Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki

(1)

2007

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Turun tiepiiri 2008

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä

Nousiainen–Mynämäki

(2)

YHTEYSTIEDOT

YHTEYSVIRANOMAINEN Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2

PL 47, 20801 TURKU Seija Savo, puh. 02-525 3500 HWXQLPLVXNXQLPL#\PSDULVWR¿

HANKKEESTA VASTAAVA Turun tiepiiri

Yliopistonkatu 34 PL 636, 20101 TURKU

Pekka Liimatainen, puh. 0400 524 191 HWXQLPLVXNXQLPL#WLHKDOOLQWR¿

SUUNNITTELUKONSULTTI Sito Oy

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo Tapio Puurunen, puh. 020 747 6000 Taina Klinga, puh. 020 747 6000 HWXQLPLVXNXQLPL#VLWR¿

Mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja alustavasta yleissuunnitelmasta tulee toimittaa allekirjoituksin varustettuina Lounais- Suomen ympäristökeskukseen arviointimenettelyä koskevassa kuulutuksessa mainittuna ajankohtana kevättalvella 2008.

TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 PL 636

20101 TURKU

Puhelinvaihde 0204 22 11 Kannen kuvat: Sito Oy

Edita Prima Oy Helsinki 2008

Pohjakartat: © Genimap Oy, Lupa L4356

(3)

Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma Turun tiepiiri

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki

Tiehallinto Turku 2008

(4)

Valtatien 8 parantamisen päätavoitteet Nousiaisten ja Mynämäen välillä.

Tavoitetaso/

Priorisointi

Tavoite

Kansainväli- set ja valtakunnalliset/

Ensisijainen

Kehitetään valtatietä osana päätie- verkkoa laadultaan korkeatasoiseksi ja yhtenäiseksi. Elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus turvataan sekä parannetaan matka-aikojen ennustettavuutta. Toimiva valtatie 8 liittää tien varren kunnat osaksi lounaisen Suo- men kaupunkiseutujen verkostoa ja tarjoaa yhteydet ulkomaille ja muualle maahan.

Seudulliset/

Ensisijainen

Tuetaan liikennejärjestelmätason tavoitetta limittää Turun ja Vakka-Suo- men seutujen työssäkäyntialueet ny- kyistä kiinteämmin toisiinsa yhdeksi työssäkäyntivyöhykkeeksi.

Vähennetään merkittävästi liikennekuolemia ja vakavia henkilövahinko- onnettomuuksia.

Tuetaan maakunnan ja kuntien maan- käytön suunnitelmia ja tavoitteita.

Paikalliset/

Ensisijainen

Minimoidaan tiekäytävässä liiken- teestä asukkaille ja maankäytölle ai- heutuvia melu-, tärinä-, este- ja viihtyisyyshaittoja.

Turvataan eri väestö- ja liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet. Turva- taan paikallisen auto- ja kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä maa- ja metsätalousliikenteen yhteydet. Paikallisen väyläverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin.

Paikalliset/

Täydentävä

Vältetään uusia tiejärjestelyjä muinaismuistojen, kulttuurimaisemakoko- naisuuksien ja arvokkaiden maisema- alueiden kohdalla. Korvaamattomia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-, kulttuuriperintö- ja rakennushistoriallisia- tai -taiteellisia arvoja ei menetetä.

Turvataan tiekäytävän luontoarvot.

Erityishuomio kiinnitetään arvokkai- siin elinympäristöihin, joiden lajisto on uhanalaistunut tai vaarantunut sekä kohteisiin, joilla elää uhanalaisia lajeja.

Turvataan eläinten liikkumisreitit ja eläimistön kannalta tärkeät alueet.

TIIVISTELMÄ

Hankkeen perustelut ja kuvaus

Valtatie 8 on länsirannikon tärkein päätieyhteys.

Sen varrella ovat Turun, Naantalin, Uudenkau- pungin, Rauman ja Porin satamat, joiden liikenne kulkee valtatien kautta. Valtatie on myös tärkeä työmatkaliikenteen ja vapaa-ajan liikenteen pää- väylä.

Valtatien 8 parantaminen Nousiaisten ja Mynä- mäen välillä on tarpeen erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisen ja liikenteen palvelutason turvaamisen näkökulmasta. Tien varrella on myös paljon tieliikennemelulle altistuvaa asutusta. Lii- kenneturvallisuudeltaan valtatie 8 on suunnittelualueella keskimääräistä päätietä vaarallisempi. Lii- kenteen toimivuudessa ei vielä nykyisin ole merkit- täviä ongelmia, mutta liikennemäärien kasvaessa kapasiteetti loppuu ja toimivuusongelmat korostuvat. Välin Nousiainen–Mynämäki keskimääräinen vuorokausiliikenne on nykyisin 6 200–8 800 autoa vuorokaudessa. Vuoteen 2040 mennessä liiken- nemäärä kasvaa 9 600–13 700 autoon vuorokaudessa. Valtatiellä on paljon raskasta liikennettä ja kuljetuksia.

Hanke sisältää valtatien 8 liikennekäytävän Nousi- aisten eritasoliittymän pohjoispuolelta Mynämäen keskustaajaman pohjoispuolella olevalle ohituskaistalle asti. Tiejakson pituus on noin 13 kilo- metriä. Valtatien parantamista suunnitellaan tien nykyisessä maastokäytävässä. Valtatien rinnalla tarkastelualueeseen kuuluvat valtatien suuntai- set ja poikittaiset maantiet ja yksityistiet. YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään koko tarkastelualueelta.

Hankkeelle asetetut tavoitteet

Valtatien 8 parantamisen tavoitteiden lähtökohta- na oli, että valtatie on suunnittelualueella runkotie, vaikkakin runkotieluokituksesta luovuttiin työn aikana liikenneministeriön päätöksellä. Runkoteillä yleisenä tavoitteena oli laatutasoltaan korkea ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h. Oheisessa taulukossa on esitetty valtatien 8 välin Nousiainen–Mynämäki päätavoitteet, jotka kuvaavat tavoitetilaa, joka suunnittelualueella tulisi vallita ennustetilanteessa noin vuonna 2030.

Arvioitavat vaihtoehdot

Alustavassa yleissuunnitelmassa ja ympäristövai- kutusten arvioinnissa on kaksi päävaihtoehtoa.

Vaikutusten arvioinnissa vertailuvaihtoehtona toimii vaihtoehto 0 eli tilanne, missä suunnittelualueella ei toteuteta mitään toimenpiteitä.

Vaihtoehdossa 0+ valtatien 8 liikennekäytävää parannetaan rakentamiskustannuksiltaan edullisin toimenpitein. Toimenpiteiden tärkeimpänä lähtö- kohtana on liikenneturvallisuuden parantaminen.

Sujuvuusmielessä vaihtoehto sisältää toimenpi- teitä, joilla voidaan edullisesti vastata runkoteille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi toimenpiteillä ta- voitellaan liikenteestä aiheutuvien haittojen lieven- tämistä. Näistä toimenpiteinä merkittävimpiä ovat meluesteet. Vaihtoehdon 0+ rakentamiskustan- nusarvio on 11,7 miljoonaa euroa.

