PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 036 000 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 297, 33101 Tampere
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
PL 297
33101 Tampere
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä Valtatien 3 parantaminen välillä Lempäälä–
Pirkkala -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY
Vireilletulo
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue (jäljempänä hankkeesta vastaava) on toimittanut 25.3.2021 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle (jäljempänä yhteysviranomainen) ympäristövaikutusten
arviointimenettelystä annetun lain (252/2017, YVA-laki) mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen.
Hankkeen nimi
Valtatien 3 parantaminen välillä Lempäälä–Pirkkala (Lempäälä, Tampere, Pirkkala)
Hankkeesta vastaava, YVA-konsultti ja yhteysviranomainen
Hankkeesta vastaava: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue, yhteyshenkilönä Tero Haarajärvi
YVA-konsultti: Sitowise Oy, yhteyshenkilöinä Rauno Tuominen ja Taina Klinga, sekä Ramboll Finland Oy, yhteyshenkilönä Sari Kirvesniemi
Yhteysviranomainen: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, yhteyshenkilöinä Riina Arffman ja Maria Hakala
Hankkeen kuvaus ja vaihtoehdot
Hankkeen tavoitteena on laatia liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) mukainen yleissuunnitelma valtatien 3 kehittämisestä sekä Tampereen seudun 2-kehätiestä. Hanke sijoittuu Lempäälän kunnan, Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin alueille.
Valtatien 3 suunnittelujakso alkaa Lempäälän Kuljun eritasoliittymän eteläpuolelta (nro 36) ja päättyy Pirkkalan eritasoliittymän (nro 45) luoteispuolelle. Valtatie 3 parannetaan joko nykyisellä paikallaan tai
uudella tielinjauksella. Valtatien 3 suunnitteluosuus on pituudeltaan noin 15 kilometriä, josta mahdollista uutta osuutta on noin 10 kilometriä. 2-kehää (maantie 309) suunnitellaan välillä Tampere–Pirkkalan lentoasema–
Sääksjärven eritasoliittymä, jolloin suunnittelujakson pituus on noin 9 kilometriä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan alla olevia vaihtoehtoja:
Vertailuvaihtoehto VE 0: Hanketta ei toteuteta.
Vaihtoehto VE 0+: Vaihtoehdossa 0+ valtatielle tehdään pieniä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi sekä pienimuotoista meluntorjuntaa.
Vaihtoehto VE 1: Valtatie 3 viedään uudelle linjaukselle Puskiaisten ja Linnakorven välillä noin 9 kilometrin matkalla. Nykyisen valtatien osuudet parannetaan siten, että kokonaisuudesta muodostuu yhtenäinen
moottoritie Lempäälän Marjamäesta Pirkkalan Linnakallioon.
Kokonaisuudessa on mukana 2-kehä, josta muodostuu Tampereen kaupunkiseudulle uusi seudullinen pääväylä.
Vaihtoehto VE 2: Nykyistä valtatietä 3 parannetaan merkittävillä
toimenpiteillä Lempäälän Marjamäen ja Pirkkalan välillä. Perusratkaisussa koko 23 kilometriä pitkästä valtatieosuudesta tehdään yhtenäinen 3+3- kaistainen moottoritie. Liikenneratkaisun kokonaisuudessa on mukana 2- kehä, josta muodostuu Tampereen kaupunkiseudulle uusi seudullinen pääväylä.
Vaihtoehdot VE 1 ja VE 2 sisältävät Tampereen kaupunkiseudun 2- kehätien (mt 309) toteuttamisen välille Tampere–Pirkkalan lentoasema–
Sääksjärven eritasoliittymä. YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta linjausvaihtoehtoa kehätielle. Pohjoinen linjaus sijaitsee Pulkajärven Natura-alueen pohjoispuolella ja eteläinen linjaus sen eteläpuolella.
Ympäristövaikutusten arviointimenettely
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin, joilla
todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet on lueteltu YVA-lain (252/2017) liitteen 1
hankeluettelossa. Nyt kyseessä oleva hanke edellyttää
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä hankeluettelon kohdan 9) alakohtien a-c perusteella: a) moottoriteiden tai moottoriliikenneteiden rakentaminen; b) neli- tai useampi kaistainen, vähintään 10 km pituisen yhtäjaksoisen uuden tien rakentaminen; c) tien uudelleen linjaus tai leventäminen siten, että näin muodostuvan yhtäjaksoisen neli- tai useampikaistaistieosan pituudeksi tulee vähintään 10 km.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma on tullut vireille 2.9.2019.
Yhteysviranomainen on antanut arviointiohjelmasta lausuntonsa 18.11.2019. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on tullut vireille 25.3.2021. Hankkeesta vastaava on yhteysviranomaisen
täydennyspyynnön johdosta toimittanut 29.9.2021 päivitetyn arviointiselostuksen ja arviointiselostuksen täydennyksen.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä
ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (277/2017) 4 §:ssä säädetään tarkemmin
arviointiselostuksen sisällöstä. Arviointiselostuksessa kuvataan muun muassa hankkeen eri vaihtoehtojen merkittävät ympäristövaikutukset, niiden lieventämiskeinot sekä ehdotukset ympäristövaikutusten rajoittamiseksi tai ehkäisemiseksi. Yhteysviranomainen tarkastaa
arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii arviointiselostukseen perehdyttyään perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä
ympäristövaikutuksista.
YVA-menettelyn yhteensovittaminen muihin menettelyihin
Arviointimenettelyä ei ole yhdistetty muiden lakien mukaisiin menettelyihin.
Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaista
yleissuunnitelmaa valtatien 3 kehittämisestä sekä Tampereen seudun 2- kehätiestä laaditaan kuitenkin YVA-menettelyn kanssa samanaikaisesti.
Hankkeen toteuttamisen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset
Hankkeen toteuttamiseen tarvittavia lupia ja päätöksiä ovat tässä hankkeessa alustavasti:
yleissuunnitelman hyväksymispäätös
tiesuunnitelman hyväksymispäätös
mahdollisten kaavamuutosten hyväksymispäätökset
aluehallintoviraston myöntämät luvat (vesilupa, ympäristölupa)
murskaustoimintaan tarvittavat ympäristöluvat
rakentamisen aikaiset luvat
mahdollinen luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen poikkeamislupa
mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi
muinaismuistolain (295/1963) 15 §:n mukainen menettely arkeologista kulttuuriperintöä koskien, mikäli rakentamistoimet ulottuvat muinaismuistokohteeseen
mahdollinen maa-aineslain (555/1981) mukainen lupa.
OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN JA YHTEENVETO ARVIOINTISELOSTUKSESTA ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ
Tiedottaminen ja kuuleminen arviointiselostuksesta
Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on yhteysviranomaisena tiedottanut ympäristövaikutusten
arviointiselostuksesta kuuluttamalla siitä 12.1.-28.2.2022 ELY-keskuksen verkkosivulla sekä ympäristöhallinnon verkkosivulla. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu samanaikaisesti hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kuntien eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien sekä Tampereen kaupungin sähköisillä ilmoitustauluilla. Lisäksi ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu 12.1.2022 seuraavasti sanomalehdissä: Aamulehti, Pirkkalainen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.
Arviointiselostus ja sitä koskeva kuulutus on pidetty 12.1.2022 alkaen nähtävillä osoitteessa
https://www.ymparisto.fi/vt3lempaalatamperepirkkalayva.
Arviointiselostuksen paperiseen versioon on voinut tutustua 12.1.-
28.2.2022 Lempäälän kunnan palvelukäytävällä, Lempäälän Sääksjärven kirjastossa, Pirkkalan kunnan asiointipisteessä, Pirkkalan pääkirjastossa, Tampereen kaupungin palvelupiste Frenckellissä ja Tampereen kaupungin pääkirjasto Metsossa. Lisäksi arviointiselostus on ollut sanottuna aikana nähtävillä Pirkanmaan ELY-keskuksessa.
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on laadittu myös digitaalinen versio, joka on tarjonnut vaihtoehtoisen tavan tutustua YVA-selostuksen sisältöön verkkoselaimen kautta. Digitaaliseen YVA-selostukseen on sisältynyt monia skaalautuvia karttoja (mahdollista tarkastella eri
mittakaavoissa), joihin on sisältynyt lisätietoja karttakohteita klikkaamalla.
Arviointiselostuksen digiversioon on voinut tutustua osoitteessa https://arcg.is/0OHbKT0.
ELY-keskus on pyytänyt arviointiohjelmasta lausuntoja ja mielipiteitä 28.2.2022 mennessä. Lausuntoja on pyydetty seuraavilta tahoilta:
Lempäälän kunta, Pirkkalan kunta, Ympäristöterveys Pirteva, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto
Traficom, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Puolustusministeriö, Puolustusvoimat / Satakunnan lennosto sekä Finavia Oyj.
Arviointiselostusta ja hanketta koskeva yleisötilaisuus on pidetty kaikille avoimena verkkotilaisuutena 18.1.2022 klo 18–19.30. Yleisötilaisuus on näytetty samanaikaisesti suorana Aamulehden verkkosivuilla ja ollut katsottavissa sitä kautta jälkikäteen kahden viikon ajan. Yleisötilaisuudesta ja siellä esitetyistä kysymyksistä laadittu muistio sekä yleisötilaisuudessa esitetty materiaali ovat olleet nähtävillä ympäristöhallinnon hankesivuilla.
Edellä mainitun lisäksi ELY-keskus on ilmoittanut YVA-menettelyn selostusvaiheen alkamisesta sekä yleisötilaisuudesta mediatiedotteella ELY-keskuksen verkkosivulla.
Yhteenveto saaduista lausunnoista ja mielipiteistä
Yleistä lausunnoista ja mielipiteistä
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta toimitettiin yhteysviranomaiselle 10 viranomaisen tai yhteisön lausuntoa sekä 115 yksityisten, yhteisöjen ja yhdistysten jättämää mielipidettä. Lausunnon ovat antaneet Lempäälän kunta, Pirkkalan kunta, Ympäristöterveys Pirteva, Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Väylävirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Puolustusministeriö, jonka lausunto sisältää
Puolustusvoimien lausunnon liitteenä, sekä Finavia Oyj. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa arviointiselostukseen.
