YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY LUVIAN ULKOMERIALUEEN KALANKASVATTAMO

(1)

OFFSHORE FISH FINLAND OY

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

20600653

OFFSHORE FISH FINLAND OY

LUVIAN ULKOMERIALUEEN KALANKASVATTAMO

10.3.2017

SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

(2)

Offshore Fish Finland Oy:n hanketta on tuettu Euroopan Meri- ja kalatalousrahastosta.

Karttakuvat:

Ympäristökarttapalvelu Karpalo

(3)

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 10.3.2017

20600653_Offshore_Fish_Finland_Kalankasvattamo_YVA_selostus.docx

Sisältö:

Tässä raportissa on käytetty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tuottamaa ja Offshore Fish Finland Oy:n omistamaa materiaalia Offshore Fish Finland Oy:n ympäris- tölupahakemusta varten.

Vaikutukset pintavesiin kappale on muilta osin kuin haitallisten vaikutusten vähentämisen osalta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n tuottama. Muut kappaleet ovat pääosin Sweco Ympäristö Oy:n tuottamia.

(4)

(5)

Swe co Ympä ris tö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere

Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku

w ww. s we c o . fi

etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000

Y-tunnus 0564810-5

SISÄLTÖ

LIITTEET ... 9

KUVAT ... 10

TAULUKOT ... 14

YHTEYSTIEDOT ... 17

TIIVISTELMÄ ... 18

1 HANKEKUVAUS ... 27

1.1 Hankkeen tarkoitus ... 32

1.2 Hankkeen suunnittelutilanne ja aikataulu ... 35

1.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ... 36

1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat ... 37

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY ... 38

2.1 Lainsäädäntö ... 38

2.2 Arviointiohjelma ... 38

2.3 Arviointiselostus ... 39

2.4 Osapuolet ... 39

2.5 Vuorovaikutus ... 41

2.6 Yhteysviranomaisen ohjelmalausunto ... 42

2.7 YVA-menettelyn kulku ... 53

3 HANKEVAIHTOEHDOT ... 54

3.1 Tarkasteltavat vaihtoehdot ... 54

3.2 Hankevaihtoehtojen tekniset ratkaisut ... 54

3.2.1 Tuotanto ... 57

3.2.2 Talvisäilytys ... 58

3.2.3 Päästöt ja niiden rajoittaminen ... 61

3.2.4 Jätteet ... 64

4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 65

4.1 Arvioinnin lähtökohta ... 65

4.2 Hankealueen yleiskuvaus ... 66

4.3 Tarkasteltava alue ... 66

5 VAIKUTUKSET IHMISTEN TERVEYTEEN, ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN ... 68

5.1 Sosiaaliset vaikutukset ... 68

5.1.1 Nykytila ... 68

5.1.2 Arviointimenetelmä ja epävarmuustekijät ... 72

(6)

6 (208)

5.1.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 72

5.1.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset ... 73

5.1.5 Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 74

5.1.6 Yhteisvaikutukset muiden kalankasvattamoiden kanssa ... 75

5.1.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ... 75

5.2 Liikennevaikutukset ... 75

5.2.1 Nykytila ... 75

6 LUONNONYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ... 84

6.1 Vaikutukset pintavesiin ... 84

6.1.1 Nykytila ... 84

6.1.6 Yhteisvaikutukset ... 153

6.2 Vaikutukset pohjavesiin sekä maa- ja kallioperään ... 165

6.2.1 Nykytila ... 165

6.3 Linnustovaikutukset ... 166

6.3.1 Nykytila ... 166

6.4 Vaikutukset luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin ... 172

6.4.1 Nykytila ... 172

(7)

7 (208)

Vastaava merkitys kuin rakennusaikana. ... 176

6.5 Vaikutukset ilmastoon ... 176

6.5.1 Nykytila ... 176

7 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN SEKÄ MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN ... 179

7.1 Nykytila ... 179

7.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ... 179

7.1.2 Maakuntakaava ... 180

7.1.3 Yleiskaava ... 181

7.1.4 Asemakaava ... 185

7.1.5 Maisemamaakuntajako ... 186

7.1.6 Maisemallisesti ja kulttuuriympäristöllisesti arvokkaat kohteet ... 187

7.2 Arviointimenetelmä ja epävarmuustekijät ... 190

7.3 Rakentamisen aikaiset vaikutukset ... 190

7.4 Toiminnan aikaiset vaikutukset ... 191

7.4.1 Maankäyttö ... 191

7.4.2 Maisema ... 191

7.4.3 Kulttuuriympäristö ... 193

7.5 Toiminnan lopettamisen vaikutukset ... 194

7.6 Yhteisvaikutukset muiden kalankasvattamoiden kanssa ... 194

7.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen ... 194

8 TOIMINNAN VAIKUTUSTEN SEURANTA ... 195

8.1 Veden laatu ... 195

8.2 Levä- ja sameuskartoitukset ... 196

8.3 Kasviplanktontutkimus ... 196

8.4 Pohjaeläintutkimus ... 197

8.5 Vesikasviseuranta ... 197

8.6 Tarkkailuohjelman kehittäminen ... 198

(8)

8 (208)

8.7 Raportointi ... 198 9 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN YHTEENVETO, VAIHTOEHTOJEN

VERTAILU JA TOTEUTTAMISKELPOISUUS ... 199

10 LÄHTEET ... 204

(9)

9 (208)

LIITTEET

Liite 1 Alustava kasvatusaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE2 (A3)

Liite 2 Alustava talvisäilytys- ja tyhjien altaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE2 (A3) Liite 3 Kasvatusalueen lähimpien asuinrakennusten sijainti (A3)

Liite 4 Talvisäilytysalueen lähimpien asuinrakennusten sijainti (A3) Liite 5 Nelilehtivesikuusiselvitys

Liite 6 Luvian ulkomerialueen kalankasvatuslaitoksen Natura-arviointi

(10)

10 (208)

KUVAT

Kuva 1. Hankkeen sijainti Luvialla. ... 27

Kuva 2. Alustava verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE1 punaisin ympyröin, musta piste on ruokintalautta. ... 28

Kuva 3. Alustava verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE2 punaisin ympyröin, musta piste on ruokintalautta. ... 29

Kuva 4. Alustava talvisäilytysalueen verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE1 punaisin ympyröin, tyhjät altaat vihrein ympyröin. ... 30

Kuva 5. Alustava talvisäilytysalueen verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE2 punaisin ympyröin, tyhjät altaat vihrein ympyröin. ... 31

Kuva 6. Ilmakuva talvisäilytysalueesta. ... 32

Kuva 7. Kotimaisen kalan ja tuontikalan kulutus Suomessa 1999-2013, kg/hlö/vuosi .... 33

Kuva 8. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma ... 34

Kuva 9. Muiden kalankasvattamoiden sijainti suhteessa hankealueeseen. ... 36

Kuva 10. Hankkeen osapuolet... 40

Kuva 11. Vaikutusmahdollisuuksia YVA- ja kaavoitusmenettelyissä ... 53

Kuva 12. Esimerkki allasrakenteesta ... 55

Kuva 13. Esimerkki ruokintalautasta ... 56

Kuva 14. Näkymä huoltotukikohdan rannasta ... 57

Kuva 15. Syvyystietoja kasvatusalueelta ... 58

Kuva 16. Syvyystietoja talvisäilytysalueen läheisyydestä ... 60

Kuva 17. Tarkempia syvyystietoja talvisäilytysalueen läheisyydestä ... 61

Kuva 18. Vaikutusalueen rajaus. ... 67

Kuva 19. Kasvatusalueen lähimpien asuinrakennusten sijainti. ... 70

Kuva 20. Talvisäilytysalueen lähimpien asuinrakennusten sijainti. ... 71

Kuva 21. Liikennemääräkartta ... 76

Kuva 22. Raskaan liikenteen liikennemääräkartta ... 77

Kuva 23. Reitti huoltotukikohdasta Kuivalahdentielle. ... 79

Kuva 24. Näkymä Kuivalahdentieltä Saaristotien suuntaan ... 80

Kuva 25. Kesän 2015 esitarkkailun vesinäytteenottopisteiden sijainti... 88

Kuva 26. Luvian edustan kalankasvatuslaitosten veden laadun tarkkailupisteet. ... 89

Kuva 27. Kokonaisfosforipitoisuus Luvian saariston kalalaitosten tarkkailuun liittyvillä asemilla 22D, 18, 7 ja 7C. ... 90

Kuva 28. Näkösyvyys (dm) Luvian saariston kalalaitosten tarkkailuun liittyvillä asemilla 22D, 18, 7 ja 7C. ... 90