Vaihtoehdossa 1 valtatie 8 parannetaan nykyi- sessä maastokäytävässä moottoritieksi, jonka nopeustaso on 100 km/h ja kaikki sen liittymät ovat eritasoliittymiä. Eritasoliittymiä toteutetaan 2–3.

Mynämäen pääliittymän kohdalla on kaksi erita- soliittymävaihtoehtoa ja Roukkulin kohdalla yksi.

Kaitaraisissa tutkitaan kolmen eritasoliittymävaih- toehdon lisäksi vaihtoehto, jossa ei ole lainkaan eritasoliittymää vaan ainoastaan eritasoinen ajo-

Vaihtoehto 1: Liittymävaihtoehdot (alla ja oikealla).

Kaitaraisten eritasoliittymä (vaihtoehdot A–D). Mynämäen eritasoliittymä (vaihtoeh- dot A ja B).

Roukkulin eritasoliittymä.

Eritasoliittymän sijaan auto- ja kevyen liikenteen alikulku:

rinnakkaistie risteää päätien kanssa ja nykyisen Mynämäen- tien (mt 12397) liittymän kohdalle rakennetaan silta päätien ali.

Vaihtoehto A

KAITARAISTEN ERITASOLIITTYMÄ

Eritasoliittymä nykyisen Mynämäentien (mt 12397) liittymän kohdalle.

Risteävä tie alittaa päätien.

Vaihtoehto C

KAITARAISTEN ERITASOLIITTYMÄ

Eritasoliittymä rakennetaan Räismäen kohdalle.

Risteävä tie ylittää päätien.

Vaihtoehto D KAITARAISTEN ERITASOLIITTYMÄ

Eritasoliittymä asutuksen pohjoispuolella pellolle tai metsänrajaan.

Vaihtoehto B

MYNÄMÄEN ERITASOLIITTYMÄ

Risteävä tie ylittää päätien, jonka tasaus säilyy nykyisellään.

Vaihtoehto A

MYNÄMÄEN ERITASOLIITTYMÄ

Risteävä tie ylittää päätien.

Päätien tasausta lasketaan niin paljon kuin pohjaolosuhteiden kannalta on mahdollista.

Vaihtoehto B ROUKKULIN

ERITASOLIITTYMÄ

(5)

neuvoliikenteen alikulku. Valtatien parantamisen lisäksi vaihtoehto 1 sisältää rinnakkaisverkon ja poikittaisyhteyksien parantamista, uusien toteut- tamista, ajoneuvo- ja kevyen liikenteen alikulku- järjestelyjä, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyjä, riista-aitoja ja toimenpiteitä liikenteen haittojen lieventämiseksi. Vaihtoehdon 1 rakenta- miskustannusarvio on 48,8 miljoonaa euroa. Han- ke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava.

Keskeiset vaikutukset

Vaihtoehdon 0+ hyviä puolia on, että sen vai- kutukset asuin- ja lähiympäristöihin sekä maisemaan ovat vain vähäiset johtuen lähinnä siitä, että/sillä muutokset tiejärjestelyissä ovat varsin pienet. Tiejärjestelyt vähäisyydestään huolimatta toimenpiteet helpottavat jonkin verran poikittais- ta liikkumista alueella. Kulku kaikille asunnoille ja tiloille voidaan turvata. Merkittäviä positiivisia vai- kutuksia saavutetaan meluhaittojen torjunnassa.

Toimenpiteiden ansiosta melutasot alenevat hy- väksyttävälle tasolle noin 130 ihmisen elinympä- ristössä. Toimenpiteet parantavat tarkastelualueen liikenneturvallisuutta verrattuna nykyiseen, mutta toisaalta turvallisuustaso ei ole valtakunnallisten turvallisuustavoitteiden eikä suunnittelussa turval- lisuudelle asetettujen tavoitteiden mukainen.

Vaihtoehto 0+ ei tue riittävästi maakunnallisia ke- hitystavoitteita eikä vastaa kuntien maankäytön tavoitteisiin. Toimenpiteet eivät tue muun muassa uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden kaavoittamista. Toimenpiteet eivät turvaa liikenteen suju- vuutta tulevaisuudessa vaan liikenne tulee jonou- tumaan haitallisesti liikenteen huippujen aikana.

Valtatie tiejärjestelyineen ja riista-aitoineen muuttaa ekologisia yhteyksiä laajalta alueelta. Mustan- kullan alueella valtatien leventäminen ja uuden rinnakkaistien rakentaminen voivat heikentää liito- oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli, mikäli tiet toteutetaan liian lähekkäin ja niiden väliin ei jätetä riittävän suuria puita.

Vaihtoehdon 1 hyviä puolia ovat, että se turvaa hyvän liikkumisen palvelutason koko suunnittelualueella myös ennustetilanteessa. Alueiden saa- vutettavuus paranee ja työmatkaliikenteen matka- ajat lyhenevät. Sen myötä kaikkien liikennemuo- tojen liikkuminen alueella helpottuu. Kulku kaikille asunnoille ja tiloille voidaan turvata. Valtatien ris- teämis- ja rinnakkaistiejärjestelyt lieventävät estevaikutusta. Toimenpiteet parantavat merkittävästi

Vaihtoehto 0+: Valtatien 8 ohituskaistakohdan tyyppi- poikkileikkaus.

Hankevastaavan suositus jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta

Suositus on, että maantielain mukainen yleissuunnitelma laaditaan pohjautuen vaihtoehtoon 1. Täl- löin valtatie on Nousiaisten ja Mynämäen välillä kaksiajoratainen nelikaistainen moottoritie. Nou- siaisissa valtatie liittyy välin Raisio–Nousiainen yleissuunnitelmassa esitettyyn moottoritiehen.

Mynämäen eritasoliittymän pohjoispuolella valtatie kavennetaan kaksikaistaiseksi keskikaiteelliseksi tieksi. Kaksikaistainen keskikaiteellinen osuus jat- kuu aina Mynämäen ohituskaistalle asti, joka on parannettu keskikaiteelliseksi. Valtatien nopeustaso on koko matkalla 100 km/h.

Valtatien kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Eri- tasoliittymiä on kolme: Kaitarainen, Roukkuli ja Mynämäki. Kaitaraisissa hankevastaavalla ei vielä ole suositusvaihtoehtoa. Roukkulissa suunnittelua jatketaan alustavan yleissuunnitelman vaihtoehdon pohjalta. Mynämäellä suunnittelua jatketaan vaihtoehdon B pohjalta eli valtatien tasausta pyri- tään laskemaan nykyistä alemmas.

Rinnakkaisen tieverkon ja poikittaisyhteyksien osalta noudatetaan vaihtoehdon 1 periaatteita.

Mynämäellä Rantatien–Lankeistentien kohdalla nykyiset liittymät katkaistaan, mutta liittymien kohdalle ei rakenneta autoliikenteen alikulkua vaan ainoastaan alikulku kevyelle liikenteelle. Roukkulin ja Asematien välillä yleissuunnitelmassa tutkitaan itäiselle rinnakkaistielle vaihtoehtoinen reitti lä- hempänä valtatietä. Mynämäellä rinnakkaisen tieverkon ja poikittaisyhteyksien suunnittelu tehdään vuorovaikutteisesti kunnan maankäytön suunnittelun kanssa. Vastaavasti Nousiaisissa ja erityisesti Kaitaraisten alueella yhteyksien suunnittelu tehdään vuorovaikutteisesti muun muassa uuden työpaikka-alueen suunnittelun kanssa. Meluntor- junnassa noudatetaan vaihtoehdossa 1 esitettyjä periaatteita.

