voi lyhytaikaisesti aiheuttaa normaalia suurempia VOC-ja hajupäästöjä, mutta tällöin pumppaus kes- keytetään mahdollisuuksien mukaan. Tässä poikkeustilanteessa ilmapäästöjen ympäristövaikutus vas- taa säiliölaivan lastausta ja se voi olla lyhytaikaisesti kohtalainen (3).
Melu
Tahkoluodon kemikaalisatamasta on tehty ympäristömeluselvitys vuonna 2009. Selvitys on esitetty liit- teenä VII. Selvityksen mukaan kemikaalisataman melu alittaa yleisen loma-asuntoalueille annetun yö- ohjearvon 40 dB lähimpien loma-asuntosaarien, Keski-Paakarin ja Fofängin, rannassa vaikka säiliö- laiva pumppaisi öljylaiturissa koko yön. Hankkeesta aiheutuu melua säiliölaivojen purun ja lastauksen yhteydessä. Kokonaisuudessaan melu jää arvioiden mukaan lähimmillä loma-asuntoalueille kuitenkin alle 40 dB:n, joten hankkeen ympäristövaikutukset melun osalta voidaan arvioida vähäisiksi (2).
Päästöt vesistöön
Kalliovaraston tyhjentäminen pumppaamalla vedestä aloitettiin helmikuussa 2016 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antaman ohjeistuksen mukaisesti. Pumppauksen ajaksi mereen on laitettu öljypuomit purkuputkien ulostulon kohdalle. Lisäksi pumpattavan veden öljyhiilivetyjen pitoisuutta tarkkaillaan pumppauksen aikana. ELY-keskus on hyväksynyt toiminnanharjoittajan esittämän tarkemman aikatau- lun pumppauksesta ja vesinäytteiden otosta. Tyhjennys on edennyt suunnitelmien mukaisesti, eikä teh- dyissä vesianalyyseissä ole havaittu jäämiä kalliosäiliössä aiemmin varastoidusta raskaasta polttoöl- jystä. Analyyseissä on kuitenkin havaittu pieniä pitoisuuksia muista satama-alueella käsitellyistä ja va- rastoiduista kemikaaleista.
Varastoinnin yhteydessä kalliosäiliöstä pumpataan pois 140 m3 vettä vuorokaudessa. Pumpattu vesi johdetaan ensin viivästyssäiliöön ja sieltä edelleen I-luokan öljynerottimen kautta alueen hulevesijär-
veden öljypitoisuus on alle 5 mg/l ja vuositasolla hulevesijärjestelmän kautta mereen pääsee arvioiden mukaan noin 50 kg hiilivetyjä pääasiassa veteen liuenneita tai sekoittuneita. Nämä päästöt hajoavat pintavedessä kuitenkin nopeasti. Vesistöpäästöjen osalta hankkeen ympäristövaikutukset voidaan ar- vioida vähäisiksi (2)
Säiliölaivan purun tai lastauksen yhteydessä tapahtuva vuoto havaitaan nopeasti ja vuotoihin on varau- duttu asianmukaisella kalustolla. Vuodot pystytään rajaamaan hyvin öljypuomeilla sekä keräämään mahdollisuuksien mukaan talteen. Pienet vuotomäärät varastoitavia tuotteita myös hajoavat nopeasti veden pinnalla. Vuototapauksessa ympäristövaikutukset voivat olla kohtalaiset (2), mutta hyvin rajatulla alueella.
Käytöstä poistaminen
Kalliosäiliön käytöstä poistaminen voidaan tehdä varastoitavien tuotteen lastauksen jälkeen, lopetta- malla vuotoveden pumppaus ja antamalla säiliön täyttyä pohjavedellä. Varastoitavien tuotteiden las- tauksen jälkeen säiliöön jääneet hiilivetyjäämät pumpataan veden pinnalta viivästyssäiliöön ja toimite- taan edelleen asianmukaisesti hävitettäväksi. Käytöstä poistaminen tullaan toteuttamaan ympäristövi- ranomaisten ohjeistuksen mukaisesti ja tarvittaessa sille haetaan erillinen ympäristölupa.
11. ARVIO HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDESTÄ
Tässä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on tunnistettu seuraavat hankkeeseen liittyvät ympä- ristövaikutukset ja arvioitu niiden merkittävyys.