Lausunnot ja mielipiteet on toimitettu hankkeesta vastaavalle 27.4.2022.
Seuraavassa on esitetty yhteenveto niiden sisällöstä.
Lausunnot
Yleisiä huomioita arviointiselostuksesta
Lausunnonantajat näyttävät pitävän arviointiselostusta pääosin kattavana, oikeasuuntaisena ja riittävän huolellisesti laadittuna. Arviointiselostuksessa on kuvattu hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksia useasta eri näkökulmasta sekä paikallisella että seudullisella tasolla. Lausunnoissa on tunnistettu hankkeeseen liittyviä epävarmuustekijöitä sekä useita jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja mm. virkistysalueiden, viheryhteyksien ja luonnon monimuotoisuuden, meluntorjunnan, pintavesivaikutusten sekä eri hankkeiden ja suunnitelmien huomioon ottamisen osalta.
Yhteisvaikutusten riittävää arviointia on korostettu.
Hanke ja arvioitavat vaihtoehdot
Lausunnoissa on tunnistettu valtatien 3 ja sen kehittämisen merkitys seudullisella ja kansallisella tasolla, mutta myös osana eurooppalaista kontekstia. Niissä lausunnoissa, joissa on otettu kantaa jatkosuunnitteluun valittavaan vaihtoehtoon, on puollettu pääosin suunnittelun jatkamista vaihtoehdon VE 1 pohjalta. Tätä on perusteltu erityisesti maakuntakaavan sisältöön liittyvillä syillä sekä liikenteen sujuvuuden ja
liikenneturvallisuuden lisääntymisellä ja maankäytön kehittämisellä.
Toisaalta lausunnoissa on otettu kantaa vaihtoehdon VE 1 haitallisiin vaikutuksiin erityisesti luonnonympäristölle, virkistysmahdollisuuksille ja ihmisten terveydelle. Pirkkalan kunta on todennut, että merkittävien luonnolle ja seudun asukkaille aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi
valtatietä 3 tulee kehittää ensisijaisesti parantamalla mahdollisimman pian nykyisten tieyhteyksien turvallisuutta, välityskykyä ja melunsuojausta.
Kunnan mukaan vaihtoehdolla VE 1 on vaihtoehdoista suurimmat vaikutukset olemassa olevaan luontoympäristöön ja virkistykseen.
Vaihtoehtoa VE 2 ei ole pidetty ensisijaisena missään lausunnossa.
Pirkanmaan liitto on todennut, että vaihtoehdossa VE 2 tieverkon ja
maankäytön tuomat haitat realisoituvat pääosin, mutta vastaavia hyötyjä ei saavuteta. Pääosin vaihtoehtoa 0+ ei ole katsottu riittäväksi
liikenteellisestä ja suunnitellun maankäytön ja kaupunkirakenteen
kehittymisen näkökulmasta. Vaihtoehdosta VE 0+ on lisäksi huomautettu, että suunniteltu meluntorjunta on vähäisempää kuin vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 2, mitä on pidetty puutteena. Yleisesti ottaen meluntorjunnan parantamisen merkitystä kaikissa vaihtoehdoissa on korostettu.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Lausunnoista käy ilmi, että hanke liittyy olennaisesti muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin, kuten järjestelyratapihan toteuttamiseen, lentoaseman kehittämiseen, rataliikenteen kehittämiseen ja turvallisuuteen sekä puolustusvoimien toimintaan. Lisäksi hanke on nähty välttämättömäksi välineeksi siihen tukeutuvan tai siitä hyötyvän suunnitellun maankäytön toteuttamiseksi. Hankkeen jatkosuunnittelussa on hyvä tarkastella maakuntakaavassa alueen läheisyyteen osoitettuja kiviaineshuollon kannalta tärkeitä alueita (EOk) sekä niiden
yhteensovittamismahdollisuuksia maankäytön kanssa. Hankkeen yhteisvaikutusten arvioiminen on lausuntojen perusteella koettu erittäin tarpeelliseksi. Yhteisvaikutuksissa on korostettu mm. melua ja
turvallisuuskysymyksiä.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Useat lausunnonantajat ovat nostaneet esiin sen, että hanke on
vaihtoehdon VE 1 osalta voimassa olevan maakuntakaavan mukainen ja luo edellytykset maankäytölle ja kestävän kaupunkirakenteen
kehittymiselle, joihin on maakuntakaavassa, mutta myös kuntatason kaavoituksessa, varauduttu. Suunnitellun maankäytön on katsottu jäävän merkityksellisiltä osiltaan toteutumatta ilman vaihtoehdon VE 1
toteutumista. Pirkkalan kunta on lausunnossaan toisaalta katsonut, että vaikutuksia maankäyttöön on tarkasteltu pääosin vain siltä osin, että
täyttääkö se maakuntakaavan Pirkkalan ja Lempäälän alueiden osalta.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulisi kunnan mukaan tarkastella laaja-alaisemmin huomioiden esimerkiksi viheralueiden pirstoutuminen sekä vähähiilisen ja resurssiviisaan yhdyskuntakehityksen edellytysten täyttyminen.
Suoria vaikutuksia maankäytölle katsotaan aiheutuvan Lempäälän ja Pirkkalan alueille ja merkittäviä välillisiä vaikutuksia Tampereelle. Lisäksi välillisinä vaikutuksina Pirkkalan kunnan lausunnossa on tunnistettu se, että virkistysalueiden määrän vähentyminen, laadun heikkeneminen ja yhteyksien katkeaminen johtaisivat esimerkiksi siihen, että riittävän laadukkaita virkistysalueita jouduttaisiin hakemaan kauempaa, millä olisi vaikutusta nykyisten luontoalueiden lähellä sijaitsevien asuinalueiden houkuttelevuuteen ja liikenteen päästöihin. Pirkanmaan liitto on katsonut, että ekologisten yhteyksien ja alueiden virkistyskäytön turvaaminen on maakuntakaavan toteutumisen kannalta tärkeää varmistaa.
Vaikutukset maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännöksiin
Pirkanmaan maakuntamuseo on lausunnossaan pitänyt
vaikutustenarviointia rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta oikeansuuntaisena ja yleissuunnitelmavaiheessa riittävänä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on tuotu esiin useita arvokohteita ja vaikutusten selvittämiseen tällä hetkellä liittyviä epävarmuuksia. Vaihtoehtoon VE 1 sisältyvä uusi Vt 3:n tielinjaus tuhoaisi osittain kiinteään
muinaisjäännökseen Maariansuo liittyvät kipinäaidat ja vanhan
rautatielinjan, mitä lausunnonantaja on pitänyt merkittävyydeltään suurena vaikutuksena. Lisäksi meluvallin rakentaminen muinaisjäännöksen
(Hannunsuo) välittömään läheisyyteen vaarantaa sen säilymisen.
Vaihtoehtoihin VE 1 ja VE 2 liittyy epävarmuustekijänä uusien arkeologisten kohteiden löytymisen mahdollisuus, mikä tulee ottaa
huomioon jatkosuunnittelussa hyvissä ajoin. Pirkanmaan maakuntamuseo on erityisesti korostanut arkeologisen inventoinnin ajantasaisuuden
vaatimusta ja tiivistä vuoropuhelua museoviranomaisen kanssa jatkosuunnittelua toteutettaessa. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee tielinjojen ja lisäkaistojen lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota meluvallien ym. rakenteiden aiheuttamiin vaikutuksiin kulttuuriperintöön.
Pirkanmaan maakuntamuseon mukaan suurimmat vaikutukset
rakennettuun kulttuuriympäristöön johtuvat valtatie 3:n leventämisestä vaihtoehdoissa 1 ja 2, jolloin tiealue laajenee kohti tiettyjä rakennetun ympäristön kohteita ja paikoitellen supistaa niiden pihapiirejä tai vaatii suojapuuston kaatamista. Lisäksi meluntorjuntavallit ja -aidat siirtyvät lähemmäksi kohteita.
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Lempäälän kunta on huomauttanut, että uusien tieosuuksien rakentaminen edellyttää huomattavissa määrin pintamaan poistoa sekä maa- ja
kallioleikkauksia. Maa-ainesten oton ja käsittelyn vaikutuksia olisi ollut
tarpeen kuvata edes karkealla tasolla, sillä tässä laajuudessa toiminnoilla on vaikutuksia ihmisten elinoloihin sekä luonto- ja virkistysarvoihin.
Lempäälän kunta on tuonut myös esiin, että vaihtoehdossa 1 tielinjaus kulkee Kuljun jätetäyttöalueen yli. Pirkkalan kunta on suhtautunut kriittisesti siihen, että pilaantuneiden maiden ja arseenin osalta riskien ja vaikutusten arvioiminen on jätetty lähinnä jatkosuunnittelun varaan.
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Vaikutuksia pohjavesiin ei lausunnoissa tunnistettu. Sen sijaan useat lausunnonantajat ovat tunnistaneet hankkeessa merkittäväksi pintavesiin kohdistuvat vaikutukset ja painottaneet hulevesien hallinnan suunnittelua huolellisesti ja varhaisessa vaiheessa. Pintavesivaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös varovaisuusperiaate. Ympäristöterveys Pirteva on lausunut, että järviin kohdistuvaa haitta-ainekuormaa tulisi vähentää jo väylien rakentamisvaiheessa. Hulevesien käsittely (laskeutusaltaat,
kosteikot tms.) on toteutettava niin aikaisessa vaiheessa kuin se teknisesti on mahdollista. Hulevesien johtaminen valuma-alueiden ulkopuolelle vähentäisi myös järviin kohdistuvaa riskiä esim.
kemikaalionnettomuuksissa. Lempäälän kunta on pitänyt yhtenä arvioinnin epävarmuustekijänä tarkempien tiesuunnitelmien puutetta, minkä takia esimerkiksi tiesuolauksen vesistövaikutuksia on pystytty arvioimaan lähinnä vain vesistöjen herkkyystarkastelun kautta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnossa on tuotu esiin tarve tarkkailla rakentamisen vaikutuksia yksityiskaivojen arseenipitoisuuksiin johtuen hankealueen kallioperän korkeista arseenipitoisuuksista.
Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Lausunnoissa on tunnistettu hankkeen haitalliset vaikutukset luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä luonnonympäristön pirstoutuminen.
Viheryhteyksien säilyttäminen ja toimivuus on nähty tärkeänä ja myös maakuntakaavaa toteuttavana tekijänä.
Pirkkalan kunta on pitänyt epävarmana, miten eri hankkeet ja maakuntakaava toteuttavat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita. Arvioinnissa ei ole tuotu riittävästi esille laajemman aluekokonaisuuden merkitystä niin virkistyksen kuin luonnon
monimuotoisuuden kannalta. Kunnan käsityksen mukaan alueen
ekologiset yhteydet alueella ovat edelleen melko laaja-alaisia, mikä näkyy myös metsäalueen lajistossa: alueella esiintyy esimerkiksi useita
nisäkäslajeja, joiden elinpiirivaatimus on hyvinkin laaja. Tien
estevaikutuksia pystyttäisiin vain pieneltä osin vähentämään vihersillan tai -siltojen avulla. Uusi moottoritie käytännössä katkaisisi tai ainakin hyvin huomattavassa määrin heikentäisi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden metsäalueiden välisiä yhteyksiä.
Pirkkalan ja Lempäälän kunnat eivät ole nähneet luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien haittavaikutusten
lieventämistoimenpiteitä kaikilta osin asianmukaisina, kattavina ja riittävinä.
Riistalajistoon kohdistuvien vaikutusten arviointi on katsottu puutteelliseksi.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
Lausuntojen perusteella voidaan todeta, että terveydensuojelun kannalta merkittävimpiä vaikutuksia ovat liikenteestä syntyvät melu- ja
pakokaasupäästöt sekä katu- ja tieliikennepöly. Terveysvaikutusten ennakollista arviointia ja keinoja niiden estämiseksi ja lieventämiseksi on korostettu, koska terveydensuojeluviranomainen ei voi puuttua liikenteestä johtuviin haittoihin jälkikäteen. Lausunnoissa on korostettu meluntorjunnan parantamistarpeita sekä asutuksen ja herkkien kohteiden suojelua.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lausunnossa on tuotu esiin huomioitavana seikkana se, että oleskelun ja unen häiriintyminen alkavat yleistyä jo alle 50 dB:n ulkoäänenpainetasoilla. Olisi perusteltua esittää asukasmäärät yöajalle ja meluvyöhykkeellä 45–50 dB vaikutusten
riittäväksi arvioimiseksi. Lisäksi ilmanlaadun osalta THL on lausunut, että pienhiukkasille ei ole edelleenkään tunnistettu turvallista pitoisuutta. Onkin hyvä pyrkiä kohti matalampia pitoisuustasoja erityisesti alueilla, joilla on herkkiä kohteita, mutta myös paljon pitkäaikaisesti altistuvia vakituisia asukkaita.
Hanke vaikuttaa melu- ja ilmanpäästövaikutusten kautta ihmisten
elinoloihin ja voi vähentää asuinalueiden houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä.
Lausunnoissa on lisäksi huomioitu suunnittelualueen laaja-alainen ja aktiivinen virkistyskäyttö. Virkistysalueiden väheneminen ja yleisemminkin ihmisten kokemus virkistyskäyttömahdollisuuksien vähenemisestä (esim.
luonnon hiljaisuuden väheneminen) on tunnistettu erityisen merkittäviksi ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi. Virkistysalueiden riittävyyden
turvaamista korostetaan lausunnoissa. Esimerkiksi Pirkkalan kunta on nähnyt virkistysalueiden vähenemisen merkittävän haitallisena
vaikutuksena erityisesti vaihtoehdossa VE 1 ja tuonut esiin mahdollisena välillisenä vaikutuksena sen, että ihmiset joutuvat etsimään virkistykseen soveltuvia alueita kauempaa. Tien melu- ja estevaikutukset ulottuisivat laajalle alueelle, ja tien lähialueet menettäisivät nykyisen merkityksensä virkistysalueina.
Meluvaikutukset
Lausuntojen perusteella meluvaikutukset ovat hankkeen merkittävimpiä ympäristövaikutuksia, jotka kytkeytyvät edellä todetusti ihmisten
terveyteen, elinoloihin ja esimerkiksi virkistysalueiden käyttökokemukseen.
Meluntorjuntaa tuleekin toteuttaa ja parantaa riippumatta jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta.
Ympäristöterveys Pirtevan näkemyksen mukaan terveyden kannalta oleellista on, että asutus sekä herkät kohteet, kuten päiväkodit ja koulut, suojataan melun haittavaikutuksilta mahdollisimman tehokkaasti.
Meluntorjunnan kannalta erityisen ongelmallisia kohtia ovat oikaisutien rakentamisessa eritasoliittymät (Puskiainen ja Linnakallio). Näiden
kohteiden meluntorjuntaan eivät melumallinnuksessa käytetyt vakiomittaiset meluesteet tuo riittävää suojaa. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on korostanut yöaikaiselle melulle altistuvan väestön määrän ja tähän liittyvien vaikutusten arvioimista suunnittelussa.
Meluntorjunnassa on huomioitava muut hankkeet, kuten maankäytön suunnittelu sekä lentoliikenteestä johtuva melu yhteisvaikutuksena.
Vaikutukset ilmaan
Pakokaasupäästöt lisääntyvät hankkeen seurauksena, joskin lausunnoissa viitataan myös liikenteen lisääntymiseen liittyvien ennusteiden
epävarmuuteen. Toisaalta on tuotu esiin päästöjen lisääntyminen sen myötä, että ihmiset etsivät virkistysmahdollisuuksia muualta hankkeen vaikuttaessa virkistysmahdollisuuksia heikentäen. Pakokaasupäästöt sekä katu- ja tieliikennepöly ovat terveydensuojelun kannalta keskeisiä
kysymyksiä edellä esiin tuodusti. Pienhiukkasille ei ole THL:n lausunnon mukaan tunnistettu turvallista pitoisuutta.
Vaikutukset ilmastoon
Pirkkalan kunnan lausunnossa on tuotu esiin se, miten hankkeet ja maakuntakaava kokonaisuutena toteuttavat esimerkiksi ilmastotavoitteita ja ettei ilmastovaikutuksia ole tutkittu maakuntakaavassa. Pirkkalan ja Lempäälän väliselle metsäalueelle maakuntakaavaan merkittyjä eri liikennehankkeita ja niihin kytkeytyviä hankkeita tulisi tarkastella kokonaisuutena nykyisten ilmastotavoitteiden sekä pyöräilyä ja
joukkoliikennettä edistävien tavoitteiden ja toimenpiteiden pohjalta, jolloin ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista saataisiin kokonaisuutena parempi käsitys. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulisi tarkastella laaja-alaisemmin huomioiden mm. vähähiilisen ja
resurssiviisaan yhdyskuntakehityksen edellytysten täyttyminen.
Lempäälän kunta on todennut, että hankkeen takia menetettyä
hiilivarastoa on mahdollista korvata metsittämällä muita alueita. Lempäälän kunta selvittää alueella ekologisen kompensaation lisäksi hiilivarastojen kompensaation mahdollisuuksia ja keinoja. Pirkanmaan liiton lausunnon mukaan kiviaineshuollon kannalta tärkeiden alueiden hyödyntämisestä voisi olla myönteisiä seurauksia hankkeen rakentamisen aikaisten vaikutusten ja ilmastovaikutusten kannalta.
Mielipiteet
Lähes kaikki mielipiteen jättäneistä ovat suhtautuneet kielteisesti hankkeeseen, mikäli se toteutetaan ns. oikaisuvaihtoehtona VE 1.
Vaihtoehtoa VE 0+, jossa nykyiselle tielle tehdään parannustoimenpiteitä, on kannatettu lähes kaikissa mielipiteissä. Useat ovat lisäksi kannattaneet meluntorjunnan parantamista tässä vaihtoehdossa verrattuna esitettyyn.
Yksittäisissä mielipiteissä on kannatettu vaihtoehtoja VE 2 ja VE 1.
Mielipiteissä katsottiin, ettei maakuntakaavalle voida antaa ratkaisevaa merkitystä vaihtoehdon valinnassa. Hanketta vaihtoehdon VE 1 mukaisena ei pystytä perustelemaan nyt tai tulevaisuudessa huomioon ottaen
ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä luonnon
monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvät tavoitteet, joiden kanssa hanke mielipiteiden mukaan on ristiriidassa. Valtaosassa mielipiteistä on tullut ilmi, että osalliset pitävät suunnittelualueen luonto- ja virkistysarvoja sekä yleisesti että yksilökohtaisella tasolla hyvin tärkeinä. Monipuolisen lajiston, luontokohteiden ja luontoon kytkeytyviä harrastusten merkitystä on
painotettu. Vaihtoehtoa VE 0+ lukuun ottamatta hanketta, erityisesti ns.
Puskiaisten oikaisua, on pidetty kestämättömänä luonnonarvojen tuhoutumisen sekä virkistysalueiden häviämisen ja pirstoutumisen näkökulmasta.