Perusteluina suositukselle on, että päävaihtoeh- doista vain vaihtoehto 1 toteuttaa hankkeelle asetetut tavoitteet riittävän hyvin. Vaihtoehto 0+ toteuttaa tavoitteet varsin huonosti ja on erityisesti ensisijaisiksi priorisoitujen tavoitteiden toteutumisen kannalta selkeästi huonompi.

Vaihtoehto 1: 4-kaistaiset poikkileikkausvaihtoehdot vä- lillä Nousiainen–Mynämäki ja 2-kaistainen poikkileik- kaus Mynämäen pohjoispuolella.

liikenneturvallisuutta. Sekä henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaisuudessaan että vakavien ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien määrään voidaan arvioida vähentyvän merkittävästi. Vaih- toehto tukee kuntien maankäytön kehittämisen tavoitteita ja edistää näin muun muassa uusien teollisuus- ja työpaikka-alueiden kaavoittamista.

Vaihtoehto tukee maakunnallisia kehitystavoittei- ta ja vastaa tekeillä olevaa maakuntakaavaa. Sillä on vastaavat positiiviset vaikutukset meluhaittojen torjunnassa kuin vaihtoehdossa 0+.

Vaihtoehdon 1 negatiivisimmat vaikutukset kohdistuvat maisemaan. Mynämäen eritasoliittymä muodostaa hallitsevan rakenteen avaraan kulttuu- rimaisemaan ja se kilpailee keskeisen maamerkin Mynämäen kirkon kanssa. Kaitaraisten eritasoliit- tymävaihtoehdot sijoittuvat maisemallisesti herkäl- le alueelle kylämaisemaan. Mynämäen alueella on yksi asuintalo, joka todennäköisesti jää valtatien tiealueelle ja siksi talo menee lunastukseen. Vaik- ka jokapäiväinen liikkuminen alueella helpottuu, aiheuttavat tiejärjestelyt osalle asukkaista kierto- haittoja. Valtatie tiejärjestelyineen ja riista-aitoineen muuttaa ekologisia yhteyksiä laajalta alueelta. Mustankullan alueella valtatien leventäminen ja uuden rinnakkaistien rakentaminen voivat hei- kentää liito-oravan kulkumahdollisuuksia valtatien yli, mikäli tiet toteutetaan liian lähekkäin ja niiden väliin ei jätetä riittävän suuria puita. Valtatien parantaminen ja matka-aikojen lyheneminen saattaa välillisesti hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Rouk- kulin liittymästä länteen rakennettava paikallistie pirstoo ulkoilualueena käytettävää metsäaluetta.

Tavoitteiden toteutuminen

Vaihtoehto 1 toteuttaa tavoitteet hyvin, itse asiassa muutamaa tavoitekohtaa lukuun ottamatta täysin.

Vaihtoehto 0+ toteuttaa tavoitteet varsin huonosti.

Vertailun kannalta merkittävää on, että vaihtoehto 1 on selkeästi parempi nimenomaan ensisijaisiksi priorisoitujen tavoitteiden osalta.

(6)

Alternativ 1: Anslutningsalternativen (nere och till höger).

Kaitarainen planskilda anslutning (alternativen A–D). Virmo planskilda anslutning (alter- nativen A och B).

Roukkuli planskilda anslutning.

Alternativ A

Alternativ C

Alternativ D Alternativ B

Alternativ A

Alternativ B

Baskartor:

© Lantmäteriverket, Tillstånd nr 20/MYY/08

Huvudmålen för förbättringen av riksväg 8, avsnittet Nousis–Virmo.

Mål/Prioritet Mål

Inter- nationella och nationella/

Primär

Riksvägen utvecklas högklassigt och enhetligt till en del av huvudvägnätet.

Smidiga och säkra transporter för QlULQJVOLYHWRFKLSHUVRQWUD¿NHQ tryggas och möjligheterna att förutse restiderna förbättras. En fungerande riksväg 8 ansluter kommunerna längs vägen till en del av Finlands nätverk med stadsregioner och erbjuder förbindelser som sträcker sig utomlands och till andra orter i landet.

Regionala/

Primär

3URMHNWHWVW|GHUPnOHQSnWUD¿N systemnivå att sammanfoga arbets- pendlingsområdena i Åbo och Nystadsregionen allt fastare till en arbetspendlingszon.

$QWDOHWG|GDLWUD¿NHQRFKDOOYDUOLJD personskadeolyckor minskar betydligt.

Projektet stöder landskapets och kommunernas markanvändnings- planer och mål.

Lokala/

Primär

7UD¿NROlJHQKHWHUQDI|ULQYnQDUQD och markanvändningen gällande buller, vibrationer, barriäreffekt och WULYVHOPLQLPHUDVLWUD¿NNRUULGRUHQ Möjligheterna att färdas tryggas för DOODEHIRONQLQJVRFKWUD¿NDQWJUXSSHU ,GHQORNDODELORFK*&WUD¿NHQ tryggas framkomligheten och säker- heten samt förbindelserna i jord- RFKVNRJVEUXNVWUD¿NHQ'HWORNDOD WUD¿NQlWHWVNDOOYDUDVnWlFNDQGH DWWGHQORNDODWUD¿NHQIXQJHUDU oberoende av riksvägen.

Lokala/

Komplett- erande

Nya vägregleringar kan undvikas vid fornminnen, kulturlandskapshelheter och värdefulla landskapsområden.

Inga oersättliga värden i anslutning till värdefulla landskap, kulturarv och byggnadshistoria eller arkitektur förloras.

Naturvärdena tryggas i vägkorridoren.

Särskild uppmärksamhet fästs vid värdefulla livsmiljöer med hotade eller sårbara arter, samt vid objekt med hotade arter.

'MXUHQVYDQGULQJVUXWWHULRPUnGHQ som är viktiga för faunan tryggas.

SAMMANDRAG

Motivering och beskrivning av projektet Riksväg 8 är västkustens viktigaste huvudvägs- I|UELQGHOVH /lQJV GHQ ¿QQV KDPQDUQD L cER Nådendal, Nystad, Raumo och Björneborg och WUD¿NHQ WLOO RFK IUnQ KDPQDUQD JnU YLD ULNVYlJHQ Riksväg 8 är också en viktig huvudled för arbets- SHQGOLQJRFKIULWLGVWUD¿N

'HW lU Q|GYlQGLJW DWW I|UElWWUD ULNVYlJ PHOODQ Nousis och Virmo, speciellt när det gäller att för- ElWWUDWUD¿NVlNHUKHWHQRFKWU\JJDWUD¿NHQVVHUYLFH QLYn /lQJV YlJHQ ¿QQV RFNVn PnQJD ERVWDGV KXVVRPlUXWVDWWDI|UYlJWUD¿NEXOOHU7UD¿NVlNHU heten på riksväg 8 är inom planeringsområdet sämre än på huvudvägar i medeltal. Betydande SUREOHP PHG WUD¿NIUDPNRPOLJKHW I|UHNRPPHU lQQXLQWHPHQQlUWUD¿NHQ|NDUWDUNDSDFLWHWHQVOXW och framkomlighetsproblemen betonas. Medel- G\JQVWUD¿NHQ Sn DYVQLWWHW 1RXVLV±9LUPR lU L GDJ

± ELODU SHU G\JQ 7UD¿NPlQJGHQ |NDU före år 2040 till 9 600–13 700 bilar per dygn.