Ympäristövaikutus Toiminto Merkittävyys
Päästöt ilmaan Bensiinin käsittely (3) kohtalainen
Keskitisleiden käsittely (2) vähäinen
Pitkäaikaisvarastointi (1) merkityksetön
Säiliölaivaliikenne (2) vähäinen
VOC-kaasujen käsittelyjärjestelmän vikaan- tuminen
(3) kohtalainen
Melu Säiliölaivojen purku ja lastaus (2) vähäinen
Päästöt vesistöön Käsitellyn vuotoveden johtaminen mereen (2) vähäinen Vuoto säiliölaivan purussa tai lastauksessa (3) kohtalainen
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Tehtyjen selvitysten perusteella hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen rajoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista ja 500 metrin etäisyydelle kalliovarastosta. Merkit- tävin ympäristövaikutus tällä alueella tulee olemaan bensiinien lastauksen yhteydessä muodostuvat VOC- ja hajupäästöt. Bensiinien lastauksen yhteydessä tulee myös huomioida alueella työskentelevien ihmisten työturvallisuus, lähinnä ilmaan vapautuvan bentseenin osalta. Tämä vaikutusalue rajoittuu kui- tenkin alle 100 metrin etäisyydelle päästölähteestä.
Bensiinistä ilmaan haihtuvista yhdisteistä bentseeniä pidetään syöpävaaraa aiheuttavana yhdisteenä.
Bentseenille on säädetty terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi raja-arvo 5 µg/m3 vuosi- keskiarvona. Tehtyjen laskelmien perusteella ilman bentseenipitoisuus lähimmillä loma-asunnoilla on noin 20 % annetusta raja-arvosta ja lähimmillä vakituisilla asuinalueilla alle 0,1 µg/m3 vuosikeskiarvona.
Tämän perusteella hankkeesta muodostuvien ilmapäästöjen ei arvioida aiheuttavan terveysvaaraa lä- hialueen asukkaille.
Hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat vähäiset (2).
Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon
Hankkeen toteutuksella ei ole vaikutusta satama-alueen maaperään. Vuotovesien käsittelyjärjestel- mästä huolimatta mereen päätyy pieniä määriä veteen liuenneita öljyhiilivetyjä, jotka kuitenkin hajoavat pintavedessä nopeasti, eikä niistä aiheudu merkittäviä vaikutuksia alueen meriveden laatuun tai sen käyttöön. Säiliöalusten lastauksen yhteydessä muodostuvien VOC-päästöjen vaikutukset alueen ilman laatuun ovat paikallisia ja vaikutukset rajoittuvat noin 200 metrin etäisyydelle öljylaiturista.
Hankkeen vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon ovat normaalitoiminnassa vähäiset (2) sekä mahdollisessa onnettomuustilanteessa paikallisesti ja lyhytaikaisesti kohtalaiset (3).
Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia satama-alueen kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuo- toisuuteen.
Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen ovat merkityksettömät (1).
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
Hanke toteutetaan satama-alueella ja siihen liittyy vain pieniä rakenteellisia muutoksia, joten hankkeella ei ole yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan eikä kulttuuriperintöön.
Hankkeen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuu- riperintöön ovat vähäiset (2).
Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hankkeeseen liittyvä säiliölaivaliikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin, eikä siitä aiheudu haittaa esimerkiksi alueella tapahtuvalle kalastukselle.
Hankkeen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ovat vähäiset (2).
12. HANKKEEN SUHDE ALUEEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMIIN
Hankkeen tavoitteena on ottaa uudelleen käyttöön Tahkoluodon Polttoöljy Oy:n entinen kalliovarasto ja pitkäaikaisvarastoida siellä keskitisleitä ja bensiinejä. Käyttöönoton valmistelu on aloitettu helmi- kuussa 2016 pumppaamalla varastossa olevaa vettä pois Varsinaissuomen ELY-keskuksen antama luvan mukaisesti. Kalliovaraston käyttöönoton yhteydessä alueella toteutetaan pieniä rakenteellisia muutoksia, joihin haetaan tarvittavat rakennusluvat. Toiminta rajoittuu satama-alueelle ja sen ympäris- tövaikutukset arvioiden perusteella noin 500 metrin etäisyydelle.
Kokonaisuudessa hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia alueen maankäyttösuunnitelmiin. Hanke ei liity myöskään muihin hankkeisiin, suunnitelmiin tai ohjelmiin, eikä arviointimenettelyä ole liitetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin. Hanke ei myöskään edellytä kaavamuutoksia.