Huoli melu- ja pienhiukkaspäästövaikutusten kasvamisesta ja niiden aiheuttamista terveyshaitoista ja elinympäristön viihtyisyyden
vähenemisestä näkyy vahvana mielipiteissä. Monissa mielipiteissä on tuotu ilmi huoli arseenin terveys- ja ympäristöhaitoista. Lisäksi hankkeella on katsottu olevan haitallisia vaikutuksia ilmastoon. Mielipiteissä on korostettu ilmastotavoitteiden merkitystä ja sitä, että hankkeen toteuttaminen luo painetta lisätä liikennettä ja mm. yksityisautoilua
ilmastotavoitteiden vastaisesti. Julkisen liikenteen ja esimerkiksi pyöräilyn mahdollisuuksien turvaamista ja edistämistä on korostettu. Liikenteellisestä näkökulmasta mielipiteissä pääsääntöisesti on katsottu vaihtoehdossa VE 0+ toteutettavat ratkaisut riittäviksi liikenteen sujuvuuden ja
liikenneturvallisuuden puolesta.
ARVIOINTISELOSTUKSEN RIITTÄVYYS JA LAATU
Yleiset huomiot riittävyydestä ja laadusta
Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on YVA-menettelyn yhteysviranomaisena tarkastanut arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun ja toteaa tältä osin seuraavaa:
Valtatien 3 parantamista Lempäälän ja Pirkkalan välillä koskeva ympäristövaikutusten arviointiselostus täyttää YVA-lain 19 §:n ja YVA- asetuksen (277/2017) 4 §:n sisältövaatimukset, ja se on käsitelty YVA- lainsäädännön vaatimalla tavalla. Arviointiselostus on laadittu ottaen huomioon hankkeen arviointiohjelma ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto sekä yhteysviranomaisen täydennyspyyntö. Selostukseen ei kokonaisuutena arvioiden sisälly sellaisia olennaisia puutteita, jotka estäisivät yhteysviranomaista laatimasta perusteltua päätelmää hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.
Kokonaisuutena arvioiden arviointiselostus on kattava ja riittävän huolellisesti laadittu hankkeen laajuus huomioon ottaen. Hankkeen toteuttamiselle on esitetty vaihtoehtoja ja selostuksessa on esitetty
riittävästi näiden vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. Hankkeesta vastaavalla on ollut käytettävissään riittävä asiantuntemus
ympäristövaikutusten arvioinnin ja erillisselvitysten toteuttamiseen.
Todetusta arviointiselostuksen riittävyydestä huolimatta kuulemisen sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun yhteydessä on noussut esille myös joitakin puutteita ja epävarmuustekijöitä. Luonteeltaan nämä ovat sellaisia, että ne voidaan yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan korjata
hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tehtävillä lisätarkasteluilla ja toteuttamalla riittävät haittojen lieventämiskeinot hankkeen toteuttamisen yhteydessä. Yhteysviranomainen toteaa puutteellisten arviointien tai arviointiselostuksen laadun osalta seuraavaa. Puutteita on tuotu tarkemmin esiin lisäksi perustellussa päätelmässä jäljempänä.
Arviointiselostuksessa havaitut puutteet
Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön
Pirkanmaan maakuntamuseo on todennut, että hankkeeseen liittyen on tehty suunniteltujen uusien tielinjojen arkeologinen inventointi v. 2019 ja sen täydennys v. 2020 (Mikroliitti Oy). Vuoden 2020 inventointi koski vain Pirkkalan aluetta ja keskittyi vain 2-kehätien vaihtoehdon länsiosaan.
Vuoden 2019 raporttia ei ole täydennetty maakuntamuseon pyynnöstä.
Inventointi ei muutoinkaan sisällä lopullisten rakennettavien tielinjojen / lisäkaistojen sekä liittymien ja meluaita- ja meluvallirakenteiden ym.
vaatimien alueiden kattavaa läpikäyntiä maastossa. Lisäksi
maakuntamuseo on tuonut esiin puutteita arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluvien kohteiden tunnistamisessa, mm. kiinteä muinaisjäännös
Kaitajärvenoja (mj-tunnus
1000043858), sekä yleisemmin esimerkiksi meluntorjuntarakenteista aiheutuvien vaikutusten arvioinnissa.
Yhteysviranomainen pitää arviointia tällä perusteella puutteellisena.
Hankkeen myöhemmissä vaiheissa arkeologista inventointia tulee täydentää ja tarkastaa, että suunnittelussa huomioidaan kaikki
arkeologisen kulttuuriperinnön kohteet ja myös meluntorjunnasta johtuvat vaikutukset niihin.
Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
2-kehätien pohjoisessa vaihtoehdossa Natura-arvioinnin tarveharkinnan johtopäätöksiin liittyy epävarmuutta. Näiltä osin Natura-arvioinnin tarvetta tarkastellaan jäljempänä.
Arviointiselostuksessa on arvioitu, että tunnistettujen luontoarvokohteiden ulkopuolella olisi lähinnä tavanomaista metsäaluetta ja lajistoa.
Yhteysviranomainen toteaa, että tarkastelualueeseen sisältyy laajasti
aluetta, jolle ei ole tehty hankkeessa luontoselvitystä eikä kaavoituksen luontoselvityksiä tai jossa kaavaselvitykset ovat vanhoja. Koska
luontoselvityksiä ei ole käytettävissä, ei voida luotettavasti tehdä johtopäätöksiä ko. alueiden lajiston ja metsäluontotyyppien tavanomaisuudesta.
Lempäälän kunta on katsonut tarpeelliseksi, että selostuksessa olisi esitetty Lempäälän osalta lieventämistoimenpiteitä esimerkiksi paikallisesti arvokkaiden lehtokorpien ja lehtometsien tuhoutumiselle, liito-oravan elinympäristön tuhoutumiselle ja jo ennestään heikkojen ekologisten yhteyksien heikentämiselle. Vaihtoehdon VE 1 toteutuessa Perimmäisen luontokokonaisuuden osittaisen hävittämisen yhteydessä ei ole tarkemmin esitetty, minkälaisiin elinympäristöihin hävittämistoimet ja kasvavat
reunavaikutukset kohdistuvat. Täydentävien luontoselvitysten osalta on vielä puutteita lahokaviosammalen ja lepakoiden osalta. Vaikutuksia riistaeläimiin ei ole arvioitu muuten kuin kehätien ekologisen yhteyden osalta.
Yhteysviranomainen pitää lieventämistoimien esittämistä osittain
puutteellisena. Arviointiselostuksessa linjausvaihtoehtojen yhteyteen on osoitettu linjausvaihtoehtojen toteutuessa turvattavat poikittaiset viher- ja virkistysyhteystarpeet, mutta viher- ja virkistysyhteystarpeiden toimivuuden tarkastelu on jossakin määrin pintapuolista. Pelkkä viheryhteystarpeiden osoittaminen ei turvaa viherverkoston jatkuvuutta, vaan edellytyksenä on yhteydet turvaavien ratkaisujen toteuttaminen laadukkaasti ja riittävän leveinä. Koska viheryhteystarpeet on esitetty nauhamaisina / pistemäisinä, selostuksesta ei käy ilmi, että osa yhteyksistä todennäköisesti toimii laajempina alueina rakentamattomassa ympäristössä. Myös
lieventämistoimenpiteitä yksittäisiin luontoarvokohteisiin kohdistuvien heikentävien vaikutusten osalta on tarkasteltu vielä jokseenkin pintapuolisesti.
Vaikutukset ilmastoon
Arviointiselostuksessa ei tunnisteta hankkeen vaikutuksia ilmastoon merkittäväksi ympäristövaikutukseksi. Yhteysviranomainen pitää johtopäätöstä siitä, että hanke vähentää päästöjä, perusteluiltaan yksipuolisena ja myös harhaanjohtavana. Arviointiselostuksessa ei ole tunnistettu kaikkia merkittäviä asiakokonaisuuksia, joilla on vaikutusta ilmastoon ja koko tiehankkeen lähtökohtiin. Muuttuvalla maankäytöllä on kokonaisuudessaan merkitystä ilmastovaikutusten kannalta, eikä
hankkeen perusteluna käytetyn maakuntakaavan yhteydessä ole tehty ilmastovaikutusten arviointia.
Hankearvioinnin pohjana käytetty TALLI-malli ei lähtökohtaisesti huomioi kestävän kulkutapajakauman lisäämistä nykyisin tavoitteenasetteluin.
Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa (LVM 2021), joka on keskeinen liikenteen toimialaa koskeva asiakirja, ei ole hyväksytyssä muodossaan huomioitu riittävästi arvioinnissa. Hankevaihtoehtojen ilmastovaikutuksen
merkittävyyttä ja muutoksia on arvioitu vertailemalla pelkästään eri hankevaihtoehtoja keskenään. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy sama ennakoitu liikennemäärän kasvu. Arviointia suhteessa esim. Fossiilittoman liikenteen tiekartan edellyttämiin liikennesuoritevähenemiin tai
kulkumuotojakaumamuutoksiin ei ole tehty, mitä yhteysviranomainen pitää puutteena.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olisi tullut ottaa tehtyä kattavammin huomioon ja tarkastella tästä näkökulmasta mm.
viheralueiden kytkeytyneisyyttä sekä vähähiilistä ja resurssiviisasta yhdyskuntarakennetta. Lisäksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä olisi tullut tarkastella osana ilmastovaikutusten arviointia ja kulkutapajakauman kehittymistä eri hankevaihtoehdoissa.
Jatkosuunnittelussa on myös syytä huomioida viheralueiden kytkeytyneisyyden ja yhtenäisyyden merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.
Hiilivarastojen ja -nielujen poistumien osalta arvioinnissa ei ole huomioitu maaperän osuutta. Poistumaa on vertailtu maakunnallisella tasolla, vaikka vaikutus kohdistuu paikallisesti hankealueen kuntien alueelle. Lisäksi selostuksessa todetaan, ettei näitä negatiivisia vaikutuksia ole mahdollista lieventää, vaan ne jäävät pysyviksi. Näiltä osin yhteysviranomainen katsoo tarkastelun pintapuoliseksi ja puutteelliseksi jäljempänä tarkemmin
kerrotusti.