Kuva 29. a-klorofyllipitoisuus Luvian saariston kalalaitosten tarkkailuun liittyvillä asemilla 22D, 18, 7 ja 7C. Trendiviiva havainnollistaa aseman 18 pitoisuuskehitystä... 94

Kuva 30. Iso-Lampoorin edustan tarkkailuasemien sijainti. ... 95

Kuva 31. Kokonaisfosforipitoisuus asemalla K1 vuosina 2001–2014. Pystykatkoviiva kuvaa ajankohtaa jolloin näytesyvyys vaihtui 0-2 metristä 1 metriin. ... 96

Kuva 32. Näkösyvyys asemalla K1 vuosina 2001–2014. ... 97

(11)

11 (208)

Kuva 33. Kokonaisfosforipitoisuus asemilla P9 ja P9B vuosina 1989–2014. Pystykatkoviiva

kuvaa ajankohtaa jolloin näytesyvyys vaihtui 0-2 metristä 1 metriin. ... 98

Kuva 34. Näkösyvyys asemilla P9 ja P9B vuosina 1994–2014. ... 98

Kuva 35. Kasviplanktonnäytepisteiden sijainti. Kasvatusalue ja talvisäilytysalue on merkitty kartalle violetilla värillä. ... 100

Kuva 36. Perifytonkertymät Luvian saariston kalalaitosten vesistövaikutustarkkailuun liittyvillä asemilla 22D, 18, 7 ja 7C... 102

Kuva 37. Pohjan laatu Luvian edustan merialueella. ... 104

Kuva 38. Kalankasvatuslaitoksen ja tarkkailuasemien sijainti. ... 106

Kuva 39. Talvisäilytysasemalle lähimpänä sijaitsevat pohjaeläinhavaintoasemat ... 108

Kuva 40. Vuonna 2015 toteutetun vedenalaisen kasvillisuuskartoituksen linjojen sijainnit ... 110

Kuva 41. Velmu-kartoituksen videopisteet ja sukelluslinjat kalankasvatusaseman ja talvisäilytysalueen lähialueella. ... 112

Kuva 42. Rakkoleväkasvustojen esiintyminen kalankasvatusaseman ja talvisäilytysalueen alueella vuosien 2012–2015 Velmu-hankkeen kartoituksissa ... 114

Kuva 43. Rakkoleväyhteisön eliöyhteisömalli Luvian saariston alueella. ... 115

Kuva 44. Punaleväyhteisön eliöyhteisömalli Luvian saariston alueella. ... 115

Kuva 45. Suunnitellut talvisäilytysaltaat ja nelilehtivesikuusiselvitysalueen rajaus. ... 117

Kuva 46. Sachtleben Pigments Oy:n kalataloudellinen tarkkailualue ja sen osa-alueet. 119 Kuva 47. Ahvenen mallinnetut poikastuotantoalueet Luvian saariston alueella. ... 121

Kuva 48. Kuoreen mallinnetut poikastuotantoalueet Luvian saariston alueella. ... 122

Kuva 49. Silakan mallinnetut poikastuotantoalueet Luvian saariston alueella. ... 123

Kuva 50. Yleiskuva lisääntyvän ravinnekuormituksen vaikutuksista murtovesiekosysteemiin ... 129

Kuva 51. Kokonaisfosforipitoisuuden nousun aikasarjat 0-1 m syvyyskerroksessa hankevaihtoehdoille VE1 (K1) ja VE2 (K2) vuosien 2010-2012 kasvatuskauden sääolosuhteissa. ... 131

Kuva 52. Mallinnuksessa laskettu kokonaisfosforin keskipitoisuus syvyydellä 0-1m laskentajakson 6.5–1.10 sääolosuhteilla, vuosi 2010. ... 133

Kuva 53. Mallinnuksessa laskettu kokonaisfosforin keskipitoisuus syvyydellä 0-1m laskentajakson 6.5–1.10 sääolosuhteilla, vuosi 2011. ... 134

Kuva 54. Mallinnuksessa laskettu kokonaisfosforin keskipitoisuus syvyydellä 0-1m laskentajakson 6.5–1.10 sääolosuhteilla, vuosi 2012. ... 134

Kuva 55. Mallinnuksessa laskettu kokonaistypen keskipitoisuus syvyydellä 0-1m laskentajakson 6.5–1.10 sääolosuhteilla, vuosi 2010. ... 135

Kuva 56. Mallinnuksessa laskettu kokonaistypen keskipitoisuus syvyydellä 0-1m laskentajakson 6.5–1.10 sääolosuhteilla, vuosi 2011. ... 135

Kuva 57. Mallinnuksessa laskettu kokonaistypen keskipitoisuus syvyydellä 0-1m laskentajakson 6.5–1.10 sääolosuhteilla, vuosi 2012. ... 136

Kuva 58. Rasvapitoisuuden kuukausikeskiarvot,kesä-heinäkuu 2010 (skaala 0-0,45 µg/l)

... 137

Kuva 59. Rasvapitoisuuden kuukausikeskiarvot elo-syyskuu 2010 (skaala 0-0,45 µg/l). 138

(12)

12 (208)

Kuva 60. Talvisäilytyksen päivittäiset vaikutukset kokonaisfosforipitoisuuteen

talvisäilytyskauden aikana talvien 2010-2011, 2011-2012 ja 2012-2013 sääolosuhteilla, 800 m talvisäilytysalueen eteläpuolella sijainneella aikasarjapisteellä. Voimakkaimmat

vaikutukset todettiin talven 2012-2013 säätiedoilla. ... 139

Kuva 61. Talvisäilytystoiminnan vaikutus pinnanläheisen veden (0-1m) ravinnepitoisuuksiin lokakuussa 2011 (vasen kuva) ja lokakuussa 2012 (oikea kuva). .. 140

Kuva 62. Talvisäilytystoiminnan vaikutus pinnanläheisen veden (0-1m) ravinnepitoisuuksiin joulukuussa 2011 (vasen kuva) ja joulukuussa 2012 (oikea kuva). 141 Kuva 63. Talvisäilytystoiminnan vaikutus pinnanläheisen veden (0-1m) ravinnepitoisuuksiin helmikuussa 2012 (vasen kuva) ja helmikuussa 2013 (oikea kuva). ... 142

Kuva 64. Talvisäilytystoiminnan vaikutus pinnanläheisen veden (0-1m) ravinnepitoisuuksiin huhtikuussa 2012 (vasen kuva) ja huhtikuussa 2013 (oikea kuva). ... 143

Kuva 65. Kokonaisfosforin pohjakertyminen vuoden 2010 säätiedoilla hankevaihtoehdolla VE1 (vasen kuva) ja vaihtoehdolla VE2 (oikea kuva) ... 145

Kuva 66. Kokonaisfosforin pohjakertyminen vuoden 2011 säätiedoilla hankevaihtoehdolla VE1 (vasen kuva) ja vaihtoehdolla VE2 (oikea kuva) ... 145

Kuva 67. Kokonaisfosforin pohjakertyminen vuoden 2012 säätiedoilla hankevaihtoehdolla VE1 (vasen kuva) ja vaihtoehdolla VE2 (oikea kuva) ... 146

Kuva 68. Kalankasvatuksessa muodostuva kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus (%) suhteessa Luvian edustalle kohdistuvaan muuhun kuormitukseen hankevaihtoehdolla VE1. ... 155

Kuva 69. Kalankasvatuksessa muodostuva kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus (%) suhteessa Luvian edustalle kohdistuvaan muuhun kuormitukseen hankevaihtoehdolla VE2. ... 155

Kuva 70. Talvisäilytyksessä muodostuva kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus suhteessa Luvian edustalle kohdistuvaan muuhun kuormitukseen. ... 159

Kuva 71. IBA-lintualue. ... 167

Kuva 72. Vuoden 2012 lintujen laskenta-alue ja –linja. ... 169

Kuva 73. Lentokonelaskentojen laskentalinjat ... 170

Kuva 74. Lähimmät Natura 2000 –alueet. ... 173

Kuva 75. Lähin luonnonsuojelualue. ... 174

Kuva 76. Suunnittelujärjestelmä ... 179

Kuva 77. Ote maakuntakaavasta. ... 181

Kuva 78. Hankealueen lähimmät yleiskaava-alueet. ... 182

Kuva 79. Ote Luvian rantaosayleiskaavakartasta (kartta 6). ... 183

Kuva 80. Ote Luvian rantaosayleiskaavakartasta (kartta 7). ... 184

Kuva 81. Ote osayleiskaavakartasta 7. ... 184

Kuva 82. Hankealueen lähimmät asemakaava-alueet. ... 186

Kuva 83. Ote maisemamaakuntajaosta. ... 187

Kuva 84. Ehdotus valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviksi maisema-alueiksi.