Huoltovarmuuskeskuksella ei ole ollut vuoden 2000 jälkeen öljytuotteita kalliovarastoituna Tahkoluo- toon. Huoltovarmuuskeskus on omalta osaltaan suorittanut kaikki öljytuotteiden varastointiin kyseisissä luolissa liittyneet velvoitteet eikä Huoltovarmuuskeskuksella ole mitään suunnitelmia tai tavoitteita ky- seisten kalliovarastojen suhteen. (Ilmoitus 20.6.2016 Huoltovarmuuskeskus)
13. HANKKEEN SUHDE ALUEEN LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖN
Hankkeen toteutus lisää Porin sataman laivaliikennettä noin 40-60 laivakäynnillä vuodessa, liikenne tapahtuu olemassa olevia väyliä pitkin. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luonnonvaro- jen käyttöön, kuten kalastukseen esitetyllä vaikutusalueella.
14. HANKKEEN SUHDE ALUEEN YMPÄRISTÖNSUOJELUUN
Hanke toteutetaan Porin sataman alueella ja siinä tullaan huomioimaan kaikki Porin Satama Oy:n an- tamat ohjeet ja määräykset, jotka liittyvät alueen ympäristönsuojeluun. Lähimmät luonnonsuojelun kan- nalta merkittävät kohteet sijaitsevat noin kahden kilometrin etäisyydellä, eikä hankkeen toteutuksella ole arvioiden mukaan vaikutusta niihin.
15. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Ympäristölupa
Ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tulee olla ympäristölupa. Toiminnanharjoittaja tulee hakemaan toiminnalle ympäristöluvan.
Kemikaalilupa
Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetun Valtioneuvoston asetuksen (685/2015) perusteella keskitisleiden ja bensiinien varastointi kalliosäiliössä, jonka tilavuus on 308 000 m3, on laajamittaista vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointi ja toiminnalta edellytetään lupaa.
Lupaa on haettava kirjallisesti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) ennen yksityiskohtaisten to- teutusratkaisujen tekemistä, hyvissä ajoin ennen tuotantolaitoksen rakennustöiden aloittamista. Tukes on myöntänyt luvan keskitisleiden varastointiin kalliosäiliössä. Lisäksi bensiinin varastoinnin osalta lu- paan on haettu tarvittavaa muutosta.
Rakennuslupa
Porin kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan hankkeeseen liittyvistä rakennelmista tulee tehdä toi- menpideilmoitus Porin kaupungin rakennuslupatoimistoon.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto koskien GT Energy Oy:n suunnitelmaa pumpata vettä Porin Tahkoluodon kalliovarastosta
Lausunnossa esitetyssä kannanotossa Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että veden pumppaa- minen pois kalliovarastosta ei vaadi ympäristölupaa tai vesilain mukaista lupaa ottaen huomioon veden laadusta saadut selvitykset. Pumppauksen ajaksi mereen tulee laittaa öljypuomit purkuputkien ulostu- lon kohdalle. Lisäksi pumpattavan veden öljyhiilivetyjen pitoisuutta tulee tarkkailla pumppauksen ai- kana. ELY-keskus on hyväksynyt toiminnanharjoittajan esittämän tarkemman aikataulun pumppauk- sesta ja vesinäytteiden otosta.
16. EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ei toiminnan rajallisesta luonteesta johtuen ole merkittäviä epävarmuustekijöitä. Varastointi perustuu kymmeniä vuosia yleisesti käytössä olleeseen teknologiaan ja se on myös esitetty parhaana käyttökelpoisena teknologiana.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on kuitenkin käytetty laskenta- ja mallinnusmenetelmiä, joissa voi olla lähtötietoihin, oletuksiin sekä ulkoisiin olosuhteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi ben- siinien lastauksen yhteydessä muodostuva VOC-päästö voi kuitenkin levitä poikkeuksellisista sääolo- suhteista johtuen arvioissa esitetystä poiketen. Näillä epävarmuustekijöillä ei kuitenkaan ole merkittä- vää vaikutusta arvioinnin tuloksiin.
17. ARVIO YMPÄRISTÖONNETTOMUUKSISTA
Finland Tank Storage Oy:n uudelleen käyttöön otettava kalliovarasto ja siihen liittyvät rakenteet on suunniteltu ja rakennettu tarkoitustaan varten voimassa olevien turvallisuusstandardien mukaisesti.