Ilmastovaikutuksiin liittyvien johtopäätösten perusteluina olleita lähtökohtia olisi ollut ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarpeen avata ja esittää myös lieventämistoimia liikennemäärän kasvulle.
Meluvaikutukset
Lentomelun ja liikennemelun yhteisvaikutusten tarkastelu on ollut puutteellista. Vaikka yleensä eri melulähteiden melutasoja ei voida suoranaisesti yhdistää, voidaan vaikutuksia kuitenkin tarkastella asiantuntija-arvioinnilla.
Kuten Pirkkalan kunnan lausunnossakin on todettu, eri vaihtoehtojen ihmisiin tai asuinalueisiin kohdistuvia meluvaikutuksia ei ole eri
vaihtoehtojen osalta arvioitu tasapuolisesti. Vaihtoehdossa 0+ toteutetaan melusuojauksia nykyisen tielinjauksen varteen huomattavasti vähemmän kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2. Selostuksessa ei ole perusteltu, miksi
tarkastelussa on päädytty tällaiseen ratkaisuun. Myös Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on huomauttanut, että melusuojausta on esitetty Särkijärven puolelle ja vain pieneltä osin
molemmin puolin ja että Lakalaivan alueelle ei ole meluntorjuntaa esitetty.
Yhteysviranomainen toteaa arvioinnin puutteelliseksi näiltä osin, mutta katsoo, että meluntorjuntaa voidaan ja tuleekin parantaa
jatkosuunnittelussa. Puutteet eivät kokonaisuutena arvioiden vaikuta meluvaikutusten merkittävyydestä tehtäviin johtopäätöksiin.
Asukasmäärät meluvyöhykkeillä on esitetty vain päiväajalle eikä yöajan asukasmääräarvioiden puuttumista ole perusteltu, vaikka sekä THL että yhteysviranomainen suosittelivat aiemmissa lausunnoissaan
asukasmäärien laskemista meluvyöhykkeillä myös yöajalle. Lisäksi asukasmäärälaskennoissa käytetty alin meluvyöhyke on 50–55 dB.
Tiedetään kuitenkin, että oleskelun ja unen häiriintyminen alkavat yleistyä jo alle 50 dB:n ulkoäänenpainetasoilla. Myös THL on lausunnossaan katsonut, että olisi perusteltua esittää asukasmäärät myös yöajalle ja meluvyöhykkeellä 45–50 dB. Tältä osin yhteysviranomainen pitää arviointia puutteellisena ja katsoo, että mainitut seikat tulee selvittää jatkosuunnittelussa, jotta meluvaikutuksia voidaan tehokkaasti poistaa ja lieventää.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Suunniteltava hanke liittyy keskeisesti muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin, ja yhteisvaikutukset erityisesti maankäytön kanssa onkin tunnistettu merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi. Tähän nähden
yhteysviranomainen on arvioinut arviointiselostuksen olevan joiltakin osin puutteellinen.
Lentomelun ja liikennemelun yhteisvaikutuksia olisi tullut tarkemmin tarkastella asiantuntija-arvioinnilla ottaen huomioon melun vaikutus laaja- alaisesti ihmisten terveyteen, elinoloihin ja elinympäristön viihtyisyyteen myös esimerkiksi virkistysalueiden käytön kautta.
Väylävirasto on pitänyt tarpeellisena, että hankkeen suhdetta nykyisin olemassa olevaan rataan ja mahdolliset vaikutukset rataan,
rautatieliikenteeseen ja sen turvallisuuteen olisi tullut esittää ja arvioida YVA-selostuksessa. Näitä tietoja ei kuitenkaan YVA-selostuksessa ole annettu.
Hankkeen YVA-selostuksessa tarkastellaan kahta arvioitavaa päävaihtoehtoa sekä lisäksi linjausvaihtoehtoja 2-kehätien uudelle osuudelle. Sekä vaihtoehdossa VE1 että vaihtoehdossa VE2
suunnitteluosuuksia risteää Riihimäki–Tampere-rataosuuden kanssa.
Vaihtoehdossa VE 1 Vt 3:n uusi linjaus ylittää radan Lempäälässä Sääksjärven eteläpuolella, jossa suunniteltu moottoritie ylittää radan uudessa paikassa. VE 2:ssa radan ylitys pysyy nykyisessä paikassaan Tampereella Lakalaivan kohdalla, mutta Vt 3:lle lisätään kaistoja, mistä seurannee radan ylittävän sillan muutostarpeita. Lisäksi suunniteltu 2- kehätien uusi osuus ylittää radan Lempäälässä Sääksjärven kohdalla molemmissa vaihtoehdoissa. Väylävirasto on todennut, että YVA- selostuksessa ei ole huomioitu näitä asioita eikä kuvattu rataa, uusia ja muuttuvia risteämiä tai niiden tulevia ratkaisuja lainkaan.
Puolustusministeriön lausunnon perusteella Puolustusvoimien varalaskupaikan sisältymistä vaihtoehtoihin tai varalaskupaikan toteutusmahdollisuuden vaikutuksia hankevaihtoehtojen
ympäristövaikutuksiin ei ole tutkittu.
Yhteysviranomainen yhtyy Väyläviraston ja puolustusministeriön esittämiin näkemyksiin. Arviointi on edellä kuvattujen seikkojen osalta puutteellinen ja mainitut teemat tuleekin täydentää ja ottaa huomioon tarkemmassa
suunnittelussa.
YHTEYSVIRANOMAISEN PERUSTELTU PÄÄTELMÄ
Yleistä
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä perustuu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) 19 §:ssä sekä valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (277/2017) 4 §:ssä
annettuihin arviointiselostuksen sisältövaatimuksiin, arviointiselostuksessa esitettyihin hankkeen kuvaukseen ja selvityksiin, niiden tuloksiin ja tulosten arviointiin
sekä selostuksesta annettujen lausuntojen ja mielipiteiden sisältöön.
Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä tulee sisällyttää hanketta
koskevaan lupapäätökseen YVA-lain 26 §:n mukaisesti. Lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon.
Arviointiselostuksen, kuulemispalautteen sekä oman lisätarkastelunsa (ks.
kohta perustelut) pohjalta Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää perusteltuna päätelmänään hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista seuraavaa.
Arviointiselostuksen mukaan tässä hankkeessa todennäköisesti merkittäviksi vaikutuksiksi nousevat ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ulottuen viihtyvyydestä terveyteen sekä elinympäristön kehittymiseen liikkumisen ja maankäytön myötä, vaikutukset maankäyttöön ja
yhdyskuntarakenteeseen sekä hankkeen yhteisvaikutukset kytkeytyen erityisesti uuteen maankäyttöön ja siihen liittyviin hankkeisiin sekä esimerkiksi maa-aines- ja infrastruktuurihankkeisiin. Mainittujen vaikutuslajien lisäksi yhteysviranomainen katsoo merkittäviksi ympäristövaikutuksiksi myös vaikutukset pintavesiin, vaikutukset
kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen sekä vaikutukset ilmastoon.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön
Hankkeen vaikutukset maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittymiseen ovat merkittäviä joka mittakaavassa tarkasteltuina. Hanke muodostaa muun maankäytön muutoksen sekä liikennehankkeiden kanssa
yhteisvaikutuksia, jotka ovat yhdyskuntarakenteen kannalta ratkaisevia.
Uudet tieyhteydet mahdollistavat uutta ja laajenevaa maankäyttöä, johon on Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 varauduttu. YVA-menettelyn
vaihtoehtojen suunnittelussa on otettu huomioon uusimmat näkemykset maankäytön tarpeesta esittämällä vaihtoehtoja maakuntakaavassa
osoitetulle yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. Väylähankkeeseen liittyvän yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittymismahdollisuuksia on kuvattu arviointiselostuksessa oikeansuuntaisesti. Yhteysviranomainen katsoo, että voimassa olevassa maakuntakaavassa kuvattu maankäyttö ja
yhdyskuntarakenteen kehittyminen riippuvat keskeisesti vaihtoehdon VE 1 toteuttamisesta, mutta sen edellytyksiin ja seurauksiin liittyy
epävarmuustekijöitä. Näitä ovat mm. jäljempänä todetut heikko
kytkeytyneisyys joukkoliikenteeseen, viher- ja virkistysalueiden riittävyys sekä yleisesti trendien kehitysnäkymät liikkumistavoissa,
elinkeinoelämässä, asumisessa ja vapaa-ajan vietossa.
Tampereen kaupunkiseudun asukas- ja työpaikkamäärät ovat kasvussa.
Myös liikennemäärät kasvavat, vaikka toimintoja pyrittäisiin ohjaamaan yhdyskuntarakennetta täydentäen joukkoliikennejärjestelmän varteen.
Maakuntakaavassa ja YVA-selostuksessa esitetyn uuden
valtatielinjauksen on tarkoitus siirtää kasvavia liikennemääriä pois tiivistyvältä taajama-alueelta vähentäen liikenteestä asuinympäristöön koituvaa häiriötä. Uusi kehäväylä puolestaan täydentäisi seudullista liikennejärjestelmää vahvistaen Lempäälän Sääksjärven merkitystä
liikenteen solmukohtana ja parantaen lentokentän saavutettavuutta. Uudet yhteydet ja ruuhkien väheneminen helpottavat erityisesti yksityisautojen ja raskaiden ajoneuvojen liikkumista. Vaikutukset kestävien liikkumistapojen osuuteen sen sijaan ovat luonteeltaan välillisiä ja epävarmoja.
Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa toimivia yhdyskuntia ja kestävää liikkumista koskien on asetettu tavoitteeksi, että merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin
saavutettavissa. Yhteysviranomainen toteaa, että YVA-selostuksessa esitetty uusi valtatieyhteys ei kytkeydy sijaintinsa vuoksi luontevasti joukkoliikennejärjestelmään, mikä voi muodostaa keskeisiä rajoitteita väylän varrelle sijoittuvalle uudelle maankäytölle ja tämän myötä aiheuttaa epävarmuutta maankäytön toteutumiselle. Luontevinta olisi, että uuden valtatieyhteyden varrelle ei rakenneta asuinalueita tai vähänkään henkilöintensiivistä työpaikkatoimintaa eikä sellaisia palveluita, jotka houkuttelevat asiointiin taajaman suunnalta. Riskinä on, että uusi maankäyttö muodostaa uutta yksityisautoiluun painottuvaa liikennettä ja heikentää siten väylähankkeen tavoiteltuja vaikutuksia. Uusien alueiden sijoittamisessa ja käyttöönotossa tulee noudattaa erityistä harkintaa haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Kehittyvän yhdyskuntarakenteen tulee reitteineen, toimintoineen ja resurssinkäyttöineen tukea siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan.
YVA-selostuksessa esitellyt uudet väylähankkeet ja niihin liittyvä
maankäyttö muuttavat laajat virkistyskäytössä olevat metsäalueet suurelta osin rakennetuksi ympäristöksi. Muutoksen vaikutukset painottuvat
luonnon monimuotoisuuteen ja virkistysalueiden toimivuuteen. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ovat vähäisempiä. Valtakunnallisissa alueidenkäytön tavoitteissa elinvoimaista luonto- ja kulttuuriympäristöä
sekä luonnonvaroja koskien on asetettu tavoitteeksi, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä edistetään ja että virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta huolehditaan.
Väylät itsessään - erityisesti uusi valtatiejakso - muodostavat estevaikutuksia eläinlajien liikkumiselle. YVA-selostuksessa
viheryhteyksien jatkuvuutta uuden valtatielinjauksen yli on käsitelty
niukasti; jatkotyössä on tarpeen tutkia vihersiltojen ja -alikäytävien riittäviä vaatimuksia. Yhteysviranomainen katsoo, että myös mahdollisessa
ympäröivän tulevan maankäytön suunnittelussa tulee etsiä ratkaisuja, jotka vaalivat keskeisiä luontoarvoja ja tukevat rakennetuilla alueilla luonnon monimuotoisuutta. Ratkaisut voivat parhaimmillaan tukea myös hulevesien hallintaa ja ehkäistä lämpösaarekeilmiötä. Maankäytön muutoksen
metsästä rakennetuksi ympäristöksi tulee olla hallittua, ja tuhlaavaa maankäyttöä tulee välttää hiilivaraston vähenemisen vuoksi.
Virkistysalueiden ja ekologisten yhteyden riittävyyttä on tarpeen tarkastella lisää maankäytön suunnittelun yhteydessä. Luontoarvot, virkistysalueiden riittävyys ja hiilivaraston heikkeneminen voivat muodostua arvioinnissa tarkasteltuihin väylähankkeisiin liittyvän maankäytön toteutumisen osalta kynnyskysymyksiksi.
YVA-selostus nojaa yhdyskuntarakenteen arvioinnin osalta pitkälti maakuntakaavaan 2040. Maakuntakaava osoittaa maankäytön pitkän tähtäimen tavoitteen, ja maakuntakaavaan on sisäänrakennettu ajatus erilaisten toimintojen ja liikennejärjestelmän kehittymisestä tasapainoisesti edettäessä kohti kaavan tavoitevuotta. Toimintojen ja liikennejärjestelmän kehittymisessä on keskinäisiä riippuvaisuuksia, ja epävarmuudet jollakin osa-alueella heijastuvat maakuntakaavan sisältämiin muihin teemoihin.
Tämä korostuu pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi ajan kuluessa ja tiedon karttuessa olisi säännöllisesti tarpeen tarkastella kehityksen suuntaa ja maankäytön suunnittelutarpeita.
YVA-selostuksessa on esitetty hankkeen mahdollinen aikataulu, jonka mukaan uuden väylän rakentaminen voisi alkaa 2030-luvun alkupuolella.
Selostuksessa ei ole tutkittu valtatien ja 2-kehän hankkeiden
vaiheistamisen mahdollisuuksia tarkemmin. Lähtökohtainen skenaario on kaikissa selostuksen vertailuvaihtoehdoissa se, että Tampereen seudun väestönkehitys jatkuu ennustetusti ja liikenne kasvaa sen mukaisena.
Selostuksen riskiarviossa on kuitenkin oleellisena riskinä tunnistettu mahdollisuus, että ohitustiehanke ei toteudu, jos liikennemäärät eivät kehity oletetulla tavalla. Mahdollisuus toteutumatta jäämisestä tai hankkeen merkittävästä viivästymisestä tulee huomioida
jatkosuunnittelussa, vaikka kehittämisen lähtökohdaksi muodostuisi vaihtoehto 1 ohitusteineen ja kehäväylineen. Valtakunnallisissa
alueidenkäytön tavoitteissa koskien terveellistä ja turvallista elinympäristöä on asetettu tavoitteeksi, että melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja ehkäistään.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Tampereen seudun asukasmäärän kasvu vähenee 2030-luvulle tultaessa ja rauhoittuu
edelleen kohti 2030-luvun loppua. Työpaikkojen määrän kehitys on monin tavoin sidoksissa alueen väestönkehitykseen. Elinkeinoelämän tilatarpeita on erittäin hankala ennustaa pitemmälle tulevaisuuteen, esimerkiksi ajankohtaisimpana ilmiönä etätyöskentely on muuttanut ihmisten liikkumista. Jatkossa on tarpeen seurata Tampereen seudun väestön, liikennemäärien ja työpaikkojen kehittymistä ja huomioida näihin liittyviä epävarmuustekijöitä maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa.
Tärkeää askelmerkkien löytämisessä olisi myös tunnistaa sellaiset
liikenteen sujuvuutta ja väestönsuojelua edistävät toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia riippumatta jatkosuunnitteluun valittavan toteutettavan
vaihtoehdon valinnasta.
Maakuntakaavassa on osoitettu YVA-selostuksessa esitettyjen uusien liikenneväylien lisäksi rautatieliikenteen ohitusväylä sekä mittava järjestelyratapiha suunnitteilla olevan valtatieoikaisun tuntumaan. YVA- selostuksessa on käsitelty hankkeiden vaikutusta toisiinsa suhteellisen vähän. Logististen toimintojen keskittyminen samalle suunnalle muodostaa yhdyskuntarakenteen kannalta erilaisen lähtökohdan kuin pelkän ohitustien rakentaminen. Yleisesti voidaan todeta, että YVA-selostus käsittelee laajalti hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutuksia, mutta maankäytön ja muun liikennejärjestelmän tulevat suunnitteluratkaisut sekä
kaupunkiseudun kehittymisen tahti tulevat määrittelemään lopulta sen, millaiset kokonaisvaikutukset maakuntakaavan mukaisella
yhdyskuntarakenteen ratkaisulla on.
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Pintavesien osalta arviointiselostus on laadittu riittävällä tasolla tuoden esille merkittävimmät epäkohdat, joita tulee jatkosuunnittelussa vielä tarkentaa. Hankkeen todennäköisimmät ja merkittävimmät vaikutukset muodostuvat pintavalunnan lisääntymisestä, joka ilmenee haitallisina vaikutuksina vedenlaadussa.
Jatkosuunnittelussa lieventämistoimina tielinjausten tarkentamisella sekä hulevesien johtamisvaihtoehtojen lisänä tulee tarkastella soveltuvien vesiensuojelurakenteiden käyttöä kiintoaineen, ravinteiden ja haitta- aineiden pidättämiseksi. Myös puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämismahdollisuudet väylien ja pintavesien välillä tulisi
mahdollisuuksien mukaan huomioida haitta-aineiden ja ravinteiden leviämisen estämiseksi ja hidastamiseksi. Nykytilanteen selvittämiseksi vedenlaadun seurannan sisällyttäminen jatkotoimenpiteisiin tulisi huomioida pintavesissä, joista ei ole vielä seurantatietoa ja joihin todennäköisesti kohdistuisi haitallisia vaikutuksia. Vesilain (587/2011) mukaisen luvan tarve tulee selvittää hyvissä ajoin osana jatkosuunnittelua hankealueen pienvesien tilaan mahdollisesti kohdistuvien vaarantavien toimien sekä tarvittavien rakenteiden osalta.
Hankkeella ei ole vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin tai
yhdyskuntien vedenottoon, sillä suunnittelualueen läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita tai vedenottamoita.
Hankkeen merkittävimmät pohjavesivaikutukset kohdistuvat
suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuviin yksityisiin talousvesikaivoihin sekä lähteisiin ja tihkupintoihin.
Yksityiskaivot kartoitetaan tiesuunnitteluvaiheessa Väyläviraston
ohjeistuksen mukaisesti, rakentamisen vaikutuksia seurataan pohjavesille laadittavan tarkkailuohjelman mukaisesti ja urakoitsijoilta tulee edellyttää ympäristövastuullista toimintaa mm. työkoneiden käsittelyn suhteen.
Jatkosuunnittelussa erityistä huomiota tulee kiinnittää maa- ja kallioperän arseenipitoisuuksiin sekä mahdollisiin pilaantuneen maan kohteisiin.
Pohjavesiin kohdistuvat riskit ovat hallittavissa huolellisella jatkosuunnittelulla ja vastuullisella toteutuksella.
Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Yleiset huomiot vaikutuksista kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
Vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitu selostuksessa kokonaisuutena arvioiden laajasti, mutta
lähtötietoihin liittyy edellä arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun osalta edellä esiin tuotuja puutteita, jotka tulee ottaa huomioon ja täydentää jatkosuunnittelussa. Yhteysviranomainen on tarkastellut arvioitavien vaihtoehtojen vaikutuksia seuraavassa kappaleessa.
Arviointiselostuksessa ja sen täydennyksessä on arvioitu, että Pulkajärven Natura 2000 -alueeseen kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi riittää arvioinnin tarveharkinta ottaen huomioon hankkeen todennäköiset vaikutustyypit ja arvioitavien tielinjausten sijainnit Pulkajärveen nähden.