7UD¿NHQ Sn ULNVYlJHQ EHVWnU RFNVn DY HQ ULNOLJ mängd tung fordon och transporter.

3URMHNWHW RPIDWWDU WUD¿NNRUULGRUHQ I|U ULNVYlJ från området norr om Nousis planskilda anslutning till omkörningsfältet norr om Virmo centrumtätort.

Vägavsnittet är ca 13 kilometer långt. En förbättring av riksvägen planeras i vägens nuvarande terräng- korridor. Till granskningsområdet hör förutom riks- vägen också landsvägar och enskilda vägar som sträcker sig parallellt med eller korsar riksvägen.

En miljökonsekvensbedömning enligt MKB-lagen görs för hela granskningsområdet.

Målen som har ställts för projektet

Utgångspunkten för målen att förbättra riksväg 8 var att riksvägen skall vara planeringsområdets VWRPYlJWURWVDWWWUD¿NPLQLVWHULHWHQOLJWVLWWEHVOXW under den pågående planeringen avstod från VWRPYlJVNODVVL¿FHULQJHQ 'HW DOOPlQQD PnOHW I|U stomvägen var en hög och enhetlig standard och att den huvudsakliga hastighetsnivån skall vara 100 km/h. Huvudmålen för riksväg 8, avsnittet Nousis–

Virmo, framgår av tabellen nedan. Målen beskriver en vision om den prognostiserade situationen som skall råda på planeringsområdet ungefär år 2030.

Alternativen som skall bedömas

I den preliminära utredningsplanen och i miljö- NRQVHNYHQVEHG|PQLQJHQ¿QQVWYnKXYXGDOWHUQDWLY I konsekvensbedömningen är alternativ 0 ett jämförelsealternativ där inga åtgärder vidtas på planeringsområdet.

I alternativ 0+ I|UElWWUDV WUD¿NNRUULGRUHQ I|U ULNV väg 8 med åtgärder till förmånliga byggkostnader.

'HQ YLNWLJDVWH XWJnQJVSXQNWHQ I|U nWJlUGHUQD lU DWWI|UElWWUDWUD¿NVlNHUKHWHQ0HGWDQNHSnWUD¿N framkomligheten innehåller alternativet åtgärder som förmånligt uppfyller de mål som ställs för stomvägar. Med åtgärderna eftersträvas också en OLQGULQJDYWUD¿NROlJHQKHWHUQD$YGHVVDnWJlUGHU är bullerskydd den mest betydande. Byggkost- naderna i alternativ 0+ är 11,7 miljoner euro.

I alternativ 1 förbättras riksväg 8 till motorväg L VLQ QXYDUDQGH WUD¿NNRUULGRU KDVWLJKHWVQLYnQ är 100 km/h och alla anslutningar är planskilda.

2–3 planskilda anslutningar byggs. För huvud- DQVOXWQLQJHQ WLOO 9LUPR ¿QQV WYn DOWHUQDWLYD SODQ skilda anslutningar och ett alternativ vid Roukkuli.

I Kaitarinen undersöks förutom tre alternativa planskilda anslutningar ett alternativ helt utan planskilda anslutningar och istället endast en underfart I|U IRUGRQVWUD¿N )|UXWRP I|UElWWULQJHQ DY ULNV

(7)

Alternativ 0+: Typtvärsektion vid omkörningsfältet på riksväg 8.

Alternativ 1: Tvärsektionsalternativ med 4 körfält, av- snittet Nousis–Virmo och tvärsektion med 2 körfält norr om Virmo.

vägen innehåller alternativ 1 också förbättringar och nybyggnad i parallellvägsnätet och de tvär- löpande förbindelserna, underfartsregleringar för IRUGRQVWUD¿N VDPW I|U JnQJ RFK F\NHOWUD¿N UHJ OHULQJDU DY JnQJ RFK F\NHOWUD¿NHQ RFK NROOHNWLY WUD¿NHQ YLOWVWlQJVHO RFK nWJlUGHU I|U DWW PLQVND WUD¿NROlJHQKHWHUQD %\JJNRVWQDGHUQD L DOWHUQDWLY 1 är 48,8 miljoner euro. Projektet är samhälls- ekonomiskt lönsamt.

Centrala konsekvenser

Alternativ 0+. Alternativets positiva egenskaper är att konsekvenserna för bostads- och närmiljöerna samt för landskapet endast är små eftersom ändringarna av vägregleringarna också är rätt så små. Trots ringa vägregleringar underlättar nWJlUGHUQDLQnJRQPnQGHQWYlUO|SDQGHWUD¿NHQL området. Förbindelse kan tryggas till alla bostäder och lägenheter. Betydande positiva konsekvenser uppnås med bullerbekämpning. Tackvare åtgärd- erna sjunker bullernivåerna i livsmiljön för ca 130 personer till en acceptabel nivå. Åtgärderna för- ElWWUDU WUD¿NVlNHUKHWHQ L GHW JUDQVNDGH RPUnGHW men säkerhetsnivån är inte i enlighet med de riks- omfattande målen och inte heller med de mål som i planeringen har ställs för säkerheten.

Alternativ 0+ stöder inte tillräckligt utvecklings- målen på landskapsnivå och motsvarar heller inte kommunens mål för markanvändningen. Åtgärd- erna stöder bland annat inte planläggningen av RPUnGHQI|ULQGXVWULRFKDUEHWVSODWVHU7UD¿NIUDP komligheten tryggas inte i framtiden utan svåra WUD¿NN|HU NRPPHU DWW ELOGDV XQGHU WUD¿NHQV maximitimmar. Riksvägen inklusive vägreglering- arna och viltstängslen ändrar de ekologiska för- bindelserna på ett stort område. Breddningen av riksvägen i Mustankulla och den nya parallell- YlJHQ NDQ I|UVlPUD À\JHNRUUHQV P|MOLJKHWHU DWW ta sig över riksvägen, ifall vägarna byggs alltför nära varandra och tillräckligt stora träd inte lämnas mellan vägarna.

Alternativ 1. Alternativets positiva sidor är att det tryggar en god servicenivå i hela planerings- området, även i en prognossituation. Tillgänglig- heten till områdena förbättras och restiderna i arbets- SHQGOLQJHQ EOLU NRUWDUH 7UD¿NHQ XQGHUOlWWDV I|U VDPWOLJD WUD¿NIRUPHU L RPUnGHW )lUGYlJDU NDQ tryggas till alla bostäder och lägenheter.

Anslutnings- och parallellvägsregleringarna vid riksvägen lindrar barriäreffekten. Åtgärderna för-

ElWWUDU WUD¿NVlNHUKHWHQ EHW\GOLJW 6nYlO DQWDOHW personskadeolyckor i helhet som svåra olyckor och olyckor med dödligutgång beräknas minska betydligt. Alternativet stöder målen i kommunernas markanvändningsutveckling och främjar bland annat planläggningen av nya områden för industri och arbetsplatser. Alternativet stöder utvecklings- målen på landskapsnivå och motsvarar lösningarna i landskapsplanen som för närvarande utarbetas.