... 188

(13)

13 (208)

Kuva 85. Lähialueen muinaisjäännökset. ... 189

Kuva 86. Arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. ... 190

Kuva 87. Norjalainen kalankasvattamo ... 192

Kuva 88. Lähisaaret suhteessa talvisäilytysalueeseen (VE2). ... 192

Kuva 89. Näkymä KalaValtasen talvisäilytysalueelle ... 193

(14)

14 (208)

TAULUKOT

Taulukko 1. YVA-menettelyn, ympäristölupamenettelyn ja hankkeen toteutuksen

aikatauluarvio. ... 35

Taulukko 2. Lähialueen kalankasvattamoiden kuormitustiedot. Iso-Lampoorin yksikössä on ainoastaan kalojen talvisäilytys, ei kasvatusta. ... 36

Taulukko 3. Yhteysviranomaisen lausunnon keskeisiä kohtia ja niiden huomiointi YVA- selostuksessa... 42

Taulukko 4. Kasvatusalueen päästölaskelma. ... 62

Taulukko 5. Talvisäilytysalueen päästölaskelma. ... 62

Taulukko 6. Talvisäilytyspaikan veden lämpötila ... 63

Taulukko 7. Talvisäilytysalueen rehun käyttö. ... 63

Taulukko 8. Lähivaikutusalueen asutusmäärät. ... 69

Taulukko 9. Kalankasvattamon työllistävyys (henkilötyövuosia). ... 73

Taulukko 10. Alustavat liikennemäärät. ... 78

Taulukko 11. Liikennemäärien muutokset Kuivalahdentiellä. ... 81

Taulukko 12. Raskaan liikenteen aiheuttamat päästöt ilmaan. ... 82

Taulukko 13. Luvian ja Eurajoen edustalle kohdistuva ravinnekuormitus sekä Selkämeren kokonaiskuormitus. ... 86

Taulukko 14. Vuonna 2015 suunnitellulla kalankasvatusalueella toteutetun vedenlaatututkimuksen tuloksia päällysvedestä. ... 92

Taulukko 15. Vuonna 2015 suunnitellulla kalankasvatusalueella toteutetun vedenlaatututkimuksen tuloksia alusvedestä... 93

Taulukko 16. Kasviplanktonin biomassan mukainen rehevyysluokittelu ... 99

Taulukko 17. Rakkolevävyöhykkeiden ylä-ja alakasvurajat tutkituilla linjoilla ... 111

Taulukko 18. Alue (km

²

), jolla avovesijakson keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus ylittää annetun raja-arvon. ... 132

Taulukko 19. Alue (km

²

), jolla avovesijakson keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus ylittää annetun raja-arvon. ... 133

Taulukko 20. Alue (km

²

), jolla avovesijakson aikana pohjaan kertynyt kokonaisfosforin määrä ylittää annetun raja-arvon. ... 144

Taulukko 21. Pintavesien ekologisen luokittelun mukaiset luokkarajat päällysveden kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudelle selkämeren uloimmalla rannikkovesialueella ... 151

Taulukko 22 Merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan muutos suuntaa-antavasti kesän 2015 tutkimustulosten typpi- ja fosforipitoisuuksien keskiarvojen perusteella hankevaihtoehtojen VE1 ja VE 2 aiheuttaman suurimman keskiarvopitoisuusnousun (Lauri 2016 a) mukaisesti. ... 152

Taulukko 23. Merialueen fysikaalis-kemiallisen tilan muutos suuntaa-antavasti kesän

2015 tutkimustulosten typpi- ja fosforipitoisuuksien keskiarvojen perusteella

hankevaihtoehtojen VE1 ja VE 2 aiheuttaman maksimaalisen pitoisuusnousun (Lauri

2016 a) mukaisesti. ... 152

(15)

15 (208)

Taulukko 24. Kalankasvatuslaitoksen eri hankevaihtoehdoissa muodostuva

ravinnekuormitus suhteutettuna Luvian ja Eurajoen alueen kuormitukseen. ... 156 Taulukko 25. KalaValtanen Oy:n kalankasvatuslaitosten (Santakari ja Iso-Haavanen) ja talvisäilytyksen muodostama vuotuinen vesistökuormitus yhteensä vuosina 2009-2014 sekä hankkeen mukaisessa talvisäilytyksessä muodostuva kuormitus. ... 158 Taulukko 26. Kalankasvatuslaitoksen talvisäilytysalueella eri hankevaihtoehdoissa muodostuva ravinnekuormitus suhteutettuna Luvian ja Eurajoen alueen kuormitukseen.

... 159 Taulukko 27. Luvian IBA-alueen eteläisen ulkosaariston pesimälinnusto vuonna 2012. 168 Taulukko 28. Eräiden liha- ja kalatuotteiden hiilijalanjälki ja energiankulutus ... 177 Taulukko 29. Lohenkasvatus (VE1: 1000 t, VE2: 2000 t) verrattuna muiden liha- ja

kalatuotteiden tuotantoon. ... 177 Taulukko 30. Kalankasvatusaseman eri hankevaihtoehtojen vaikutukset eri muuttujilla sekä vaikutusten merkittävyys. ... 200 Taulukko 31. Talvisäilytysalueen eri hankevaihtoehtojen vaikutukset eri muuttujilla sekä vaikutusten merkittävyys. ... 201 Taulukko 32. Yhteenvetotaulukko ravinnekuormituksen yhteisvaikutuksista

kasvatusalueella ja talvisäilytysalueella eri hankevaihtoehdoilla. ... 202 Taulukko 33. Yhteenveto arvioiduista muista vaikutuksista sekä vaikutuksen

merkittävyyteen vaikuttavista tekijöistä... 202

(16)

(17)

17 (208)

YHTEYSTIEDOT

Hankevastaava

Offshore Fish Finland Oy

Yhteyshenkilö:

Toimitusjohtaja Jyri Luotonen Kuriirintie 10

28430 PORI Puh. 0400 418 067 jyri.luotonen icloud.com

Yhteysviranomainen

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Yhteyshenkilö:

Ylitarkastaja Petri Hiltunen PL 236 (Itsenäisyydenaukio 2) 20101 TURKU

Puh. 0295 022 867

petri.hiltunen ely-keskus.fi

YVA-konsultti Sweco Ympäristö Oy Yhteyshenkilö:

Projektipäällikkö Mika Manninen Uudenmaankatu 19 A

20700 TURKU Puh. 045 634 0224

mika.manninen sweco.fi

(18)

18 (208)

TIIVISTELMÄ

Hankekuvaus ja -vaihtoehdot

Hankkeessa suunnitellaan kalankasvattamon perustamista Luvian (nykyisin Eurajokea) ulkomerialueelle. Kasvatusalueelta on entiselle Luvian ja Eurajoen rajalle matkaa noin 350 metriä. Entisen Luvian keskustaan on matkaa noin 13 km ja Eurajoen keskustaan noin 23 km.

Kasvatusalueen verkkokassit tulevat olemaan pyöreitä, halkaisijaltaan noin 32 metriä ja syvyydeltään 6-12 metriä. Kasvatusalueen pinta-ala on noin 2 - 4 ha. YVA-menettelyssä tutkitaan seuraavanlaisia vaihtoehtoja (VE):

VE0: Hanketta ei toteuteta VE1: Kalojen lisäkasvu 1 000 t/v VE2: Kalojen lisäkasvu 2 000 t/v

Talvisäilytyksen on suunniteltu tapahtuvan Lemlahden kylässä sijaitsevan Iso-Lampoorin niemen edustalla noin 1.10.–15.5 välisenä aikana riippuen syksyn ja kevään etenemisestä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointi perustuu YVA-lakiin ja –asetukseen. Kalankasvattamot ei- vät kuulu YVA-asetuksen hankeluetteloon. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti: 1) hankkeen ominaisuuksia, 2) hankkeen sijaintia ja 3) vaikutusten luonnetta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on YVA-tarveharkinnassaan päätynyt siihen, että hankkeeseen tulee soveltaa YVA- menettelyä.

Vuorovaikutus

Eri sidosryhmien välinen vuorovaikutus ja kansalaisten osallistuminen ovat keskeinen osa hankkeen YVA-menettelyä. Ennen virallista YVA-ohjelman vuorovaikutustilaisuutta järjes- tettiin lisäksi epävirallinen ns. tupailta, jossa kerrottiin hankesuunnitelmista ja keskusteltiin hankkeesta kiinnostuneiden kanssa. Sekä ohjelma- että selostusvaiheessa järjestetään vuorovaikutustilaisuudet, joissa lähiasukkailla ja muilla kiinnostuneilla toimijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä hankesuunnitelmista ja hankkeen ympäristövaikutusten selvittämisestä. Yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle voi ilmaista mielipiteensä kuulutuksessa ilmoitettuna ajankohtana. Mielipiteensä voi ilmaista sähköpostitse, postitse tai toimittamalla kirjallisen vastineen henkilökohtaisesti Varsinais- Suomen ELY-keskukselle. YVA-ohjelma ja –selostus ovat julkisesti nähtävillä kuulutusaikana ja lisäksi ne tulevat nähtäville ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun (www.ymparisto.fi).