Lisäksi on todettu, että suunnitelluilla tielinjauksilla Pulkajärven Natura- alueeseen ei kohdistu suoria haitallisia vaikutuksia ja mahdolliset alueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat välillisiä. Mahdolliset välilliset vaikutukset Natura-alueeseen aiheutuvat muutoksista tien vaikutusalueen vesitaloudessa.
Arviointiselostuksen täydennyksessä on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia Pulkajärven Natura-alueella lähinnä Pulkajärven ympärillä, rantaan rajautuvien luontotyyppien osalta (boreaaliset luonnonmetsät (9010) ja puustoiset suot (91D0) ja tarkastelua on tehty Pulkajärven vesitaloudessa tapahtuvien muutosten kautta. Pintavesiosiossa on käsitelty tieltä tulevien hulevesien johtamiselle eri vaihtoehtoja. Mikäli tien hulevedet johdetaan Pulkajärven valuma-alueen ulkopuolelle, menettää järvi vähäisen määrän tulovirtaamastaan, mutta myös haitta-aineiden määrä on tällä tavoin
pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa hulevedet johdetaan järven valuma-alueen sisälle.
Arviointiselostuksessa ja sen täydennyksessä viitataan Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n yhteydessä tehtyyn Pulkajärven Natura-arvioinnin tarveharkintaan. Maakuntakaavaa varten laaditun Natura-arvioinnin tarveharkinnan mukaan kaavaluonnoksessa osoitetuilla toiminnoilla ei ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Pulkajärven Natura- alueen niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Haitattomuuden varmistamiseksi
maakuntakaavaan on valittu 2-kehätien eteläinen vaihtoehto ja annettu seuraava suunnittelumääräys: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varmistuttava siitä, etteivät Pulkajärven (FI0337002) Natura-alueen
läheisyydessä suoritettavat toimenpiteet yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen vesitalouden säilymiseen."
Maakuntakaavan Natura-arvioinnin tarveharkintaa on vuonna 2016 päivitetty huomioimaan Natura-tietokannan täydennys, jossa kohteen suojeluperusteisiin on lisätty metsäluhdat -luontotyyppi. Tällöin on arvioitu, että luontotyypin lisääminen suojeluperusteisiin ei muuta aiempaa
johtopäätöstä. Tarkastelussa on kuitenkin oletettu, että luontotyyppeihin lisättyä metsäluhtaa voi esiintyä hyvin pienialaisesti Pulkajärven (järven) rantavyöhykkeellä ja laskupuron varrella avo- ja pensaikkoluhdan sekä kangasmetsän vaihettumisvyöhykkeellä.
Arviointiselostuksen täydennyksessä todetaan, että
aluevaraussuunnitelman mukaan eteläinen linjausvaihtoehto (2-kehätie) tulee valtaosin tasaukseltaan ympäröivää maanpintaa korkeammalle (maakuntakaavan linjaus, VE 1 ja VE 2), jolloin puustoisten soiden luontotyyppiin (91D0) vaikuttavia kuivattavia vesitalousmuutoksia Natura- alueen suuntaan ei synny. Pohjoisempi linjaus kulkee lyhyesti alueelta, jolta valumavedet luonnontilassa suuntautuvat Natura-alueen suuntaan.
Tähän väliin sijoittuu kuitenkin paikallistie, mikä on jo saattanut muuttaa vesien luontaisia valumasuuntia (VE 3, linjaus ei täsmälleen sama).
Arviointiselostuksen täydennyksen mukaan toimenpiteet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan vesitaloutta turvaavien erityismääräysten kanssa, sillä hankkeella ei todennäköisesti ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Pulkajärven Natura-alueen luonnonarvoihin. Johtopäätöksenä on todettu, että Natura-luontotyyppiin puustoiset suot kohdistuva vaikutus on todennäköisesti vähäinen, vaikka tien hulevedet johdettaisiin
Pulkajärven valuma-alueen ulkopuolelle. Mahdollisilla arvioiduilla
Pulkajärven vesitalouden muutoksilla ei arvioitu olevan välillisiä muutoksia järven ympärillä oleviin Natura-luontotyyppeihin. Arviointiselostuksen täydennyksessä on myös todettu, että Natura-arvioinnin tarve harkitaan uudelleen jatkosuunnittelussa ja osa vaikutuksista pystytään tunnistamaan vasta tarkemmassa suunnittelussa.
Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan pintavesivaikutuksesta riippuvaisten luontotyyppien kannalta on oleellista arvioida hankkeesta aiheutuvat vaikutukset myös kyseisten alueiden valuma-alueiden muutoksissa. Luontotyyppi-inventointien perusteella Pulkajärven Natura 2000 -alueella metsäluhdat-luontotyyppi sijoittuu maakuntakaavan arvioinnissa oletetusta poiketen alueen koillisreunalle. Tällä kohdin kehätien pohjoinen vaihtoehto sijoittuu Natura-alueen läheisyyteen sen koillis- / itäpuolella, jonne myös merkittävä osuus metsäluhdat-
luontotyyppiin vaikuttavasta valuma-alueesta sijoittuu korkeusmallien perusteella. Metsäluhdat-luontotyypin edustavuus ja yleisarvio on tietolomakkeella ilmoitettu tilaan merkittävä, ja luontotyyppi on pienialainen. Nämä seikat lisäävät luontotyypin herkkyyttä mm.
vesitalouden muutoksille. Puustoiset suot -luontotyyppiä esiintyy Pulkajärven rannalla, mutta myös mm. Pulkajärven Natura-alueen
eteläosassa, lähellä 2-kehätien eteläistä vaihtoehtoa. Puustoisten soiden luontotyypin edustavuus ja yleisarvio on tietolomakkeella ilmoitettu tilaan hyvä.
Ohjeistusten mukaan, mikäli Natura-alueeseen kohdistuvien merkittävien vaikutusten mahdollisuutta ei voida objektiivisten seikkojen perusteella sulkea pois, on tehtävä LSL 65 §:n mukainen Natura-arviointi.
Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan metsäluhdat-luontotyypin vesitalouteen valuma-alueen muutoksen kautta hankkeesta kohdistuvat merkittävät haitalliset lisävaikutukset eivät ole objektiiviselta kannalta täysin poissuljettuja, joten 2-kehätien pohjoisen vaihtoehdon osalta tulee tarkemmassa suunnitteluvaiheessa tehdä varsinainen Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten arviointi. Kehätien eteläisen vaihtoehdon vaikutus sen lähellä sijaitsevan puustoisten soiden luontotyypin valuma-alueeseen voidaan arvioida olevan vähäisempi, koska tielinjaus kulkee osin
ympäristöä korkeammalla olevalla alueella, joka luonnostaan ohjaa valumavesiä kahteen suuntaa. Kehätien eteläisen vaihtoehdon osalta tarkemmassa suunnittelussa voidaan edetä arvioinnin tarveharkinnan kautta (tarvittaessa myös varsinainen vaikutusten arviointi).
Natura-arviointia koskevien ohjeistusten (mm. Luontoselvitykset ja
luontovaikutusten arviointi -opas) mukaan Natura-arvioinnin tarpeellisuutta harkittaessa ei oteta huomioon lieventäviä toimenpiteitä. Ne voidaan ottaa huomioon vasta sen jälkeen, kun vaikutukset on perusteellisesti arvioitu ja kuvattu. Natura-arvioinnissa vaikutusten arviointi kohdistetaan niihin alueen tietolomakkeella mainittuihin suojeluperusteisiin, joiden nojalla alue on liitetty Natura 2000 -verkostoon. Tarkemmassa suunnitteluvaiheessa Pulkajärven Natura 2000 -alueeseen kohdistuvien vaikutusten
tarkastelussa on kuitenkin syytä ottaa huomioon myös alueen linnustoarvot ja muu lajisto välillisesti osana kohteen suojeluperusteena olevia
luontotyyppien ominaispiirteitä. Pulkajärven Natura-alueelta on tiedossa myös linnustollisia arvoja, mm. vanhan metsän lajistoa. Sekä pohjoisen että eteläisen kehätien vaihtoehdon osalta tulee tarkemmassa
suunnittelussa Natura-alueeseen kohdistuvien vaikutusten tarkastelussa kiinnittää erityistä huomiota myös tievaihtoehtojen rakentamisen ja käytön aikaiseen hulevesien ja niihin sisältyvien liukkaudenestoaineiden
(kloridikuormitus) vaikutuksiin etenkin metsäluhdat luontotyyppiin ja mm.
Natura-alueen etelärajalla sijaitseviin puustoisten soiden luontotyyppialueisiin.
Keskisenkulman vanhan kaatopaikan huomioon ottaminen on tärkeää tarkemmassa suunnittelussa tien rakentamisen ja käytön aikaisten vaikutusten kannalta ja erityisesti, kun arvioidaan Pulkajärven Natura- alueeseen kohdistuvia vaikutuksia. Yleisestikin tarkemmassa
suunnittelussa tärkeänä lähtökohtana tulee olla rakentamisen ja käytön aikaisten haittojen minimointi Pulkajärven Natura 2000 -alueeseen.
Natura-vaikutusten arviointi tulee toteuttaa oppaassa Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/
2021) ja komission ohjeessa (Natura 2000 -alueeseen liittyvien suunnitelmien ja hankkeiden arviointi 28.9. 2021) kuvatulla tavalla.
Arviointiselostuksessa todetaan, että sääksen pesintää seurataan vuosittain tunnettujen pesäpuiden osalta. Seuranta toteutetaan
inventointikäynnein sääksen pesimäaikaan. Pesiä tarkkaillaan maasta käsin, eikä pesiviä lintuja häiritä. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan seurantaan tulee sisällyttää myös nykytilassaan sääksen pesimäkäyttöön soveltumattomaksi arvioitu pesäpuu 3. Vaikka kyseinen puu on arvioitu sellaiseksi, ettei sääksi siihen enää pystyisi pesää rakentamaan, on syytä huomioida, että mikäli sääksi kuitenkin onnistuu siihen pesän uudelleen tekemään, kyseessä on tällöin jälleen rauhoitettu pesäpuu. Suurten petolintujen säännöllisessä käytössä olevat pesäpuut ovat rauhoitettuja, ja niiden hävittämiseen tarvitaan luonnonsuojelulain 39
§:n ja 49 §:n mukainen poikkeuslupa. Rauhoitukseen sisältyy myös ajatus siitä, että itse pesäpuut säilyvät riittävän häiriöttöminä pesinnän
mahdollistamiseksi.