Alternativet har motsvarande positiva konsekvenser vid bullerbekämpning som alternativ 0+.

Alternativets negativa konsekvenser berör landskapet. Virmo planskilda anslutning bildar ett domi- nerande element i det öppna kulturlandskapet och konkurrerar med Virmo kyrka, som är ett centralt landmärke. Alternativen för en planskild anslutning i Kaitarainen ligger på ett landskapsmässigt känsligt ställe i bylandskapet. På området i Virmo

¿QQVHWWERVWDGVKXVVRPVDQQROLNWEOLULQRPULNV vägens vägområde och huset måste därför in- O|VDV 7URWV DWW GHQ GDJOLJD WUD¿NHQ XQGHUOlWWDV på området gör vägregleringarna att en del av invånarna måste ta en omväg. Riksvägen inklusive vägregleringarna och viltstängslen ändrar de ekologiska förbindelserna på ett stort område. Bredd- ningen av riksvägen i Mustankulla och den nya SDUDOOHOOYlJHQ NDQ I|UVlPUD À\JHNRUUHQV P|MOLJ heter att ta sig över riksvägen, ifall vägarna byggs alltför nära varandra och tillräckligt stora träd inte lämnas mellan vägarna. Förbättringen av riks- vägen och kortare restider kan indirekt splittra samhällsstrukturen. Bygdevägen som byggs väster- ut från anslutningen i Roukkuli splittrar ett skogs- område som används som friluftsområde.

Målens utfall

Alternativ 1 förverkligar målen bra, i själva verket helt, med undantag av några målpunkter. Alternativ 0+ förverkligar målen ganska dåligt. Med hänsyn till jämförelsen är det väsentligt att alternativ 1 är ett klart bättre alternativ, uttryckligen när det gäller målen av högsta prioritet.

Den projektansvarigas rekommendation till val av alternativ för fortsatt planering

Rekommendationen är att en utredningsplan enligt landsvägslagen utarbetas för alternativ 1.

Riksvägen är då mellan Nousis och Virmo en motorväg med två körbanor och fyra körfält. I Nou- sis ansluter riksvägen till motorvägen som föreslås i utredningsplanen för avsnittet Reso–Nousis.

Norr om Virmo planskilda anslutning avsmalnas riksvägen till en väg med två körfält och mitträcke.

Avsnittet med två körfält och mitträcke fortsätter till omkörningsfältet i Virmo, där omkörningsfältet har mitträcke. Riksvägens hastighetsnivå är 100 km/h på hela avsnittet.

$OODDQVOXWQLQJDUSnULNVYlJHQlUSODQVNLOGD'HWUH planskilda anslutningarna är: Kaitarainen, Roukkuli RFK 9LUPR 'HQ SURMHNWDQVYDULJD KDU LQWH lQQX gett rekommendationer till något alternativ i Kaita- rainen. I Roukkuli fortsätter planeringen enligt alternativet i den preliminära utredningsplanen. I Virmo fortsätter planeringen utgående från alternativ B.

Avsikten är m.a.o. att ytterligare försöka sänka riksvägens balanslinje.

Principerna i alternativ 1 följs för parallellvägsnätet och de tvärlöpande vägförbindelserna. Vid vägarna Rantatie–Lankeistentie i Virmo stängs de nuvarande anslutningarna, men där byggs ingen XQGHUIDUWI|UELOWUD¿NXWDQHQGDVWHQXQGHUIDUWI|U

*&WUD¿N , XWUHGQLQJVSODQHQ XQGHUV|NV PHOODQ Roukkuli och Asematie närmare riksvägen en alternativ linje för den östra parallellvägen. I Vir- mo planeras det parallella vägnätet och de tvär- löpande vägförbindelserna i växelverkan med kommunens markanvändningsplanering. I Nousis planeras förbindelserna motsvarande, speciellt vägförbindelserna i Kaitarainen, i växelverkan med planeringen av bl.a. ett nytt område för arbetsplatser. För bullerbekämpningens del följs principerna i alternativ 1.

Rekommendationen motiveras med att alternativ 1 är det huvudalternativ som tillräckligt bra uppfyller målen som har ställts för projektet. Alternativ 0+

förverkligar målen ganska dåligt och är ett klart sämre alternativ när det gäller målen av högsta prioritet.

(8)

ESIPUHE

Valtatie 8 on länsirannikon tärkein etelä–pohjois- suuntainen päätie. Valtatien parantamistarve on tunnistettu jo kauan sitten ja tien parantamista on suunniteltu useissa projekteissa viimeisen 20 vuo- den aikana. Vuonna 1991 Tiehallinnon tekemän hankepäätöksen jälkeen suunnittelun lähtökohta- na Raision ja Mynämäen välillä on ollut valtatien parantaminen nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi tieksi, joka sijoittuu pääosin nykyiseen maastokäytävään. Tiejaksoa parannetaan osana valtatien 8 välin Turku–Pori kehittämistä.

Välin Raisio–Nousiainen parantaminen kävi lä- pi YVA-menettelyn vuosina 2004–2005. Syksyllä 2006 valmistui yleissuunnitelma, jonka pohjalta Tiehallinnon keskushallinto teki elokuussa 2007 yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen, jossa valtatie päätetään parantaa moottoritieksi.

Väli Nousiainen–Mynämäki on suora jatko välille Raisio–Nousiainen. Välin Nousiainen–Mynämäki parantamisen YVA-menettely käynnistettiin syk- syllä 2006 ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatimisella. Yhteysviranomaisena toimivan Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto arviointiohjelmasta saatiin 20.4.2007, jonka jälkeen käynnistyi arviointiselostusvaihe. Ympäristövaiku- tusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma valmistui tammikuussa 2008. Ympäristövaiku- tusten arviointimenettely loppuu, kun Tiehallinto saa yhteysviranomaisen lausunnon arviointiselostuksesta.

Hankkeesta vastaa Tiehallinnon Turun tiepiiri. Yh- teysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympä- ristökeskus. Suunnittelu- ja arviointityön laati kon- sulttityönä Sito Oy. Arvioinnin osapuolet ja arvioin- tityöhön osallistuneet on esitetty raportin kohdassa 3.4.