(19)

19 (208)

Ympäristön nykytilan kuvaus

Kasvatusaltailta lähimpään vakituiseen asutukseen on matkaa noin 5,3 km ja vapaa-ajan asutukseen noin 3,1 km. Talvisäilytysaltailta Iso-Lampoorissa lähimpään vakituiseen asutukseen on matkaa noin 200 metriä ja vapaa-ajan asutukseen noin 250 metriä. Em. vaki- tuisen asuinkiinteistön omistaa Offshore Fish Finland Oy:n yksi osakas. Lähin muu vakituinen asutus sijaitsee noin kilometrin päässä.

Vedenlaatu on Selkämerellä jonkun verran parempi kuin Saaristomerellä ja Suomenlah- della ja olosuhteet luontoarvojen säilymiselle ovat monin paikoin hyvät. Selkämeren eliöstö on samankaltainen kuin SaaristomerelIä. Rakkolevää (Fucus spp.) tavataan koko Selkä- meren alueella ja meriajokaskin esiintyy Selkämeren eteläosissa. Selkämeren ulkomerialueen veden vuotuinen keskilämpötila on suhteellisen matala. Talvella jääpeitteinen ajan- jakso on lyhyt. Veden kerrostuneisuus ei ole yhtä voimakasta kuin eteläisemmällä Itämeren alueella, sillä Saaristomerellä ja Ahvenanmerellä olevat kynnysalueet estävät suolapitoi- sempien vesien kulkeutumista Selkämeren puolelle). Koska vesipatsaan suolaisuuserot ovat vähäiset, koko vesipatsas sekoittuu tehokkaasti ja saa happitäydennystä ilmakehästä.

Suolapitoisuus kasvaa nopeasti ulkomerta kohti makeiden jokivesien vaikutuksen vähen- tyessä. Veden ravinnepitoisuudet ovat rannikkovesiä matalampia ja vesi on kirkkaampaa Toiminta on suunniteltu sijoittuvan Luvian edustan (nykyisin Eurajokea) ulkomerialueelle, jossa vallitsee Selkämerelle tyypilliset ulkomeriolosuhteet. Vesisyvyyttä kasvatusalueen lä- hiympäristössä on 13-19 metriä ja veden vaihtuvuus on avoimuuden ansiosta tehokasta.

Merialueen ekologinen tila on Luvian sisä- ja ulkosaariston alueella hyvä.

Kesällä 2015 toteutetun vedenlaatututkimuksen tulokset osoittivat suunnitellun kasvatusalueen ja sen lähialueen vesien olevan kirkkaita ja vähäravinteisia. Havaintoasemien välillä ei todettu merkittäviä eroja. Kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 7-20 µg/l, ollen kuitenkin pääasiassa alle 13 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus vaihteli välillä 200-280 µg/l. Ravinnepitoi- suudet vastasivat keskimäärin sekä typen (242 µg/l) että fosforin (11,2 µg/l) osalta hyvää ekologista tilaa.

Kesän 2015 kasviplanktonnäytteiden perusteella kasvatusalueen kasviplankton kuvasti niukkaravinteista, fosforirajoitteista vettä. Levälajeja oli niukalti, picoplanktonia runsaasti, samoin molekulaarista typpeä hyväksi käyttäviä sinileviä. Picoplanktonin määrä oli kesä- kuussa korkea.

VELMU-hankkeeseen liittyvien kartoitusten perusteella suunnitellun kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä esiintyy vedenalaisia riuttoja.

Kalankasvatuslaitoksen suunnitellun sijainnin etäisyys lähimpään Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan Luvian saariston alueeseen (F10200074) on noin 2 km. Alue on sisällytetty Na- turaan sekä luontodirektiivin (SCI) että lintudirektiivin (SPA) perusteella. Vuonna 2011 perustettu Selkämeren kansallispuisto (326/2011) sijaitsee vajaat 400 metriä suunnitellusta kasvatusalueesta länteen. Pohjoisessa Selkämeren kansallispuistoon etäisyyttä tulee noin 1,5-2 km.

(20)

20 (208)

Luvian ulkosaariston ja ulkomerialueella kasvatuslaitoksen lähialueella sijaitsevilla väylillä veneliikenne on vähäistä ja koostuu lähinnä pienveneistä. Laivaliikennettä väylillä ei ole lainkaan. Liikenneviraston tuottaman liikennemääräkartan mukaan huoltotukikohtaa lähim- mässä mittauspisteessä liikkui 537 ajoneuvoa ja 16 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2014.

Virkistyskäyttö Luvian ulkomerellä liittyy lähinnä pienveneilyyn. Kalankasvatusalueen suunnitellun sijainnin läheisyydessä ei ole vedenottamoita, uimarantoja tai muita erityis- käyttöön tarkoitettuja alueita. Talvisäilytysalueesta noin 1,5 km päässä koilisessa sijaitsee Laitakarin uimaranta, venepaikkoja ja vierasvenesatama.

Hankealueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Voimassa olevassa maakunta- kaavassa ei ole osoitettu kasvatusalueelle erityisiä maankäytön ohjauksen tarpeita. Tal- visäilytysalue on lähinnä tyhjien altaiden osalta merkinnällä MY (maa- ja metsätalousval- tainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). Talvisäilytysalueen ja kasvatusalueen väli- selle venereitille on merkitty kaksi veneväylää. Kasvatusalueella ei ole voimassa yleiskaa- vaa. Talvisäilytysalueella voimassa olevalle Luvian rantaosayleiskaava-alueelle matkaa kasvatusalueelta on noin 1,2 km. Kasvatusalueella ei ole voimassa asemakaavaa.

Lähimmälle asemaavoitetulle alueelle on matkaa noin 2,6 km. Talvisäilytysaltailta on matkaa lähimpää ranta-asemakaava-alueeseen (Korkiakari) noin 50 m.

Lähimmälle valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Yyteri) on matkaa hankealu- eelta noin 25 km. Lähin kiinteä vedenalainen muinaisjäännös sijaitsee noin 6,8 km päässä pohjoisessa kasvatusalueesta. Lähimmät maalla sijaitsevat kiinteät muinaisjäännöksetsi- jaitsevat noin 3 km päässä koillisessa huoltotukikohdasta. Selkämeren hylkykartoituksessa todetut lähimmät uudet kohteet sijaitsevat kasvatusalueesta yli 5 km päässä koillisessa.

Talvisäilytysaluetta lähin uusi kohde sijaitsee noin 2 km päässä pohjoisessa.

Ympäristövaikutusten arviointi

Hankkeen olennaisimmat ympäristövaikutukset on selvitetty YVA-selostusvaiheessa.

Hankkeen kannalta keskeisiä ympäristövaikutuksia ovat mm. seuraavat: vesistövaikutuk- set, ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (virkistyskäyttö, kalastus), luontovaikutukset (Natura- alue) ja liikennevaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointi perustuu mm. seuraaviin tietoi- hin ja selvityksiin: virtaus- ja kuormitusmallinnus, asukaskysely ja teemahaastattelut, an- netut mielipiteet ja lausunnot, vuorovaikutustilaisuudet, Natura-arviointi, tehdyt ympäris- töselvitykset ja liikenneselvitys. Tehtyjen ja tehtävien selvitysten perusteella on suoritettu asiantuntija-arvio eri ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Lähialueen asukkaat suhtautuvat hankkeeseen esitettyjen mielipiteiden perusteella va- rauksellisesti. Huolta herättivät hankkeen vesistövaikutukset erityisesti talvisäilytysalueen osalta. Hanketta pidettiin liian suurena ja sen arvioitiin vaikuttavan heikentävästi kiinteistö- jen arvoon. Kasvatusalueen sijoittamista kauemmas rannikosta suositeltiin. Yleisötilaisuuk- sien (tupailta ja ohjelmavaiheen yleisötilaisuus) perusteella etenkin kalojen talvisäilytys he- rätti huolestuneisuutta lähiasukkaissa.

(21)

21 (208)

Kokonaisliikennemäärän lisäys Kuivalahdentien osalta on hyvin vähäinen. Raskaan liikenteen lisäystä voidaan pitää merkittävänä kesäaikaan. Liikenneturvallisuuteen tulee jokai- sessa kuljetuksessa kiinnittää erityistä huomiota, jotta varmistetaan kaikkien tienkäyttäjien turvallisuus. Venekuljetuksia on kesäaikana vaihtoehdossa VE1 noin joka toinen arkipäivä ja vaihtoehdossa VE2 noin kerran arkipäivässä, minkä ei arvioida olevan erityisen merkit- tävää.