Hankkeesta laaditun riskianalyysin perusteella toimintaan liittyvät merkittävimmät ympäristöriskit liitty- vät vuototilanteisiin laivojen purun tai lastauksen yhteydessä. Riskianalyysiraportti on esitetty selostuk- sen liitteenä VIII.
Hankkeeseen keskeisesti liittyvä säiliölaivojen purku ja lastaus tulee tapahtumaan Tahkoluodon sata- man öljy- ja kemikaaliterminaalissa. Toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi sekä mahdollisten ym- päristövahinkojen ehkäisemiseksi Porin Satama Oy on laatinut öljyvahinkojen torjuntalakiin (1673/2009) perustuvan öljyntorjuntasuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että mah- dollisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan on varauduttu asianmukaisesti, mahdolliset vahingot voidaan torjua nopeasti ja tehokkaasti siten, että niiden aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vä- häisiksi.
Finland Tank Storage Oy on lisäksi laatinut toimintaan liittyen vaarallisten kemikaalien teolliseen käsit- telyn ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen (855/2012) ja kemikaalilain (744/1989, muutos 1073/1995 ja 491/2008) nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden perusteella turvallisuusselvityksen.
Selvityksen avulla osoitetaan, että toimintaan liittyvän polttonesteiden varastoinnin aiheuttamat suur- onnettomuusvaarat on tunnistettu sekä esitetään, että toiminnassa on huomioitu onnettomuuksien en- naltaehkäisy ja mahdollisten seurausten rajaaminen.
Maanjäristysriski
Hankkeeseen liittyvän maanjäristysriskin arvioimiseksi laadittiin erillinen raportti, joka on esitetty selos- tuksen liitteenä IX. Raportissa todetaan, että Suomen kallioperä kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, joka on seismisesti rauhallista aluetta. Suomessa tapahtuu kuitenkin vuosittain muutaman kymmentä pientä maanjäristystä, joista valtaosa voidaan havaita vain erittäin herkillä seismografeilla eli maanjä- ristysmittareilla. Ihmisaistein näistä voidaan havaita vain muutamia järistyksiä vuodessa. Fennoskan- dian alueen järistykset ovat olleet voimakkuudeltaan alle viisi magnitudia ja tyypillisesti ne tapahtuvat 10-15 km:n syvyydessä. Tämän tyyppiset maanjäristykset aiheuttavat vain harvoin vaurioita ihmisten tekemille rakenteille. Suomessa havaitut maanjäristykset keskittyvät Kainuun ja Perämeren väliselle ja Porin seudulla niitä on havaittu erittäin vähän.
Kuva 7. Porin ympäristön maanjäristykset noin 300 vuoden ajalta (Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen mukaan).
Maanjäristysriskiä ei yleisesti huomioida eikä edellytetä huomioitavaksi suomalaisten rakennuskohtei- den suunnittelussa. Poikkeuksen kuitenkin tekee ydinvoimalaitosten kriittisten osien suunnittelu, jossa riski huomioidaan. Kalliotilat ovat hyvin kestäviä maanjäristyksille ja niitä käytetään tyypillisesti myös väestösuojina. Suomessa ei esiinny maanjäristyksiä, jotka edellyttäisivät huomioimista kalliosäiliöiden suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä.
Teoreettisessa tapauksessa maanjäristys voi aiheuttaa halkeamia kallioon, jolloin todennäköisin seu- raus on vain vuotoveden määrän kasvaminen. Tämä edellyttäisi vuotovesien lisäpumppausta, mutta ei vaarantaisi tuotteiden varastointia.
18. SELVITYS HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA
Hankkeessa uudelleen käyttöön otettava kalliosäiliö on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan veteen liukenemattomien polttoaineiden varastointiin. Kalliosäiliön sijainti Tahkoluodon sataman alueella so- veltuu logistisesti sekä kaavoituksellisesti hyvin suunniteltuun toimintaan. Lisäksi hankkeessa hyödyn- netään merkittäviä jo olemassa olevia muita rakenteita.
Alkuperäisessä käytössä kalliovarastossa varastoitiin raskasta polttoöljyä, johon liittyen varaston yhtey- dessä oli raskaan polttoöljyn varastoinnin vaatimat lämmitysjärjestelmät. Nykyisessä käyttötarkoituk- sessa varastoitavat tuotteet eivät vaadi erillistä lämmitystä ja kyseiset järjestelmät on jo purettu aiemmin pois.