Turussa tammikuussa 2008

Tiehallinto Turun tiepiiri

(9)

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 7

Sisältö

1 HANKE 9

1.1 Hankkeen perustelut ja kuvaus 9

1.2 Aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset 9

1.3 Hankkeelle asetetut tavoitteet 10

9$,+72(+'27 2

2.1 Arvioitavat vaihtoehdot 12

2.2 Vaihtoehto 0+ 12

2.2.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt 12

2.2.2 Joukkoliikenteen järjestelyt 14

2.2.3 Kevyen liikenteen järjestelyt 14

2.2.4 Liikenteen hallinta 16

2.2.5 Sillat 16

2.2.6 Maaperäolosuhteet ja pohjanvahvistukset 16

2.3 Vaihtoehto 1 17

2.3.1 Ajoneuvoliikenteen järjestelyt 17

2.3.2 Joukkoliikenteen järjestelyt 24

2.3.3 Kevyen liikenteen järjestelyt 24

2.3.4 Liikenteen hallinta 26

2.3.5 Sillat 26

2.3.6 Maaperäolosuhteet ja pohjanvahvistukset 26

2.4 Aikaisemmin tutkitut vaihtoehdot ja niiden karsimisperusteet 26

3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 28

3.1 Tiensuunnittelu ja YVA-menettelyn liittyminen toisiinsa 28

3.2 YVA-menettelyn kuvaus 28

3.3 Arviointiohjelmasta esitettyjen lausuntojen ja mielipiteiden huomioon otto 29

3.4 Arvioinnin osapuolet ja arviointityöhön osallistuneet 30

3.5 Osallistuminen ja vuoropuhelu 30

4 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA VAIKUTUSALUEEN RAJAUS 32

0$$1.b<77g-$<+'<6.817$ 3

5.1 Lähtötiedot ja käytetyt menetelmät 33

5.2 Nykytilanne 33

5.2.1 Asutus ja yhdyskuntarakenne 33

5.2.2 Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu 33

5.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntaan 36

6 IHMISTEN ELINOLOT, VIIHTYISYYS JA TERVEYS 39

6.2 Nykytilanne 39

6.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja terveyteen 40

7 YMPÄRISTÖHÄIRIÖT 42

7.2 Nykytilanne, meluennuste ja ehdotettu meluntorjunta 42

7.3 Vaikutukset meluun, tärinään ja päästöihin 43

LIITTEET 79

Liite 1 Lähteet Liite 2 Luontoselvitys

Liite 3 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta Liite 4 Melukartat 1:10 000

8 LUONNONOLOT 44

8.2 Nykytilanne 44

8.2.1 Luonnonolojen nykytilanne osa-alueittain 44

8.2.2 Ekologinen verkosto 46

8.3 Vaikutukset luonnonoloihin 46

3,17$-$32+-$9('(7 8

9.2 Nykytilanne 48

9.3 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 49

10 LUONNONVARAT 50

10.2 Vaikutukset luonnonvaroihin 50

11 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 51

11.2 Nykytilanne 51

11.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön 58

12 LIIKENNE JA LIIKENNEVÄYLÄT 59

12.2 Nykytilanne ja liikenne-ennusteet 59

12.3 Vaikutukset liikenteeseen, liikkumiseen ja liikenneturvallisuuteen 65

13 TALOUS 66

13.2 Rakentamiskustannukset 66

13.3 Vaikutukset talouteen 67

14 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET 68

15 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN EHKÄISY JA LIEVENTÄMINEN 69

16 KESKEISET VAIKUTUKSET, VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA SUOSITUS 70

16.1 Keskeiset vaikutukset ja tavoitteiden toteutuminen 70

16.2 Hankevastaavan suositus jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta 73

17 JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOON OTETTAVAT ASIAT 74

(+'27866(85$11$1-b5-(67b0,6(67b 5

+$1..((1727(877$0,6(1('(//<77b0b7/89$7 6

20 HANKKEEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSAIKATAULU 77

(10)

8 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma

(11)

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 9 HANKE

1 HANKE

1.1 Hankkeen perustelut ja kuvaus Hankkeen perustelut

Valtatie 8 on länsirannikon tärkein päätieyhteys.

Sen vaikutusalueella sijaitsevat Turun, Naantalin, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin satamat, joiden kautta kulkee noin 23 miljoonaa tonnia tava- raa vuosittain. Satamien, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinoelämän kuljetusten ohella 8- tie toimii työmatkaliikenteen ja vapaa-ajan liikenteen pääväylänä.

Valtatie 8 on osa valtakunnallista ja eurooppalais- ta päätieverkkoa. Pääteillä on muuta tieverkkoa korkeammat laatutasotavoitteet. Pääteiden tär- keimpänä tehtävänä on palvella valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkänmatkaista liikennettä.

Niillä yleisenä tavoitteena on laatutasoltaan korkea ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h.

Valtatien 8 parantaminen Nousiaisten ja Mynä- mäen välillä on tarpeen erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisen ja liikenteen palvelutason turvaamisen näkökulmasta. Tien varrella on myös paljon tieliikennemelulle altistuvaa asutusta. Valta- tie on Nousiaisten ja Mynämäen välillä tyypillinen moniongelmainen päätie. Liikenneturvallisuudel- taan se on kuitenkin keskimääräistä päätietä vaarallisempi. Vuonna 2000 runkoverkolle tehdyssä liikenneturvallisuusvertailussa väli Raisio–Mynä- mäki sijoittui kaikilla turvallisuusmittareilla arvioi- den vaarallisimpien runkotiejaksojen joukkoon.

Liikennekuolemien tiheys oli runkoverkon keskita- soon verrattuna lähes nelinkertainen ja kuoleman- riski lähes kaksinkertainen. Vuosien 2002–2005 onnettomuustiedoilla tehty analyysi antaa saman- suuntaisen tuloksen. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien tiheys on yli nelinkertainen verrattuna Suomen valtateihin keskimäärin. Henkilövahinko- onnettomuuksien riski on selvästi keskimääräistä valtatietä korkeampi. Kuolemaan johtavien onnettomuuksien riski on valtateiden keskiarvoa. Alueel- la tapahtuu runsaasti eläinonnettomuuksia.

Liikenteen toimivuudessa ei vielä nykyisin ole merkittäviä ongelmia, mutta liikennemäärien kasvaessa kapasiteetti loppuu ja toimivuusongelmat korostuvat. Jo nykyisin liikenteen huippujen aikana valtatielle liittyminen on erityisesti Mynämäen keskustaajaman kohdalla vaikeaa ja turvatonta.

Valtatien 8 välin Nousiainen–Mynämäki keskimää- räinen vuorokausiliikenne on nykyisin noin 8 800 autoa vuorokaudessa. Vuoteen 2030 mennessä liikennemäärä kasvaa noin 12 000 autoon vuorokaudessa. Valtatiellä on paljon raskasta liikennettä ja kuljetuksia.

Kuva 2. Suunnittelualue.

Kuva 1. Suomen päätieverkko.

Suunnittelualue

Hanke sisältää valtatien 8 liikennekäytävän Nousi- aisten eritasoliittymän pohjoispuolelta Mynämäen keskustaajaman pohjoispuolella olevalle ohituskaistalle asti. Tiejakson pituus on noin 13 kilomet- riä ja siihen sisältyy alustavasti kolme uutta erita- soliittymää. Valtatien parantamista tutkitaan tien nykyisessä maastokäytävässä. Valtatien rinnalla tarkastelualueeseen kuuluvat valtatien suuntai- set ja poikittaiset maantiet ja yksityistiet. YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään koko tarkastelualueelta.

1.2 Aikaisemmat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset

Vuonna 1991 Tiehallinto teki hankepäätöksen valtatien 8 parantamisesta välillä Raisio–Mynämäki.

Päätöksen taustalla oli huoli tien ruuhkautumisesta liikennemäärien kasvaessa sekä liikenteen aiheut- tamat haitat alueen maankäytölle. Hankepäätös perustuu pääosin välille Raisio–Mynämäki tehtyyn pääsuuntaselvitykseen, jonka yhteydessä tehtiin laajoja vaihtoehtotarkasteluja. Parantamisen läh- tökohdaksi on hankepäätöksessä otettu tien parantaminen eritasoliittymin varustetuksi nelikaistai-

(12)

10 Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma HANKE

seksi tieksi nykyisessä maastokäytävässään. Väli Nousiainen–Mynämäki on Raisio–Mynämäki-välin viimeiseksi toteutettava osuus. Hankepäätöksen mukainen ratkaisu on ollut kaavoituksen lähtökoh- tana alueen kunnissa.