Luonnonympäristövaikutukset

Kalankasvatusaseman rakennusaikana ja kassien purkamisen aikana voi kalankasvatusaseman lähialueelle aiheutua vaikutuksia lisääntyneestä liikenteestä ja normaalista raken- tamismelusta. Nämä vaikutukset eivät kuitenkaan kohdistu pohjaeläimiin, vesikasvillisuuteen tai kalastoon kummallakaan hankevaihtoehdolla, eikä niillä ole vaikutuksia merialueen ekologiseen tilaan tai vedenlaatuun.

Hankkeen vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea pintavesistöön, sillä kalankasvattamosta aiheutuu fosfori- ja typpikuormitusta. Myös talvisäilytyksessä muodostuu ravinnekuormitusta. Ravinnekuormituksen leviämistä on arvioitu virtaus- ja kuormitusmallinnuksen tulosten perusteella. Virtausmallinnus on tehty sekä kasvatusalueelle että talvisäilytysalueelle.

Hankkeen vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea pintavesistöön, sillä kalankasvattamosta aiheutuu fosfori- ja typpikuormitusta (VE1: 5,4 t P/v ja 44 t N/v, VE2: 10,7 t P/v ja 88 t N/v).

Kalankasvatuksessa vesistöön päätyvät ravinteet muodostuvat kalojen ruokinnan myötä, joten kuormituksen suuruus on kalamäärää enemmän riippuvainen kalojen ruokintaan käy- tetyn rehun määrästä. Myös talvisäilytyksessä muodostuu ravinnekuormitusta (VE1&2: 71 kg P/v, 677 kg N/v), mutta kuormitus painottuu perustuottajien kasvukauden ulkopuolelle ja on huomattavasti vähäisempää kuin varsinaisessa kasvatustoiminnassa syntyvä kuormitus, sillä kalojen ruokinta on vähäistä, ja a sillä pyritään kalojen kasvun sijaan lähinnä kalojen elintoimintojen ylläpitoon ja hyvinvoinnin turvaamiseen.

Suunnitellun kalankasvatuslaitoksen toiminta nostaa Eurajoen ja Luvian edustan merialueelle kohdistuvaa ravinnekuormitusta vaihtoehdolla VE1 fosforin osalta 12 % ja typen osalta 4 %.

(22)

22 (208)

Kalankasvatuksessa muodostuva kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus (%) suh- teessa Luvian edustalle kohdistuvaan muuhun kuormitukseen hankevaihtoehdolla VE1.

Vaihtoehdon VE2 mukainen ravinnekuormitus nostaa merialueelle kohdistuvaa kuormi- tusta fosforin osalta 22 % ja typen osalta 7 %.

Kalankasvatuksessa muodostuva kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus (%) suh- teessa Luvian edustalle kohdistuvaan muuhun kuormitukseen hankevaihtoehdolla VE2.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Fosfori Typpi

Offshore Fish Finland Oy VE1 (kalankasvatus) Kalankasvatus/Luvian ja Eurajoen edustan merialue

Olkiluodon ydinvoimala (OL1 ja OL2) 83V022 Välialue

83.023 Lammaskoskenojan valuma-alue 83V024 Välialue

83.025 Laupjärvenojan valuma-alue 83V026 Välialue

83.027 Harjajuovan - Pinkjärven valuma-alue

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Fosfori Typpi

Offshore Fish Finland Oy VE2 (kalankasvatus) Kalankasvatus/Luvian ja Eurajoen edustan merialue

Olkiluodon ydinvoimala (OL1 ja OL2) 83V022 Välialue

83.023 Lammaskoskenojan valuma-alue 83V024 Välialue

(23)

23 (208)

Suunnitellun kalankasvatuslaitoksen toiminnassa muodostuva kuormitus nostaa Selkäme- reen päätyvää kokonaisravinnekuormitusta fosforin ja typen osalta alle prosentin hankevaihtoehdolla VE1. Hankevaihtoehdolla VE2 kuormitus nousee fosforin osalta 1,7 % ja typen osalta 0,5 %.

Offshore Fish Finland Oy:n ja KalaValtanen Oy:n talvisäilytyksessä muodostuvan ravinnekuormituksen osuus Luvian ja Eurajoen edustalle nykyhetkellä tulevasta kokonaiskuormi- tuksesta on yhteensä vain alle 1 %. Lähimmäs Iso-Lampooria kohdistuvasta valuma-alu- eelta tulevasta nykyhetken kuormituksesta KalaValtanen Oy:n ja Offshoren talvisäilytyksen ravinnekuormitus muodostaa yhteensä edelleen vain 3 % fosforin osalta ja 1 % typen osalta. Offshore Fish Finland Oy:n talvisäilytyksen myötä Luvian edustalle, lähimmäs Iso- Lampooria kohdistuva kokonaiskuormitus (sisältäen myös alueen kalankasvatuksen) kasvaa nykytasosta fosforin osalta 1,7 % ja typen osalta 0,8 %.

Offshore Fish Finland Oy:n talvisäilytysalueella muodostuvasta kuormituksesta ei arvioida syntyvän merkittäviä veden laatuun kohdistuvia haitallisia yhteisvaikutuksia, sillä kuormitus on muuhun alueelle tulevaan kuormitukseen nähden vähäistä.

(24)

24 (208)

Talvisäilytyksessä muodostuva kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormitus suhteessa Lu- vian edustalle kohdistuvaan muuhun kuormitukseen.

Kalankasvatuslaitoksen virtaus- ja kuormitusmallinnuksen tulosten perusteella ravinnekuormitus laimentuu hyvien virtausolosuhteiden ansiosta nopeasti ja täten rehevöittävien vaikutusten arvioidaan olevan molemmilla hankevaihtoehdoilla lievää. Vaikka vaikutukset eivät ravinnepitoisuuksien kohoamisen kannalta ole merkittäviä, tarjoaa se levätuotannolle kuitenkin lisäresursseja. Jos levätuotanto lisääntyy, kasvaa myös pohjalle sedimentoituvan aineksen määrä. Tämän arvioidaan olevan todennäköisintä laitoksen lähivaikutusalueella, jääden täälläkin kuitenkin lieväksi. Tätä kauempana levätuotannon lisääntyminen ei mallinnuksen tuloksiin vedoten ole niin voimakasta, että se lisäisi oleellisesti sedimentaatiota.

Kasvatuslaitoksen kohdalla ja sen lähivaikutusalueella mahdollisesti kasvava sedimentaa- tio puolestaan voi lisätä hapenkulutusta pohjalla hajotustoiminnan kiihtymisen kautta ja voi teoriassa vaikuttaa pohjan happiolosuhteisiin. Hyvät virtausolosuhteet kuitenkin kompen- soivat tilannetta ja turvaavat hapen saannin. Rasvan kulkeutumismallinnuksessa käytetyillä kuormituksilla rasvakalvon muodostuminen ja kulkeutuminen rantaan tarkastellulta kuormi- tuspisteeltä vaikuttaa epätodennäköiseltä. Talvisäilytyksen ajoittumisesta johtuen toiminnasta ei koidu suoria rehevöittäviä vaikutuksia. Perustuotannon käynnistymisen aikaan kalat siirretään kasvatusalueelle ja ravinnekuormitus lakkaa. Talvisäilytyskauden aikana toiminnassa muodostuneet ravinteet kulkeutuvat virtausten mukana ulommas saaristoon samalla laimentuen, jolloin myös kuormituksen ravinnepitoisuuksia kohottava vaikutus lieve- nee. Toisaalta osa ravinteista sedimentoituu pohjalle, josta ne voivat vapautua perustuottajien käyttöön kesäaikaankin resuspension, eli pohjan pöllyämisen kautta, mikä johtuu veden virtausten vaikutuksesta. Hankkeen mukaisen talvisäilytyksen ravinnekuormituksen veden laatuun kohdistuvien vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi perustuen mallinnuksen tuloksiin sekä kuormituksen vähäisyyteen suhteessa aiemmin alueella harjoitetussa kalankasvatustoiminnassa muodostuneeseen kuormitukseen molemmilla hankevaihtoehdoilla.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Fosfori Typpi

Offshore Fish Finland Oy, talvisäilytys (VE1 &

VE2)

KalaValtanen Oy, talvisäilytys 83V024 Välialue

(25)

25 (208)

Kalankasvatuslaitoksen ja talvisäilytysalueen mallinnusten tulosten perusteella laitoksen toiminnan vaikutukset sedimenttiin arvioidaan jäävän vähäisiksi ja rajoittuvan laitoksen vä- littömälle lähialueelle molemmilla hankevaihtoehdoilla.