Jatkosuunnittelussa vesistövaikutusten arvioinnin yhteydessä tulee huomioida vaikutukset purotaimenen elinolosuhteisiin Sikojoen yläosalla, kuten Pirkkalan kuntakin on lausunut.
Vaihtoehtojen vertailu vaikutuksissa kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankevaihtoehto 1 on luontovaikutusten osalta selvästi haitallisin vaihtoehto huomioiden arviointiin ja lähtöaineistoihin liittyvät epävarmuustekijät.
Arviointiselostuksessa suurimpia kielteisiä vaikutuksia on arvioitu kohdistuvan lähinnä yksittäisiin luontokohteisiin. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan hankevaihtoehdossa 1 merkittävimmät
luontovaikutukset liittyvät yksittäisten tunnistettujen luontoarvokohteiden lisäksi oleellisesti laajan, pitkälti rakentamattoman metsäalueen ja sen luontoarvokohteiden muodostaman luontokokonaisuuden pirstoutumiseen ja ekologisten yhteyksien heikentymiseen kokonaisuutena. Heikentävä vaikutus ulottuu mm. nykyiseen suojelualueverkoston ja tunnistettujen luontoarvokohteiden muodostamaan kokonaisuuteen ja suojelualueiden välisiin yhteyksiin. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan VE 1:n
vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle voivat olla merkittäviä, ellei haitallisia vaikutuksia pystytä tehokkaasti ja kattavasti lieventämään.
Suunnitellut uudet tielinjaukset (VE 1 ja 2-kehätien molemmat vaihtoehdot) halkovat pitkällä matkalla Pirkanmaan ekologisessa verkoston
selvityksessä tunnistettua varsin laajaa luonnon ydinaluetta ja 2-kehätien vaihtoehdoissa myös Tampereen kaupunkiseudun
viherrakenneselvityksen erittäin tärkeitä metsäalueita. Suurin osa hankevaihtoehtojen uusien linjausten halkomasta laajasta
metsäaluekokonaisuudesta lukeutuu em. selvityksissä tunnistettuihin ydinalueisiin tai metsäekologisen verkoston erittäin tärkeisiin
metsäalueisiin. Näille on siis tunnistettu merkitys ekologisen verkoston osana. Lisäksi suunniteltujen tielinjausten yli on merkitty mm. ydinalueiden välinen ekologinen yhteys 2-kehälle Pirkkalaan lentokentän läheisyyteen.
Nykyisellä valtatiellä ydinalueiden välinen ekologinen yhteys on merkitty Tampereella nykyiselle valtatielle 3 Särkijärven länsipuolella sekä Lempäälässä Ruotasjärven kohdalle. Suunnitellut tielinjaukset risteävät myös Tampereen kaupunkiseudun seudullisen viherverkon ekologisten yhteyksien kanssa useassa kohdin. VE 1 ja kehätien linjaukset kulkevat myös Pirkanmaan suoluonnon tila -julkaisussa (Metsähallitus) esitetyllä Salmuksen arvokkaalla suoluontovyöhykkeellä. Suoluonnon
monimuotoisuuden kannalta arvokkailla vyöhykkeillä sijaitsevat suot ovat keskeisessä asemassa Pirkanmaan suoluonnon säilyttämisessä.
Arviointiselostuksessa linjausvaihtoehtojen yhteyteen on osoitettu linjausvaihtoehtojen toteutuessa turvattavat poikittaiset viher- ja virkistysyhteystarpeet. Näillä yhteystarpeilla on tarkoitus turvata viherverkoston jatkuvuus tien rakentamisesta huolimatta, jotta uusien teiden rakentaminen ei katkaisisi viherverkoston yhteyksiä teiden läpi.
Pelkkä viheryhteystarpeiden osoittaminen ei kuitenkaan turvaa
viherverkoston jatkuvuutta, vaan edellytyksenä on yhteydet turvaavien ratkaisujen toteuttaminen laadukkaasti ja riittävän leveinä. Nauhamaisina / pistemäisinä esitetyt viheryhteystarpeet eivät tuo esiin sitä, että
nykytilassaan osa yhteyksistä todennäköisesti toimii laajempina alueina rakentamattomassa ympäristössä. Vaikka ekologisten yhteyksiä pyritään säilyttämään suunnittelemalla niitä turvaavia yhteysratkaisuja ja -
rakenteita, heikentymistä tapahtuu, koska kulkuyhteydet supistuvat nykyiseen verrattuna. Mikäli yhteyksiä turvaavia ratkaisuja ei toteuteta riittävässä määrin, ekologisiin yhteyksiin kohdistuvien vaikutusten merkittävyys kasvaa. Lisäksi erityisesti vaihtoehdossa 1 yhteisvaikutus tielinjauksien mahdollistaman maankäytön kehittämisen kanssa lisää luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä.
Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan laajan rakentamattoman alueen ekologisia yhteyksiä heikentävä ja laajaa luontoaluetta pirstova vaikutus ulottuu sekä uusien tielinjauksien itä- ja länsipuolisille alueille että etelän- pohjoisen suuntaisiin yhteyksiin laajan luontoaluekokonaisuuden sisällä, sillä yhteyksien heikentymisellä on vaikutusta yhteyskohdissa kumpaankin suuntaan, ei ainoastaan uusien linjausvaihtoehtojen ja nykyisten valtatien väliselle alueelle. Myös lisäheikennys ennestään heikentyneisiin yhteyksiin voi olla vaikutukseltaan merkittävä. Aiemmissa selvityksissä tunnistettujen
kehitettävien yhteystarpeiden osalta heikennys voi myös vaikeuttaa tarvittavan yhteyden kehittämistä. Myöskään se, että heikentävät vaikutukset yksittäisiin luontoarvokohteisiin olisivat mahdollisesti lievennettävissä, ei ole peruste vaikutusten vähäisyydelle, elleivät lieventämistoimet ole konkreettisesti toteutettavissa.
Uuteen maastokäytävään raivattavilla tieosuuksilla on vaikutusta myös alueen linnustoon ja muuhun lajistoon itse tiealuetta laajemmalla alueella.
Laajan metsäaluekokonaisuuden ja yksittäisten kohteiden linnustoarvoja on tuotu esille useissa selostuksesta annetuissa kannanotoissa. Kehätien eteläinen vaihtoehto halkoo mm. Pulkajärven alueeseen kytkeytyvää Kaitajärven-Multivuoren luonnonarvokokonaisuutta, joka on
osayleiskaavan linnustoselvityksessä tunnistettu linnustollisesti arvokkaaksi alueeksi.
Arviointiselostuksessa on oletettu, että tunnistettujen luontoarvokohteiden ulkopuolella olisi lähinnä tavanomaista metsäaluetta ja lajistoa.
Tarkastelualueeseen sisältyy kuitenkin laajasti aluetta, jolle ei ole tehty hankkeessa luontoselvitystä eikä kaavoituksen luontoselvityksiä tai jossa kaavaselvitykset ovat vanhoja. Siltä osin kuin luontoselvityksiä ei ole käytettävissä, ei voida aukottomasti tehdä johtopäätöksiä ko. alueiden lajiston ja metsäluontotyyppien tavanomaisuudesta.
Yhteysviranomaisen arvion mukaan hankevaihtoehdossa 2
luontovaikutukset jäävät selvästi vaihtoehtoa 1 vähäisemmiksi johtuen uuden valtatien maastokäytävän luonnonympäristökokonaisuutta pirstovan ja sen osalta ekologisia yhteyksiä heikentävän vaikutuksen puuttumisesta.
Yksittäisiin luontoarvokohteisiin aiheutuu heikentäviä vaikutuksia nykyisen valtatien parantamisesta. Myös vaihtoehdossa 2 tunnistettuja ekologisia yhteyksiä heikentyy valtatien levetessä, mutta jo nykyinen valtatie ja sen ympäristön rakennettu alue rajoittavat yhteyksiä. Vaihtoehdossa 1 uutta estevaikutusta kohdistuu selvästi laajemmalle alueelle. Molemmissa vaihtoehdoissa tulee toteuttaa tunnistettuja ekologisia yhteystarpeita turvaavat ja kehittävät ratkaisut (esim. vihersillat) haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Myös mahdollinen tarve ekologiseen kompensaatioon tulee ottaa huomioon.
Vaihtoehdossa 2 myös 2-kehätien rakentamisesta uuteen
maastokäytävään aiheutuu vaikutuksia vastaavasti kuin vaihtoehdossa 1.
Vaikka 2-kehätie toteutetaan 2-kaistaisena kapeana tienä ilman riista- aitoja, sillä voidaan arvioida olevan jonkin verran heikentävää vaikutusta ekologisiin yhteyksiin ja luontoarvojen kokonaisuuteen mm. välttämis- ja estevaikutuksen ja luonnonympäristöä muuttavan sekä pirstovan
vaikutuksen kautta. Haitalliset vaikutukset ovat kuitenkin lievempiä kuin valtatien uudessa linjauksessa. Mikäli myöhemmin kuitenkin ilmenee tarvetta riista-aitojen tekemiselle, myös kehätien haitallinen vaikutus ekologisiin yhteyksiin ja samalla laajan luontoalueen muodostamaan kokonaisuuteen kasvaa.
Pulkajärven Natura-alueen osalta etenkin 2-kehätien pohjoisen vaihtoehdon vaikutukset erityisesti metsäluhdat-luontotyyppiin ja sen