Vuonna 1993 valmistui valtatien 8 välillä Raisio–

Pori tarveselvitys, jonka pohjalta Tiehallinto teki kehittämispäätöksen vuonna 1994. Tarveselvityk- sessä on esitetty sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeellista toteuttaa ennen tien nelikaistaistamis- ta.

Vuonna 2000 Tiehallinto teki toimenpidepäätöksen koskien valtatien 8 Nousiaisten ja Kurjenmäen ohi- tuskaistoja. Toimenpidepäätös perustuu toimen- pideselvitykseen, joka kattaa noin 7,5 kilometriä Nousiainen–Mynämäki väliltä. Hankkeen tavoitteena on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Ohituskaistoista on tämän jälkeen laadittu tie- ja rakennussuunnitelmat. Ohituskaistat tullaan todennäköisesti rakentamaan ennen valtatien järeää parantamista.

Väli Raisio–Nousiainen on käynyt läpi ympäristö- vaikutusten arviointiprosessin vuosina 2004–2005, jonka jälkeen syksyllä 2006 valmistui yleissuunnitelma. Elokuussa 2007 Tiehallinnon keskushallin- to teki yleissuunnitelman hyväksymispäätöksen.

Hyväksymispäätös mahdollistaa tiesuunnitelman käynnistämisen. Väli Nousiainen–Mynämäki on suora jatko Raisio–Nousiainen-hankkeelle ja välin suunnittelussa noudatetaan samoja periaatteita.

Hanketta koskevat keskeisimmät suunnitelmat ja selvitykset ovat:

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030, 2007.

Varsinais-Suomen liiton Vakka-Suomen ja Tu- run seudun kehyskuntien liikennejärjestelmä- suunnitelmat ja liikennestrategia 2025 vuodelta 2006.

Turun–Porin moottoriväylä välillä Raisio–My- nämäki, pääsuuntaselvitys vuodelta 1990.

Turun–Porin moottoriväylä välillä Raisio–My- nämäki, alustava yleissuunnitelma vuodelta 1991.

Valtatien 8 Turku–Pori-yhteysvälin kehittämis- selvitys vuodelta 2002.

Valtatien 8 välin Raisio–Nousiainen alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointiselostus vuodelta 2005.

•

Valtatien 8 Raisio–Nousinen välin yleissuunnitelma vuodelta 2006.

Valtatien 8 parantaminen rakentamalla Nousi- aisten ja Kurjenmäen ohituskaistat, tie- ja ra- kennussuunnitelma vuodelta 2005.

Vt 8, Mynämäen keskustan kohdan liittymäjär- jestelyt, Mynämäki, Toimenpideselvitys, 2007.

Valtatien 8 parantaminen Vihtamäen kohdalla, alikulun rakentaminen, yleissuunnitelma vuodelta 1995.

Valtatie 8 automaattinen nopeudenvalvonta välillä Raisio–Laitila, laitteiden sijoitussuunni- telma vuodelta 2004.

Varsinais-Suomen vahvistetut seutukaavat (yh- distelmä vuodelta 1999).

Nummen läntisen alueen osayleiskaava (KV 26.9.2006).

Keskusta-asemanseutu osayleiskaava. Mynä- mäen kunta 1996. Lounais-Suomen Ympäris- tökeskus 24.6.1999, osin KHO 28.10.2001.

Asemakaavat.

Tulevaisuuden tutkimuskeskus 2006. Valtatie 8:n Turku–Pori yhteysvälin kehittämisen yh- teiskunnalliset ja alueelliset vaikutukset.

(KWWSZZZWXNNN¿WXWXMXONDLVXVDUMDBHDVS).

•

1.3 Hankkeelle asetetut tavoitteet YVA-menettelyn ja suunnittelun tavoitteet Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa noudatetaan lakia 267/1999 ja asetusta 713/2006 ym- päristövaikutusten arviointimenettelystä. Laki edel- lyttää arviointimenettelyn soveltamista tiehank- keissa, joissa rakennetaan vähintään 10 kilometrin pituinen, neli- tai useampikaistainen yhtäjaksoinen uusi tie.

YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksen teon pohjaksi. Tavoitteena on myös lisätä ympäristön huomioonottamista suunnittelussa, mahdollistaa kansalaisten tiedonsaanti ja osallistuminen sekä suunnitella haitallisten vaikutusten lieventämistoi- menpiteet ja seurantaohjelma.

Yleissuunnitelma laaditaan maantielain mukaisesti. Tavoitteena on, että Tiehallinto tekee yleissuunnitelmasta hyväksymispäätöksen yleissuunnitelmasta saatujen lausuntojen ja muistutusten käsittelyn jälkeen. Yleissuunnitelmassa ja siitä teh- tävässä hyväksymispäätöksessä ilmenee, miten arviointiselostuksessa ja alustavassa yleissuunnitelmassa esiin tulleet asiat on otettu huomioon suunnitelmassa.

Valtatien 8 välin Nousiainen–Mynämäki parantamisen päätavoitteet

Valtatien 8 parantamisen tavoitteiden lähtökohta- na oli, että valtatie on suunnittelualueella runkotie, vaikkakin runkotieluokituksesta luovuttiin työn aikana liikenneministeriön päätöksellä. Runkoteillä yleisenä tavoitteena oli laatutasoltaan korkea ja yhtenäinen tie, jolla pääasiallinen nopeustaso on 100 km/h.

Tavoitteiden laadinnassa otettiin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista seuraa- vat kohdistuvat tähän hankkeeseen:

valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikko- jen kehittämismahdollisuuksien turvaamiseen ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toi- mintaedellytysten tukemiseen

joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edelly- tysten parantamiseen

viheralueiden yhtenäisyyden säilyttämiseen

•

ihmisten terveyteen kohdistuvien haittojen poistamiseen ja ennalta ehkäisemiseen arvokkaiden luonnonalueiden ja niiden moni- muotoisuuden säilyttämiseen sekä ekologisten yhteyksien säilyttämiseen suojelualueiden vä- lillä.

Taulukossa 1 on esitetty valtatien 8 välin Nousi- ainen–Mynämäki päätavoitteet, jotka kuvaavat tavoitetilaa, joka suunnittelualueella tulisi vallita ennustetilanteessa noin vuonna 2030. Tiehallin- non hankearviointiohjeen mukaisesti tavoitteista kuvataan vain tärkeimmät eli päätavoitteet, jotka nekin on priorisoitu kahteen luokkaan: ensisijainen ja täydentävä. Osana vaikutusten arviointia vaih- toehtoja peilataan näihin päätavoitteisiin ja arvioi- daan, kuinka hyvin ne niitä täyttävät. Tavoitteiden toteutuminen vaihtoehdoittain on esitetty raportin kohdassa 16.1. Tavoitteet ohjaavat työn aikana suunnittelua. Lähtökohtaisesti vaihtoehdot pyri- tään muodostamaan niin, että ne jo varsin hyvin toteuttavat tavoitteita.