Pohjaeläimistöön kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia (pohjaeläimistön taantumista ja yh- teisörakenteen muuttumista) voi esiintyä kalankasvattamon ja talvisäilytysalueen lähivai- kutusalueella pohjakertymisen vuoksi, mutta vaikutukset arvioidaan vähäisiksi niiden rajoit- tuessa pienelle alueelle. Suurimmillaan vaikutukset ovat kalankasvattamon kohdalla.

Kalankasvatuslaitoksen vaikutukset ulkomeren ja Luvian ulkosaariston vesikasvillisuuteen molemmilla hankevaihtoehdoilla arvioidaan jäävän vähäisiksi. Mallinnuksen perusteella tal- visäilytysalueen toiminnasta johtuvat negatiiviset vaikutukset rajoittuvat kuitenkin pienelle alueelle, joten vaikutus arvioidaan vähäiseksi.

Toiminnan aiheuttaman kuormituksen kalakantoihin kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä molemmilla hankevaihtoehdoilla. Talvisäilytysalueen vaikutukset on mal- linnuksin todettu vähäisiksi, eikä kalakantoihin kohdistuvia haittavaikutuksia arvioida olevan. Kalastushaitat eivät arvion mukaan toiminnan myötä poikkea nykytilanteesta kummallakaan hankevaihtoehdolla. Kalojen poikastuotannolle tai kutualueille kalankasvatusaseman ja talvisäilytysalueen toiminnalla ei ole vaikutuksia kummallakaan hankevaihtoehdolla.

Kasvatusalueen fysikaalis-kemiallisen tilan perusteella voidaan arvioida, ettei biologisten muuttujien (kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvillisuus, rakkolevä merialueella, kalasto), ekologinen tila ole vaarassa heikentyä. Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna alueen ekologisen tilan ei mallinnuksen tuloksiin vedoten arvioida olevan vaarassa heikentyä. Talvisäily- tysalueen fysikaalis-kemiallisen tilan ei arvioida merkittävästi heikentyvän edes laitoksen lähialueella. Myöskään biologisten tekijöiden ekologisen tilan ei arvioida heikentyvän kummallakaan hankevaihtoehdolla.

Merkittäviä veden laatuun kohdistuvia haitallisia yhteisvaikutuksia ei arvioida syntyvän kummassakaan hankevaihtoehdossa.

Ulkomerialueen kasvatustoiminnalla ei ole pohjavesivaikutuksia. Kyseeseen tulee lähinnä huoltotukikohdassa tapahtuva häiriö- tai onnettomuustilanne, johon ei ole pystytty ennalta varautumaan. Rakentamisen aikana alueella suoritetaan kuljetuksia ajoneuvoilla ja teh- dään töitä työkoneilla, jotka sisältävät dieselöljyä ja voiteluöljyjä.

Kalankasvatuksella ei ole suoranaisia linnustovaikutuksia, kunhan altaita ei sijoiteta liian lähelle lintujen pesimäalueita. Huoltotoiminta (ruokinta, tarkistukset, jne.) voi häiritä (häirin- tävaikutus) lintujen pesimärauhaa, sillä rannat ja riutat ovat tärkeitä lintujen ruokailualueita.

Eri lintulajien herkkyys häirintävaikutukselle vaihtelee. Huoltotoiminta on kuitenkin niin har- voin tapahtuvaa, ettei sen arvioida muuttavan aluetta lintujen kannalta epäsuotuisaksi saa- listus- tai pesimäalueeksi.

Kalankasvatustoiminnasta johtuva ravinnekuormitus ei vaaranna suojeltujen luontotyyp- pien tai lajien suotuisan suojelun tasoa Luvian saariston Natura-alueella kummallakaan hankevaihtoehdolla.

(26)

26 (208)

Lohentuotanto on huomattavasti tehokkaampaa hiilijalanjäljen kannalta kuin naudanlihan tuotanto ja jonkin verran tehokkaampaa kuin sianlihan tuotanto. Broilerintuotanto on vas- taavalla tasolla kuin lohentuotanto. Makrilli- ja sillituotanto on hiilijalanjäljen kannalta tehokkaampaa kuin lohentuotanto.

Vaikutukset maankäyttöön sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Tiedossa olevien suunnitelmien tai näköpiirissä olevien mahdollisten kehityskulkujen osalta ei ole odotettavissa hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ulottuvia merkittäviä maankäyttömuutoksia. Hankkeen toteuttaminen ei edellytä yhdyskuntarakenteen hajautta- mista eikä uusien asuin-, virkistys-, palvelu- tms. alueiden toteuttamista voimassa olevista maankäytön suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Hankkeen toteuttamisesta ei siten ai- heudu merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Myöskään VE0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen ei aiheuta vaikutuksia, koska alueelle ei ole suunnitteilla muita merkittäviä hankkeita tai toimenpiteitä.

Kalankasvattamon kokeminen lähimaisemassa eroaa merkittävästi ihmisten välillä. Toiset pitävät kalankasvattamoita maisemahaittana ja toiset maisemaelementtinä, joka on osa saaristo/rannikkomaisemaa. Kalankasvattamoiden maisemavaikutukset ovat pitkälti sub- jektiivisia: ne joille kalankasvattamot edustavat ilmastotehokasta eläintuotantoa ja hyväk- syttävää saaristo/rannikkoelinkeinoa sietävät niitä maisemassa paremmin kuin henkilöt, joille kalankasvattamot edustavat vesistöjä pilaavaa eläintuotantomuotoa. Maiseman muu- toksiin tottuminen vie myös toisilla enemmän aikaa kuin toisilla.

Yhteenveto

Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella molemmat hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 arvioidaan toteuttamiskelpoiseksi. Ympäristön tilaa tulee seurata aktiivisesti ja kattavasti ja laitoskokoa kasvattaa asteittain.

Aikataulu

YVA-menettelyn ja hankkeen alustava aikatauluarvio on seuraava: YVA-ohjelma valmistui maaliskuussa 2016, jonka jälkeen pidettiin vuorovaikutustilaisuus huhtikuussa 2016. YVA- selostus valmistui maaliskuussa 2017, jonka jälkeen pidetään vuorovaikutustilaisuus huhtikuussa 2017. YVA-menettelyn arvioidaan päättyvän kesällä 2017, jolloin yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Ympäristölupapäätös saataneen keväällä 2018. Hankkeen toteutuksen arvioidaan alkavan keväällä 2018.

(27)

27 (208)

1 HANKEKUVAUS

Hankkeessa suunnitellaan kalankasvattamon perustamista Luvian (nykyisin Eurajokea) ulkomerialueelle. Kartoilla on esitetty hankkeen sijainti Luvialla (Kuva 1). Kalankasvattamon alustava verkkoaltaiden ja ruokintalautan sijoittelu on esitetty sekä vaihtoehdon VE1 (Kuva 2) että VE2 (Kuva 3) osalta. Talvisäilytysalueen allassijoittelu on myös esitetty sekä vaihtoehdon VE1 (Kuva 4) että VE2 (Kuva 5) osalta. Talvisäilytysalue on esitetty myös ilmaku- vakarttapohjalla (Kuva 6). Kasvatusalueesta ei ole esitetty ilmakuvakarttapohjaa, sillä alue on pelkkää merialuetta. Alustava kasvatusaltaiden sijoittelu ja talvisäilytyspaikka vaihtoehdossa VE2 on esitetty suurempina kuvina liitteissä 1 ja 2.

Kuva 1. Hankkeen sijainti Luvialla.

(28)

28 (208)

Kuva 2. Alustava verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE1 punaisin ympyröin, musta piste on ruokintalautta.

(29)

29 (208)

Kuva 3. Alustava verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE2 punaisin ympyröin, musta piste on ruokintalautta.

(30)

30 (208)

Kuva 4. Alustava talvisäilytysalueen verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE1 punaisin ympyröin, tyhjät altaat vihrein ympyröin.

(31)

31 (208)

Kuva 5. Alustava talvisäilytysalueen verkkoaltaiden sijoittelu vaihtoehdossa VE2 punaisin ympyröin, tyhjät altaat vihrein ympyröin.

(32)

32 (208)

Kuva 6. Ilmakuva talvisäilytysalueesta.

Verkkoaltaiden alustava sijoittelu vaihtoehdossa VE2 punaisin ympyröin, tyhjät altaat vih- rein ympyröin.

1.1 Hankkeen tarkoitus

Kotimaisen kalan kulutus on viime vuosina vähentynyt ja tuontikalan kulutus lisääntynyt (Kuva 7). Hankkeen tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa markkinoille.

(33)

33 (208)

Kuva 7. Kotimaisen kalan ja tuontikalan kulutus Suomessa 1999-2013, kg/hlö/vuosi (RKTL, 2016).

Suomen hallitus on hallitusohjelmassa huomioinut ns. sinisen biotalouden. Hallitus vauh-. dittaa sinistä biotaloutta, joka tähtää vesiluonnonvarojen monipuoliseen hyödyntämiseen.

Uutta kasvua haetaan esimerkiksi vesiviljelystä ja suomalaisen vesiosaamiseen perustu- vasta viennistä. Sininen biotalous on osa hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankekokonaisuutta. Maailmanlaajuisesti nopeimmin kasvavassa alkutuotannon muodossa eli kalanviljelyssä käynnistetään käytännön kokeiluhanke, jossa kehitetään Suo- men olosuhteisiin sopivia uuden sukupolven teknologisia ratkaisuja. Maa- ja metsätalous- ministeriön teettämän selvityksen mukaan maamme sinisen biotalouden arvo on tällä het- kellä vähintään 8,5 miljardia euroa. Tärkeimpinä liiketoimintakokonaisuuksia ovat vesiliike- toiminta, energian tuotanto, kalatalous ja vesistöjen vetovoimaisuuteen perustuva matkailu.

Lisäksi vesiluonnonvarojen aineettomien arvojen merkitys on hyvin suuri. (Biotalous.fi, 2016.)

Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön v. 2014 vahvistaman vesiviljelyn kansallisen sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on ohjata viljelytuotantoa ympäris- tönsuojelun, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesi- alueille.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman (Kuva 8) perusteella hankealue soveltuu hyvin vesiviljelyyn.

(34)

34 (208)

Kuva 8. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma (Ranta-aho & Setälä, 2011, lisäykset Sweco Ympäristö Oy, 2016).

(35)

35 (208)

Hankkeessa suunnitellaan rakennettavan entistä tehokkaampi kalankasvattamo alan par- haita käytäntöjä noudattaen. Sijoituspaikaksi on valittu ulkomerialue, jossa vesistön sekoit- tumisominaisuudet ovat erinomaiset ja täten paikalliset ympäristövaikutukset paremmin hallittavissa.

1.2 Hankkeen suunnittelutilanne ja aikataulu

Hankkeen suunnittelu on alkuvaiheessa. Offshore Fish Finland Oy ei tällä hetkellä harjoita kalankasvatusta.

YVA-ohjelma valmistui maaliskuussa 2016 ja siitä järjestettiin vuorovaikutustilaisuus hankkeen nähtävillä oloaikana huhtikuussa 2016. Nähtävillä oloaikana YVA-ohjelmasta voi jät- tää kirjallisen mielipiteen yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY- keskukselle. Varsinais-Suomen ELY-keskus pyysi YVA-ohjelmasta myös lausuntoja eri viranomais- ja muilta tahoilta. Yhteysviranomainen antoi ohjelmasta lausuntonsa kesä- kuussa 2016. YVA-selostus valmistui maaliskuussa 2017. Huhtikuussa 2017 järjestetään toinen vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään YVA-menettelyn tulokset ja niistä keskustel- laan osallistujien kanssa. Nähtävillä oloaikana YVA-selostuksesta voi jättää kirjallisen mielipiteen yhteysviranomaisena toimivalle Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Varsinais- Suomen ELY-keskus pyytää YVA-selostuksesta myös lausuntoja eri viranomais- ja muilta tahoilta. Yhteysviranomainen antaa selostuksesta lausuntonsa kesällä 2017, jolloin YVA- menettely virallisesti päättyy.

YVA-menettelyn lisäksi hanke vaatii ympäristöluvan. Ympäristölupahakemuksesta päätök- sen tekee Etelä-Suomen AVI. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 1) on esitetty YVA- menettelyn, ympäristölupamenettelyn ja hankkeen toteutuksen aikatauluarvio.

Taulukko 1. YVA-menettelyn, ympäristölupamenettelyn ja hankkeen toteutuksen aikatau- luarvio.

(36)

36 (208)

1.3 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin

Hanke ei suoraan liity muihin hankkeisiin. Offshore Fish Finland Oy:n omistajina on osin samoja toimijoita kuin kalanjalostaja KalaValtanen Oy:ssä. Offshore Fish Finland Oy:n kas- vattamat kalat perataan KalaValtanen Oy:n tuotantolaitoksella Porissa.

Seuraavaan taulukkoon (Taulukko 2) on koottu neljän lähimmän nykyisen kalankasvattamon tiedot. Neljän nykyisen kalankasvattamon tiedot ovat Vahti-palvelusta ja ovat vuosien 2011-2015 keskiarvot (Kallioniemi, 2016).

Taulukko 2. Lähialueen kalankasvattamoiden kuormitustiedot. Iso-Lampoorin yksikössä on ainoastaan kalojen talvisäilytys, ei kasvatusta.

Lähimpien kalankasvattamoiden sijainti on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 9).

Kuva 9. Muiden kalankasvattamoiden sijainti suhteessa hankealueeseen.

(37)

37 (208)

1.4 Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat

Hanke kuuluu YVA-menettelyn piiriin YVA-asetuksen (713/2006) 7 § Arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa perusteella. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti: 1) hankkeen ominaisuuksia, 2) hankkeen sijaintia ja 3) vaikutusten luonnetta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on YVA-tarveharkinnassaan 30.10.2015 päätynyt siihen, että hankkeeseen tulee soveltaa YVA-menettelyä.

YVA-menettelyn jälkeen hankkeen toteuttamiseksi tulee hakea ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaista ympäristölupaa. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Etelä-Suo- men aluehallintovirasto. Lupaviranomainen ei voi myöntää hankkeelle ympäristölupaa ennen kuin sen käytössä on ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto.

Vesiviljelyeläinten (kalat, ravut, simpukat) kasvattajien tulee hakea toiminnalleen terveys- lupa Evirasta. Lupa on yrityskohtainen, mutta kunkin yritykseen kuuluvan laitoksen tiedot ja omavalvonta tulee kuvata erikseen. Lupatarve perustuu 1.8.2008 voimaan tulleeseen lainsäädäntöön (Eläintautilain muutos 408/2008 ja MMM:n asetus kaloissa, äyriäisissä ja nilviäisissä esiintyvien eläintautien vastustamisesta 470/2008). (Ympäristöministeriö, 2013.)

Vesiviljelyrekisteri uudistui vuonna 2011 ja rekisterin omistaja on nyt Evira, tiedot toimite- taan edelleen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Rekisteriin kirjataan kaikki kalan- tai ravunkasvatuslaitokset, luonnonravintolammikot, mätihautomot ja onkilammikot.

Rekisterin tietoja tarvitaan mm. kala- ja raputautien torjuntaan sekä tilastointiin ja tutkimuk- seen. (Ympäristöministeriö, 2013.)

Verkkoaltaat merkitään Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Altaiden sijainnista ja mer- kinnästä tehdään ilmoitus Liikenneviraston Meriväyläyksikölle.

(38)

38 (208)

2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 2.1 Lainsäädäntö

YVA-menettely pohjautuu lakiin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994).

YVA-lakia on muutettu seuraavin säädöksin: 59/1999, 267/1999, 623/1999, 1059/2004, 201/2005, 458/2006 ja 1584/2009. Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arvi- ointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (VNa 713/2006) säädetään tarkemmin lain soveltamisesta ja viranomaisten tehtävistä. Ympäristövaikutus- ten arviointi perustuu YVA-lakiin ja –asetukseen. Kalankasvattamot eivät kuulu YVA- asetuksen hankeluetteloon. Harkittaessa arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauk- sessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen on tarkasteltava erityisesti: 1) hankkeen ominaisuuksia, 2) hankkeen sijaintia ja 3) vaikutusten luonnetta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on YVA- tarveharkinnassaan päätynyt siihen, että hankkeeseen tulee soveltaa YVA-menettelyä.

YVA-asetusta on muutettu seuraavin säädöksin: 1812/2009 ja 359/2011.

2.2 Arviointiohjelma

YVA-menettely alkaa virallisesti, kun hankevastaava toimittaa YVA-ohjelman yhteysviranomaiselle. YVA-asetuksen mukaan arviointiohjelmassa on esitettävä tarpeellisessa mää- rin:

1) tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötar- peesta ja hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin sekä hankkeesta vastaavasta;

2) hankkeen vaihtoehdot, joista yhtenä vaihtoehtona on hankkeen toteuttamatta jättämi- nen, jollei tällainen vaihtoehto erityisestä syystä ole tarpeeton;

3) tiedot hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja niihin rinnastetta- vista päätöksistä;

4) kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä sekä aineiston hankinnassa ja arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niihin liittyvistä oletuksista;

5) ehdotus tarkasteltavan vaikutusalueen rajauksesta;

6) suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä; sekä 7) arvio hankkeen suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta sekä arvio selvitysten ja arviointi- selostuksen valmistumisajankohdasta.