•

Kuva 3. Valtatie 8 Roukkulissa.

(13)

Valtatien 8 nelikaistaistaminen välillä Nousiainen–Mynämäki, Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja alustava yleissuunnitelma 11 HANKE

Tiekohtaisia tarkempia tavoitteita ja teknisiä suunnittelun lähtökohtia

Liikenteen palvelutaso

Valtatiellä priorisoidaan kaukoliikenteen tarpeet. Paikallisen maantie- ja katuverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin. Alueen sisäisen liikenteen pitäisi ensisijaisesti käyttää rinnakkaista verkkoa.

Valtatietä kehitetään moottoritienä, jonka nopeustasotavoite ja samalla mitoitusnopeus on 100 km/h. Mynämäen keskustaajaman kohdalla nopeusrajoitus voi olla 80 km/h. Rinnak- kaisverkon nopeustasotavoite vaihtelee välillä 40–80 km/h tiestä tai kadusta tai sen jaksosta riippuen.

Liikenne ei saa haitallisesti jonoutua ennus- tetilanteen liikenteen huippujenkaan aikana.

HCM-palvelutasoluokkina kuvattuna ennuste- tilanteen palvelutasoluokka ei saa laskea alle OXRNDQ'YlOWWlYl

Liikenneturvallisuus

Tieliikenteessä kuolleiden määrä vähenee sel- västi nykyisestä. Kehittämistoimenpiteitä ohjaa tavoite tieliikenteen turvallisuuden ja liikenne- järjestelmän inhimillisen virheen sietokyvyn jatkuvasta parantamisesta. Toimenpiteiden priorisoinnissa kuolemaan ja vakaviin louk- kaantumisiin johtavien onnettomuusluokkien ehkäiseminen on etusijalla. Tavoite on, että suunnittelualueella liikennekuolemien määrä ja tiheys pienenee. Erityisesti kohtaamis- ja ohi- tusonnettomuuksia vähennetään. Henkilöva- hinko-onnettomuuksien riskin tulee olla päätei- den keskiarvoa alhaisempi.

Päätie

Tutkittavat vaihtoehdot määritetään ympäristö- vaikutusten arviointiohjelmassa ja suunnitellaan sekä vertaillaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa ja alustavassa yleissuunnitelmassa. Yhdestä valitusta vaihtoehdosta laaditaan Yva-menettelyn jälkeen yleissuunnitelma.

Lähtökohtana on, että liikenteellinen tarve edellyttää nelikaistaista, kaksiajorataista erita- soliittymätietä.

•

Kevyt liikenne

Kevyt liikenne siirretään valtatieltä omille väy- lille tai vähäliikenteellisille rinnakkaisteille. Ke- vyelle liikenteelle taataan hyvät paikalliset yhteydet ja yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille.

Virkistysyhteyksien toimivuus turvataan.

Valtatien aiheuttamaa estevaikutusta lievenne- tään hyvillä ihmisten liikkumistarpeita tukevilla poikittaisilla yhteyksillä.

Bussiliikenne

Erityisesti pikavuoroliikenteelle turvataan no- peat ja häiriöttömät yhteydet. Samalla huolehditaan, että pysäkkijärjestelyt odotustiloineen ovat asianmukaiset ja että kevyen liikenteen väyliltä ja rinnakkaisteiltä on turvalliset yhteydet pysäkeille. Suunnittelussa otetaan huomioon liityntäpysäköinnin tarpeet ja ideoidaan kohteita.

Liikenteen hallinta

Päätiellä liikkujalle tarjotaan ajantasaista liikenne- ja kelitiedotusta sekä tarpeen mukaan häiriötilanteiden hallintaa (esimerkiksi varoitus- järjestelmä).

Kelin ja olosuhteiden mukaan muuttuvia no- peusrajoituksia, muita muuttuvan ohjauksen keinoja tai nopeuden automaattivalvontaa har- kitaan tarpeen mukaan.

Levähdys- ja palvelualueet

Huolehditaan siitä, että autoilijoilla on 20–30 minuutin ajomatkan välein mahdollisuus yksi- tyiseen tai valtion omistamien levähdys- ja py- säköintialueiden palveluiden käyttämiseen.

Tieympäristö

Kaikki yli 65 dBa:n alueella olevat asunkiinteis- töt ja yli 55 dBa:n alueella olevat laajat asunto- keskittymät suojataan melulta.

Hirvi- ja pieneläinten liikkumistarpeet turvataan. Risteämispaikkoja osoitetaan tarpeen mukaan.

Talous

Hankkeen on oltava taloudellisesti kannattava.

Yleissuunnitteluvaiheessa tutkitaan kustannus- tehokkaita vaiheittain rakentamispolkuja.

•

• Taulukko 1. Valtatien 8 parantamisen päätavoitteet Nousiaisten ja Mynämäen välillä.

Tavoitetaso Tavoite Priorisointi

Kansainväliset ja valtakunnalliset

Kehitetään valtatietä osana päätieverkkoa laadultaan korkeatasoiseksi ja yhtenäiseksi. Elinkeinoelämän kuljetusten ja henkilöliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus turvataan sekä parannetaan matka-aikojen ennustettavuutta. Toimiva valtatie 8 liittää tien varren kunnat osaksi lounaisen Suomen kaupunkiseutujen verkostoa ja tarjoaa yhteydet ulkomaille ja muualle maahan.

Ensisijainen

Seudulliset Tuetaan liikennejärjestelmätason tavoitetta limittää Turun ja Vakka-Suo- men seutujen työssäkäyntialueet nykyistä kiinteämmin toisiinsa yhdeksi työssäkäyntivyöhykkeeksi.

Ensisijainen

Vähennetään merkittävästi liikennekuolemia ja vakavia henkilövahinko- onnettomuuksia.

Ensisijainen

Tuetaan maakunnan ja kuntien maankäytön suunnitelmia ja tavoitteita. Ensisijainen Paikalliset Minimoidaan tiekäytävässä liikenteestä asukkaille ja maankäytölle ai-

heutuvia melu-, tärinä-, este- ja viihtyisyyshaittoja.

Ensisijainen

Turvataan eri väestö- ja liikkujaryhmien liikkumismahdollisuudet. Turva- taan paikallisen auto- ja kevyen liikenteen sujuvuus ja turvallisuus sekä maa- ja metsätalousliikenteen yhteydet. Paikallisen väyläverkon tulee olla niin kattava, että paikallinen liikenne toimii ilman valtatietäkin.

Ensisijainen

Vältetään uusia tiejärjestelyjä muinaismuistojen, kulttuurimaisemakoko- naisuuksien ja arvokkaiden maisema-alueiden kohdalla. Korvaamatto- mia valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-, kult- tuuriperintö- ja rakennushistoriallisia- tai -taiteellisia arvoja ei menetetä.

Täydentävä

Turvataan tiekäytävän luontoarvot. Erityishuomio kiinnitetään arvokkai- siin elinympäristöihin, joiden lajisto on uhanalaistunut tai vaarantunut sekä kohteisiin, joilla elää uhanalaisia lajeja.

Täydentävä

Turvataan eläinten liikkumisreitit ja eläimistön kannalta tärkeät alueet. Täydentävä

Kuva 4. Valtatiellä 8 Kaitaraisissa.