(39)

39 (208)

2.3 Arviointiselostus

YVA-asetuksen mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin:

1) arviointiohjelman tiedot tarkistettuina;

2) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta maankäyttösuunnitelmiin sekä hankkeen kannalta olennaisiin luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua kos- keviin suunnitelmiin ja ohjelmiin;

3) hankkeen keskeiset ominaisuudet ja tekniset ratkaisut, kuvaus toiminnasta, kuten tuotteista, tuotantomääristä, raaka-aineista, liikenteestä, materiaaleista, ja arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen suunnit- telu-, rakentamis- ja käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien;

4) arvioinnissa käytetty keskeinen aineisto;

5) selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuk- sista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuusteki- jöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seu- rauksista;

6) selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta;

7) ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia;

8) hankkeen vaihtoehtojen vertailu;

9) ehdotus seurantaohjelmaksi;

10) selvitys arviointimenettelyn vaiheista osallistumismenettelyineen;

11) selvitys siitä, miten yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta on otettu huo- mioon; sekä

12) yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto 1–11 kohdassa esitetyistä tiedoista.

2.4 Osapuolet

Hankkeesta vastaava on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteuttamisesta. Tässä hankkeessa hankevastaavana toimii Offshore Fish Finland Oy ja yhteyshenkilönä toimitusjohtaja Jyri Luotonen. Offshore Fish Finland Oy:n päätoimiala on kalanviljely meressä. Yri- tys on perustettu vuonna 2015. Yritys on yksityishenkilöiden omistuksessa.

Yhteysviranomainen vastaa hankkeen kuuluttamisesta, kirjallisten lausuntojen ja mielipiteiden keräämisestä sekä oman lausuntonsa antamisesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka yhteyshenkilönä toimii ylitarkastaja Petri Hiltunen.

(40)

40 (208)

YVA-konsultti vastaa hankevaihtoehtojen ympäristövaikutusten puolueettomasta ja asian- tuntevasta selvittämistä ja arvioinnista. Tässä hankkeessa YVA-konsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy, jonka yhteyshenkilönä toimii projektipäällikkö Mika Manninen.

Hankkeen vaikutusalueen ihmiset ovat erittäin tärkeässä roolissa YVA-menettelyn aikana.

Lähialueen ihmiset tuntevat hyvin lähiympäristönsä ja ovat täten erittäin tärkeä tietolähde ja selvityksen tukiverkosto.

Hankekunnan (Eurajoki) viranomaiset ja luottamushenkilöt toimivat tärkeinä linkkeinä välit- täessään hankkeesta tietoa ja näkemyksiä. ELY-keskus pyytää lausunnot vaikutusalueen kunnilta sekä muilta hankkeen kannalta olennaisilta asiantuntijatahoilta.

Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu hankkeen kannalta olennaisten osapuolten vä- listä suhdetta (Kuva 10). Kaikkien osapuolten välinen avoin ja rakentava vuorovaikutus on erittäin tärkeää YVA-menettelyn onnistumisen kannalta.

Kuva 10. Hankkeen osapuolet.

(41)

41 (208)

2.5 Vuorovaikutus

Eri sidosryhmien vuorovaikutus ja tietojen vaihto on keskeinen osa YVA-menettelyn toteuttamista. Ennen virallista YVA-ohjelman vuorovaikutustilaisuutta järjestettiin helmikuussa 2016 epävirallinen ns. tupailta, jossa kerrottiin hankesuunnitelmista ja keskusteltiin hankkeesta kiinnostuneiden lähiasukkaiden (vakituinen, vapaa-aika) kanssa. Tilaisuudesta lä- hetettiin 120 talouteen kutsu ja siihen osallistui noin 30 ihmistä. Keskustelua käytiin rehun käytöstä ja koostumuksesta, ravinnepäästöistä, talvisäilytysalueesta, kalamääristä ja työl- lisyysvaikutuksista.

YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi julkista vuorovaikutustilaisuutta, joissa eri sidos- ryhmillä on mahdollisuus esittää omat mielipiteensä hankkeesta ja sen ympäristövaikutus- ten selvittämisestä. Hankevastaava esittelee hankkeen yleisesti, yhteysviranomainen ker- too YVA-menettelystä ja sen tarkoituksesta ja YVA-konsultti esittelee suunnitelman arvioinnin toteuttamiseksi (ohjelmavaihe) ja arvioinnin tulokset (selostusvaihe).

Yhteysviranomainen huolehtii arviointiohjelman ja –selostuksen tiedottamisesta kuulutta- malla siitä viipymättä vähintään 14 päivän ajan hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kuntien ilmoitustauluilla. Mielipiteet ja lausunnot on toimitettava yhteysviranomaiselle kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, joka alkaa kuulutuksen julkaisemispäivästä ja kestää vä- hintään 30 päivää ja enintään 60 päivää. Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta kuukauden kuluessa lausuntojen ja mielipiteiden antamiseen varatun ajan päätyttyä. Selostusvaiheessa vastaava yhteysviranomaisen lausunnonantamisaika on kaksi kuukautta.

Yhteysviranomaisen edustajien kanssa on pidetty hankkeesta alustava neuvottelu tammi- kuussa 2016, jolloin käytiin läpi hankkeen kannalta olennaisia ympäristövaikutuksia ja niiden selvittämistä.

Hankkeen tiedonvälityksen ja vuorovaikutuksen tueksi on perustettu seurantaryhmä, joka valvoo ja ohjaa työn suoritusta sekä välittää siitä tietoa eri sidosryhmille. Ensimmäinen seurantaryhmän kokous pidettiin helmikuussa 2016 ja toinen helmikuussa 2017. Seuran- ryhmän kokouskutsu lähetettiin seuraaville tahoille:

 Varsinais-Suomen ELY-keskus

 Luvian kunta (nykyisin Eurajoen kunta)

 Eurajoen kunta

 Satakuntaliitto

 Metsähallitus luontopalvelut

 Luonnonvarakeskus Luke / Vesiviljelytuotanto

 Luodonkylän kyläyhdistys ry

 Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri

(42)

42 (208)

 Suomen Kalankasvattajaliitto ry

 Selkämeren Ammattikalastajat ry

 Luvian kalastusalue

 Luvian kalastajainseura ry

 Luvian yrittäjät ry

Hankevastaava ja konsultin edustajat ovat mukana seurantaryhmätyöskentelyssä. Eura- joen kunta on tietoinen hankkeesta.

Arviointiohjelma ja –selostus ovat kuulutusaikana julkisesti nähtävillä kuulutuksessa ilmoi- tetuissa paikoissa. Ne tulevat nähtäville myös Internetiin ympäristöhallinnon yhteiseen verkkopalveluun (www.ymparisto.fi).

YVA-ohjelmavaiheen vuorovaikutustilaisuus järjestettiin huhtikuussa 2016. Tilaisuuteen osallistui noin 30 ihmistä.

YVA-selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestetään huhtikuussa 2017. YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä ilmoitetaan tarkempi ajankohta.

2.6 Yhteysviranomaisen ohjelmalausunto

Yhteysviranomaisena toimiva Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi YVA-ohjelmasta lausunnon kesäkuussa 2016. Seuraavaan taulukkoon on poimittu lausunnon keskeiset osiot ja miten YVA-selostuksessa on asiat huomioitu (Taulukko 3).

Taulukko 3. Yhteysviranomaisen lausunnon keskeisiä kohtia ja niiden huomiointi YVA- selostuksessa.

Lausunto Lausunnon huomiointi

Arviointiohjelmassa on esitetty ohjelman sisältö YVA- asetuksen 9 §:n edellyttämällä tavalla. Hankkeen arviointiohjelma on varsin selkeä kokonaisuus, johon kuitenkin on tarpeen sisällyttää joitakin lisäyksiä ja tarken- nuksia arviointiohjelmasta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella.

Hankekuvaus

Hanke, sen tausta, tavoitteet ja sijainti on kuvattu selke- ästi arviointiohjelmassa. Hankkeen toteuttamisen vaihtoehtoja tulee täydentää selostusvaiheessa jäljempänä kerrottavalla tavalla.

Arvioitavat vaikutukset on esitetty sivuilla 78 - 85 kap- paleessa 5 ja vaikutusalueen rajaus sivulla 79 kappa-

Vaikutusalueet on esitetty kartalla.

Talvisäilytysalueen vaikutuksiin on kiinnitetty enemmän huomiota ja myös sen osalta on teetetty virtausmallinnus.